17-vuotias tytär lihoo. Miten vois nätisti ohjata huolehtimaan itsestään?
Pelottaa katsoa kuinka maha kasvaa. Olen yrittänyt kaitsea herkkujen syömistä ja kehottaa liikkumaan, mutta ei mitään tulosta.
Kommentit (53)
Samalla tytöllä oli eilen camel toe ongelma ja nyt lihoaa...
Vierailija kirjoitti:
Paljonko tyttö painaa (noin silmämääräsesti)? Alko kiinnostaa
167cm / 90 kg
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemalla itse esimerkkinä. - Mutta toisaalta herää kysymys, että mistä nuori näitä herkkuja hankkii... Tarkoitan, että sen sijaan, että syyllistäisi herkkijen osatmisesta pelkästään, niin kannattaisi, ehkä varovaisesti lähestyä asiaa niin, että yrittäsi keskustella ja kuunnella nuorta, että mitä hän elämältään odottaa ja mihin hän haluaa edetä. Ja sitä miten näihin tavoitteisiin voisi mahdollsiesti edetä
Yritän olla esimerkkinä enkä keliaakikkona myöskään osallistu leipomusten syömiseen.
Ihan onnelliselta tytär vaikuttaa. Ja enemmänkin tuo leipominen ja herkuttelu on hänellä sellaista elämästä nauttimista kuin mitään tunteisiin syömistä.
Ap
Tämäkin kuin meillä. Tytär syö herkkuja, koska se on hänelle elämästä nauttimista.
Olen yrittänyt nätisti ohjata häntä terveellisempään elämään, mutta hän kokee, että huomauttelen hänelle ikävästi painosta. En halua, että hän aikuisena muistelee sitä, että äiti ei ollut hänen ulkonäköönsä tyytyväinen ja vain huomautteli siitä. Todella vaikea löytää enää keinoja. Hän ikään kuin pikemminkin haluaa elää eri tavalla kuin minä; itse syön terveellisesti ja liikun ahkerasti, enkä ole koskaan ollut ylipainoinen. Hänen iässään itse painoin ainakin 15kg vähemmän, vaikka olemme saman mittaisia :(
Tämä juuri. En missään nimessä haluaisi että hän yhdistäisi painon minäkuvaan ja siksi yritän miettiä pehmeitä keinoja ohjata ilman että tulisi vaikutelmaa, että hän olisi huono noin.
Mutta kuitenkin terveysnäkökulmasta niin ylipaino kuin epäterveellinen ravitsemus ovat huonosta.
Ap
Olen yrittänyt nätisti tytölle selittää, että elämässä ei voi olla aina vaan mukavuusalueella. Täytyy oppia sietämään myös epämukavuutta. Tämä siksi, että olen ottanut häntä erilaisiin liikuntamuotoihin mukaan ja sen yhden kokeilukerran perusteella hän on päättänyt että hän ei pidä siitä, koska on huono siinä. Hän on ihan fiksu tyttö ja pärjää koulussa hyvin, mutta kaikenlaiseen terveysvalistukseen hän ilmoittaa, että hän ei pysty elää niin, koska ei vaan pysty ja inhoaa liikuntaa. Ala-asteella hän vielä harrasti erilaisia liikuntamuotoja, mutta lopetti kaikki yksi toisensa jälkeen ennen ylä astetta, koska ei kuulemma ole koskaan tykännyt käydä niissä harrastuksissa.
Epäterveellinen ruokailu on sitten oma lukunsa. Meillä on kotona aina salaattikulho tarjolla jääkaapissa, mutta siitä ei juurikaan ota. Muuta ruokaa kyllä syö mielellään. Janoonsa juo kaakaota, tietysti siniseen maitoon. Vettä ei kuulemma pysty juomaan. Omaa rahaa on käytössä, joten helppo ostaa kaupasta herkkuja kun siltä tuntuu. Tuntuu, että on usein jääkaapilla kurkkimassa mitä löytyisi. Harmittaa, kun tuntuu ettei ole keinoja vaikuttaa hänen elintapoihinsa.
Itsestään alkaa laihtumaan, kunhan ero tulee.
Mä join ton ikäsenä vaan vettä, kahvia ja vodkaa, ja onnistuin laihtumaan about 10kg (87-78kg), nyt taas tosin paino noussut 87:n hujakoille kymmentä vuotta myöhemmin :D Pituutta 184 cm, eli en kauhean lihava ollut kuitenkaan sillonkaan, ja nyt on tullut lihasta lisää. En tiedä onko suositeltavaa, mutta itsellä auttoi.
M26
Voisitko vaikuttaa poikaystävän kautta? Vai onko hänkin lihava?
Kerrot hänelle, että jos hän rakastaa tyttöystäväänsä, niin hän haluaa, että he alkavat elää terveellisemmin. Tytölle tulee lonkka- ja polvinivelvaivoja, jos ei laihdu. Ylipaino vaikuttaa jopa lasten saannin vaikeutumiseen, vaikka se ei vielä olekaan ajankohtaista. Tulevaisuudessa ylipaino voi vaikeuttaa työllistymistä, koska työnantajat ajattelevat, että ylipaino lisää sairastelua.
Eiks enää saa olla oma ittensä aina pitää miellyttää miehiä miehiä miehiä.
Hei nyt ihan hiton varovaisesti siellä! Kaverini sairastui syömishäiriöön teininä, kun äitinsä jatkuvasti huomautteli painon noususta. Hyväähän äiti toki tarkoitti, mutta...
Vierailija kirjoitti:
Sama meillä. 16v. tytär viis veisaa vaikka kiloja kertyy ja maha röllöttää. Vartalolla on ilkeän näköisiä punaisia raskausarpiakin runsaasti :( Inhoaa liikuntaa ja hikoilemista. Olen yrittänyt kannustaa liikkumaan yhdessä, itse liikun aktiivisesti ja monipuolisesti ja ottaisin hyvin mielelläni tyttäreni mukaan liikkumaan. Mutta ei, ei kuulemma kiinnosta. Syömisestä kyllä tykkää, erityisesti herkkujen syömisestä.
Harmittaa tytön puolesta, kun ei ymmärrä tekevänsä hallaa itselleen. Kohta on painoa niin paljon, että on vaikea saada ylimääräisiä pois. Niskat ja selkäkin on kipeät jatkuvasti, buranaa syö lähes joka päivä, kun lihaskunto on mitätön pelkästä makaamisesta.
Olen tosi surullinen asian laidasta, mutta minkäs teet, kun tyttö ei halua ottaa neuvosta vaarin.
Se ylipaino tulee syömisestä, ei liian vähästä liikkumisesta. Liikkumisella on painonhallinnnassa hyvin, hyvin pieni rooli. Korostamalla liikunnan tärkeyttä jotta paino putoaisi, viet liikunnan ilon. Liikkua pitäisi hyvinvoinnin ja ilon vuoksi, ei kilojen.
Vierailija kirjoitti:
Voisitko vaikuttaa poikaystävän kautta? Vai onko hänkin lihava?
Kerrot hänelle, että jos hän rakastaa tyttöystäväänsä, niin hän haluaa, että he alkavat elää terveellisemmin. Tytölle tulee lonkka- ja polvinivelvaivoja, jos ei laihdu. Ylipaino vaikuttaa jopa lasten saannin vaikeutumiseen, vaikka se ei vielä olekaan ajankohtaista. Tulevaisuudessa ylipaino voi vaikeuttaa työllistymistä, koska työnantajat ajattelevat, että ylipaino lisää sairastelua.
Tää on niin huono! Että alkaisin poikaystävälle kertoilee, että onpa nyt ällöttävä läski tyttöystävä, jos se vaikka uhkailis erolla.
Kirjoitin että on alkanut lihoomaan, en että on ylipainoinen, jonka lonkat ja polvet ei kestä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Voisitko vaikuttaa poikaystävän kautta? Vai onko hänkin lihava?
Kerrot hänelle, että jos hän rakastaa tyttöystäväänsä, niin hän haluaa, että he alkavat elää terveellisemmin. Tytölle tulee lonkka- ja polvinivelvaivoja, jos ei laihdu. Ylipaino vaikuttaa jopa lasten saannin vaikeutumiseen, vaikka se ei vielä olekaan ajankohtaista. Tulevaisuudessa ylipaino voi vaikeuttaa työllistymistä, koska työnantajat ajattelevat, että ylipaino lisää sairastelua.
Varma tapa saada nuori vihaamaan äitiään lopun ikänsä.
Laihtuminen lähtee aina omasta halusta. Tietysti on hyvä, että yrität auttaa ja kannustaa, mutta ei tyttö ala laihduttamaan ennen kun hän itse tajuaa, että nyt on tehtävä jotain.
Surullista, mutta totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama meillä. 16v. tytär viis veisaa vaikka kiloja kertyy ja maha röllöttää. Vartalolla on ilkeän näköisiä punaisia raskausarpiakin runsaasti :( Inhoaa liikuntaa ja hikoilemista. Olen yrittänyt kannustaa liikkumaan yhdessä, itse liikun aktiivisesti ja monipuolisesti ja ottaisin hyvin mielelläni tyttäreni mukaan liikkumaan. Mutta ei, ei kuulemma kiinnosta. Syömisestä kyllä tykkää, erityisesti herkkujen syömisestä.
Harmittaa tytön puolesta, kun ei ymmärrä tekevänsä hallaa itselleen. Kohta on painoa niin paljon, että on vaikea saada ylimääräisiä pois. Niskat ja selkäkin on kipeät jatkuvasti, buranaa syö lähes joka päivä, kun lihaskunto on mitätön pelkästä makaamisesta.
Olen tosi surullinen asian laidasta, mutta minkäs teet, kun tyttö ei halua ottaa neuvosta vaarin.
Se ylipaino tulee syömisestä, ei liian vähästä liikkumisesta. Liikkumisella on painonhallinnnassa hyvin, hyvin pieni rooli. Korostamalla liikunnan tärkeyttä jotta paino putoaisi, viet liikunnan ilon. Liikkua pitäisi hyvinvoinnin ja ilon vuoksi, ei kilojen.
Aktiivinen, liikunnallinen elämäntapa on yksi keino pitää paino hallinnassa. Mutta meillä ongelma on myös huono lihaskunto ja jatkuvat niska- ja selkäkivut joihin tyttö 16v. popsii buranaa.
En sanoisi mitään. Eiköhän lapsi jossain vaiheessa tajua sen itsekin, etkä muutenkaan tuon ikäisen syömisiä ja liikkumisia voi oikein enää kontrolloida. Ja mitä väliä vaikka lapsi olisikin vähän pyöreä juuri nyt? Siitä tuskin on haittaa noin nuorelle, ellei ylimääräistä ole kymmeniä kiloja, ja voi olla että vanhempana hän löytää liikunnan ilon ja oppii pitämään huolta terveydestään.
Pahimmillaan painosta huomauttelu voi johtaa syömishäiriöön, joka pilaa lapsen elämän vuosiksi. Anoreksiastakin joko parannutaan tai siihen kuollaan. Ottaisin mieluummin vähän pullean lapsen, kuin kuolleen lapsen.
Vastaavia "huolestuneita" aloituksia ei näy teinipojista.
Anna tytön olla! Itsestä se lähtee, jos on lähteäkseen.
Jos ei saa Chadeja, niin tyttö lihoo. Yleisesti ottaen.
Ne tytöt jotka saa Chadeja, pitävät itseään kunnossa Chadeja varten.
Näin se menee.
Vierailija kirjoitti:
Eiks enää saa olla oma ittensä aina pitää miellyttää miehiä miehiä miehiä.
Tässä ei tosin ole puhuttu miesten miellyttämisestä vaan terveydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vastaavia "huolestuneita" aloituksia ei näy teinipojista.
Anna tytön olla! Itsestä se lähtee, jos on lähteäkseen.
Kasvuspurtin ja testosteronin vuoksi lihava teinipoika on harvinaisuus. Poikansa laihuutta tai lyhyyttä päivitteleviä aloituksia on ollut, mutta niitä et availe.
Tämä juuri. En missään nimessä haluaisi että hän yhdistäisi painon minäkuvaan ja siksi yritän miettiä pehmeitä keinoja ohjata ilman että tulisi vaikutelmaa, että hän olisi huono noin.
Mutta kuitenkin terveysnäkökulmasta niin ylipaino kuin epäterveellinen ravitsemus ovat huonosta.
Ap