Mies luulee kaiken olevan hyvin, nainen haluaa erota - miksi aina näin?
Näitä tapauksia on tullut vastaan omassa lähipiirissä useampia, että miehille ero tulee yllättäen vaikka kaikki on ollut "hyvin". Mistä luulette tämän johtuvan?
Omalla kohdallani ero näyttää olevan väistämättä edessä, ja todennäköisesti myös oma mieheni väittäisi sen jälkeen syyn olleen minussa, koska hänen mielestään kaikki oli suhteessa hyvin. Hänen mielestään kun kaikki on tosiaan hyvin, lukuunottamatta sitä, että minä haluan aina nostaa esille kaikenlaisia ongelmia ja puhua niistä. Miehen mielessä ei ole käynytkään, että ongelmat voisivat olla todellisia minulle, vaikka hän ei ole samaa mieltä. Miehen tapa käsitellä ikävät asiat on lakaista ne maton alle, pätee siis ihan kaikkeen elämässä.
Onko teille tullut vastaavia tapauksia vastaan lähipiirissä tai onko käynyt samalla tavalla omassa suhteessa?
Kommentit (393)
Yleensä nainen ON kyllä puhunut erostakin, mutta kun on tehnyt sen rauhallisesti ja harkiten, eikä ole rynnännyt suoraan pakkaamaan laukkujaan, niin mies sivuuttaa sen puheen nalkutuksena.
Sitten mies hämmästyy, että sehän teki ihan kuten sanoi tekevänsä, oho.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies uhkasi lyödä ja oli sitten surullinen ja järkyttynyt kun totesin että ei käy ja lopetin suhteen.
En ymmärrä.
Eihän ihminen yhdestä lyönnistä hajua? Näin ainakin monet naiset ajattelevat jos mies jättäisi pienen lapsen uhasta.
Riidan aikana ”Ai että tekis mieli lyödä.” Ja tästä mies pakkaa kamat ja lähtee? Eiköhän moni nainen saarnaisi, että pitääkö miehen tuommoisesta lapsiltakin perhe hajottaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin kaikki omat suhteeni ovat päättyneet. Yritin miehille kertoa asioista, jotka häiritsivät, mutta reaktio oli tyypistä riippuen kieltäminen/suuttuminen tai "joo joo, yritän muuttua" -> mikään ei muutu. Kun sitä jonkun aikaa katselee ja tajuaa, ettei toisella ole kykyä myöntää itsessään olevan vikaa tai mitään aikomusta parantaa tapojaan, olen lopettanut suhteen. Aina tullut miehille yllätyksenä, koska heidän mielestään kaikki on ollut hyvin. Eivät varmaan uskoneet minun olevan tosissani tai ajattelivat, ettei asia ole niin vakava, koska olen rauhallinen ja asioista keskusteleva ihminen, en huuda enkä nalkuta. Eikä minulla ole mitään ongelmaa elää sinkkuna, jos vaihtoehtona on epäkunnioittava kumppani, joka ei kuuntele minua tai välitä onnellisuudestani.
Oletko niin vati että koitat muuttaa jokaista kumppaniasi?
En kumppania vaan kumppanin tapoja. Jos pyydän, että voisi mieskin joskus siivota omat sotkunsa, en katso että yritän kajota miehen persoonaan. Vaikka ehkä siivottomuus ja laiskuus on olennainen osa monen miehen identiteettiä. Voihan näinkin olla.
Näin meillekin kävi. Itse yritin puhua, puhua ja puhua. Mies ei koskaan kuunnellut tai ollut tarpeeksi läsnä. Kaikki sanomani asiat meni toisesta korvasta sisään, toisesta samantien ulos. Myönnän, että välillä nalkutin, mutta nimenomaan sen takia koska mies ei kuunnellut. Yritin kaikin keinoin saada ääneni ja toiveeni kuulluksi, mutta ei. En edes itse pidä nalkuttamisesta, mutta oli pakko ottaa ’järeämmät’ aseet käyttöön. Välillä kun yritin puhua omista ajatuksista ja ongelmista, mies samaan aikaan näpytti puhelintaan ja vastasi vain ”joo”, ”mmm”, ”aha”. Ei tajunnut minkä takia pyysin häntä laittamaan kännykän siksi aikaa pois jotta voisin puhua, omien sanojensa mukaan pystyy tekemään kahta asiaa samaan aikaan. Eräänä päivänä sitten kyllästyin, tajusin että tässä suhteessa olen täysin näkymätön enkä tule kuulluksi. Sanoin miehelle, että nyt riitti, tämä oli tässä. Mieshän oli tietysti ihan ymmällään ”mitä, miksi? Eihän meillä niin isoja ongelmia ole”. Joo eipä, varmaan olis toista mieltä jos olisi joskus kännykän näpräämisen sijaan katsonut mua silmiin, kuunnellut ja keskustellut.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä nainen ON kyllä puhunut erostakin, mutta kun on tehnyt sen rauhallisesti ja harkiten, eikä ole rynnännyt suoraan pakkaamaan laukkujaan, niin mies sivuuttaa sen puheen nalkutuksena.
Sitten mies hämmästyy, että sehän teki ihan kuten sanoi tekevänsä, oho.
Jep. Usein se mikä murtaa kamelin selän on huomata, ettei miehellä ole mitään tunteita vaimoa kohtaan.
Jos miehellä olisi tunteita, hän hoitaisi oman osansa kotitöistä jne, häntä hävettäisi istua itse pelikoneella, kun nainen siivoaa. Mies haluaisi naisenkin olevan onnellinen.
Siinä vaiheessa kun huomaa että miehelle on ihan sama miltä naisesta tuntuu, kunhan palvelu pelaa, siinä vaiheessa kaikki fiksut naiset viimeistään lähtevät.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä nainen ON kyllä puhunut erostakin, mutta kun on tehnyt sen rauhallisesti ja harkiten, eikä ole rynnännyt suoraan pakkaamaan laukkujaan, niin mies sivuuttaa sen puheen nalkutuksena.
Sitten mies hämmästyy, että sehän teki ihan kuten sanoi tekevänsä, oho.
Ihmettelen kyllä miksi miehet eivät kuuntele ja ota tosissaan naisen esille tuomia ongelmia. Naiset ottaa 80% eroista ja suurin yksittäinen syy eroon on kommunikaatio-ongelmat miehen kanssa eli mies ei puhu eikä kuuntele. En tarkoita sitä, että joka asiasta pitäisi draamaa kehittää tai tunteitaan vatvoa, mutta kyllä ongelmista ja itseä vaivaavista negatiivisista asioista pitää pystyy keskustelemaan asiallisesti.
Itse olen sanonut yhden kerran miehelleni harkitsevani eroa, koska hän jätti vastasyntyneen ja 1,5 v lapsen ja 4 v taaperon yksin minun hoidettavaksi samoin kuin kaikki kotityöt. Itse hän oli töissä suunnilleen 16 h vuorokaudessa, koska ajatteli että perheen elatus riittää hänen panoksekseen.. Olin täysin uupunut ja loppuunajettu. Koliikkivauva ei antanut nukkua yöllä eikä päivällä. Mies tunsi mut sen verran hyvin, että tiesi että todellakaan en puhu lämpimät kseni ja vähensi työntekoa ja alkoi osallistua enemmän lastenhoitoon. Tästä parani myös lasten suhde isäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
utyuytu kirjoitti:
Minulle kävi noin, nainen lähti ihan yllättäen. Kokemani perusteella sanoisin, että:
-Miehelle toistuvakaan riitely ei tunnu isolta ongelmalta kokonaiskuvassa, jos suhteen peruspilarit ovat muuten kunnossa ja rakkautta on. Nainen ei arvosta kokonaisuutta, vaan jokin yksittäinen asia saattaa olla hänelle niin valtavan merkityksellinen, että hän on valmis eroamaan sen vuoksi jotta saa haluamansa joltain toiselta.
-Edellisestä johtuen mies ei ymmärrä, että ero on edes vaihtoehto, ellei nainen sano sitä kirjaimellisesti. Miehenä minä ainakin ajattelen, että yritetään kaikki mahdollinen, jopa terapia mukaanlukien, ennen kuin erotaan. Nainen voi kypsytellä eropäätöksen omassa päässään kuukausien aikana puhumatta asiasta mitään miehelleen ja oikeuttaa sen sillä, että onhan hän sanonut monta kertaa, että ei ole tyytyväinen johonkin asiaan.
"Puhumatta asiasta mitään" ja samassa lauseessa "onhan hän sanonut monta kertaa, että ei ole tyytyväinen johonkin asiaan".
Huomaatko?Eiköhän tuo tarkoittanut, että puhumatta nimenomaan erosta mitään? Logiikallasi siis jos toinen puhuu toiveista esimerkiksi se yksin suhteen, tarkoittaahän että on jo suunnitellut tai toteuttanut pettämistä koska huono seksi eiköhän tuo tarkoittanut, että puhumatta nimenomaan erosta mitään? Logiikallasi siis jos toinen puhuu toiveista esimerkiksi seksin suhteen, tarkoittaahän että on jo suunnitellut tai toteuttanut pettämistä koska huono seksi. ?
Miten tyhmä pitää ihmisen olla jos ei tajua, että suhteen toisen osapuolen jatkuvasta ja pitkään jatkuneesta tyytymättömyydestä voi seurata ero? Onko nämä tyypit työelämässkin yhtä yllättyneitä jos pomo pitää sinulle puhuttelun myöhästelystä ja huonosta työtuloksesta, seuraavalle kerralla saa samasta aiheesta jo 1. varotuksen, sitten 2. varotuksen ja sitten tuleekin yllättäen potkut. Ihmetteleekö samat tyypit sitten muille, että ihan noin vaan ja yllättäen potkut tuli vai onko se vain parisuhteen ominaisuus, että sen toisen osapuolen tulisi sietää mitä vain ja valittaminen on vain tyhjän puhumista ei siitä voi seurata eroa?
Minusta erolla uhkailu ei kuulu suhteeseen. Ero otetaan esiin vasta, kun se ollaan valmiita toteuttamaan. Sitä ennen keskustellaan rauhallisesti ongelmista ja yritetään löytää molempia tyydyttävä ratkaisu. Molempien osapuolten tulisi ymmärtää ilman uhkailua, että ero on seuraava vaihtoehto jos ratkaisua ei löydy.
Vierailija kirjoitti:
Miehelle riittää vähempi että hän on tyytyväinen. Nainen tahtoo usein enemmän, oli sitten kyse siisteystasosta tai parisuhdeajasta. Kun nainen tahtoo jotakin, niin silloin myös miehen on tahdottava tätä samaa asiaa, tai ollaan ongelmissa. Itse en jaksa näiden vaativien naisten kanssa enää pelailla, vaan olen huomannut että elämä on huomattavasti parempaa kun ei koko ajan tarvitse miellyttämässä uhriutuvaa nykynaista. Ex oli juuri kuin kliseinen palstamamma, joka valittaa metatyöstä ja miehestä joka ei osalistu kotitöihin. Kummasti ne kotityöt vähenivät minulla kun on oma asunto ja lapset vuoroviikoin. Metatyö on normaalia ajattelua. koen että siitä ei ole vaivaa, enkä kutsuisi tuota työksi.
No, niinhän ne kotityöt vähenivät ex-vaimollasikin, jolla on myös lapset vuoroviikoin eikä enää puolisoa. Entä miksi et keventänyt exäsi metatyökuormaa ajattelemalla normaalisti liitossa, jos siitä ei kerran ole vaivaa ja ex on asiasta valittanut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No käyhän niitä toisinkinpäin, eli vaimo luulee että kaikki on ookoo, ja yksi kaunis päivä äijä pakkaa laukut ja lähtee, vaikka sen kliseisen nuoremman naisen luo.
Näinhän se miehillä usein menee, ehkä niitä ongelmia on ollut pidempään mutta mies ei ole niitä osannut/halunnut nostaa esille vaan on helpompi lähteä toisen mukaan.
Tässä näkyy hyvin se yleistys, että kaikki naiset on hyviä kuuntelemaan ja keskustelemaan. Ei todellakaan ole. Ihan kuten miehissäkin löytyy naisissakin niitä jotka eivät halua/pysty kuuntelemaan toisen murheita ja ajattelemaan asioita toisen näkökulmasta.
On moni mieskin yrittänyt vuosia puhua häntä hiertävistä asioista, mutta sillä ei ole ollut vaikutusta. Kun ero sitten tulee naiselle "yllätyksenä", ulkopuoliset olettavat heti miehen vain paenneen paikalta. Jos tilanne on toisin päin, oletetaan heti miehen vain sulkeneen silmänsä ja korvansa, kun ei ole tilannetta huomannut.
Ärsyttää nämä yleistykset. Varmasti miehillä ja naisilla on sukupuolittuneita piirteitä, mutta erot yksilöiden välillä on todella suuria. Ihan samalla tavalla voisi yleistää, että nainen on aina se, joka pihtaa ja nalkuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
utyuytu kirjoitti:
Minulle kävi noin, nainen lähti ihan yllättäen. Kokemani perusteella sanoisin, että:
-Miehelle toistuvakaan riitely ei tunnu isolta ongelmalta kokonaiskuvassa, jos suhteen peruspilarit ovat muuten kunnossa ja rakkautta on. Nainen ei arvosta kokonaisuutta, vaan jokin yksittäinen asia saattaa olla hänelle niin valtavan merkityksellinen, että hän on valmis eroamaan sen vuoksi jotta saa haluamansa joltain toiselta.
-Edellisestä johtuen mies ei ymmärrä, että ero on edes vaihtoehto, ellei nainen sano sitä kirjaimellisesti. Miehenä minä ainakin ajattelen, että yritetään kaikki mahdollinen, jopa terapia mukaanlukien, ennen kuin erotaan. Nainen voi kypsytellä eropäätöksen omassa päässään kuukausien aikana puhumatta asiasta mitään miehelleen ja oikeuttaa sen sillä, että onhan hän sanonut monta kertaa, että ei ole tyytyväinen johonkin asiaan.
"Puhumatta asiasta mitään" ja samassa lauseessa "onhan hän sanonut monta kertaa, että ei ole tyytyväinen johonkin asiaan".
Huomaatko?Eiköhän tuo tarkoittanut, että puhumatta nimenomaan erosta mitään? Logiikallasi siis jos toinen puhuu toiveista esimerkiksi se yksin suhteen, tarkoittaahän että on jo suunnitellut tai toteuttanut pettämistä koska huono seksi eiköhän tuo tarkoittanut, että puhumatta nimenomaan erosta mitään? Logiikallasi siis jos toinen puhuu toiveista esimerkiksi seksin suhteen, tarkoittaahän että on jo suunnitellut tai toteuttanut pettämistä koska huono seksi. ?
Miten tyhmä pitää ihmisen olla jos ei tajua, että suhteen toisen osapuolen jatkuvasta ja pitkään jatkuneesta tyytymättömyydestä voi seurata ero? Onko nämä tyypit työelämässkin yhtä yllättyneitä jos pomo pitää sinulle puhuttelun myöhästelystä ja huonosta työtuloksesta, seuraavalle kerralla saa samasta aiheesta jo 1. varotuksen, sitten 2. varotuksen ja sitten tuleekin yllättäen potkut. Ihmetteleekö samat tyypit sitten muille, että ihan noin vaan ja yllättäen potkut tuli vai onko se vain parisuhteen ominaisuus, että sen toisen osapuolen tulisi sietää mitä vain ja valittaminen on vain tyhjän puhumista ei siitä voi seurata eroa?
Minusta erolla uhkailu ei kuulu suhteeseen. Ero otetaan esiin vasta, kun se ollaan valmiita toteuttamaan. Sitä ennen keskustellaan rauhallisesti ongelmista ja yritetään löytää molempia tyydyttävä ratkaisu. Molempien osapuolten tulisi ymmärtää ilman uhkailua, että ero on seuraava vaihtoehto jos ratkaisua ei löydy.
Totta tuokin, tosiaan jos työpaikalla saisi toistuvasti huonoa palautetta, potkut ei olisi yllätys. Mutta ero onkin.
Samaa mieltä tuossakin, että erolla ei uhkailla. Ellei tosissaan olla eroamassa, ei uhata erolla.
Ja sitten on tilanteita, joissa ei ole mitään puhumista enää. Tyyliin toinen pettää, lyö, valehtelee jostakin merkittävästä (tai valehtelee koko ajan ylipäätään), huijaa rahaa tms. Ei siinä tarvita mitään ennakkovaroitusta, että osaa itsekin päätellä lopputuloksen.
Vierailija kirjoitti:
Mies luulee kaiken olevan hyvin, nainen haluaa erota - miksi aina näin?
Ei se ole läheskään aina noin. Lähipiirissä oli parikin tapausta, joissa nämä eron ottaneet miehet olivat jo pitkään valittaneet tilanteestaan miestenilloissa ja sitten kun viimein ottivat eron, niin naiset olivat aivan ihmeissään ja yllättyneitä.
Mutta yhtä kaikki. Parisuhteissa pitäisi oikeasti keskustella enemmän. Monessa pitkässä suhteessa varmasti uraudutaan ja omasta tilanteesta ei edes jaksa enää keskustella ja sitten jossain vaiheessa tulee se viimeinen niitti vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies luulee kaiken olevan hyvin, nainen haluaa erota - miksi aina näin?
Ei se ole läheskään aina noin. Lähipiirissä oli parikin tapausta, joissa nämä eron ottaneet miehet olivat jo pitkään valittaneet tilanteestaan miestenilloissa ja sitten kun viimein ottivat eron, niin naiset olivat aivan ihmeissään ja yllättyneitä.
Mutta yhtä kaikki. Parisuhteissa pitäisi oikeasti keskustella enemmän. Monessa pitkässä suhteessa varmasti uraudutaan ja omasta tilanteesta ei edes jaksa enää keskustella ja sitten jossain vaiheessa tulee se viimeinen niitti vastaan.
Sitten on ne miehet, jotka kyllä haukkuvat puolisoa jossakin miestenillassa, mutta vaimolle eivät saa sanotuksi mitään. Ei uskalla, kun "äiti" voi suuttua.
Keskenkasvuisia siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies luulee kaiken olevan hyvin, nainen haluaa erota - miksi aina näin?
Ei se ole läheskään aina noin. Lähipiirissä oli parikin tapausta, joissa nämä eron ottaneet miehet olivat jo pitkään valittaneet tilanteestaan miestenilloissa ja sitten kun viimein ottivat eron, niin naiset olivat aivan ihmeissään ja yllättyneitä.
Mutta yhtä kaikki. Parisuhteissa pitäisi oikeasti keskustella enemmän. Monessa pitkässä suhteessa varmasti uraudutaan ja omasta tilanteesta ei edes jaksa enää keskustella ja sitten jossain vaiheessa tulee se viimeinen niitti vastaan.
Onko se vaimo ollut mukana miestenilloissa vai mistä tulee oletus, että siellä puhuminen tekee naisenkin tietoiseksi ongelmista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain palstamammojen kliseissä asia on näin. Mutta menestyksekästä miesvihaketjua, sehän oli tämänkin aloituksen tarkoitus, ei mikään muu.
Kovin heikko on maskuliininen identiteetti, jos ei tosiasioita kestä. Et kenties ole vielä niin vanha, että olisit tavannut näitä 30+ eronneita miehiä kovin useita.
Ja sinä olet tavannut ne kaikki?
Minä tunnen monta eronnutta miestä. Osa on syyllistynyt tuohon, mutta osalla se on ollut päinvastoin. Miestä ei ole kuunneltu ja hänen tunteillaan ei ole ollut mitään väliä. Useimmat ovat silti saattaneet jäädä suhteeseen lasten takia (mies yleensä joutuu erossa etäisäksi). Osa on itse lopulta ottanut eron kun ovat tajunneet ettei huonossa suhteessa ole mitään järkeä kenenkään kannalta. Osalla eron on ottanut nainen, kun mies "ei ole vaimoa enää huomioinut". Oikeasti mies on vain alkanut keskittymään itseensä kun ei ole itse mitään vastakaikua saanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies luulee kaiken olevan hyvin, nainen haluaa erota - miksi aina näin?
Ei se ole läheskään aina noin. Lähipiirissä oli parikin tapausta, joissa nämä eron ottaneet miehet olivat jo pitkään valittaneet tilanteestaan miestenilloissa ja sitten kun viimein ottivat eron, niin naiset olivat aivan ihmeissään ja yllättyneitä.
Mutta yhtä kaikki. Parisuhteissa pitäisi oikeasti keskustella enemmän. Monessa pitkässä suhteessa varmasti uraudutaan ja omasta tilanteesta ei edes jaksa enää keskustella ja sitten jossain vaiheessa tulee se viimeinen niitti vastaan.
Onko se vaimo ollut mukana miestenilloissa vai mistä tulee oletus, että siellä puhuminen tekee naisenkin tietoiseksi ongelmista?
Oman puolison julkinen haukkuminen on wt-touhua, en katselisi. Tunnen useammankin näin tekevän ihmisen, ja ei voi kun halveksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies luulee kaiken olevan hyvin, nainen haluaa erota - miksi aina näin?
Ei se ole läheskään aina noin. Lähipiirissä oli parikin tapausta, joissa nämä eron ottaneet miehet olivat jo pitkään valittaneet tilanteestaan miestenilloissa ja sitten kun viimein ottivat eron, niin naiset olivat aivan ihmeissään ja yllättyneitä.
Mutta yhtä kaikki. Parisuhteissa pitäisi oikeasti keskustella enemmän. Monessa pitkässä suhteessa varmasti uraudutaan ja omasta tilanteesta ei edes jaksa enää keskustella ja sitten jossain vaiheessa tulee se viimeinen niitti vastaan.
Sitten on ne miehet, jotka kyllä haukkuvat puolisoa jossakin miestenillassa, mutta vaimolle eivät saa sanotuksi mitään. Ei uskalla, kun "äiti" voi suuttua.
Keskenkasvuisia siis.
Totta, mutta silti ne vaimot olivat hyvin yllättyneitä, kun mies jätti eropaperit.
On myös miehiä ,jotka eivät vaan yksinkertaisesti kykene kertomaan jos joku asia mättää parisuhteessa. Nämä sitten yleensä ovat niitä pettämisen kautta eronsa hakevia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies luulee kaiken olevan hyvin, nainen haluaa erota - miksi aina näin?
Ei se ole läheskään aina noin. Lähipiirissä oli parikin tapausta, joissa nämä eron ottaneet miehet olivat jo pitkään valittaneet tilanteestaan miestenilloissa ja sitten kun viimein ottivat eron, niin naiset olivat aivan ihmeissään ja yllättyneitä.
Mutta yhtä kaikki. Parisuhteissa pitäisi oikeasti keskustella enemmän. Monessa pitkässä suhteessa varmasti uraudutaan ja omasta tilanteesta ei edes jaksa enää keskustella ja sitten jossain vaiheessa tulee se viimeinen niitti vastaan.
Onko se vaimo ollut mukana miestenilloissa vai mistä tulee oletus, että siellä puhuminen tekee naisenkin tietoiseksi ongelmista?
En tiedä mitä he ovat kotona keskustelleet, eikä se ole minun asia. Ja voisin olettaa, että AP:n mainitsemissa tapauksissa on ollut ihan vastaava tilanne toisinpäin. Eli naiset ovat keskenään marisseet ukkojen saamattomuudesta yms. Kenties kotona on asiasta sanottu, mutta mies tulkitsee asian nalkutuksena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä nainen ON kyllä puhunut erostakin, mutta kun on tehnyt sen rauhallisesti ja harkiten, eikä ole rynnännyt suoraan pakkaamaan laukkujaan, niin mies sivuuttaa sen puheen nalkutuksena.
Sitten mies hämmästyy, että sehän teki ihan kuten sanoi tekevänsä, oho.
Ihmettelen kyllä miksi miehet eivät kuuntele ja ota tosissaan naisen esille tuomia ongelmia. Naiset ottaa 80% eroista ja suurin yksittäinen syy eroon on kommunikaatio-ongelmat miehen kanssa eli mies ei puhu eikä kuuntele. En tarkoita sitä, että joka asiasta pitäisi draamaa kehittää tai tunteitaan vatvoa, mutta kyllä ongelmista ja itseä vaivaavista negatiivisista asioista pitää pystyy keskustelemaan asiallisesti.
Itse olen sanonut yhden kerran miehelleni harkitsevani eroa, koska hän jätti vastasyntyneen ja 1,5 v lapsen ja 4 v taaperon yksin minun hoidettavaksi samoin kuin kaikki kotityöt. Itse hän oli töissä suunnilleen 16 h vuorokaudessa, koska ajatteli että perheen elatus riittää hänen panoksekseen.. Olin täysin uupunut ja loppuunajettu. Koliikkivauva ei antanut nukkua yöllä eikä päivällä. Mies tunsi mut sen verran hyvin, että tiesi että todellakaan en puhu lämpimät kseni ja vähensi työntekoa ja alkoi osallistua enemmän lastenhoitoon. Tästä parani myös lasten suhde isäänsä.
Eli parin keskinäisen kommunikaation ongelmat ovat vain miehen syy? Voisiko joskus olla kyse siitäkin, että nainen vain nalkuttaa tai huutaa, mutta ei koskaan asiallisesti ja rauhallisesti keskustele suhteessa kokemistaan ongelmista miehen kanssa. Olisiko se analysointi jäänyt vain kavereiden väliseksi?
Monesti kotoa opitut mallit parisuhteesta ja kommunikaatiosta on niin erilaiset, ettei osata tulkita toisen käytöstä. Jotkut eivät edes tiedosta, että erilaisia malleja voisi olla olemassa. Siksi asia ei etene vaan menee aina riitelyksi joka vain kaivaa kuoppaa syvemmäksi. Hyvin harvoin vika on vain toisessa osapuolessa. Useimmiten molemmat olisivat voineet ottaa toisen paremmin huomioon ja muuttaa omaakin käytöstään.
Kaverini tuli jätetyksi miehensä puolelta, koska miehen mielestä perhe-elämä oli turhan rasittavaa = alle 1v. lapsi esti joka viikonloppuisen ryyppäämisen, pleikkarin pelaamisen keskeytyksettä ja paripäiväiset harrastusmatkat. Kaikki asiat oli keskusteltu ennen lapsen hankkimista ja olivat olleet kaikista järjestelyistä samaa mieltä. Vaan kun tilanne tulikin todella nenän eteen, mies vain jätti kaiken vaimonsa harteille ja/tai tekemättä. Loppuviimein rankaisi omasta pahasta olostaan vaimoa, kontrolloimalla syömistä ja keitä hän saisi tavata jne.
Kuulemma kaikki olisi ollut hyvin, kun vaimo vain hoitaisi lapset ja kodin ja kävisi töissä. Ensin mies valitti, että sitä vain maataan kotona lapsen kanssa, voivoi kun hänkin voisi vaan maata kotona. Kun sitten vaimo sanoi, että no jää sinä vain lapsen kanssa kotiin ja hän palaa töihin vuorostaan, niin ei se käy. Vaikka vaimolla parempi palkkakin.
Tämäkin mies oli lähemmäs 30-vuotias, mutta ei mitään vastuunottokykyä. Kaikki sai jättää tekemättä, jos ei huvittanut, tai vastaavasti teetti asiat omalla äidillään. Miehen lapsen vahtiminen oli aina sitä, että juostiin mummolaan ja omalle äidille lapsi kouraan, että itse saa "vain olla". Ei mitään kykyä ottaa kritiikkiä vastaan, kaikki on aina muiden vika ja hirveä marttyyriasenne kaikkeen.
Vaimo olisi halunnut vielä yrittää, koska ei olisi halunnut rikkoa pienen lapsen perhettä. Mies suoraan sanoi, ettei hänellä ole intressiä omaan lapseensa, että ehkä joskus voisi vierailla, mutta muutoin jättää hänet mielellään lapsen äidille. Kehtasi vielä sanoa, että hänestä noista pyhäpäivistä pitää kyllä sopia, kun hän ehkä haluaisi juhlia ne rauhassa (:D johon äiti sanoikin, että hän kyllä kernaasti viettää kaiken ajan lapsensa kanssa, älä huoli).
Kyllä itsellä herätti ajatuksen, että moni mies on semmoinen näätä, että lapsia niiden kanssa ei ainakaan kannata hankkia.