Sivut

Kommentit (95)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Närää herättää ja todella typeriä syitä, "liikaa vaivaa, liikaa työtä" yms.
Kun asenne on tuo, tottakai kaikki on vaikeeta. Ja vielä lisänä se ettei haluta oppia mitään uutta tekemään ja kokeilemaan.
Kasvisruokailijalle voi tehdä sen kasvispastan, ja muille sitten sitä ruskeaa jauhelihakastiketta ketsupilla pastan kanssa.

Mikään ruokavalio ei ole rakettitiedettä ;)

Yhtälailla on vaikeaa keksiä gluteenittomia ja täysin maidottomia sekä munattomia ruokia allergikoillekin ja paljon työtä ja vaivaa nekin vaativat.

No ei todellakaan ole rakettitiedettä. Siitä ei ollutkaan kyse. Vaan siitä, että yhden vegaanin mukanaolo tuo aika paljon lisää huimioonotettavaa ruokien suunnittelussa ja tuotteissa. Tietysti voi tehdä myös kahdet eri ruoat, mutta se alkaa olla jo rahallinenkin kysymys. Aika usein se ruokien tekijä on sitten se eläkeläismummo, jonka luokse nuoripari perheineen tulee kylään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Ainoa kerta kun närää hieman herätti oli se, kun olin ystäväni polttareissa ja henkilö, joka polttareihin suunnitteli ruokailun, niin viis muiden toiveista, kyseinen tyyppi ainoana vegaanina järjesti tottakai ruokailun paikkaan, missä oli tarjolla ainoastaan vegaaniruokaa. Tuossa tilanteessa vähän nappasi se, ettei voitu mennä paikkaan, missä olisi jokaiselle jotakin. Vaan tämä yksi mielivaltaisesti ajatteli vain omia mieltymyksiään. Vähälle jäi monella syömiset kun ei löytynyt sellaista mistä pitäisi.

Sitä väkisin tuputusta en nimenomaan ymmärrä. Eikö kaikki voisi kunnioittaa myös niitä toisten ihmisten tottumuksia ja mieltymyksiä. Puolin ja toisin.

Vierailija

Olin ollut kymmenen vuotta kasvissyöjä niin, etten koskaan ottanut sitä esiin itse ellei ollut pakko. En halunnut olla se ärsyttävä, tuputtava kasvissyöjä josta niin usein puhutaan.

Pakkohan se on kuitenkin aika usein jollain tapaa mainita, ihminen kuitenkin syö noin viisi kertaa päivässä ja kasvisruoka on lähes aina poikkeus normaalista.
Oma kokemukseni on, että jos sanon lounasruokalassa "kasvissruoka, kiitos", joku ottaa sen tuputtamisena ja syyllistämisenä. Sitten lounashetkeni menee siihen, että selittelen ruoiavaliotani ja vastailen vittuiluun/ syyllistymisen sekaiseen selittelyyn siitä, miksei itse syö kasvisruokaa tai että syö sitä oikeasti aika usein.

Minä en pienillä aivoillani keksi mitään muuta selitystä tuohon, kuin että joku pistos tai syyllisyyden tunne syntyy ihan vain siitä, että näkee jonkun syövän kasvisruokaa.

Siis sama kuin se, että joku ei juo alkoholia, yleensä ärsyttää eniten sitä, jolla on itsellään ongelmia alkoholin kanssa, mutta ei kehtaa myöntää sitä. Siksi se, että joku kieltäytyy alkoholista jotenkin korostaa sitä, että hän ei itse siihen pysty, ja jossain sisimmissään sen tietää, ja kieltäytyjän läsnäolo tuo sen ristiriidan pintaan ja se ärsyttää.

Taas ne, jotka ei koe asiassa mitään syyllistymistä tai ristiriitaa eivät välitä pätkän vertaa siitä, mitä muut syö, juo tai jättää syömättä tai juomatta.

Nykyään puhun ruokavaliostani, kasvisruokauutuuksista, ravintoloista ja esimerkiksi kokkauksistani ihan miten haluan, koska kokemukseni mukaan siitä joku loukkaantuu kuitenkin vaikka kuinka yrittäisin salailla ja pyydellä anteeksi. En oikeasti jaksa enää välittää ja esittää sitä mukavaa kasvisyöjää, joka ei koskaan kerro missään kenellekkään olevansa kasvissyöjä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Olin ollut kymmenen vuotta kasvissyöjä niin, etten koskaan ottanut sitä esiin itse ellei ollut pakko. En halunnut olla se ärsyttävä, tuputtava kasvissyöjä josta niin usein puhutaan.

Pakkohan se on kuitenkin aika usein jollain tapaa mainita, ihminen kuitenkin syö noin viisi kertaa päivässä ja kasvisruoka on lähes aina poikkeus normaalista.
Oma kokemukseni on, että jos sanon lounasruokalassa "kasvissruoka, kiitos", joku ottaa sen tuputtamisena ja syyllistämisenä. Sitten lounashetkeni menee siihen, että selittelen ruoiavaliotani ja vastailen vittuiluun/ syyllistymisen sekaiseen selittelyyn siitä, miksei itse syö kasvisruokaa tai että syö sitä oikeasti aika usein.

Minä en pienillä aivoillani keksi mitään muuta selitystä tuohon, kuin että joku pistos tai syyllisyyden tunne syntyy ihan vain siitä, että näkee jonkun syövän kasvisruokaa.

Siis sama kuin se, että joku ei juo alkoholia, yleensä ärsyttää eniten sitä, jolla on itsellään ongelmia alkoholin kanssa, mutta ei kehtaa myöntää sitä. Siksi se, että joku kieltäytyy alkoholista jotenkin korostaa sitä, että hän ei itse siihen pysty, ja jossain sisimmissään sen tietää, ja kieltäytyjän läsnäolo tuo sen ristiriidan pintaan ja se ärsyttää.

Taas ne, jotka ei koe asiassa mitään syyllistymistä tai ristiriitaa eivät välitä pätkän vertaa siitä, mitä muut syö, juo tai jättää syömättä tai juomatta.

Nykyään puhun ruokavaliostani, kasvisruokauutuuksista, ravintoloista ja esimerkiksi kokkauksistani ihan miten haluan, koska kokemukseni mukaan siitä joku loukkaantuu kuitenkin vaikka kuinka yrittäisin salailla ja pyydellä anteeksi. En oikeasti jaksa enää välittää ja esittää sitä mukavaa kasvisyöjää, joka ei koskaan kerro missään kenellekkään olevansa kasvissyöjä.

Tai sitten ketään ei oikeasti kiinnosta mitä sä syöt. Ehkä ruoka ja syöminen on vegaaneille niin keskeistä, että alkaa ylitulkita muiden suhtautumista siihen. Ei kukaan ole niin kiinnostunut siitä, mitä ja miten sinä syöt. Paitsi, jos joutuu itse tekemään sulle ruokaa.

Vierailija

Mua ei haittaa vegaanit tai mikään muukaan ruokavalio, mutta vegaaneissa ärsyttää itsensä mainostaminen. Olen vegaani, en syö. Olis hiljaa ja söis mitä haluaa.
Vegaanit yleensä myös tuomitsee muiden lihansyöntiä.
Fiksu vegaani ei toimi näin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs siinä jos haluaa kuolla ravinnon puutteeseen. Varsinkin lapset. Näistä tulee vähän väliä uutisia missä vanhemmat pahoinpitelee lastaan väkisin syöttämällä vegaanistaroskaa.

Siis nyt ei puhuttu vegaanisesta ruokavaliosta. Älä sotke käsitteitä. Jos ei syö punaista lihaa, kanaa tai kalaa ei jää mistään paitsi.

Valitattava totuus kuinkin on se, että kalan sisältämät rasvahapot ovat korvaamattomia. Vegeruokavaliosta niitä ei saa tarpeeksi tai jos saa, niin ovat heikosti muuttuvassa muodossa, jota keho hyödyntää todella heikosti. Muistaakseni mm. pähkinöistä tai vaikkapa pellavansiemenistä saatavan omegarasvoista keho kerkeää hyödyntämään ainostaan todella matalan prosentin verran (~10%).

Hyvä tietenkin, että edes syö jotain eläinkunnan tuotteita, kuten maitoa ja kananmunaa, koska myös kasvesta saatu d-vitamiini ei ihmeydy samalla tavalla kuin eläinkunnan tuotteista.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin ollut kymmenen vuotta kasvissyöjä niin, etten koskaan ottanut sitä esiin itse ellei ollut pakko. En halunnut olla se ärsyttävä, tuputtava kasvissyöjä josta niin usein puhutaan.

Pakkohan se on kuitenkin aika usein jollain tapaa mainita, ihminen kuitenkin syö noin viisi kertaa päivässä ja kasvisruoka on lähes aina poikkeus normaalista.
Oma kokemukseni on, että jos sanon lounasruokalassa "kasvissruoka, kiitos", joku ottaa sen tuputtamisena ja syyllistämisenä. Sitten lounashetkeni menee siihen, että selittelen ruoiavaliotani ja vastailen vittuiluun/ syyllistymisen sekaiseen selittelyyn siitä, miksei itse syö kasvisruokaa tai että syö sitä oikeasti aika usein.

Minä en pienillä aivoillani keksi mitään muuta selitystä tuohon, kuin että joku pistos tai syyllisyyden tunne syntyy ihan vain siitä, että näkee jonkun syövän kasvisruokaa.

Siis sama kuin se, että joku ei juo alkoholia, yleensä ärsyttää eniten sitä, jolla on itsellään ongelmia alkoholin kanssa, mutta ei kehtaa myöntää sitä. Siksi se, että joku kieltäytyy alkoholista jotenkin korostaa sitä, että hän ei itse siihen pysty, ja jossain sisimmissään sen tietää, ja kieltäytyjän läsnäolo tuo sen ristiriidan pintaan ja se ärsyttää.

Taas ne, jotka ei koe asiassa mitään syyllistymistä tai ristiriitaa eivät välitä pätkän vertaa siitä, mitä muut syö, juo tai jättää syömättä tai juomatta.

Nykyään puhun ruokavaliostani, kasvisruokauutuuksista, ravintoloista ja esimerkiksi kokkauksistani ihan miten haluan, koska kokemukseni mukaan siitä joku loukkaantuu kuitenkin vaikka kuinka yrittäisin salailla ja pyydellä anteeksi. En oikeasti jaksa enää välittää ja esittää sitä mukavaa kasvisyöjää, joka ei koskaan kerro missään kenellekkään olevansa kasvissyöjä.

Tai sitten ketään ei oikeasti kiinnosta mitä sä syöt. Ehkä ruoka ja syöminen on vegaaneille niin keskeistä, että alkaa ylitulkita muiden suhtautumista siihen. Ei kukaan ole niin kiinnostunut siitä, mitä ja miten sinä syöt. Paitsi, jos joutuu itse tekemään sulle ruokaa.

No kyllähän tämä aloituspostaus oli jo niin hemmetin asenteellinen ja tietyillä ennakkoluuloilla ladattu, että eipä siihen jaksanut oikeastaan mitään lisätä. Tämähän on ihan persinteinen kaava: Tullaan puskista ja hyökätään oman luoman olkinuken kimppuun. Suurin osa ihmisistä kuitenkin on sekasyöjiä ja ne syö lihaa enemmän tai vähemmän. Silti nämä puhuu kärjistäen "lihansyöjistä" siinäkin tapauksessa, että joku söisi lihaa vähän harvemminkin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Voin kertoa, että moni kokee syyllistämisenä jo sen, että saa kuulla jonkun olevan kasvissyöjä. Sitten aletaan puolustelemaan itseään, v ttuilemaan porkkananpurennasta ja vänkäämään, että eikö sinunkin nyt pitäisi ottaa tätä makkaraa. Ja tässä nyt siis kyse aikuisista, ei teineistä.

Todellakin! Kiukuttelevan sekasyöjän mielestä jonkinlaista syyllistämistä on esim. seuraava tilanne:

*tilaan ravintolassa jonkun tofuruuan*

- Mitä sä tommosta tilaat, ooksä joku kasvissyöjä vai?

- Olen

Ja seuraavana päivänä sain kuulla, miten tämä tyyppi oli keuhkonnut yhteiselle kaverille, miten olin "tuputtanut jotain vegaanijuttuja" hänelle "koko illan" :D Se, että moisen röyhkeän ei-makkara-tilaukseni lisäksi jossain vaiheessa vertailin vieruskaverini (HUOM! en hänen itsensä) kanssa hyviä ja huonoja kasvisruokia oli varmaan sitten sitä tuputtamista.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Joitain ihmisiä ärsyttää se, että joku tekee eri lailla kuin itse.

Tämä on kasvisruuan kohdalla outoa ehkä siksi, että eihän normaali lihansyöjäkään syö ainoastaan lihaa. Lihansyöjä on normaalisti sekasyöjä, eli lautasella on kasviksia, salaattia, perunaa, riisiä ja osa lihaa. Jos joku jättää sen lihan pois, niin mitä sitten.

Tai sitten ärsyyntyjillä on itsellään sellainen ruokavalio, ettei se sisällä juuri muuta kuin lihaeineksiä. Tämän voisi päätellä ainakin näistä kuulemistani kommenteista:

"Kasvissyöjä? Mitä sä sitten syöt, nuudeleita vai?"

"En mä ainakaan pelkällä kurkulla/sellerillä/porkkanalla/kiinankaalilla elä"

Kyllä, aikuisten ihmisten kommentteja 2000-luvulla.

Vierailija

Olen se vanhempi nainen ja en jaksa enää ottaa niin tosissaan näitä vouhotuksia. Nuorena oli kasvissyöjäkavereita, jotka söi vain ketsuppia ja makaroonia jakiljui, kuinka terveellisesti elävät. Tai vegaani, joka kännissä mutusti ryynäreitä hyvällä nautinnolla

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Minä en pienillä aivoillani keksi mitään muuta selitystä tuohon, kuin että joku pistos tai syyllisyyden tunne syntyy ihan vain siitä, että näkee jonkun syövän kasvisruokaa.

Vahvistan omalta osaltani. Toisaalta olisin halunnut jo silloin ryhtyä vegaaniksi mutta oli paljon helpompaa mennä lauman mukana ja olla niin mukava ettei kenellekään tule paha mieli mun erilaisen syömisen takia. Ja muutenkin oli niin helppoa kun saattoi ostaa mitä vaan ja ravintoloissa oli kymmeniä vaihtoehtoja ja saattoi syödä kylässä mitä vaan tarjottiin ja kaikki kelpasi.

Eläinperäisten syöjille sellaiset terveiset että jos sun tarvii laittaa vegaaniruokaa toisille niin valita ihan rauhassa työmäärää (tai mieluummin pyydä joku hyvä vegekokki tekemään, pliis), mutta jos sun ei tarvi laittaa ruokaa toisille niin ole hiljaa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Minulle se on juuri se tuputtaminen. Joku tulee tärkeänä tyrkyttämään omaa ajatusmaailmaansa nimenomaan aikuiselle ihmiselle. Saa kuunnella sitä vaahtoamista eläintenoikeuksista ja maapallon tuhoutumisesta ja niin edelleen...

Meillä syödään kotona sekä kasvis- että liharuokia ilman mitään suurempaa tarkoitusta tai maailmanpelastus-ajatusta. 

Tolkun ihmisen puhetta. Kun ei välitä jostain eläinten oikeuksista tai maapallon tuhoutumisesta p*skan vertaa, niin voi ihan rauhassa syödä mitä haluaa, eikä tartte vaivata päätään turhilla maailmanpelastushömpötyksillä.

Ettei sitä ärsyytymistä sittenkin aiheuttaisi ihan pienenpieni omantunnonpistos. On niin helppo ärsyyntyä ihmisestä, jonka tajuaa olevan oikeassa, vaikka itse toisin toivoisi  ;)

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat