Mies luulee kaiken olevan hyvin, nainen haluaa erota - miksi aina näin?

Omassa tuttavapiirissä ei ole kuin kaksi näitä eroa, mitkä tuli miehille yllätyksenä. Kumpikin miehistä oli sellaisia värittömiä ja tasaisia miehiä. Ne tuli meille tuttavilla ja ystävillekkin yllätyksenä. Miehet olivat kummassakin tapauksessa olleet vätyksiä ja eivät halunneet edetä elämässä ja eivät matkustella, vaan makasivat vain kotona ja kävivät töissä. Elämä oli tyhjää ja ei ollut rakkautta.

Se, miksi nämä kumpikin tapaus on jäänyt niin mieleen, on sitten se, että kun ero tuli ja kumpikin näistä miehistä löysi sitten uuden itselleen, niin ihmeesti näiden ex-miesten elämä alkoikin kiinnostaa heidän entisiä vaimojaan. Kauhea mustamaalaus ja haukkuminen uutta naista kohtaan ja entistä miestä kohtaan.

Minä toiselle suoraan sanoinkin, että mitä se enää sinulle kuuluu. Sinunhan pitäisi olla onnellinen, kun huonosta miehestä eroon pääsit ja sait uuden elämän. Mitä se entisen miehen elämä ja hänen nykyinen vaimonsa enää sinulle kuuluu. Välithän siitä toki viileni. Mutta en jaksanut kuunnella niitä pitkiä haukkumapuheluja, missä aiheena oli se entinen mies, kenestä oltiin erottu, kun se on niin huono. Mutta yhtäkkiä sen kaikki tekemiset kiinnosti ja uuden naisen kanssa yhteen muuttamiset ja kihlaukset ja heidän tekemisensä.

Eli kun eroatte yllätyksenä niistä miehistänne, niin antakaa niiden miesten sitten elää omaa elämää rauhassa, älkääkä kytätkö niiden elämää eron jälkeen. 

Valitettavan moni mies ei osaa keskustella, käsitellä tunteitaan ja hoitaa asioita rakentavasti. Uskoisin sen vanhempien miesten kohdalla johtuvan siitä että naisia ei arvosteta ja naisiin suhtaudutaan alentavasti ja sen vuoksi naiseen ei suhtauduta kuin tasavertaiseen kumppaniin mikä näkyy tuollaisena täydellisenä naisten tunteiden, mielipiteiden ja halujen ignooraamisena ja vähättelynä.

Onneksi nuorempi sukupolvi on jo vähän paremmin kasvatettu ja osaa paremmin tunneilmaisua.

Maailaman vanhin anmatti.. 😽👪

Vierailija kirjoitti:

Maailaman vanhin anmatti.. 😽👪

Anmatti? Kissa ja perhe? Ok.

Ps. Kissat ovat ihania.

Oma ex oli kuin yksi lapsista. Ei osallistunut millään tavalla kotitöihin eikä ottanut vastuuta mistään lasten asioista. Jos lähdin johonkin niin ruoka piti tehdä valmiiksi (koska hän ei osaa), ostaa kaappi täyteen ruokaa ja tehdä lapsille vaatepinot valmiiksi, koska hän ei omien sanojensa mukaan tiennyt missä lasten vaatteet ovat... esimerkkejä olisi loputtomiin.

Ei koskaan tehty perheenä mitään eikä kahdestaan, mies ei halunnut. Minä tein yksin ja yhdessä lasten kanssa. Mies teki kavereidensa ja muiden naisien kanssa. Seksiä ei ollut viimeiseen 10 vuoteen kuin pari kertaa vuodessa, minun aloitteestani.

Ai että miksi kestin siinä suhteessa yli 15 vuotta? Koska olin liian kiltti ja tyhmänä toivoin että kaikki muuttuisi joskus. Viimein tajusin lähteä ja ero tosiaan tuli miehelle täysin yllätyksenä... Kaikille on muistanut kerto mikä hirviö olen kun jätin niin hyvän miehen.

Miehelle riittää vähempi että hän on tyytyväinen. Nainen tahtoo usein enemmän, oli sitten kyse siisteystasosta tai parisuhdeajasta. Kun nainen tahtoo jotakin, niin silloin myös miehen on tahdottava tätä samaa asiaa, tai ollaan ongelmissa. Itse en jaksa näiden vaativien naisten kanssa enää pelailla, vaan olen huomannut että elämä on huomattavasti parempaa kun ei koko ajan tarvitse miellyttämässä uhriutuvaa nykynaista. Ex oli juuri kuin kliseinen palstamamma, joka valittaa metatyöstä ja miehestä joka ei osalistu kotitöihin. Kummasti ne kotityöt vähenivät minulla kun on oma asunto ja lapset vuoroviikoin. Metatyö on normaalia ajattelua. koen että siitä ei ole vaivaa, enkä kutsuisi tuota työksi.

Minun exäni juoksi loppuajan jatkuvasti jossain ryyppäämässä ja jätti tulemasta kotiin yöksi eikä ilmoittanut mitään. Ei hoitanut mitään kotitöitä, ei käynyt kaupassa, kuin sen verran, että haki lisää kaljaa. Asiasta riideltiin paljon ja hän lupasi muuttua ja pystyi yhden ainoan viikonlopun olemaan selvinpäin ja minun kanssani. Kerranpa hän sitten palasi ryyppyreissuiltaan sellaiseen kotiin, jossa ei ollut, kuin vain hänen tavaransa. Kyllä hän sitä jaksoi ihmetellä vuoden verran, että miksi tein niin, kun kaikki oli hyvin :D

Oma exäni oli kyllä jäävuoren huippu. Otin säännöllisesti asioita puheeksi, mitkä halusin korjata. Talous (hänellä viimeistään 2 viikkoa ennen palkkaa rahat loppu, maksoin lopulta kaiken), aggressiivisuus (saattoi suuttua silmittömään raivoon hyvin pienestä, rikkoa kalliita tavaroita, lopulta jopa hyppäsi kurkkuun), ei mitään osallistumista kotitöihin (ei häiritse lika, joten ei tarvitse tehdä, ei ole oma ongelma), seksinpuute, halu tehdä yhdessä joskus jotain (mies istui kesälomatkin sisällä, minä tein yksin kaikkea) jne jne. Paljon oli pielessä, mutta jotenkin naiivisti kai kuvittelin, että asioita voisi korjata. Mies tietysti raivostui, jos mitään näistä otti esille.

Erota halusin pitkään, mutta mies ei. Sanoi, kuinka vaikeaksi tekee sitten kaiken, levittää tarinoita minusta, valehtelee, päätyy itsemurhaan... lopulta rohkaistuin ja jätin ja mies oli aidosti oikeaksi todella todella yllättynyt. Sanoi, ettei olisi ikinä uskonut, että olin tosissani ja että oikeasti haluan erota. Mitä ihmettä? Sen selkeämmin ei voi asiaa ilmaista! Lukuisia kertoja olisi ollut mahdollisuus erota sopuisasti ja asiallisesti, mutta hän antoi kaksi vaihtoehtoa: ota tai jätä. Edelleen kuulen, että haukkuu selän takana, syyttää huumeasdiktiksi (en käytä huumeita), levittää juoruja ja mitä lie valheita, on erittäin katkera. En voi ymmärtää! Miten tämän voi oikeasti selittää? Mahdollisuuksia annoin kymmeniä ja yritin useamman vuoden. Nyt kadun itse, etten lähtenyt aikaisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Miehelle riittää vähempi että hän on tyytyväinen. Nainen tahtoo usein enemmän, oli sitten kyse siisteystasosta tai parisuhdeajasta. Kun nainen tahtoo jotakin, niin silloin myös miehen on tahdottava tätä samaa asiaa, tai ollaan ongelmissa. Itse en jaksa näiden vaativien naisten kanssa enää pelailla, vaan olen huomannut että elämä on huomattavasti parempaa kun ei koko ajan tarvitse miellyttämässä uhriutuvaa nykynaista. Ex oli juuri kuin kliseinen palstamamma, joka valittaa metatyöstä ja miehestä joka ei osalistu kotitöihin. Kummasti ne kotityöt vähenivät minulla kun on oma asunto ja lapset vuoroviikoin. Metatyö on normaalia ajattelua. koen että siitä ei ole vaivaa, enkä kutsuisi tuota työksi.

Luultavasti myös sillä exällä väheni kotityöt yhden lapsen verran.

Vierailija kirjoitti:

Oma exäni oli kyllä jäävuoren huippu. Otin säännöllisesti asioita puheeksi, mitkä halusin korjata. Talous (hänellä viimeistään 2 viikkoa ennen palkkaa rahat loppu, maksoin lopulta kaiken), aggressiivisuus (saattoi suuttua silmittömään raivoon hyvin pienestä, rikkoa kalliita tavaroita, lopulta jopa hyppäsi kurkkuun), ei mitään osallistumista kotitöihin (ei häiritse lika, joten ei tarvitse tehdä, ei ole oma ongelma), seksinpuute, halu tehdä yhdessä joskus jotain (mies istui kesälomatkin sisällä, minä tein yksin kaikkea) jne jne. Paljon oli pielessä, mutta jotenkin naiivisti kai kuvittelin, että asioita voisi korjata. Mies tietysti raivostui, jos mitään näistä otti esille.

Erota halusin pitkään, mutta mies ei. Sanoi, kuinka vaikeaksi tekee sitten kaiken, levittää tarinoita minusta, valehtelee, päätyy itsemurhaan... lopulta rohkaistuin ja jätin ja mies oli aidosti oikeaksi todella todella yllättynyt. Sanoi, ettei olisi ikinä uskonut, että olin tosissani ja että oikeasti haluan erota. Mitä ihmettä? Sen selkeämmin ei voi asiaa ilmaista! Lukuisia kertoja olisi ollut mahdollisuus erota sopuisasti ja asiallisesti, mutta hän antoi kaksi vaihtoehtoa: ota tai jätä. Edelleen kuulen, että haukkuu selän takana, syyttää huumeasdiktiksi (en käytä huumeita), levittää juoruja ja mitä lie valheita, on erittäin katkera. En voi ymmärtää! Miten tämän voi oikeasti selittää? Mahdollisuuksia annoin kymmeniä ja yritin useamman vuoden. Nyt kadun itse, etten lähtenyt aikaisemmin.

Valitsiko naapuri tämän miehen? Miksi syytät muita omista virheistäsi? Et osannut valita kumppaniasi oikein ja se on sinun oma vika, ensi kerralla valitse paremmin. Sinä olet omasta onnellisuudesta vastuussa, ei muut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma exäni oli kyllä jäävuoren huippu. Otin säännöllisesti asioita puheeksi, mitkä halusin korjata. Talous (hänellä viimeistään 2 viikkoa ennen palkkaa rahat loppu, maksoin lopulta kaiken), aggressiivisuus (saattoi suuttua silmittömään raivoon hyvin pienestä, rikkoa kalliita tavaroita, lopulta jopa hyppäsi kurkkuun), ei mitään osallistumista kotitöihin (ei häiritse lika, joten ei tarvitse tehdä, ei ole oma ongelma), seksinpuute, halu tehdä yhdessä joskus jotain (mies istui kesälomatkin sisällä, minä tein yksin kaikkea) jne jne. Paljon oli pielessä, mutta jotenkin naiivisti kai kuvittelin, että asioita voisi korjata. Mies tietysti raivostui, jos mitään näistä otti esille.

Erota halusin pitkään, mutta mies ei. Sanoi, kuinka vaikeaksi tekee sitten kaiken, levittää tarinoita minusta, valehtelee, päätyy itsemurhaan... lopulta rohkaistuin ja jätin ja mies oli aidosti oikeaksi todella todella yllättynyt. Sanoi, ettei olisi ikinä uskonut, että olin tosissani ja että oikeasti haluan erota. Mitä ihmettä? Sen selkeämmin ei voi asiaa ilmaista! Lukuisia kertoja olisi ollut mahdollisuus erota sopuisasti ja asiallisesti, mutta hän antoi kaksi vaihtoehtoa: ota tai jätä. Edelleen kuulen, että haukkuu selän takana, syyttää huumeasdiktiksi (en käytä huumeita), levittää juoruja ja mitä lie valheita, on erittäin katkera. En voi ymmärtää! Miten tämän voi oikeasti selittää? Mahdollisuuksia annoin kymmeniä ja yritin useamman vuoden. Nyt kadun itse, etten lähtenyt aikaisemmin.

Valitsiko naapuri tämän miehen? Miksi syytät muita omista virheistäsi? Et osannut valita kumppaniasi oikein ja se on sinun oma vika, ensi kerralla valitse paremmin. Sinä olet omasta onnellisuudesta vastuussa, ei muut.

Näinhän se on. Kuten muissakin näissä ”mun mies oli pska”- kommenteissa. Itse olitte ihan yhtä pskoja, kun jäitte suhteeseen, mikä ei toiminut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehelle riittää vähempi että hän on tyytyväinen. Nainen tahtoo usein enemmän, oli sitten kyse siisteystasosta tai parisuhdeajasta. Kun nainen tahtoo jotakin, niin silloin myös miehen on tahdottava tätä samaa asiaa, tai ollaan ongelmissa. Itse en jaksa näiden vaativien naisten kanssa enää pelailla, vaan olen huomannut että elämä on huomattavasti parempaa kun ei koko ajan tarvitse miellyttämässä uhriutuvaa nykynaista. Ex oli juuri kuin kliseinen palstamamma, joka valittaa metatyöstä ja miehestä joka ei osalistu kotitöihin. Kummasti ne kotityöt vähenivät minulla kun on oma asunto ja lapset vuoroviikoin. Metatyö on normaalia ajattelua. koen että siitä ei ole vaivaa, enkä kutsuisi tuota työksi.

Luultavasti myös sillä exällä väheni kotityöt yhden lapsen verran.

Hihihi, oletpa nokkela. Asunto on ainakin aina pommin jäljiltä kun haen lapsia, apua pyydetään milloin mihinkin, kun ei osaa koska on nainen. Kierrättää kuulemma ja ostaa aina luomua ja on todella huolissaan ilmastonmuutoksesta. Klassinen mamma.

Niin se yleensä on, että nainen yrittää ottaa suhteen ongelmat esille ja tietysti toistuva huomauttelu muuttuu nalkuttamiseksi, jota mies ei ymmärrä. Sitten naiselle riittää ja hän lähtee lätkimään ja mies jää monttu auki ihmettelemään, että mitäs nyt tapahtui...

Mies taas ei ota suhteen ongelmia esille, vaan hän etsii uuden suhteen, ns. ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella.

Vierailija kirjoitti:

Valitettavan moni mies ei osaa keskustella, käsitellä tunteitaan ja hoitaa asioita rakentavasti. Uskoisin sen vanhempien miesten kohdalla johtuvan siitä että naisia ei arvosteta ja naisiin suhtaudutaan alentavasti ja sen vuoksi naiseen ei suhtauduta kuin tasavertaiseen kumppaniin mikä näkyy tuollaisena täydellisenä naisten tunteiden, mielipiteiden ja halujen ignooraamisena ja vähättelynä.

Onneksi nuorempi sukupolvi on jo vähän paremmin kasvatettu ja osaa paremmin tunneilmaisua.

Moni mies osaa keskustella, mutta ongelma on siinä että nainen harvoin kestää sitten sitä keskustelua, varsinkaan jos mies kritiikkiä. Aivan kuten sinäkin asian esität et ymmärrä että myös naisten keskustelutavoissa on usein suuria puutteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset on ailahtelevaisia ja näkekevät jossain uuden nyksän ja sitten mennään. Suurin osa avioeroista on naisten aloitteesta.

Jälkimmäinen on totta, muut syyt ovat moninaisia. Väkivalta, alkoholismi, rakkauden loppuminen, selvittämättömät ristiriidat, epätasa-arvo parisuhteessa, pettäminen... Uskottomuus on toki yksi yleisimmistä syistä eroon sinänsä, mutta lähinnä sen takia, että antaa ns. oikean syyn erolle. Usein asiat ovat olleet pitkään huonosti jo ennen pettämistä.

Hienosti muotoilet avioerot siten, että naisten vika ne eivät ole juuri koskaan.

Näin kaikki omat suhteeni ovat päättyneet. Yritin miehille kertoa asioista, jotka häiritsivät, mutta reaktio oli tyypistä riippuen kieltäminen/suuttuminen tai "joo joo, yritän muuttua" -> mikään ei muutu. Kun sitä jonkun aikaa katselee ja tajuaa, ettei toisella ole kykyä myöntää itsessään olevan vikaa tai mitään aikomusta parantaa tapojaan, olen lopettanut suhteen. Aina tullut miehille yllätyksenä, koska heidän mielestään kaikki on ollut hyvin. Eivät varmaan uskoneet minun olevan tosissani tai ajattelivat, ettei asia ole niin vakava, koska olen rauhallinen ja asioista keskusteleva ihminen, en huuda enkä nalkuta. Eikä minulla ole mitään ongelmaa elää sinkkuna, jos vaihtoehtona on epäkunnioittava kumppani, joka ei kuuntele minua tai välitä onnellisuudestani.

Ongelma on siinä että, naiset eivät kestä jos kaikki on hyvin ja mitään ei tarvitse hankkia tai tehdä. Puolestaan mies tahtoisi elää näin ja keskittyä harrastuksiin, ei vahtamaan huonekalujen järjestystä tai seinän väriä. Se että nainen kaipaa alituista muutosta on ongelma vasta silloin kun hän edellyttää että mies toteuttaa näitä muutoksia. Huraa niille naisille jotka ymmärtävät tehdä itse ja antavat miehen olla jos hän niin haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Näin kaikki omat suhteeni ovat päättyneet. Yritin miehille kertoa asioista, jotka häiritsivät, mutta reaktio oli tyypistä riippuen kieltäminen/suuttuminen tai "joo joo, yritän muuttua" -> mikään ei muutu. Kun sitä jonkun aikaa katselee ja tajuaa, ettei toisella ole kykyä myöntää itsessään olevan vikaa tai mitään aikomusta parantaa tapojaan, olen lopettanut suhteen. Aina tullut miehille yllätyksenä, koska heidän mielestään kaikki on ollut hyvin. Eivät varmaan uskoneet minun olevan tosissani tai ajattelivat, ettei asia ole niin vakava, koska olen rauhallinen ja asioista keskusteleva ihminen, en huuda enkä nalkuta. Eikä minulla ole mitään ongelmaa elää sinkkuna, jos vaihtoehtona on epäkunnioittava kumppani, joka ei kuuntele minua tai välitä onnellisuudestani.

Oletko niin vati että koitat muuttaa jokaista kumppaniasi?

Vierailija kirjoitti:

utyuytu kirjoitti:

Minulle kävi noin, nainen lähti ihan yllättäen. Kokemani perusteella sanoisin, että:

-Miehelle toistuvakaan riitely ei tunnu isolta ongelmalta kokonaiskuvassa, jos suhteen peruspilarit ovat muuten kunnossa ja rakkautta on. Nainen ei arvosta kokonaisuutta, vaan jokin yksittäinen asia saattaa olla hänelle niin valtavan merkityksellinen, että hän on valmis eroamaan sen vuoksi jotta saa haluamansa joltain toiselta.

-Edellisestä johtuen mies ei ymmärrä, että ero on edes vaihtoehto, ellei nainen sano sitä kirjaimellisesti. Miehenä minä ainakin ajattelen, että yritetään kaikki mahdollinen, jopa terapia mukaanlukien, ennen kuin erotaan. Nainen voi kypsytellä eropäätöksen omassa päässään kuukausien aikana puhumatta asiasta mitään miehelleen ja oikeuttaa sen sillä, että onhan hän sanonut monta kertaa, että ei ole tyytyväinen johonkin asiaan.

"Puhumatta asiasta mitään" ja samassa lauseessa "onhan hän sanonut monta kertaa, että ei ole tyytyväinen johonkin asiaan".

Huomaatko?

Eiköhän tuo tarkoittanut, että puhumatta nimenomaan erosta mitään? Logiikallasi siis jos toinen puhuu toiveista esimerkiksi se yksin suhteen, tarkoittaahän että on jo suunnitellut tai toteuttanut pettämistä koska huono seksi eiköhän tuo tarkoittanut, että puhumatta nimenomaan erosta mitään? Logiikallasi siis jos toinen puhuu toiveista esimerkiksi seksin suhteen, tarkoittaahän että on jo suunnitellut tai toteuttanut pettämistä koska huono seksi. ?

Siksi kun mies ei ota tosissaan sitä, että nainen sanoo ettei esim jaksa tehdä yksin kotitöitä (kun molemmat käyvät töissä). Nainen aikansa yrittää puhua ja saada muutosta asiaan joka korpeaa häntä kunnolla, mutta mies sivuuttaa tämän nalkutuksena.

Kunnes sitten tulee jotakin, joka murtaa kamelin selän, ei välttämättä yksinään kovin merkittävääkään. Mutta kun se kokonaisuus on kestämätön, nainen tajuaa ettei miestä kiinnosta, ja lähtee.

Minusta mies saa tuossa ihan sen minkä ansaitseekin.