Miksi 70- ja 80-luvuilla kaikki olivat hoikkia, vaikka syötiin perunaa, pullia ja paljon muitakin hiilareita?
Eli ei taida olla niissä sika vaan jossakin muussa?
Kommentit (286)
Vierailija kirjoitti:
En tajua miksi olen vähän tuhti, koska elän edelleen kuin kasarilla. En syö ulkona ja syön samoja ruokia kuin kasarilla. En syö karkkia, limsoja tai sipsejä myöskään. Pakko johtua siitä että silloin mulla ei ollut ajokorttia ja sotkin fillarilla joka paikkaan. Toisaalta sotken nykyään kuntopyörällä tunnin päivässä. Tällä on pakko olla jotain tekemistä iän ja aineenvaihdunnan kanssa, sairauksia ei ole.
Olet siis viiskyt jotain????
Ja syöt kuin teini?
Ruhhaahaa..prööötthhhhhhh
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kaikki" eivät todellakaan olleet hoikkia, ja koulussa opetettiin, että ihannepaino on pituus - 100, mitä nykyään pidetään pullerona. Omalla luokallani oli aina joku lihava, mutta lasteni luokkakuvissa heitä ei näy.
Normaalipaino pituus - 100, ihannepaino pituus - 110.
Eli normaali ei ole ihanne tai toisin päin ihanne ei ole normaalia?
Vierailija kirjoitti:
Perunahan on vihannes! Esimerkiksi pasta on puristettua vehnäjauhoa ja siksi lihottavampaa ja epäterveellisempää kuin peruna.
Perunoissa on sitäpaitsi vitamiinejakin. C vitamiiniakin niin paljon, että pysyy keripukki pois, vaikka ei muita lisukkeita ruuan kanssa käyttäisi. C vitamiinissa tuntuu vaan olevan kaikilla enemmän parempi asenne, vaikka siitä tuntuisi olavan erittäin hankalaa saada nykypäivänä mitään puutostilaa aikaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Olispa ihmiset nykyäänkin enemmän ulkona. Viihdettä on liikaa ja somea. Itse olen pyöristynyt muutettuani maalta kaupunkiin, maalla liikkui eläinten hoitamisen takia itsestään monta kymmentä minuuttia päivittäin, nyt täytyy oikein pinnistellä että saa edes 2-3h päivään aktiivista (ei istumista/makoilua) kun aiemmin liikkui aina vähintään 4-5h vuorokaudessa.
No itseäni kyllä eniten häiritsee ihmiset jotka on somessa ulkona. Pysyisi sisällä näpyttelemässä niitä puhelimiä, niin ei tervitsisi väistellä noita pyöräteillä naamat puhelimessa hortoilijoita.
Vierailija kirjoitti:
Twistattiin, hypittiin narulla, pelattiin pesistä, rosvoa ja poliisia, 10 tikkua laudalla, kirkonrottaa, fillaroitiin, juostiin, liikuttiin. Kauppojen valikoima oli aika olematon. Elintaso oli paljon matalampi. Syötiin siis vähemmän.
Mutta elämä oli onnellisempaa, taspainoisempaa ja "täyteläisempää" silloin :(
Tuollainen minunkin lapsuuteni oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olispa ihmiset nykyäänkin enemmän ulkona. Viihdettä on liikaa ja somea. Itse olen pyöristynyt muutettuani maalta kaupunkiin, maalla liikkui eläinten hoitamisen takia itsestään monta kymmentä minuuttia päivittäin, nyt täytyy oikein pinnistellä että saa edes 2-3h päivään aktiivista (ei istumista/makoilua) kun aiemmin liikkui aina vähintään 4-5h vuorokaudessa.
No itseäni kyllä eniten häiritsee ihmiset jotka on somessa ulkona. Pysyisi sisällä näpyttelemässä niitä puhelimiä, niin ei tervitsisi väistellä noita pyöräteillä naamat puhelimessa hortoilijoita.
Niin häiritsee minuakin, mutta tuossa ei varmaan tarkoitettukaan että ihmisten pitäisi mennä ulos somettamaan.
T: Eri
Silloin syötiin VOITA, ei öljyjä.
Leikin ninjaa jo 80-luvun alkupuolella. Nämä on jotain sotalapsien juttuja täällä.
Vierailija kirjoitti:
Silloin syötiin VOITA, ei öljyjä.
Silloin syötiin aitoa kissanraato margariinia, eikä mitään kasvisöljylitkuja.
Huvittaisi muuten tietää, kuinka suuria ne ruoka-annokset silloin olivat vaikka nyt aikuisilla naisilla. Ei nimittäin ole mitään muistikuvaa. Itsellänikin suurin lihottava tekijä on varmaan ollut ihan vain annoskokojen vaivihkainen kasvu. Mutta paljonko on paljon, siinäpä pulma.
Haluan palata menneisyyteen, valitettavasti se ei ole mahdollista
Viikonlopuksi hain lapsena kioskilta viisi hedelmäkarkkia ja viisi merirosvokarkkia. Siis jos joku muistaa nämä merkkarit. 69 olen syntynyt.
10 kpl irtokarkkia viikossa ei paljon lihottanut. Nyt ei näin pientä määrää edes kehtaisi ostaa. Varsinkin Suomessa karkki ja sipsipussit on valtavia. Jo Ruotsiin mentäessä pussien koko pienenee.
Kapitalismi on sellaista mässäilyä ja kerskakulutusta.
80-luvulla sosialismi vielä saatiin toimimaan, kun ei annettu liikaa valtaa ahneille.
Kyllähän sellainen sopiva tasapaino tuo sopusuhtaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin syötiin VOITA, ei öljyjä.
Silloin syötiin aitoa kissanraato margariinia, eikä mitään kasvisöljylitkuja.
Kissanraatomargariini on urbaani legenda. Vai mistä kuvittelit riittävän niin paljon kuolleita kissoja, että niillä olisi katettu margariinin tuotannon vaatinut määrä?
Vierailija kirjoitti:
Huvittaisi muuten tietää, kuinka suuria ne ruoka-annokset silloin olivat vaikka nyt aikuisilla naisilla. Ei nimittäin ole mitään muistikuvaa. Itsellänikin suurin lihottava tekijä on varmaan ollut ihan vain annoskokojen vaivihkainen kasvu. Mutta paljonko on paljon, siinäpä pulma.[/quote
Esimerkiksi 2 perunaa ja 3 tai joskus korkeintaan 4 lihapullaa, hyvässä lykyssä porkkanaraastetta lisäksi. Jos oli grillimakkaran tyylisiä makkaroita, niitä syötiin vain yksi, ja jos ahneuksissaan mässäsi kaksi oltiin ihan ähkyssä. Naisen annoksia nämä, varmaan raavas mies söi vähän enemmän. Liharuokaa ei ollut joka päivä, eikä yleensä joka toinenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Viikonlopuksi hain lapsena kioskilta viisi hedelmäkarkkia ja viisi merirosvokarkkia. Siis jos joku muistaa nämä merkkarit. 69 olen syntynyt.
10 kpl irtokarkkia viikossa ei paljon lihottanut. Nyt ei näin pientä määrää edes kehtaisi ostaa. Varsinkin Suomessa karkki ja sipsipussit on valtavia. Jo Ruotsiin mentäessä pussien koko pienenee.
Ainakin sipsipussin koko kasvaa Ruotsin puolella. Kun sipsit tulivat joskus 1970- luvulla oli pussin normikoko kuitenkin alle 100 grammaa ja niitä syötiin harvoin. Joku 200 gramman pussi Haaparannasta ostettuna oli jo valtava. Nyt megapussit ovat 300g? Kilohintaan niissä on halvempi. Tietenkin kannattaa ostaa suhteellisesti enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikonlopuksi hain lapsena kioskilta viisi hedelmäkarkkia ja viisi merirosvokarkkia. Siis jos joku muistaa nämä merkkarit. 69 olen syntynyt.
10 kpl irtokarkkia viikossa ei paljon lihottanut. Nyt ei näin pientä määrää edes kehtaisi ostaa. Varsinkin Suomessa karkki ja sipsipussit on valtavia. Jo Ruotsiin mentäessä pussien koko pienenee.
Ainakin sipsipussin koko kasvaa Ruotsin puolella. Kun sipsit tulivat joskus 1970- luvulla oli pussin normikoko kuitenkin alle 100 grammaa ja niitä syötiin harvoin. Joku 200 gramman pussi Haaparannasta ostettuna oli jo valtava. Nyt megapussit ovat 300g? Kilohintaan niissä on halvempi. Tietenkin kannattaa ostaa suhteellisesti enemmän.
No sepä se, että kannattaako vai ei. Sipsit ovat kahden koululaiseni lempiherkkua ja syön niitä itsekin. Ostan yleensä sipsipussin perjantaina viikonlopun alun juhlistamiseksi, mutta jaan sen pienempiin osiin. Yleensä pussista saa annokset meille kaikille perjantaina, maanantaina pojille ja joskus vielä tiistainakin. Syömme joka päivä jälkiruoaksi jotain, joten nuo sipsit vievät sen paikan ma ja joskus ti eli ei siinä ylimääräistä tule, mutta jotenkin hölmöltä tuntuu pyöritellä yhtä sipsipussia monta päivää. Mutta ne pienempien pussien kilohinnat sitten arveluttavat... Mutta ihmettelen todella, onko paljonkin lapsia, jotka pystyvät vaikka yksin syömään sellaisen pussin päivässä? Se määrähän on ihan tolkuton?
olutta ja siideriä ei imetty nykyistä tahtia . ja jos saunakalja otettiin se oli yksi pullo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisätään vielä, että paljon enemmän oli liikunnallisia harrasteporukoita sekä lapsille että aikuisille. Oli jalkapalloa, pesäpalloa, yleisurheilua ja varmasti kaikki saivat harrastaa. Vanhemmat olivat aktiivisia seuratoimijoita eivätkä vain kipanneet lapsia harrastukseen järjestääkseen itselleen "laatuaikaa".
Nykyään jo hyvin pienet treenaavat kovin tavoitteellisesti ja vähemmän kilpailuhenkiset eivät pääse mukaan välttämättä ollenkaan.Lasten kohdalla osin joo, mutta jos mietin omia vanhempia ja heidän tuttujaan, olin siis lapsi kasarilla, eivät he kyllä liikkuneet ollenkaan niin paljon kuin me, jotka olemme nyt noin nelikymppisiä. Pelkkä ajatuskin naurattaa, että isäni tai äitini olisi pelaamassa vaikka höntsäfutista. Ja tasan meidät lapset vaan ilmoitettiin harrastuksiin ja todettiin, että kulje itse, ei ole meidän harrastus.
Tuolloinkin on jo ollut hyvin paljon yksilöllisiä eroja, ilmeisestikin. Omat vanhempani olivat ihan tavallisia duunareita, mutta harrastivat todella paljon liikuntaa. Molempien työpaikoilla oli 80-luvulla ties missä lajeissa työporukan joukkueita ja sali- yms. vuoroja.
Olenkin kasvanut jalkapallo-, kaukalopallo- ja kaukalojalkapallokenttien sekä pingispöytien äärellä. Eri firmat myös kisasivat lukuisissa eri lajeissa ja meillä onkin edelleen lapsuudenkodissani mittava mitali- ja pokaalikokoelma.
Tällaista työpaikkojen liikuntaharrastukseen panostamista kaipaisin nykyään kipeästi. Ainoa kädenojennus firman puolelta on pari hassua liikunta- ja kulttuuriseteliä per vuosi.
Mä en myöskään tajua näitä proteiinipatukoita ja palautusjuomia. Kai mä olen liian vanha, 50v? Painan 60kg ja olen 168cm pitkä ja syön perunoita aika paljonkin. Teen itse kaiken ruoan, tavallista hiilaripitoista kotiruokaa, marjoja ja hedelmiä syömme myös paljon. Joka päivä liikutaan ulkona, suurin osa hyötyliikuntaa. Puutarhanhoitoa, polttopuita, kitkemistä, marjastamista+sienestämistä, kauppaan kävellen jne.