Mies luulee kaiken olevan hyvin, nainen haluaa erota - miksi aina näin?
Näitä tapauksia on tullut vastaan omassa lähipiirissä useampia, että miehille ero tulee yllättäen vaikka kaikki on ollut "hyvin". Mistä luulette tämän johtuvan?
Omalla kohdallani ero näyttää olevan väistämättä edessä, ja todennäköisesti myös oma mieheni väittäisi sen jälkeen syyn olleen minussa, koska hänen mielestään kaikki oli suhteessa hyvin. Hänen mielestään kun kaikki on tosiaan hyvin, lukuunottamatta sitä, että minä haluan aina nostaa esille kaikenlaisia ongelmia ja puhua niistä. Miehen mielessä ei ole käynytkään, että ongelmat voisivat olla todellisia minulle, vaikka hän ei ole samaa mieltä. Miehen tapa käsitellä ikävät asiat on lakaista ne maton alle, pätee siis ihan kaikkeen elämässä.
Onko teille tullut vastaavia tapauksia vastaan lähipiirissä tai onko käynyt samalla tavalla omassa suhteessa?
Kommentit (393)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- koska naisiin ei voi luottaa
- koska naisilla ei ole taistelukestävyyttä
- koska naiset haluavat aina jotakin semmoista, mitä eivät voi saada
- koska naiset elävät prinsessanpunaisissa pilvilinnoissa, realismi on heille kovin vierasta
Riittääkö?
Prinsesssanpunaisissa pilvilinnoissa?
Jokainen nainen jo ihan nuorikin tietää ettå parisuhde ei ole helppo juttu ja että naisen elämä miehen kanssa on raskasta ja nainen joutuu fyysisestikin raskauden, synnytyksen, imetyksen ja niistä toipumisen vuoksi koville.
Lisäksi naiset ovat lapsesta asti nähneet kuinka kelvottomia ja epäluotettavia monet miehet ja isät ovat eli elämän raadollisuus on tiedossa.
Miehet on ne jotka elää pilvilinnoissa ja luulevat olevansa jotain kuninkaita joita naisen pitåisi pyyteettå palvella ja siinä sivussa pysyä aina hoikkana ja laitettuna vaikka olisi synnyttämästä juuri tullut.
Moni mies on todellinen riippakivi ja riesa naiselle.
Tuttavissa monta naista jotka ovat ottaneet eron kun lapset olleet pieniä ja kaikki sanoneet ettå elämä on paljon kevyempää ja helpompaa ilman nurkissa möllöttävää oman kotinsa asioiden hoitoon osallistumatonta mieslasta.Tuo on just sitä pilvilinnailua, että parisuhteen pitäisi johtaa imetykseen.
No LOL. Sehän on pelkkää realismia, että parisuhteeseen aletaan useimmiten ihan tosissaan (ei välttämättä lapsia haluten). Pilvilinnoissa elävä kuvittelee, että suhteen voi saada ilman kaikkea sitä raskasta tunne- ja muuta työtä, jota pitkän suhteen eteen joutuu tekemään. Että voi noin vain poimia rusinat pullasta. Ja sitten ihmetellään, kun muija lähti vaikka kaikki oli niin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Minun ex-miehen mielestä meillä olisi ollut kaikki hyvin, jos vain minä olisin lopettanut valittamisen. Minun 'valittamisen' aiheet: mies yritti määrätä ulkonäköni hiusmallia (=polkka) ja vaatteita (=jakkupukuja) myöten. En suostunut vaan pidin oman makuni mukaisia vaatteita ja hiukset pitkänä = valitusta. Mies yritti määrätä mnkä verran saan tavata ystäviäni ja perhettäni, esim perheelle olisi sallittu 1 puhelu viikossa ja olisi pitänyt valita onko tämä yksi puhelu äidille, isälle vai jollekin sisaruksistani. En suostunut rajoituksiin = valitusta. Oli monia muitakin asioita, kun lopulta halusin erota ja mies oli järkyttynyt, kun meillä meni niin hyvin minun valitustani lukuunottamatta.
Kuullostaa niin tutulta vallankäytöltä! tapailusuhteeni mukaan meillä oli ongelmia, koska en käyttäytynyt kuten hän saneli tai suostunut noudattamaan hänen käsityksiään parisuhteesta. Homma loppui koska valitin liikaa.
Meillä oli toisin päin. Minä luulin että parisuhteessa on kaikki hyvin ja olin onnellinen ja halusin olla mieheni kanssa loppuelämäni. En todellakaan tiennyt että mies harkitsi eroa, ja sanoikin asiasta minulle vasta sitten kun oli jo päätöksensä tehnyt. Tai siis lähinnä ilmoitti.
Vierailija kirjoitti:
Naiset on ailahtelevaisia ja näkekevät jossain uuden nyksän ja sitten mennään. Suurin osa avioeroista on naisten aloitteesta.
Toisaalta nimenomaan miehet hakevat eroa useimmin uuden suhteen takia. Naiset puolestaan jatkavat elämäänsä lasten kanssa tai yksin jos lapsia ei ole tai he ovat jo aikuisia.
Mun kaksi aiempaa eksääni nuoruudesta olivat tuollaisia omaehtoisia vätyksiä, eli joko tehtiin kuin he sanelevat tai ei tehdä ollenkaan. Kaikki kritiikki heiltä oli palautetta, jota piti sietää ja kaikki sanomani turhaa motkotusta. Kummassakin oli niin hirveitä piirteitä, etten tiedä kumpi oli pahempi, mutta olin alituiseen kiukkuinen siihen tyhmyyteen ja turhamaisuuteen.
Jälkimäisen kanssa ei pystynyt käymään rinneravintolassa ja silloin muistan että häpesin silmät päästäni ja tajusin ettemme voineet käydä missään. Hintataso oli liian kova, mies mainosti miten haisee ihan kuselta ja sitä ja tätä ja kaikki tämä mahdollisimman kovalla äänellä. Miehellä oli rahaa, mutta hän oli sairaalloisen pihi, ruokapaikka oli Rukalla ainoa auki oleva ja tarjoilija huomasi miehen olemuksen ja alkoi kohdella meitä hyvin alentuvasti. Toivuin reissun noloudesta vasta päättämällä erota hänestä.
Mun mies uhkasi lyödä ja oli sitten surullinen ja järkyttynyt kun totesin että ei käy ja lopetin suhteen.
En ymmärrä.
Itse olen eroa alustamassa, ja minulle ollut selvaa jo yli vuoden etta ero ainoa vaihtoehto kun mies ei ota vastuuta mistaan. Mies todennakoisesti ei tule ymmartamaan miksi mina haluan eron. Ei vaikka:
- mies on jaanyt toistuvasti kiinni deitti ja seksi seura sivuille rekisteroitymisesta. Tama hanen mielestaan hyvin normaalia eika tarkoita etta olisi ‘oikeasti’ pettanyt.
-kontrolloiva kaytokseltaan
- kayttaytyy erittain huonosti minua kohtaan, yleensa kun kieltaydyn seksista edella mainituista syista johtuen
- jaanyt toistuvasti kiinni kannabiksen poltosta
- ei osallistu oikein mitenkaan talouden ja lasten hoitoon.
Miksikohan mina haluan eron? Varmaan tulee hirmu haukkumiset ja vuoden sota erosta..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- koska naisiin ei voi luottaa
- koska naisilla ei ole taistelukestävyyttä
- koska naiset haluavat aina jotakin semmoista, mitä eivät voi saada
- koska naiset elävät prinsessanpunaisissa pilvilinnoissa, realismi on heille kovin vierasta
Riittääkö?
Prinsesssanpunaisissa pilvilinnoissa?
Jokainen nainen jo ihan nuorikin tietää ettå parisuhde ei ole helppo juttu ja että naisen elämä miehen kanssa on raskasta ja nainen joutuu fyysisestikin raskauden, synnytyksen, imetyksen ja niistä toipumisen vuoksi koville.
Lisäksi naiset ovat lapsesta asti nähneet kuinka kelvottomia ja epäluotettavia monet miehet ja isät ovat eli elämän raadollisuus on tiedossa.
Miehet on ne jotka elää pilvilinnoissa ja luulevat olevansa jotain kuninkaita joita naisen pitåisi pyyteettå palvella ja siinä sivussa pysyä aina hoikkana ja laitettuna vaikka olisi synnyttämästä juuri tullut.
Moni mies on todellinen riippakivi ja riesa naiselle.
Tuttavissa monta naista jotka ovat ottaneet eron kun lapset olleet pieniä ja kaikki sanoneet ettå elämä on paljon kevyempää ja helpompaa ilman nurkissa möllöttävää oman kotinsa asioiden hoitoon osallistumatonta mieslasta.
"Moni mies on todellinen riippakivi ja riesa naiselle.
Tuttavissa monta naista jotka ovat ottaneet eron kun lapset olleet pieniä ja kaikki sanoneet ettå elämä on paljon kevyempää ja helpompaa ilman nurkissa möllöttävää oman kotinsa asioiden hoitoon osallistumatonta mieslasta."
Kuulostaa ihan mun vaimon sanoilta !
Vierailija kirjoitti:
Mun kaksi aiempaa eksääni nuoruudesta olivat tuollaisia omaehtoisia vätyksiä, eli joko tehtiin kuin he sanelevat tai ei tehdä ollenkaan. Kaikki kritiikki heiltä oli palautetta, jota piti sietää ja kaikki sanomani turhaa motkotusta. Kummassakin oli niin hirveitä piirteitä, etten tiedä kumpi oli pahempi, mutta olin alituiseen kiukkuinen siihen tyhmyyteen ja turhamaisuuteen.
Jälkimäisen kanssa ei pystynyt käymään rinneravintolassa ja silloin muistan että häpesin silmät päästäni ja tajusin ettemme voineet käydä missään. Hintataso oli liian kova, mies mainosti miten haisee ihan kuselta ja sitä ja tätä ja kaikki tämä mahdollisimman kovalla äänellä. Miehellä oli rahaa, mutta hän oli sairaalloisen pihi, ruokapaikka oli Rukalla ainoa auki oleva ja tarjoilija huomasi miehen olemuksen ja alkoi kohdella meitä hyvin alentuvasti. Toivuin reissun noloudesta vasta päättämällä erota hänestä.
Huomaa kyllä, että lasten valveilla ollessa ei kannata kauheasti paneutua kirjottamiseen, koska lopputulkos on sitten jokseenkin epäselvä. Olimme siis laskettelemassa Rukalla suhteen loppuvaiheilla, ja muistan että reissu oli kaikilla julkisilla paikoilla katastrofi. Ensiksi mies märisi miksi en mene mäkeen, kun kärsin ihan infernaalisista kuukautiskivuista enkä päässyt hyvä jos kunnolla liikkeelle. Hänen päättämiään päiviä ei voinut siirtää vaikka olimme koko viikon paikalla, vaan juuri sinä aamuna kun vuosin kuin niagara ja olin kipeä kuin mikä sinne mäkeen oli lähdettävä. Lopulta otin todella vahvat buranat ja hammasta purren odottelin tunnin kahviossa, ennen kuin aloin olemaan tolpillani. Tuokin varoitusmerkki olisi pitänyt ottaa jo ajat sitten tosissaan, mutta nuoruuden piikkiin. Seuraavaksi sitten miehelle tuli mieleen että missäs syödään kun kaikki paikat ovat jo kiinni tai sulkemisaika. Ehdotin kauppaa, mutta mies huomasi rinneravintolan. Varoitin jo kovista hinnoista ennen sisäänmenoa, mutta se sirkus alkoi kun päästiin pöytään. Mies märisi koko ajan haisevansa pahalta, teki liian suuriäänisen numeron hinnoista ja miten kaljaa ei ainakaan tilata tässä lafkassa, maksaa varmaan kympin koko tuoppi. Katselin muita hotellin asiakkaita jotka olivat tyylikkäinä syömässä ja ihmisillä alkoivat päät kääntymään kun mies messusi kaikesta mahdollisesta.
Jos paikan hintataso olisikin oikeasti ollut kova, niin siitäkin olisi selvinnyt poistumalla asiallisesti eikä tuollaisen kiroilun siivittämänä ja tarjoilija huomasi miehen pelleilyn ja se suhtautuminen riitti. Ei enää ikinä tuollaista nöyryytystä. Reissun jälkeen meni tovi, kun totesin että nyt riittää, emme vain sovi yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen eroa alustamassa, ja minulle ollut selvaa jo yli vuoden etta ero ainoa vaihtoehto kun mies ei ota vastuuta mistaan. Mies todennakoisesti ei tule ymmartamaan miksi mina haluan eron. Ei vaikka:
- mies on jaanyt toistuvasti kiinni deitti ja seksi seura sivuille rekisteroitymisesta. Tama hanen mielestaan hyvin normaalia eika tarkoita etta olisi ‘oikeasti’ pettanyt.
-kontrolloiva kaytokseltaan
- kayttaytyy erittain huonosti minua kohtaan, yleensa kun kieltaydyn seksista edella mainituista syista johtuen
- jaanyt toistuvasti kiinni kannabiksen poltosta
- ei osallistu oikein mitenkaan talouden ja lasten hoitoon.
Miksikohan mina haluan eron? Varmaan tulee hirmu haukkumiset ja vuoden sota erosta..
Yleensä rekisteröityminen kertoo jo siitä, että tuossa ei ole enää eron kannalta mitään pohjustettavaa. Miehet kertovat tasan siitä mistä ovat jääneet kiinni, mutta muita naisia on todennäköisesti tapailtu.
Itse erosin lennosta vaihtamalla toiseen mieheen, mutta en osaa kokea minkäänlaista syyllisyyttä siihen nähden miten loppu olin suurimman osan ajasta eksäni kanssa ollessani. En päästänyt kyyneltäkään kun ero viimein koitti, ja olin vain helpottunut että se oli viimein ohi. Eks olisi jäänyt vielä kiusaamaan jos en olisi löytänyt uutta, mutta samalla päätin, että alle kolmikymppisenä ei kannata jäädä haikailemaan p as kan perään jos on aikeita perustaa perhe tai mennä elämässä eteenpäin - eksän kanssa kun mikään ei edennyt ja hän oli tiukan henkisesti kiinni lapsuudenperheessään.
Eksän bravuureja:
- olimme eronneet jo kuukausia aiemmin, mutta hän ei saanut kerrotuksi sitä ja selitteli aina säälittävästi miten en pääse krapulan takia tapaamisiin.
- keksi selkäni takana tarinoita miten hullu ja nalkuttava akka olen
- käytti liikaa alkoholia
- piilotti parisuhdetiedot somessa, mutta saattoi jakaa toisista naisista juttuja
- haukkui koko ajan ja kaikesta
Aika loppuu joten jää nyt lyhyeksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- koska naisiin ei voi luottaa
- koska naisilla ei ole taistelukestävyyttä
- koska naiset haluavat aina jotakin semmoista, mitä eivät voi saada
- koska naiset elävät prinsessanpunaisissa pilvilinnoissa, realismi on heille kovin vierasta
Riittääkö?
Prinsesssanpunaisissa pilvilinnoissa?
Jokainen nainen jo ihan nuorikin tietää ettå parisuhde ei ole helppo juttu ja että naisen elämä miehen kanssa on raskasta ja nainen joutuu fyysisestikin raskauden, synnytyksen, imetyksen ja niistä toipumisen vuoksi koville.
Lisäksi naiset ovat lapsesta asti nähneet kuinka kelvottomia ja epäluotettavia monet miehet ja isät ovat eli elämän raadollisuus on tiedossa.
Miehet on ne jotka elää pilvilinnoissa ja luulevat olevansa jotain kuninkaita joita naisen pitåisi pyyteettå palvella ja siinä sivussa pysyä aina hoikkana ja laitettuna vaikka olisi synnyttämästä juuri tullut.
Moni mies on todellinen riippakivi ja riesa naiselle.
Tuttavissa monta naista jotka ovat ottaneet eron kun lapset olleet pieniä ja kaikki sanoneet ettå elämä on paljon kevyempää ja helpompaa ilman nurkissa möllöttävää oman kotinsa asioiden hoitoon osallistumatonta mieslasta."Moni mies on todellinen riippakivi ja riesa naiselle.
Tuttavissa monta naista jotka ovat ottaneet eron kun lapset olleet pieniä ja kaikki sanoneet ettå elämä on paljon kevyempää ja helpompaa ilman nurkissa möllöttävää oman kotinsa asioiden hoitoon osallistumatonta mieslasta."
Kuulostaa ihan mun vaimon sanoilta !
Sua taitaa odottaa yllätys:D
Juupa juu, jos muutkin miehet ovat samanlaisia ,kuin puolisoni , niin eipä ihme. Vielä tänäkin päivänä ,kun keskustelemme monista asioita, sanoo mies ” en mä olisi uskonut ,että oot tosissasi” , vaikka olen kerta toisensa jälkeen sanonut ,että olen aina juuri sitä mieltä asioista ,kun sanon . Myös käyttäytymisessä olen sanojeni mittainen.
No naimisissa ollaan, ei valittamista.
Aika monessa tarinassa tässä ketjussa toistui sama asia: miehet eivät ottaneet naisten puhetta tosissaan, vaan leimasivat sen nalkutukseksi tai valitukseksi. Itsekin kyllästyin todella seläkseen huusholliin ja siihen, ettei mies oikeasti halunnut yhtään siivota. Nyt asun yksin siistissä asunnossa. Minulla on ollut eron jälkeen pari seurustelusuhdetta, jotka ovat päättyneet siihen, että mies on välttämättä halunnut muuttaa yhteen. Suhde, jossa molemmilla olisi oma asunto, sopisi minulle mainiosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain palstamammojen kliseissä asia on näin. Mutta menestyksekästä miesvihaketjua, sehän oli tämänkin aloituksen tarkoitus, ei mikään muu.
Kovin heikko on maskuliininen identiteetti, jos ei tosiasioita kestä. Et kenties ole vielä niin vanha, että olisit tavannut näitä 30+ eronneita miehiä kovin useita.
Mistä sinä tiedät mitä ne miehet ajattelevat? Naisilla on käsittämätön tapa kuvitella tietävänsä mitä muiden ihmisten päässä liikkuu. Luultavimmin ne miehet ovat luovuttaneet mielessään jo paljon ennen marttyroivaa pirttihirmua.
Niin ne miehet itse kertovat.
Olet siis haastatellut IHAN KAIKKI suomalaiset eronneet miehet? Näinkö? Ohitit myös varsinaisen pointtini täysin. Mistä sinä tiedät mitä kukaan ihminen oikeasti ajattelee? Et niin mistään.
Tuollainen toteamus erosta on täysin ylimalkainen toteamus, hyvää päivää-fraasiin verrattava.
Eli miehet valehtelee.
Yleensä miehellä on kaikki hyvin, kun on saanut elää kuin sika pellolla. Ei ole tarvinnut rikkaa ristiin laittaa lastenhoidon tai kotitöiden eteen, vaan joku muu on saanut näännyttää niillä itsensä. On ollut vapaus käydä harrastuksissa, kavereita tapaamassa ja kitata olutta mielin määrin, kun joku toinen on hoitanut sillä välin perheen velvollisuudet. Eipä ole ihme, että se toinen lopulta haluaa erota, kun parisuhteessa ja perhe-elämässä ei ole minkäänlaista tasapuolisuutta ja kunnioitusta.
Vierailija kirjoitti:
Exälleni tuli myös ero yllätyksenä. Siitä huolimatta, ettei seksiä ollut vuoteen lainkaan, nukuimme pari vuotta eri huoneissa. Tämä siksi, että olin niin uupunut rukoilemaan apua arjen pyörittämiseen. Mies valitti minulle, koska kaikki muut naiset kyllä jaksavat hoitaa lapsensa ja kotinsa ja että oli kohtuutonta, että työssäkäyvältä mieheltä vaaditaan mitään. Mitä sitten, että itsekin tein täyttä työpäivää. Kun miehen alkoholin käyttö vielä kasvoi älyttömäksi ja sen aiheuttamat ristiriidat repivät perhettä vielä lisää, päätin erota. Mies raivostui, koska halusin erota ilman mitään syytä. Nyt riidellään elatustuesta, koska miehen mielestä lapsilisä kyllä riittää lasten kuluihin. Mitähän vielä...?
Huh huh, tsemppiä tuohon suohon, kuulostaa just omalta exältäni... Erosta on 10 vuotta, mutta lapsen kautta sitä kiusaa pystyy tekemään ihan loputtomiin.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä miehellä on kaikki hyvin, kun on saanut elää kuin sika pellolla. Ei ole tarvinnut rikkaa ristiin laittaa lastenhoidon tai kotitöiden eteen, vaan joku muu on saanut näännyttää niillä itsensä. On ollut vapaus käydä harrastuksissa, kavereita tapaamassa ja kitata olutta mielin määrin, kun joku toinen on hoitanut sillä välin perheen velvollisuudet. Eipä ole ihme, että se toinen lopulta haluaa erota, kun parisuhteessa ja perhe-elämässä ei ole minkäänlaista tasapuolisuutta ja kunnioitusta.
Juuri tämä ja tätä on paljon! Mutta tästäkin voi kyllä syyttää ihan sitä naista, joka on tuollaiseen suostunut alusta alkaen. Minä en olisi ikimaailmassa katsellut miestä (saati tehnyt tämän kanssa lapsia), joka ei osaa tehdä kotihommia eikä välitä omien lastensa asioista.
Exäni on edelleen , 4 v myöhemmin sitä mieltä että meillä meni tosi hyvin, ei ymmärrä miksi erosin ja muutin toiselle puolelle suomea.
Juu hyvinhän meni lukuunottamatta exän kontrollinhalua, mustasukkaisuutta ja rahapeliriippuvuutta. Niin ja huonoa hyginiaa, ei lopulta tehnyt mieli enää minkäänlaista seksiä kun vehje oli sissijuustoinen lemuletku .
Niinniin, aina miehen vika. Koska naiset täydellisiä.