Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Minkä ikäisen isovanhemman voidaan olettaa olevan lastenlasten kanssa leikkipaikalla yksin?
Minkä ikäiseltä sopii odottaa tällaista palvelua?
Kommentit (148)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fyysinen kunto määrittää ei ikä, mutta ehkäpä en enää +75v:n vastuulle jättäisi lasta sellaiseen paikkaan missä riski onnettomuudelle on melko suuri. Ihan reagointikyky on jo väistämättä iän myötä sen verran alentunut, vaikka jaksaisikin juosta maratonin.
Mutta kyllä on kuusikymppisiäkin, jotka eivät jaksa juosta kymmenen metrin matkaa. Sellaiselle en jättäisi hoitoon edes sisätiloihin.
Mulla on ollut kaksi taaperoa (3- ja 2-vuotiaat) muutaman tunnin hoidossa kotonani vielä kuukatta ennen ensimmäistä polven tekonivelleikkausta. En asu niin suuressa kartanossa, että täällä pitäisi juosta. Oikein hyvin pärjättiin.
Se itse juokseminen ei ole pointti vaan se ettei kykene ottamaan juoksuaskelia on pääsääntöisesti indikaattori myös muulle liikkuvuudelle.
Kyllä minä kotona joudun aika paljon kantamaan tuon ikäisiä lapsia ja jatkuvasti kyykistymään, laskeutumaan maahan ja nousemaan maasta, auttamaan pukemisessa ja tarvittaessa todella nopeasti nostamaan lapsen jostain. 2-vuotias ei kyllä tajua vielä mistään mitään, ja hoitajan pitää pystyä reagoimaan tarvittavalla tavalla ilman omaa loukkaantumisriskiä. Jos hoitajalla on riski loukata itsensä lasta auttaessaan, on se myös riski sille lapselle.
Sinun kunnosta en osaa sanoa ja ehkäpä juoksuesimerkki oli liian kärjistetty. Pääsääntöisesti kuitenkin juoksukyvyttömyys kertoo huonosta liikkuvuudesta ja rehellisesti sanottuna huonosti liikkuvalle ei pitäisi 2- ja 3-vuotiaita jättää hoitoon.
Mutta onhan niitä vanhempiakin toki, jotka eivät voi lattialle istua, koska eivät siitä ylös pääse. Tiedä sitten, kuinka paljon tällaisissa kodeissa sattuu onnettomuuksia, vai onko lapsi tottunut myös liikkumattomuuteen pienestä pitäen.
Minä en ole pystynyt ottamaan yhtään juoksuaskelta enää vuosiin. En koskaan lasteni synnyttyäkään.
Ihan hyvin oon pystynyt olemaan äiti ilman juoksuaskelia. Lapseni ovat totelleet ohjeistustani ja keskustassa kävelty tietty käsi kädessä tai lapsi rattaissa. Ei ongelmaa.
Juoksuaskeleet on huono kriteeri.
No mitä pystyt tekemään,vaikka et juokse? Pystytkö kyykistymään maahan ja nostamaan lapsen siitä ylös? Pystytkö tarvittaessa kantamaan lapsen paikasta A paikkaan B? Pystytkö pitämään lapsesta kiinni niin ettet paina mistään liian kovasti, mutta lapsi ei pääse karkuun tarvittaessa? Pystytkö istumaan maahan ja nousemaan siitä niin nopeasti ettei lapsi ehdi tekemään jotain vaarallista? Pystyykö lapsi ottamaan sinuun etäisyyttä turvallisesti esimerkiksi leikkipuistossa? Miten pepun pesemiset ovat onnistuneet seisaallaan, entä lapsen auttaminen kiipeämään ja keinumaan leikkipuistossa?
Jos em. ovat sujuneet niin hienoa, jos eivät niin kyllä lapset ovat jääneet jostain paitsi - eikä tarkoitukseni ole loukata. Kyllä alle 3-vuotiaallakin on oikeus ulkoilla ja liikkua niin, ettei hänen täydy olla käden mitan päässä aikuisesta. Puhumattakaan sitten 3-vuotiaasta.
Vielä en ole sellaiseen lapseen törmännyt, jota olisi esim. 2-3-vuotiaana pystynyt ohjaamaan pelkän puheen avulla 24/7.
Päiväkodin hoitaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitään palvelua ei pidä odottaa minkään ikäiseltä, mutta jos tarkoitit, minkä ikäisenä voi antaa lapsensa turvallisesti isovanhempien kanssa leikkipuistoon, niin se riippuu ihan isovanhemman kunnosta eikä iästä. Jotkut sairastuvat esim Alzheimerin tautiin jo viiskymppisinä, jotkut ovat työelämässäkin vielä kahdeksankymppisinä.
Näinhän se on, itse hoidan leikki-ikäisiä lapsenlapsiani säännöllisesti sekä ulkona että kotona. Lähes joka viikko on joku hoidossa muutaman tunnin tai yökylässä pari kertaa kuukaudessa. Koen hyvin jaksavani hoitaa lapsia, minusta se on mukavaa. Olen saanut olla terveenä, minulla ei ole mitään lääkitystä ja ikää mittarissa kohta 70 vuotta. Siitä isovanhemman kunnostahan se on kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Fyysinen kunto määrittää ei ikä, mutta ehkäpä en enää +75v:n vastuulle jättäisi lasta sellaiseen paikkaan missä riski onnettomuudelle on melko suuri. Ihan reagointikyky on jo väistämättä iän myötä sen verran alentunut, vaikka jaksaisikin juosta maratonin.
Mutta kyllä on kuusikymppisiäkin, jotka eivät jaksa juosta kymmenen metrin matkaa. Sellaiselle en jättäisi hoitoon edes sisätiloihin.
En tuota juoksemista nyt ymmärrä, muuten olen samaa mieltä. Eihän laten kanssa ole pakko juosta, jos ei puhuta aivan taaperoista. En isovanhempana lähtisi sellaisen leikki-ikäisen kanssa ulos, joka karkailee ja ei tottele puhetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä kysymystä.
Siis millä leikkipaikalla ja miksi pitää olettaa tietyn ikäisten isovanhempien olevan leikkipaikalla ja tietynikäisten ei?
Kuka olettaa?
En ymmärrä.
Siis minkä ikäinen on liian vanha, että sellaista voi pyytää, vai voiko ollenkaan pyytää?
No etkö tunne omaa vanhempaasi? Millainen on, voiko luottaa? Ottaako mielellään hoitoon vai onko pakkopullaa? Kyllä kai sen itse tiedät, miten vanhempasi suhtautuvat lapsiisi?
Vierailija kirjoitti:
Meillä isovanhemmat 45-70v ja lapset on olleet isovanhemmilla vauvoista asti. Isovanhemmat kuuluvat perheeseen ja haluavat olla omien lasten lasten kanssa.
Ihana vastaus.
Aloitus,:
Riippuu paljon isovanhempien kunnosta, kuinka he voivat palvella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos suunnittelet jotain nakitushommaa, niin sanoisin että yläikäraja menee siinä 35 paikkeilla.
Kuuluuko isovanhempien tehtäviin hoitaa aina lapsenlapsiaan vai voiko /saako he valita esim ajankohdan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä vanhempani muuttivat luoksemme asumaan, kun esikoinen syntyi. Kamalaa, kyllä, mutta kun nämä oli päättäneet tänne tulla, niin minkäs teit. Hyvin on isovanhemmat jaksaneet lapsenlapsia hoitaa, mutta itsellä on joskus jaksamista siinä, että hyväksyy vanhempiensa tavat omassa kodissa. Tai oikeastaan yhteisessä, he kun ovat lainaa takaamassa, niin katsovat, että saavat täällä asua. Ei olisi aikoinaan pitänyt ääneen sanoa, että ehkä kaipaan joskus hoitoapua. Nyt sitä on ollut saatavilla kohta jo 12 vuotta. Enkä voi sanoa, että muuttakaa pois, koska he ovat päättäneet, että näin on hyvä.
Hatun nosto sinulle, kun olet jaksanut tuollaista hoitoapua. Olen isovanhempi ja en koskaan haluaisi muuttaa lasteni huusholleihin pysyvästi. Kummallakaan ei ole ko tilanteessa omaa rauhaa, itse en jaksaisi lapsiperheen elämää koko aikaa. Lainantakauksella on kyllä kova hinta!
Vierailija kirjoitti:
Kuuluuko isovanhempien tehtäviin hoitaa aina lapsenlapsiaan vai voiko /saako he valita esim ajankohdan
Täysin vapaaehtoistahan tuo lastenlasten hoitaminen on, mutta itse ainakin haluan auttaa lasteni perheitä ja autan aina tarvittaessa. Toki lapseni aina kysyvät etukäteen käykö minulle, aina ei tietysti käy mutta kyllä useimmiten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fyysinen kunto määrittää ei ikä, mutta ehkäpä en enää +75v:n vastuulle jättäisi lasta sellaiseen paikkaan missä riski onnettomuudelle on melko suuri. Ihan reagointikyky on jo väistämättä iän myötä sen verran alentunut, vaikka jaksaisikin juosta maratonin.
Mutta kyllä on kuusikymppisiäkin, jotka eivät jaksa juosta kymmenen metrin matkaa. Sellaiselle en jättäisi hoitoon edes sisätiloihin.
Mulla on ollut kaksi taaperoa (3- ja 2-vuotiaat) muutaman tunnin hoidossa kotonani vielä kuukatta ennen ensimmäistä polven tekonivelleikkausta. En asu niin suuressa kartanossa, että täällä pitäisi juosta. Oikein hyvin pärjättiin.
Se itse juokseminen ei ole pointti vaan se ettei kykene ottamaan juoksuaskelia on pääsääntöisesti indikaattori myös muulle liikkuvuudelle.
Kyllä minä kotona joudun aika paljon kantamaan tuon ikäisiä lapsia ja jatkuvasti kyykistymään, laskeutumaan maahan ja nousemaan maasta, auttamaan pukemisessa ja tarvittaessa todella nopeasti nostamaan lapsen jostain. 2-vuotias ei kyllä tajua vielä mistään mitään, ja hoitajan pitää pystyä reagoimaan tarvittavalla tavalla ilman omaa loukkaantumisriskiä. Jos hoitajalla on riski loukata itsensä lasta auttaessaan, on se myös riski sille lapselle.
Sinun kunnosta en osaa sanoa ja ehkäpä juoksuesimerkki oli liian kärjistetty. Pääsääntöisesti kuitenkin juoksukyvyttömyys kertoo huonosta liikkuvuudesta ja rehellisesti sanottuna huonosti liikkuvalle ei pitäisi 2- ja 3-vuotiaita jättää hoitoon.
Mutta onhan niitä vanhempiakin toki, jotka eivät voi lattialle istua, koska eivät siitä ylös pääse. Tiedä sitten, kuinka paljon tällaisissa kodeissa sattuu onnettomuuksia, vai onko lapsi tottunut myös liikkumattomuuteen pienestä pitäen.
Turvallisessa kodissa kyllä liikuntarajoitteinenkin pärjää normaalin lapsen kanssa esim. selkävaivainen äitini 1 v kanssa ja siitä eteenpäin. Ei meillä tarvinnut lasta mistään nostella tai pelastaa, lapsi kiipesi mummon ohjaamana syöttötuoliin ja siitä alas. Lapsi on kyllä ollut vauvasta saakka hyvin yhteistyökykyinen ja mummo lasten kanssa taitava.
Meillä on hoidettu lapset itse kotona. Lasten kotihoito on arvovalinta. En ymmärrä, miksi nuoret ja terveet vanhemmat käyttävät omia vanhempiaan tai appivanhempiaan ilmaisina lastenhoitajina ja kotiapulaisina?! Vanhemmat kantakoot hoito- ja kasvatusvastuunsa! Kyläily ja yhteydenpito onnistuu puolin ja toisin, vaikka perheessä ei juoksuteta isovanhempia lastenhoitajiksi ja lapsia ei kuskata mummoloihin hoitoon.
Kysymys "Minkä ikäisen isovanhemman voidaan olettaa olevan lastenlasten kanssa leikkipaikalla yksin?" on ajankohtainen. Äidiksi ja isäksi tullaan entistä vanhempana ja monella lapsiperheellä on iäkkäät, 70-80-vuotiaat isovanhemmat. Ja totuus on, että monella isovanhemmalla on toimintakykyä rajoittavia sairauksia - joko fyysisiä sairauksia, muistisairautta tai esimerkiksi päihdeongelmia.
Lapsen turvallisuus on aina etusijalla! En laittaisi huonokuntoista isovanhempaa valvomaan alle kouluikäisiä lapsia ja pieniä koululaisia leikkipuistoon. En antaisi lapsen mennä isovanhemman auton kyytiin, jos isovanhemman ajokyky on heikentynyt. Mummoloissa säilytetään myrkyllisiä, syövyttäviä pesuaineita lukottomassa alakaapissa ja isovanhempien lääkkeet lojuvat pitkin pöytiä. Jos isovanhempi ei kykene valvomaan lapsen turvallisuutta, niin silloin hän ei mene lapsen kanssa leikkipuistoon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohta 70. Lapsenlapset 4 kpl 17v-1v. Kaikkia hoidettu usein, leikkipuistot ja uimarannat. Yökylässäkin pari kertaa kuussa vuorotellen. Suuri ilo om meille että haluavat olla meidän kanssamme. Mutta voimme sanoa myös ei jos emme jaksa .
Vierailija kirjoitti:
Meillä isovanhemmat 45-70v ja lapset on olleet isovanhemmilla vauvoista asti. Isovanhemmat kuuluvat perheeseen ja haluavat olla omien lasten lasten kanssa.
Mielestäni lastenhoito on vanhempien tehtävä, ei isovanhempien. Vai tarkoittaako kirjoittaja, että lapset ovat olleet isovanhemmilla hoidossa vauvoista asti?
Isovanhempien ikääntyminen ja sairastelu on asia, josta ei juuri puhuta. Jokaisen äidin ja isän kannattaa pohtia, missä kunnossa omat vanhemmat ja appivanhemmat ovat. Meistä jokainen vanhenee ja vanhuus ei tule yksin. Jos esimerkiksi uimataidoton lapsi putoaisi veden varaan, niin pystyisikö isovanhempi auttamaan lapsen ylös? Jos pieni lapsi juoksisi autotielle, pystyisikö isovanhempi liikkumaan nopeammin kuin lapsi ja estämään onnettomuuden? MLL:n sivulla on keskustelu aiheesta "Isovanhemmat = ongelma josta ei saa puhua". https://www.mll.fi/aihe/isovanhemmat-ongelma-josta-ei-saa-puhua/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vanhempani muuttivat luoksemme asumaan, kun esikoinen syntyi. Kamalaa, kyllä, mutta kun nämä oli päättäneet tänne tulla, niin minkäs teit. Hyvin on isovanhemmat jaksaneet lapsenlapsia hoitaa, mutta itsellä on joskus jaksamista siinä, että hyväksyy vanhempiensa tavat omassa kodissa. Tai oikeastaan yhteisessä, he kun ovat lainaa takaamassa, niin katsovat, että saavat täällä asua. Ei olisi aikoinaan pitänyt ääneen sanoa, että ehkä kaipaan joskus hoitoapua. Nyt sitä on ollut saatavilla kohta jo 12 vuotta. Enkä voi sanoa, että muuttakaa pois, koska he ovat päättäneet, että näin on hyvä.
Hatun nosto sinulle, kun olet jaksanut tuollaista hoitoapua. Olen isovanhempi ja en koskaan haluaisi muuttaa lasteni huusholleihin pysyvästi. Kummallakaan ei ole ko tilanteessa omaa rauhaa, itse en jaksaisi lapsiperheen elämää koko aikaa. Lainantakauksella on kyllä kova hinta!
Toisaalta tuossa on se kaivattu 70-luvun malli, jossa isovanhemmat asuvat lapsensa ja tämä perheen kanssa. Lapsenlapsilla on aina joku, joka odottaa koulusta kotiin eikä hoitopaikkaa tarvita, siivouskin hoituu siinä isoäidin ollessa kotona. Kun tulee töistä, on kaupassa käyty ja ruuat laitettu ja tietää, että isovanhempien ja lastenlasten välit ovat hyvät, koska saavat olla runsaasti yhdessä. Vanhempien työmatkat ei ole ongelma, koska isovanhemmat on siellä kotona lapsenlapsia varten.
Tuohan on oikeastaan hienoin mahdollinen tapa pitää huolta aikuisesta lapsestaan ja osoittaa, miten paljon tätä rakastaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vanhempani muuttivat luoksemme asumaan, kun esikoinen syntyi. Kamalaa, kyllä, mutta kun nämä oli päättäneet tänne tulla, niin minkäs teit. Hyvin on isovanhemmat jaksaneet lapsenlapsia hoitaa, mutta itsellä on joskus jaksamista siinä, että hyväksyy vanhempiensa tavat omassa kodissa. Tai oikeastaan yhteisessä, he kun ovat lainaa takaamassa, niin katsovat, että saavat täällä asua. Ei olisi aikoinaan pitänyt ääneen sanoa, että ehkä kaipaan joskus hoitoapua. Nyt sitä on ollut saatavilla kohta jo 12 vuotta. Enkä voi sanoa, että muuttakaa pois, koska he ovat päättäneet, että näin on hyvä.
Hatun nosto sinulle, kun olet jaksanut tuollaista hoitoapua. Olen isovanhempi ja en koskaan haluaisi muuttaa lasteni huusholleihin pysyvästi. Kummallakaan ei ole ko tilanteessa omaa rauhaa, itse en jaksaisi lapsiperheen elämää koko aikaa. Lainantakauksella on kyllä kova hinta!
Toisaalta tuossa on se kaivattu 70-luvun malli, jossa isovanhemmat asuvat lapsensa ja tämä perheen kanssa. Lapsenlapsilla on aina joku, joka odottaa koulusta kotiin eikä hoitopaikkaa tarvita, siivouskin hoituu siinä isoäidin ollessa kotona. Kun tulee töistä, on kaupassa käyty ja ruuat laitettu ja tietää, että isovanhempien ja lastenlasten välit ovat hyvät, koska saavat olla runsaasti yhdessä. Vanhempien työmatkat ei ole ongelma, koska isovanhemmat on siellä kotona lapsenlapsia varten.
Tuohan on oikeastaan hienoin mahdollinen tapa pitää huolta aikuisesta lapsestaan ja osoittaa, miten paljon tätä rakastaa!
Jaa, ei kai 70-luvulla tuollaista enää olllut? Jossain maaseudulla varmaan, missä nuoripari jatkaa maatalon töitä ja vanhapari jää taloon syytingille. Omat lapseni ovat syntyneet -70-luvulla ja -80 -luvun alussa. Kyllä ne meidän vanhemmat jäivät kotiseuduille 500-800 km päähän. Ei ollut isovanhemmista mitään häiriötä, jos tosin ei kovasti kaivattua apuakaan. Pitää kyllä olla todella suuri asunto, jos isovanhemmat voivat luontevasti asettua nuoren perheen kotiin. Ristiriitoja on kyllä aivan varmasti luvassa useimmille ko asumismallissa tai jonkun täytyy koko ajan tukahduttaa itseään. Miten esim nuoripari voi rennosti toteuttaa esim seksuaalisuuttaan, jos koko ajan on joku kuulemassa tai ehkä tarkkailemassa.
Vierailija kirjoitti:
Fyysinen kunto määrittää ei ikä, mutta ehkäpä en enää +75v:n vastuulle jättäisi lasta sellaiseen paikkaan missä riski onnettomuudelle on melko suuri. Ihan reagointikyky on jo väistämättä iän myötä sen verran alentunut, vaikka jaksaisikin juosta maratonin.
Mutta kyllä on kuusikymppisiäkin, jotka eivät jaksa juosta kymmenen metrin matkaa. Sellaiselle en jättäisi hoitoon edes sisätiloihin.
Hah! Tuleva eläkeikä 75 :D jätä nyt vaan lapset mummille, kohta toi on tarhantätien ikä.
Täällä isoäiti 39-v, kyllä jaksaa leikkiä kaikkien kolmen lapsenlapsen kanssa.
Jokainen hoitakoon omat lapsensa, lastenhoitoapua on aivan turha olettaa minkään ikäisiltä isovanhemmilta saavansa. Itse olette lapsenne hankkineet, joten itse ne myös tulee hoitaa, ja tarvittaessa voitte PALKATA lastenhoitoapua, jos sellaista koette tarvitsevanne.
Jos nyt isovanhemmat haluavat vapaaehtoisesti lapsianne hoitaa, niin muistakaakin olla kiitollisia ja se heille myös kertoa.
Äitix5 kirjoitti:
Jokainen hoitakoon omat lapsensa, lastenhoitoapua on aivan turha olettaa minkään ikäisiltä isovanhemmilta saavansa. Itse olette lapsenne hankkineet, joten itse ne myös tulee hoitaa, ja tarvittaessa voitte PALKATA lastenhoitoapua, jos sellaista koette tarvitsevanne.
Jos nyt isovanhemmat haluavat vapaaehtoisesti lapsianne hoitaa, niin muistakaakin olla kiitollisia ja se heille myös kertoa.
Aika paljon on kuitenkin isovanhempia, jotka mielellään hoitavat lastenlapsiaan. Omassa tuttavapiirissäni on paljon mummeja, jotka hoitavat lastenlapsiaan viikottain.
Alue: Aihe vapaa
Molemmat lapset osasivat jo kävellä, isompi ei ollut enää vaipoissakaan ja pienemmän takapuolen taas pesin suoraan kylpyhuoneessa suihkussa. Ei tarvinnut nostella. Mun ei myöskään tarvinnut istua lattialla eikä kyykistellä. Tosin olen itse aika lyhyt, joten pystyin ojentamaan lattialla seisoville lapsille ihan mitä vaan joutumatta kyykistymään.
Yöksi en kuitenkaan olisi tuossa vaiheessa enää lapsia ottanut enkä myöskään lähtenyt heidän kanssaan ulos. Pari tuntia täällä meillä sujui mainiosti. Pidempi aika olisi ollut jo liikaa. Nyt mulla on molemmissa polvissa tekonivelet, toisen leikkauksesta vielä alle 3 kk ja tällä hetkellä en ota vielä kumpaakaan hoitoon edes vähäksi aikaa, vaikka ovatkin jo vuotta vanhempia. Parin kuukauden päästä onnistuu varmaan taas parin tunnin hoitokeikat sisällä.