Isoäidit, miksi lapsenlapset pitää ahtaa täyteen sokeria?
Meillä oli lapsen synttärit viikonloppuna. Isoäiti toi molemmille lapsille pikkunaposteltavaksi omat rasialliset marmeladia (á 300 g), 6 Kinder-munaa, pari muuta suklaa-patukkaa sekä yhteiseksi ison kasan lakuja. Tuossa kertakasassa on enemmän, mitä nuo normaalisti kuukauden aikana saavat karkkia. Kyse alle kouluikäisistä lapsista.
Voisko joku selittää, mikä järki tässä on, että kahdelle pienelle lykätään kilo sokeria yhdellä istumalla? Mä sitten sain taas pahiksen viitan, kun pistin karkit jemmaan, ruoka-aika kun oli vartin päästä.
Kommentit (911)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitakaa ja syöttäkää itse pentunne, niin ei tarvii haukkua isoäitejä. Ottakaa omat eväät mukaan mummolaan ja tarjotkaa niitä isovanhemmillekin, niin muutkin oppii terveet tapanne vai elättekö siivellä?
Niinpä nii, jouduin viemään lapsen 10 kk mummolle hoitoon ja tiesin, että ruoka-aika on kohta. Laitoin mukaan ruoan:kasviksia ja lihaa. Mutta mitäpä olikaan mummo tehnyt. "En antanut tuota sinun tekemää ruokaa, kun keitin itse perunaa. Peruna on hyvää ruokaa!" Eli lapsi sai sinä päivänä pelkkää perunaa ruoaksi, koska äidin tekemät ruoat ei mummolle kelpaa.
Meillä olin tehnyt ison kasan vihanneksia ja lihaa lapselle, kun jouduttiin mennä anoppilan kautta kotiin (olin ollut omien vanhempien luona). Yhden aterian ajaksi jouduin jättämään lapsen (alle 1 v, en muista tarkasti ikää) hoitoon. Anoppi oli sit lämmittänyt vähintään neljän päivän satsin kerralla (ohjeistettu oli, että pari lusikallista riittää), ja kertoi kuinka lapselle ei ollut ruoka maistunut (=mun tekemä ruoka on pahaa).. sitten vmäinen hymy naamalle ja ilkkua tokaisu että koiralle maistui. Tämmöisiä pikkukällejä tapahtui jatkuvasti, kun vielä yritin tulla toimeen anopin kanssa.
Vai oli sulla itse tehtyjä soseita oikein 4 pv satsi matkalla mukana. Wau! Ja oikein jouduitte anoppilaan pysähtymään matkalla paremmasta mummolasta. Olisi kyllä kannattanut ennemmin pysähtyä vaikka abc:llä ja yöpyä hotellissa.
Ihan oikeasti naiset: kyllä teissä miniöissäkin on varmasti jotain vikaa, kun teilläon tuollaiset psykoanopit. Ainakin tulkitsette yli ihan hemmetin paljon kaikkea sanomista ja anopin ilmeitä.
T. Ei vielä anoppi, pojan äiti
Onneksi joukossamme vaeltaa vielä kaltaisiasi älykköjä. Nyt vasta ymmärrän, että olen vain Tulkinnut Väärin anoppia... Edellisen vastaajan listausta mukaillen, tässä muutamia edesottamuksia jotka minä vain tulkitsin väärin...
- Vauva jää mummolaan, nyt pääsetkin hyvään hoitoon, virkkoi anoppi 2vkon ikäiselle vauvalle. Meni sohvalle ja kääntyi istumaan seinään päin kädet puuskassa kun emme jättäneet vauvaa.
- Hyi, eiköhän ole lutkutettu tarpeeksi jo, mummu antaakin nyt ihanaa kaupan herkkumaitoa, sitä kyllä riittää. - Anopin kommentti 4kk vauvan imetyksestä
- Ei tämä sinun ole, sie saat kotona pitää, mie pidän täällä! - vastaus pyyntööni antaa itkevä vauva takaisin minulle anoppilassa.
- Otti 6kk vauvan ja lähti ulos ovesta, käveli edestakaisin pihamaalla, jos erehdyin menemään ulos ja lähestymään heitä, niin tämä sähähti "siellä on kahvia, mene ottamaan, me ollaan nyt kahden!"Lapsi on nyt 2v. eikä anoppi oli KERTAAKAAN kutsunut minua äidiksi vauvalle. Hänen koko elämänsä ja identiteettinsä sen sijaan on vain mummua mummua mummua, vaikkei lapsi olisi lähimaillakaan. Minä olen lapselle edelleen "Kaisa", poikansa eli mieheni on kuitenkin "isi". Jos lapsi lähestyy minua, niin anoppi suhisee "ä-ää, älä mene sinne" ja pudistaa päätään ja tuijottaa kiinteästi lasta, heiluttaa vimmatusti lelua tms. että saisi lapsen mielenkiinnon itseensä.
Onpa kurjaa tässä vaiheessa ymmärtää että kaikki olisi voinut mennä paremmin jos minä en olisi Tulkinnut Väärin.Hmm, miks toi on mun mielestä lähinnä aika söpöä :D Anoppisi ihan oikeasti tykkää vauvasta mutta on höpsähtänyt eli jos sanoisit asiasta ystävällisesti niin teillä olis todella innokas lapsenvahti joka ainakin varmasti rakastaa lasta! :D En ole äiti (vielä) mutta voisin kuvitella että noin innokkaalle mummolle just uskaltais jättää lapsen.
Huomaa kyllä ettei sinulla ole lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitakaa ja syöttäkää itse pentunne, niin ei tarvii haukkua isoäitejä. Ottakaa omat eväät mukaan mummolaan ja tarjotkaa niitä isovanhemmillekin, niin muutkin oppii terveet tapanne vai elättekö siivellä?
Niinpä nii, jouduin viemään lapsen 10 kk mummolle hoitoon ja tiesin, että ruoka-aika on kohta. Laitoin mukaan ruoan:kasviksia ja lihaa. Mutta mitäpä olikaan mummo tehnyt. "En antanut tuota sinun tekemää ruokaa, kun keitin itse perunaa. Peruna on hyvää ruokaa!" Eli lapsi sai sinä päivänä pelkkää perunaa ruoaksi, koska äidin tekemät ruoat ei mummolle kelpaa.
Meillä olin tehnyt ison kasan vihanneksia ja lihaa lapselle, kun jouduttiin mennä anoppilan kautta kotiin (olin ollut omien vanhempien luona). Yhden aterian ajaksi jouduin jättämään lapsen (alle 1 v, en muista tarkasti ikää) hoitoon. Anoppi oli sit lämmittänyt vähintään neljän päivän satsin kerralla (ohjeistettu oli, että pari lusikallista riittää), ja kertoi kuinka lapselle ei ollut ruoka maistunut (=mun tekemä ruoka on pahaa).. sitten vmäinen hymy naamalle ja ilkkua tokaisu että koiralle maistui. Tämmöisiä pikkukällejä tapahtui jatkuvasti, kun vielä yritin tulla toimeen anopin kanssa.
Vai oli sulla itse tehtyjä soseita oikein 4 pv satsi matkalla mukana. Wau! Ja oikein jouduitte anoppilaan pysähtymään matkalla paremmasta mummolasta. Olisi kyllä kannattanut ennemmin pysähtyä vaikka abc:llä ja yöpyä hotellissa.
Ihan oikeasti naiset: kyllä teissä miniöissäkin on varmasti jotain vikaa, kun teilläon tuollaiset psykoanopit. Ainakin tulkitsette yli ihan hemmetin paljon kaikkea sanomista ja anopin ilmeitä.
T. Ei vielä anoppi, pojan äiti
Onneksi joukossamme vaeltaa vielä kaltaisiasi älykköjä. Nyt vasta ymmärrän, että olen vain Tulkinnut Väärin anoppia... Edellisen vastaajan listausta mukaillen, tässä muutamia edesottamuksia jotka minä vain tulkitsin väärin...
- Vauva jää mummolaan, nyt pääsetkin hyvään hoitoon, virkkoi anoppi 2vkon ikäiselle vauvalle. Meni sohvalle ja kääntyi istumaan seinään päin kädet puuskassa kun emme jättäneet vauvaa.
- Hyi, eiköhän ole lutkutettu tarpeeksi jo, mummu antaakin nyt ihanaa kaupan herkkumaitoa, sitä kyllä riittää. - Anopin kommentti 4kk vauvan imetyksestä
- Ei tämä sinun ole, sie saat kotona pitää, mie pidän täällä! - vastaus pyyntööni antaa itkevä vauva takaisin minulle anoppilassa.
- Otti 6kk vauvan ja lähti ulos ovesta, käveli edestakaisin pihamaalla, jos erehdyin menemään ulos ja lähestymään heitä, niin tämä sähähti "siellä on kahvia, mene ottamaan, me ollaan nyt kahden!"Lapsi on nyt 2v. eikä anoppi oli KERTAAKAAN kutsunut minua äidiksi vauvalle. Hänen koko elämänsä ja identiteettinsä sen sijaan on vain mummua mummua mummua, vaikkei lapsi olisi lähimaillakaan. Minä olen lapselle edelleen "Kaisa", poikansa eli mieheni on kuitenkin "isi". Jos lapsi lähestyy minua, niin anoppi suhisee "ä-ää, älä mene sinne" ja pudistaa päätään ja tuijottaa kiinteästi lasta, heiluttaa vimmatusti lelua tms. että saisi lapsen mielenkiinnon itseensä.
Onpa kurjaa tässä vaiheessa ymmärtää että kaikki olisi voinut mennä paremmin jos minä en olisi Tulkinnut Väärin.Hmm, miks toi on mun mielestä lähinnä aika söpöä :D Anoppisi ihan oikeasti tykkää vauvasta mutta on höpsähtänyt eli jos sanoisit asiasta ystävällisesti niin teillä olis todella innokas lapsenvahti joka ainakin varmasti rakastaa lasta! :D En ole äiti (vielä) mutta voisin kuvitella että noin innokkaalle mummolle just uskaltais jättää lapsen.
Tuo anoppi ei todellakaan olisi luotettava hoitaja, eikä todellakaan rakasta lasta. Tekee siinä vanhempien silmissä edessä lapselle toistuvasti henkistä väkivaltaa - mitä mahtaisi tehdä ilman heitä?
ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitakaa ja syöttäkää itse pentunne, niin ei tarvii haukkua isoäitejä. Ottakaa omat eväät mukaan mummolaan ja tarjotkaa niitä isovanhemmillekin, niin muutkin oppii terveet tapanne vai elättekö siivellä?
Niinpä nii, jouduin viemään lapsen 10 kk mummolle hoitoon ja tiesin, että ruoka-aika on kohta. Laitoin mukaan ruoan:kasviksia ja lihaa. Mutta mitäpä olikaan mummo tehnyt. "En antanut tuota sinun tekemää ruokaa, kun keitin itse perunaa. Peruna on hyvää ruokaa!" Eli lapsi sai sinä päivänä pelkkää perunaa ruoaksi, koska äidin tekemät ruoat ei mummolle kelpaa.
Meillä olin tehnyt ison kasan vihanneksia ja lihaa lapselle, kun jouduttiin mennä anoppilan kautta kotiin (olin ollut omien vanhempien luona). Yhden aterian ajaksi jouduin jättämään lapsen (alle 1 v, en muista tarkasti ikää) hoitoon. Anoppi oli sit lämmittänyt vähintään neljän päivän satsin kerralla (ohjeistettu oli, että pari lusikallista riittää), ja kertoi kuinka lapselle ei ollut ruoka maistunut (=mun tekemä ruoka on pahaa).. sitten vmäinen hymy naamalle ja ilkkua tokaisu että koiralle maistui. Tämmöisiä pikkukällejä tapahtui jatkuvasti, kun vielä yritin tulla toimeen anopin kanssa.
Vai oli sulla itse tehtyjä soseita oikein 4 pv satsi matkalla mukana. Wau! Ja oikein jouduitte anoppilaan pysähtymään matkalla paremmasta mummolasta. Olisi kyllä kannattanut ennemmin pysähtyä vaikka abc:llä ja yöpyä hotellissa.
Ihan oikeasti naiset: kyllä teissä miniöissäkin on varmasti jotain vikaa, kun teilläon tuollaiset psykoanopit. Ainakin tulkitsette yli ihan hemmetin paljon kaikkea sanomista ja anopin ilmeitä.
T. Ei vielä anoppi, pojan äiti
Onneksi joukossamme vaeltaa vielä kaltaisiasi älykköjä. Nyt vasta ymmärrän, että olen vain Tulkinnut Väärin anoppia... Edellisen vastaajan listausta mukaillen, tässä muutamia edesottamuksia jotka minä vain tulkitsin väärin...
- Vauva jää mummolaan, nyt pääsetkin hyvään hoitoon, virkkoi anoppi 2vkon ikäiselle vauvalle. Meni sohvalle ja kääntyi istumaan seinään päin kädet puuskassa kun emme jättäneet vauvaa.
- Hyi, eiköhän ole lutkutettu tarpeeksi jo, mummu antaakin nyt ihanaa kaupan herkkumaitoa, sitä kyllä riittää. - Anopin kommentti 4kk vauvan imetyksestä
- Ei tämä sinun ole, sie saat kotona pitää, mie pidän täällä! - vastaus pyyntööni antaa itkevä vauva takaisin minulle anoppilassa.
- Otti 6kk vauvan ja lähti ulos ovesta, käveli edestakaisin pihamaalla, jos erehdyin menemään ulos ja lähestymään heitä, niin tämä sähähti "siellä on kahvia, mene ottamaan, me ollaan nyt kahden!"Lapsi on nyt 2v. eikä anoppi oli KERTAAKAAN kutsunut minua äidiksi vauvalle. Hänen koko elämänsä ja identiteettinsä sen sijaan on vain mummua mummua mummua, vaikkei lapsi olisi lähimaillakaan. Minä olen lapselle edelleen "Kaisa", poikansa eli mieheni on kuitenkin "isi". Jos lapsi lähestyy minua, niin anoppi suhisee "ä-ää, älä mene sinne" ja pudistaa päätään ja tuijottaa kiinteästi lasta, heiluttaa vimmatusti lelua tms. että saisi lapsen mielenkiinnon itseensä.
Onpa kurjaa tässä vaiheessa ymmärtää että kaikki olisi voinut mennä paremmin jos minä en olisi Tulkinnut Väärin.Hmm, miks toi on mun mielestä lähinnä aika söpöä :D Anoppisi ihan oikeasti tykkää vauvasta mutta on höpsähtänyt eli jos sanoisit asiasta ystävällisesti niin teillä olis todella innokas lapsenvahti joka ainakin varmasti rakastaa lasta! :D En ole äiti (vielä) mutta voisin kuvitella että noin innokkaalle mummolle just uskaltais jättää lapsen.
Tuo anoppi ei todellakaan olisi luotettava hoitaja, eikä todellakaan rakasta lasta. Tekee siinä vanhempien silmissä edessä lapselle toistuvasti henkistä väkivaltaa - mitä mahtaisi tehdä ilman heitä?
ohis
Ja mikä tossa on henkistä väkivaltaa? 😂 Lapsen näkökulmasta mummo hössöttää joo, ja haluaa olla lapsen kanssa mahd paljon. En saa siitä väkivaltaa kyllä mitenkään päin :D ehkä sit tiedät paremmin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitakaa ja syöttäkää itse pentunne, niin ei tarvii haukkua isoäitejä. Ottakaa omat eväät mukaan mummolaan ja tarjotkaa niitä isovanhemmillekin, niin muutkin oppii terveet tapanne vai elättekö siivellä?
Niinpä nii, jouduin viemään lapsen 10 kk mummolle hoitoon ja tiesin, että ruoka-aika on kohta. Laitoin mukaan ruoan:kasviksia ja lihaa. Mutta mitäpä olikaan mummo tehnyt. "En antanut tuota sinun tekemää ruokaa, kun keitin itse perunaa. Peruna on hyvää ruokaa!" Eli lapsi sai sinä päivänä pelkkää perunaa ruoaksi, koska äidin tekemät ruoat ei mummolle kelpaa.
Meillä olin tehnyt ison kasan vihanneksia ja lihaa lapselle, kun jouduttiin mennä anoppilan kautta kotiin (olin ollut omien vanhempien luona). Yhden aterian ajaksi jouduin jättämään lapsen (alle 1 v, en muista tarkasti ikää) hoitoon. Anoppi oli sit lämmittänyt vähintään neljän päivän satsin kerralla (ohjeistettu oli, että pari lusikallista riittää), ja kertoi kuinka lapselle ei ollut ruoka maistunut (=mun tekemä ruoka on pahaa).. sitten vmäinen hymy naamalle ja ilkkua tokaisu että koiralle maistui. Tämmöisiä pikkukällejä tapahtui jatkuvasti, kun vielä yritin tulla toimeen anopin kanssa.
Vai oli sulla itse tehtyjä soseita oikein 4 pv satsi matkalla mukana. Wau! Ja oikein jouduitte anoppilaan pysähtymään matkalla paremmasta mummolasta. Olisi kyllä kannattanut ennemmin pysähtyä vaikka abc:llä ja yöpyä hotellissa.
Ihan oikeasti naiset: kyllä teissä miniöissäkin on varmasti jotain vikaa, kun teilläon tuollaiset psykoanopit. Ainakin tulkitsette yli ihan hemmetin paljon kaikkea sanomista ja anopin ilmeitä.
T. Ei vielä anoppi, pojan äiti
Onneksi joukossamme vaeltaa vielä kaltaisiasi älykköjä. Nyt vasta ymmärrän, että olen vain Tulkinnut Väärin anoppia... Edellisen vastaajan listausta mukaillen, tässä muutamia edesottamuksia jotka minä vain tulkitsin väärin...
- Vauva jää mummolaan, nyt pääsetkin hyvään hoitoon, virkkoi anoppi 2vkon ikäiselle vauvalle. Meni sohvalle ja kääntyi istumaan seinään päin kädet puuskassa kun emme jättäneet vauvaa.
- Hyi, eiköhän ole lutkutettu tarpeeksi jo, mummu antaakin nyt ihanaa kaupan herkkumaitoa, sitä kyllä riittää. - Anopin kommentti 4kk vauvan imetyksestä
- Ei tämä sinun ole, sie saat kotona pitää, mie pidän täällä! - vastaus pyyntööni antaa itkevä vauva takaisin minulle anoppilassa.
- Otti 6kk vauvan ja lähti ulos ovesta, käveli edestakaisin pihamaalla, jos erehdyin menemään ulos ja lähestymään heitä, niin tämä sähähti "siellä on kahvia, mene ottamaan, me ollaan nyt kahden!"Lapsi on nyt 2v. eikä anoppi oli KERTAAKAAN kutsunut minua äidiksi vauvalle. Hänen koko elämänsä ja identiteettinsä sen sijaan on vain mummua mummua mummua, vaikkei lapsi olisi lähimaillakaan. Minä olen lapselle edelleen "Kaisa", poikansa eli mieheni on kuitenkin "isi". Jos lapsi lähestyy minua, niin anoppi suhisee "ä-ää, älä mene sinne" ja pudistaa päätään ja tuijottaa kiinteästi lasta, heiluttaa vimmatusti lelua tms. että saisi lapsen mielenkiinnon itseensä.
Onpa kurjaa tässä vaiheessa ymmärtää että kaikki olisi voinut mennä paremmin jos minä en olisi Tulkinnut Väärin.Hmm, miks toi on mun mielestä lähinnä aika söpöä :D Anoppisi ihan oikeasti tykkää vauvasta mutta on höpsähtänyt eli jos sanoisit asiasta ystävällisesti niin teillä olis todella innokas lapsenvahti joka ainakin varmasti rakastaa lasta! :D En ole äiti (vielä) mutta voisin kuvitella että noin innokkaalle mummolle just uskaltais jättää lapsen.
Tuo anoppi ei todellakaan olisi luotettava hoitaja, eikä todellakaan rakasta lasta. Tekee siinä vanhempien silmissä edessä lapselle toistuvasti henkistä väkivaltaa - mitä mahtaisi tehdä ilman heitä?
ohis
Ja mikä tossa on henkistä väkivaltaa? 😂 Lapsen näkökulmasta mummo hössöttää joo, ja haluaa olla lapsen kanssa mahd paljon. En saa siitä väkivaltaa kyllä mitenkään päin :D ehkä sit tiedät paremmin!
Tiedän. Koska olen äiti.
Henkistä väkivaltaa:
- estää itkevää lasta pääsemästä äidilleen
- eristää lasta vanhemmistaan
- suhtautua negatiivisesti lapsen vanhempiin, sättiä näitä
- tunkea äidin ja lapsen väliin
- kaapata lapsi
- olla kiihtynyt ja aggressiivinen lapsi sylissään ja lapsen läsnäollessa
Noin alkajaisiksi.
Vanha kansa, vanhan ajan mummot, eivät luota omaan itseensä ja siihen että rakastetaan ilman makeita hyvittelyjä.
Jospa lasta opettaisi käyttämään rahaa pienestä pitäen oikein, eli annetaan kolikoita, tietysti suhteessa ikään ja opetetaan itse ostamaan se karkki tai mitä niillä kolikoilla saa. Tulee rahan tuntemus ja hyvät päälle. Toiset oppii näin säästämään rahan jo varhain, kun huomaavat mitä mikin maksaa, että ne suklaavuoretkin ja karkit maksaa.
Meillä on suurinpiirtein tehty näin ja lapset ovat kohta aikuisuuden kynnyksellä ja osaavat lahja ja viikkorahansa käyttää oikein, eli ostavat sellaista minkä katsovat olevan harrastuksissa tai muuten arjen sujumisessa tarpeen.
Vierailija kirjoitti:
Vanha kansa, vanhan ajan mummot, eivät luota omaan itseensä ja siihen että rakastetaan ilman makeita hyvittelyjä.
Jospa lasta opettaisi käyttämään rahaa pienestä pitäen oikein, eli annetaan kolikoita, tietysti suhteessa ikään ja opetetaan itse ostamaan se karkki tai mitä niillä kolikoilla saa. Tulee rahan tuntemus ja hyvät päälle. Toiset oppii näin säästämään rahan jo varhain, kun huomaavat mitä mikin maksaa, että ne suklaavuoretkin ja karkit maksaa.
Meillä on suurinpiirtein tehty näin ja lapset ovat kohta aikuisuuden kynnyksellä ja osaavat lahja ja viikkorahansa käyttää oikein, eli ostavat sellaista minkä katsovat olevan harrastuksissa tai muuten arjen sujumisessa tarpeen.
Ei se rahan opettaminen ole isovanhempien tehtävä. Näiden tehtävä on ihan vaan tukea vanhempia kasvatustyössä, ei keksiä omia missioita.
Vierailija kirjoitti:
Vanha kansa, vanhan ajan mummot, eivät luota omaan itseensä ja siihen että rakastetaan ilman makeita hyvittelyjä.
Jospa lasta opettaisi käyttämään rahaa pienestä pitäen oikein, eli annetaan kolikoita, tietysti suhteessa ikään ja opetetaan itse ostamaan se karkki tai mitä niillä kolikoilla saa. Tulee rahan tuntemus ja hyvät päälle. Toiset oppii näin säästämään rahan jo varhain, kun huomaavat mitä mikin maksaa, että ne suklaavuoretkin ja karkit maksaa.
Meillä on suurinpiirtein tehty näin ja lapset ovat kohta aikuisuuden kynnyksellä ja osaavat lahja ja viikkorahansa käyttää oikein, eli ostavat sellaista minkä katsovat olevan harrastuksissa tai muuten arjen sujumisessa tarpeen.
Nyt ei puhuta mistään 30-luvulla syntyneistä mökin muoreista. Nämä keski-ikäiset mummot eivät ole puutetta nähneet, kyse on puhtaasti vallankäytöstä ja oletus erikoisasemasta lapseen ja tämän vanhempiin nähden.
kai sää tajuut että jotkin eivät saa ollenkaan karkkia tai niillä ei ole mummoa. Sä vaan valitat turhanpäiväsestä asiasta🤦🏿♂️🤦🏿♂️
yo kirjoitti:
kai sää tajuut että jotkin eivät saa ollenkaan karkkia tai niillä ei ole mummoa. Sä vaan valitat turhanpäiväsestä asiasta🤦🏿♂️🤦🏿♂️
Se on parempi tilanne kuin tuo ap:n. Ja kai sinä tajuat että jollakulla on amputoitu kädet ja ne on mahdollisesti jopa tyhmempiä kuin sinä, silti kehtaat kirjoitella, hyi.
Vierailija kirjoitti:
Vanha kansa, vanhan ajan mummot, eivät luota omaan itseensä ja siihen että rakastetaan ilman makeita hyvittelyjä.
Jospa lasta opettaisi käyttämään rahaa pienestä pitäen oikein, eli annetaan kolikoita, tietysti suhteessa ikään ja opetetaan itse ostamaan se karkki tai mitä niillä kolikoilla saa. Tulee rahan tuntemus ja hyvät päälle. Toiset oppii näin säästämään rahan jo varhain, kun huomaavat mitä mikin maksaa, että ne suklaavuoretkin ja karkit maksaa.
Meillä on suurinpiirtein tehty näin ja lapset ovat kohta aikuisuuden kynnyksellä ja osaavat lahja ja viikkorahansa käyttää oikein, eli ostavat sellaista minkä katsovat olevan harrastuksissa tai muuten arjen sujumisessa tarpeen.
Tässäkin voi mennä vähän pieleen, kun se järki puuttuu päästä. Meillä mummu lätkäisi 2- ja 3-vuotiaille 50€ kouraan, ja kertoi, että tuosta lähikaupasta saatte ostaa koko rahalla karkkia. Eivät olleet edes maistaneet karkkia tuolloin. Isänsä keräsi setelit pois ja talletti lasten tilille sen saman summan, käyttävät sitten aikanaan mihin käyttävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitakaa ja syöttäkää itse pentunne, niin ei tarvii haukkua isoäitejä. Ottakaa omat eväät mukaan mummolaan ja tarjotkaa niitä isovanhemmillekin, niin muutkin oppii terveet tapanne vai elättekö siivellä?
Niinpä nii, jouduin viemään lapsen 10 kk mummolle hoitoon ja tiesin, että ruoka-aika on kohta. Laitoin mukaan ruoan:kasviksia ja lihaa. Mutta mitäpä olikaan mummo tehnyt. "En antanut tuota sinun tekemää ruokaa, kun keitin itse perunaa. Peruna on hyvää ruokaa!" Eli lapsi sai sinä päivänä pelkkää perunaa ruoaksi, koska äidin tekemät ruoat ei mummolle kelpaa.
Meillä olin tehnyt ison kasan vihanneksia ja lihaa lapselle, kun jouduttiin mennä anoppilan kautta kotiin (olin ollut omien vanhempien luona). Yhden aterian ajaksi jouduin jättämään lapsen (alle 1 v, en muista tarkasti ikää) hoitoon. Anoppi oli sit lämmittänyt vähintään neljän päivän satsin kerralla (ohjeistettu oli, että pari lusikallista riittää), ja kertoi kuinka lapselle ei ollut ruoka maistunut (=mun tekemä ruoka on pahaa).. sitten vmäinen hymy naamalle ja ilkkua tokaisu että koiralle maistui. Tämmöisiä pikkukällejä tapahtui jatkuvasti, kun vielä yritin tulla toimeen anopin kanssa.
Vai oli sulla itse tehtyjä soseita oikein 4 pv satsi matkalla mukana. Wau! Ja oikein jouduitte anoppilaan pysähtymään matkalla paremmasta mummolasta. Olisi kyllä kannattanut ennemmin pysähtyä vaikka abc:llä ja yöpyä hotellissa.
Ihan oikeasti naiset: kyllä teissä miniöissäkin on varmasti jotain vikaa, kun teilläon tuollaiset psykoanopit. Ainakin tulkitsette yli ihan hemmetin paljon kaikkea sanomista ja anopin ilmeitä.
T. Ei vielä anoppi, pojan äiti
Ai löytyykö ABC:ltä lääkärikäynnin ajaksi vauvalle hoitaja? (mainittakoon, että tuon tarinan mummu ei varmaan kolmeen vuoteen hoitanut sekuntiakaan mun lapsia, vaikka vinkuu lapsia luokseen joka kerta, kun tavataan)
Ihmisillä, joilla on normaali kyky kommunikoida on myös kyky tulkita sanomisia ja ilmeitä. Tämä on vähän sama, kuin koulukiusatulle menis sanomaan, että ihan oot väärin tulkinnut luokkakavereiden ivan. Ne tyhmä läski -huudot ovat vain kunnianosoitus sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitakaa ja syöttäkää itse pentunne, niin ei tarvii haukkua isoäitejä. Ottakaa omat eväät mukaan mummolaan ja tarjotkaa niitä isovanhemmillekin, niin muutkin oppii terveet tapanne vai elättekö siivellä?
Niinpä nii, jouduin viemään lapsen 10 kk mummolle hoitoon ja tiesin, että ruoka-aika on kohta. Laitoin mukaan ruoan:kasviksia ja lihaa. Mutta mitäpä olikaan mummo tehnyt. "En antanut tuota sinun tekemää ruokaa, kun keitin itse perunaa. Peruna on hyvää ruokaa!" Eli lapsi sai sinä päivänä pelkkää perunaa ruoaksi, koska äidin tekemät ruoat ei mummolle kelpaa.
Meillä olin tehnyt ison kasan vihanneksia ja lihaa lapselle, kun jouduttiin mennä anoppilan kautta kotiin (olin ollut omien vanhempien luona). Yhden aterian ajaksi jouduin jättämään lapsen (alle 1 v, en muista tarkasti ikää) hoitoon. Anoppi oli sit lämmittänyt vähintään neljän päivän satsin kerralla (ohjeistettu oli, että pari lusikallista riittää), ja kertoi kuinka lapselle ei ollut ruoka maistunut (=mun tekemä ruoka on pahaa).. sitten vmäinen hymy naamalle ja ilkkua tokaisu että koiralle maistui. Tämmöisiä pikkukällejä tapahtui jatkuvasti, kun vielä yritin tulla toimeen anopin kanssa.
Vai oli sulla itse tehtyjä soseita oikein 4 pv satsi matkalla mukana. Wau! Ja oikein jouduitte anoppilaan pysähtymään matkalla paremmasta mummolasta. Olisi kyllä kannattanut ennemmin pysähtyä vaikka abc:llä ja yöpyä hotellissa.
Ihan oikeasti naiset: kyllä teissä miniöissäkin on varmasti jotain vikaa, kun teilläon tuollaiset psykoanopit. Ainakin tulkitsette yli ihan hemmetin paljon kaikkea sanomista ja anopin ilmeitä.
T. Ei vielä anoppi, pojan äiti
Onneksi joukossamme vaeltaa vielä kaltaisiasi älykköjä. Nyt vasta ymmärrän, että olen vain Tulkinnut Väärin anoppia... Edellisen vastaajan listausta mukaillen, tässä muutamia edesottamuksia jotka minä vain tulkitsin väärin...
- Vauva jää mummolaan, nyt pääsetkin hyvään hoitoon, virkkoi anoppi 2vkon ikäiselle vauvalle. Meni sohvalle ja kääntyi istumaan seinään päin kädet puuskassa kun emme jättäneet vauvaa.
- Hyi, eiköhän ole lutkutettu tarpeeksi jo, mummu antaakin nyt ihanaa kaupan herkkumaitoa, sitä kyllä riittää. - Anopin kommentti 4kk vauvan imetyksestä
- Ei tämä sinun ole, sie saat kotona pitää, mie pidän täällä! - vastaus pyyntööni antaa itkevä vauva takaisin minulle anoppilassa.
- Otti 6kk vauvan ja lähti ulos ovesta, käveli edestakaisin pihamaalla, jos erehdyin menemään ulos ja lähestymään heitä, niin tämä sähähti "siellä on kahvia, mene ottamaan, me ollaan nyt kahden!"Lapsi on nyt 2v. eikä anoppi oli KERTAAKAAN kutsunut minua äidiksi vauvalle. Hänen koko elämänsä ja identiteettinsä sen sijaan on vain mummua mummua mummua, vaikkei lapsi olisi lähimaillakaan. Minä olen lapselle edelleen "Kaisa", poikansa eli mieheni on kuitenkin "isi". Jos lapsi lähestyy minua, niin anoppi suhisee "ä-ää, älä mene sinne" ja pudistaa päätään ja tuijottaa kiinteästi lasta, heiluttaa vimmatusti lelua tms. että saisi lapsen mielenkiinnon itseensä.
Onpa kurjaa tässä vaiheessa ymmärtää että kaikki olisi voinut mennä paremmin jos minä en olisi Tulkinnut Väärin.Hmm, miks toi on mun mielestä lähinnä aika söpöä :D Anoppisi ihan oikeasti tykkää vauvasta mutta on höpsähtänyt eli jos sanoisit asiasta ystävällisesti niin teillä olis todella innokas lapsenvahti joka ainakin varmasti rakastaa lasta! :D En ole äiti (vielä) mutta voisin kuvitella että noin innokkaalle mummolle just uskaltais jättää lapsen.
Tuo anoppi ei todellakaan olisi luotettava hoitaja, eikä todellakaan rakasta lasta. Tekee siinä vanhempien silmissä edessä lapselle toistuvasti henkistä väkivaltaa - mitä mahtaisi tehdä ilman heitä?
ohis
Ja mikä tossa on henkistä väkivaltaa? 😂 Lapsen näkökulmasta mummo hössöttää joo, ja haluaa olla lapsen kanssa mahd paljon. En saa siitä väkivaltaa kyllä mitenkään päin :D ehkä sit tiedät paremmin!
Tiedän. Koska olen äiti.
Henkistä väkivaltaa:
- estää itkevää lasta pääsemästä äidilleen
- eristää lasta vanhemmistaan
- suhtautua negatiivisesti lapsen vanhempiin, sättiä näitä
- tunkea äidin ja lapsen väliin
- kaapata lapsi
- olla kiihtynyt ja aggressiivinen lapsi sylissään ja lapsen läsnäollessa
Noin alkajaisiksi.
Sinä et arvosta itsekään yhtään lapsen ja isovanhemman suhdetta! Suhtaudut mummoon negatiivisesti (tidennäköisesti alusta saakka) ja sitä kautta vieraannutat lapsen mummosta. Siksi se lapsi itkee mummon sylissä, kun sinä ahdistut siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitakaa ja syöttäkää itse pentunne, niin ei tarvii haukkua isoäitejä. Ottakaa omat eväät mukaan mummolaan ja tarjotkaa niitä isovanhemmillekin, niin muutkin oppii terveet tapanne vai elättekö siivellä?
Niinpä nii, jouduin viemään lapsen 10 kk mummolle hoitoon ja tiesin, että ruoka-aika on kohta. Laitoin mukaan ruoan:kasviksia ja lihaa. Mutta mitäpä olikaan mummo tehnyt. "En antanut tuota sinun tekemää ruokaa, kun keitin itse perunaa. Peruna on hyvää ruokaa!" Eli lapsi sai sinä päivänä pelkkää perunaa ruoaksi, koska äidin tekemät ruoat ei mummolle kelpaa.
Meillä olin tehnyt ison kasan vihanneksia ja lihaa lapselle, kun jouduttiin mennä anoppilan kautta kotiin (olin ollut omien vanhempien luona). Yhden aterian ajaksi jouduin jättämään lapsen (alle 1 v, en muista tarkasti ikää) hoitoon. Anoppi oli sit lämmittänyt vähintään neljän päivän satsin kerralla (ohjeistettu oli, että pari lusikallista riittää), ja kertoi kuinka lapselle ei ollut ruoka maistunut (=mun tekemä ruoka on pahaa).. sitten vmäinen hymy naamalle ja ilkkua tokaisu että koiralle maistui. Tämmöisiä pikkukällejä tapahtui jatkuvasti, kun vielä yritin tulla toimeen anopin kanssa.
Vai oli sulla itse tehtyjä soseita oikein 4 pv satsi matkalla mukana. Wau! Ja oikein jouduitte anoppilaan pysähtymään matkalla paremmasta mummolasta. Olisi kyllä kannattanut ennemmin pysähtyä vaikka abc:llä ja yöpyä hotellissa.
Ihan oikeasti naiset: kyllä teissä miniöissäkin on varmasti jotain vikaa, kun teilläon tuollaiset psykoanopit. Ainakin tulkitsette yli ihan hemmetin paljon kaikkea sanomista ja anopin ilmeitä.
T. Ei vielä anoppi, pojan äiti
Onneksi joukossamme vaeltaa vielä kaltaisiasi älykköjä. Nyt vasta ymmärrän, että olen vain Tulkinnut Väärin anoppia... Edellisen vastaajan listausta mukaillen, tässä muutamia edesottamuksia jotka minä vain tulkitsin väärin...
- Vauva jää mummolaan, nyt pääsetkin hyvään hoitoon, virkkoi anoppi 2vkon ikäiselle vauvalle. Meni sohvalle ja kääntyi istumaan seinään päin kädet puuskassa kun emme jättäneet vauvaa.
- Hyi, eiköhän ole lutkutettu tarpeeksi jo, mummu antaakin nyt ihanaa kaupan herkkumaitoa, sitä kyllä riittää. - Anopin kommentti 4kk vauvan imetyksestä
- Ei tämä sinun ole, sie saat kotona pitää, mie pidän täällä! - vastaus pyyntööni antaa itkevä vauva takaisin minulle anoppilassa.
- Otti 6kk vauvan ja lähti ulos ovesta, käveli edestakaisin pihamaalla, jos erehdyin menemään ulos ja lähestymään heitä, niin tämä sähähti "siellä on kahvia, mene ottamaan, me ollaan nyt kahden!"Lapsi on nyt 2v. eikä anoppi oli KERTAAKAAN kutsunut minua äidiksi vauvalle. Hänen koko elämänsä ja identiteettinsä sen sijaan on vain mummua mummua mummua, vaikkei lapsi olisi lähimaillakaan. Minä olen lapselle edelleen "Kaisa", poikansa eli mieheni on kuitenkin "isi". Jos lapsi lähestyy minua, niin anoppi suhisee "ä-ää, älä mene sinne" ja pudistaa päätään ja tuijottaa kiinteästi lasta, heiluttaa vimmatusti lelua tms. että saisi lapsen mielenkiinnon itseensä.
Onpa kurjaa tässä vaiheessa ymmärtää että kaikki olisi voinut mennä paremmin jos minä en olisi Tulkinnut Väärin.Hmm, miks toi on mun mielestä lähinnä aika söpöä :D Anoppisi ihan oikeasti tykkää vauvasta mutta on höpsähtänyt eli jos sanoisit asiasta ystävällisesti niin teillä olis todella innokas lapsenvahti joka ainakin varmasti rakastaa lasta! :D En ole äiti (vielä) mutta voisin kuvitella että noin innokkaalle mummolle just uskaltais jättää lapsen.
Tuo anoppi ei todellakaan olisi luotettava hoitaja, eikä todellakaan rakasta lasta. Tekee siinä vanhempien silmissä edessä lapselle toistuvasti henkistä väkivaltaa - mitä mahtaisi tehdä ilman heitä?
ohis
Ja mikä tossa on henkistä väkivaltaa? 😂 Lapsen näkökulmasta mummo hössöttää joo, ja haluaa olla lapsen kanssa mahd paljon. En saa siitä väkivaltaa kyllä mitenkään päin :D ehkä sit tiedät paremmin!
Tiedän. Koska olen äiti.
Henkistä väkivaltaa:
- estää itkevää lasta pääsemästä äidilleen
- eristää lasta vanhemmistaan
- suhtautua negatiivisesti lapsen vanhempiin, sättiä näitä
- tunkea äidin ja lapsen väliin
- kaapata lapsi
- olla kiihtynyt ja aggressiivinen lapsi sylissään ja lapsen läsnäollessa
Noin alkajaisiksi.
Sinä et arvosta itsekään yhtään lapsen ja isovanhemman suhdetta! Suhtaudut mummoon negatiivisesti (tidennäköisesti alusta saakka) ja sitä kautta vieraannutat lapsen mummosta. Siksi se lapsi itkee mummon sylissä, kun sinä ahdistut siitä.
Ai minäkö? Ei ollut minusta tuossa kyse.
Ei tuossa vaiheessa tuonikäisellä ole mitään mummon ja lapsen suhdetta. Sen aika tulee paljon myöhemmin, eikä se koskaan kehity, jos mummo ylikävelee vanhemmat, ei tajua paikkaansa tai tunkee aggressiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitakaa ja syöttäkää itse pentunne, niin ei tarvii haukkua isoäitejä. Ottakaa omat eväät mukaan mummolaan ja tarjotkaa niitä isovanhemmillekin, niin muutkin oppii terveet tapanne vai elättekö siivellä?
Niinpä nii, jouduin viemään lapsen 10 kk mummolle hoitoon ja tiesin, että ruoka-aika on kohta. Laitoin mukaan ruoan:kasviksia ja lihaa. Mutta mitäpä olikaan mummo tehnyt. "En antanut tuota sinun tekemää ruokaa, kun keitin itse perunaa. Peruna on hyvää ruokaa!" Eli lapsi sai sinä päivänä pelkkää perunaa ruoaksi, koska äidin tekemät ruoat ei mummolle kelpaa.
Meillä olin tehnyt ison kasan vihanneksia ja lihaa lapselle, kun jouduttiin mennä anoppilan kautta kotiin (olin ollut omien vanhempien luona). Yhden aterian ajaksi jouduin jättämään lapsen (alle 1 v, en muista tarkasti ikää) hoitoon. Anoppi oli sit lämmittänyt vähintään neljän päivän satsin kerralla (ohjeistettu oli, että pari lusikallista riittää), ja kertoi kuinka lapselle ei ollut ruoka maistunut (=mun tekemä ruoka on pahaa).. sitten vmäinen hymy naamalle ja ilkkua tokaisu että koiralle maistui. Tämmöisiä pikkukällejä tapahtui jatkuvasti, kun vielä yritin tulla toimeen anopin kanssa.
Vai oli sulla itse tehtyjä soseita oikein 4 pv satsi matkalla mukana. Wau! Ja oikein jouduitte anoppilaan pysähtymään matkalla paremmasta mummolasta. Olisi kyllä kannattanut ennemmin pysähtyä vaikka abc:llä ja yöpyä hotellissa.
Ihan oikeasti naiset: kyllä teissä miniöissäkin on varmasti jotain vikaa, kun teilläon tuollaiset psykoanopit. Ainakin tulkitsette yli ihan hemmetin paljon kaikkea sanomista ja anopin ilmeitä.
T. Ei vielä anoppi, pojan äiti
Onneksi joukossamme vaeltaa vielä kaltaisiasi älykköjä. Nyt vasta ymmärrän, että olen vain Tulkinnut Väärin anoppia... Edellisen vastaajan listausta mukaillen, tässä muutamia edesottamuksia jotka minä vain tulkitsin väärin...
- Vauva jää mummolaan, nyt pääsetkin hyvään hoitoon, virkkoi anoppi 2vkon ikäiselle vauvalle. Meni sohvalle ja kääntyi istumaan seinään päin kädet puuskassa kun emme jättäneet vauvaa.
- Hyi, eiköhän ole lutkutettu tarpeeksi jo, mummu antaakin nyt ihanaa kaupan herkkumaitoa, sitä kyllä riittää. - Anopin kommentti 4kk vauvan imetyksestä
- Ei tämä sinun ole, sie saat kotona pitää, mie pidän täällä! - vastaus pyyntööni antaa itkevä vauva takaisin minulle anoppilassa.
- Otti 6kk vauvan ja lähti ulos ovesta, käveli edestakaisin pihamaalla, jos erehdyin menemään ulos ja lähestymään heitä, niin tämä sähähti "siellä on kahvia, mene ottamaan, me ollaan nyt kahden!"Lapsi on nyt 2v. eikä anoppi oli KERTAAKAAN kutsunut minua äidiksi vauvalle. Hänen koko elämänsä ja identiteettinsä sen sijaan on vain mummua mummua mummua, vaikkei lapsi olisi lähimaillakaan. Minä olen lapselle edelleen "Kaisa", poikansa eli mieheni on kuitenkin "isi". Jos lapsi lähestyy minua, niin anoppi suhisee "ä-ää, älä mene sinne" ja pudistaa päätään ja tuijottaa kiinteästi lasta, heiluttaa vimmatusti lelua tms. että saisi lapsen mielenkiinnon itseensä.
Onpa kurjaa tässä vaiheessa ymmärtää että kaikki olisi voinut mennä paremmin jos minä en olisi Tulkinnut Väärin.Hmm, miks toi on mun mielestä lähinnä aika söpöä :D Anoppisi ihan oikeasti tykkää vauvasta mutta on höpsähtänyt eli jos sanoisit asiasta ystävällisesti niin teillä olis todella innokas lapsenvahti joka ainakin varmasti rakastaa lasta! :D En ole äiti (vielä) mutta voisin kuvitella että noin innokkaalle mummolle just uskaltais jättää lapsen.
Tuo anoppi ei todellakaan olisi luotettava hoitaja, eikä todellakaan rakasta lasta. Tekee siinä vanhempien silmissä edessä lapselle toistuvasti henkistä väkivaltaa - mitä mahtaisi tehdä ilman heitä?
ohis
Ja mikä tossa on henkistä väkivaltaa? 😂 Lapsen näkökulmasta mummo hössöttää joo, ja haluaa olla lapsen kanssa mahd paljon. En saa siitä väkivaltaa kyllä mitenkään päin :D ehkä sit tiedät paremmin!
Tiedän. Koska olen äiti.
Henkistä väkivaltaa:
- estää itkevää lasta pääsemästä äidilleen
- eristää lasta vanhemmistaan
- suhtautua negatiivisesti lapsen vanhempiin, sättiä näitä
- tunkea äidin ja lapsen väliin
- kaapata lapsi
- olla kiihtynyt ja aggressiivinen lapsi sylissään ja lapsen läsnäollessa
Noin alkajaisiksi.
Sinä et arvosta itsekään yhtään lapsen ja isovanhemman suhdetta! Suhtaudut mummoon negatiivisesti (tidennäköisesti alusta saakka) ja sitä kautta vieraannutat lapsen mummosta. Siksi se lapsi itkee mummon sylissä, kun sinä ahdistut siitä.
Minä olen se jolle ilmeisesti vastaat.
On aivan totta että aloin melko nopeasti tajuamaan että jokin on pielessä enkä todellakaan pitänyt siitä kun vauva oli mummunsa sylissä. Tätä tosin edelsi minulta erittäin pitkämielinen suhtautuminen, odotin hormoneistakin huolimatta kuukausia että josko se mummu tuosta rauhoittuu. Sai vain lisää vettä myllyyn koko ajan ja takertui lapseen ahdistuneella vimmalla, kun niitä vaadittuja viikonloppuhoitoja ei järjestynyt.
Nyt ollaan todellakin siinä pisteessä että minä en enää yritä. En puhu pahaa mummusta lapselle koskaan, toisin kun hän minusta, mutta toden totta, en enää yritä järjestää heille aikaa *muodostaa suhdetta* toisiinsa. Mummu joutuu ihan oikeasti kiittämään siitä yksin itseään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitakaa ja syöttäkää itse pentunne, niin ei tarvii haukkua isoäitejä. Ottakaa omat eväät mukaan mummolaan ja tarjotkaa niitä isovanhemmillekin, niin muutkin oppii terveet tapanne vai elättekö siivellä?
Niinpä nii, jouduin viemään lapsen 10 kk mummolle hoitoon ja tiesin, että ruoka-aika on kohta. Laitoin mukaan ruoan:kasviksia ja lihaa. Mutta mitäpä olikaan mummo tehnyt. "En antanut tuota sinun tekemää ruokaa, kun keitin itse perunaa. Peruna on hyvää ruokaa!" Eli lapsi sai sinä päivänä pelkkää perunaa ruoaksi, koska äidin tekemät ruoat ei mummolle kelpaa.
Meillä olin tehnyt ison kasan vihanneksia ja lihaa lapselle, kun jouduttiin mennä anoppilan kautta kotiin (olin ollut omien vanhempien luona). Yhden aterian ajaksi jouduin jättämään lapsen (alle 1 v, en muista tarkasti ikää) hoitoon. Anoppi oli sit lämmittänyt vähintään neljän päivän satsin kerralla (ohjeistettu oli, että pari lusikallista riittää), ja kertoi kuinka lapselle ei ollut ruoka maistunut (=mun tekemä ruoka on pahaa).. sitten vmäinen hymy naamalle ja ilkkua tokaisu että koiralle maistui. Tämmöisiä pikkukällejä tapahtui jatkuvasti, kun vielä yritin tulla toimeen anopin kanssa.
Vai oli sulla itse tehtyjä soseita oikein 4 pv satsi matkalla mukana. Wau! Ja oikein jouduitte anoppilaan pysähtymään matkalla paremmasta mummolasta. Olisi kyllä kannattanut ennemmin pysähtyä vaikka abc:llä ja yöpyä hotellissa.
Ihan oikeasti naiset: kyllä teissä miniöissäkin on varmasti jotain vikaa, kun teilläon tuollaiset psykoanopit. Ainakin tulkitsette yli ihan hemmetin paljon kaikkea sanomista ja anopin ilmeitä.
T. Ei vielä anoppi, pojan äiti
Onneksi joukossamme vaeltaa vielä kaltaisiasi älykköjä. Nyt vasta ymmärrän, että olen vain Tulkinnut Väärin anoppia... Edellisen vastaajan listausta mukaillen, tässä muutamia edesottamuksia jotka minä vain tulkitsin väärin...
- Vauva jää mummolaan, nyt pääsetkin hyvään hoitoon, virkkoi anoppi 2vkon ikäiselle vauvalle. Meni sohvalle ja kääntyi istumaan seinään päin kädet puuskassa kun emme jättäneet vauvaa.
- Hyi, eiköhän ole lutkutettu tarpeeksi jo, mummu antaakin nyt ihanaa kaupan herkkumaitoa, sitä kyllä riittää. - Anopin kommentti 4kk vauvan imetyksestä
- Ei tämä sinun ole, sie saat kotona pitää, mie pidän täällä! - vastaus pyyntööni antaa itkevä vauva takaisin minulle anoppilassa.
- Otti 6kk vauvan ja lähti ulos ovesta, käveli edestakaisin pihamaalla, jos erehdyin menemään ulos ja lähestymään heitä, niin tämä sähähti "siellä on kahvia, mene ottamaan, me ollaan nyt kahden!"Lapsi on nyt 2v. eikä anoppi oli KERTAAKAAN kutsunut minua äidiksi vauvalle. Hänen koko elämänsä ja identiteettinsä sen sijaan on vain mummua mummua mummua, vaikkei lapsi olisi lähimaillakaan. Minä olen lapselle edelleen "Kaisa", poikansa eli mieheni on kuitenkin "isi". Jos lapsi lähestyy minua, niin anoppi suhisee "ä-ää, älä mene sinne" ja pudistaa päätään ja tuijottaa kiinteästi lasta, heiluttaa vimmatusti lelua tms. että saisi lapsen mielenkiinnon itseensä.
Onpa kurjaa tässä vaiheessa ymmärtää että kaikki olisi voinut mennä paremmin jos minä en olisi Tulkinnut Väärin.Hmm, miks toi on mun mielestä lähinnä aika söpöä :D Anoppisi ihan oikeasti tykkää vauvasta mutta on höpsähtänyt eli jos sanoisit asiasta ystävällisesti niin teillä olis todella innokas lapsenvahti joka ainakin varmasti rakastaa lasta! :D En ole äiti (vielä) mutta voisin kuvitella että noin innokkaalle mummolle just uskaltais jättää lapsen.
Tuo anoppi ei todellakaan olisi luotettava hoitaja, eikä todellakaan rakasta lasta. Tekee siinä vanhempien silmissä edessä lapselle toistuvasti henkistä väkivaltaa - mitä mahtaisi tehdä ilman heitä?
ohis
Ja mikä tossa on henkistä väkivaltaa? 😂 Lapsen näkökulmasta mummo hössöttää joo, ja haluaa olla lapsen kanssa mahd paljon. En saa siitä väkivaltaa kyllä mitenkään päin :D ehkä sit tiedät paremmin!
Tiedän. Koska olen äiti.
Henkistä väkivaltaa:
- estää itkevää lasta pääsemästä äidilleen
- eristää lasta vanhemmistaan
- suhtautua negatiivisesti lapsen vanhempiin, sättiä näitä
- tunkea äidin ja lapsen väliin
- kaapata lapsi
- olla kiihtynyt ja aggressiivinen lapsi sylissään ja lapsen läsnäollessa
Noin alkajaisiksi.
Sinä et arvosta itsekään yhtään lapsen ja isovanhemman suhdetta! Suhtaudut mummoon negatiivisesti (tidennäköisesti alusta saakka) ja sitä kautta vieraannutat lapsen mummosta. Siksi se lapsi itkee mummon sylissä, kun sinä ahdistut siitä.
Minä olen se jolle ilmeisesti vastaat.
On aivan totta että aloin melko nopeasti tajuamaan että jokin on pielessä enkä todellakaan pitänyt siitä kun vauva oli mummunsa sylissä. Tätä tosin edelsi minulta erittäin pitkämielinen suhtautuminen, odotin hormoneistakin huolimatta kuukausia että josko se mummu tuosta rauhoittuu. Sai vain lisää vettä myllyyn koko ajan ja takertui lapseen ahdistuneella vimmalla, kun niitä vaadittuja viikonloppuhoitoja ei järjestynyt.
Nyt ollaan todellakin siinä pisteessä että minä en enää yritä. En puhu pahaa mummusta lapselle koskaan, toisin kun hän minusta, mutta toden totta, en enää yritä järjestää heille aikaa *muodostaa suhdetta* toisiinsa. Mummu joutuu ihan oikeasti kiittämään siitä yksin itseään.
:( Ikävä, että en ole ainoa joka joutuu kärsimään rajattomasta mummosta. Tuli tuosta kirjoituksestasi mieleen, että myös minä yritin ja yritin sietää huonoa käytöstä, koska eiköhän se mummo siitä rauhoitu. No ei ole rauhoittunut ja nyt syytän itseäni siitä, että en aikaisemmin puuttunut huonoon käytökseen. Lapsen parhaaksi kun ei ole huonosti voiva perhe.
Minäkin yritin, yritin, nielin ja nielin.
Siinä vaiheessa kun meidän perhe alkoi kirjaimellisesti olla vankina omassa kodissaan (koska koskaan ei tiennyt koska sieltä taas vyörytään) ja mummo menee raivoamaan lastensuojeluun, että me emme saa matkustaa viikon ulkomaanlomalle ilman häntä, minulta loppui totaalinen ymmärrys.
Meillä mummi demonisoi sokerin. Hokee kolme vuotiaalle, että hyi sokeri, yök. Porkkana namnam. Hedelmiäkään ei saisi syöttää "kun niissä on sitä sokeria." Eikä meillä lapsi ole edes mikään sokerihirmu, ei syö karkkia, ei juo mehuja ja limpparia. Mummokaan ei ole mikään fitnessmummo, vetää sipsipussin yhdeltä istumalta ja tuo kahvipullat tullessaan. Eikä jaksa nostaa kolmevuotiasta maasta syliinsä.
Meillä mummolla oli myös hirveä tarve kahdenkeskiseen aikaan ja salaisuuksiin, joista aina erikseen oikein suljettiin pois. Sitten taas jos minulla oli jotain lasten kanssa, josta hän ei tiennyt, pillastui täysin. Oli hirvittävän mustasukkainen kaikesta ja tuntui että käymme jotain ihmeellistä suosituimmuuskilpailua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitakaa ja syöttäkää itse pentunne, niin ei tarvii haukkua isoäitejä. Ottakaa omat eväät mukaan mummolaan ja tarjotkaa niitä isovanhemmillekin, niin muutkin oppii terveet tapanne vai elättekö siivellä?
Niinpä nii, jouduin viemään lapsen 10 kk mummolle hoitoon ja tiesin, että ruoka-aika on kohta. Laitoin mukaan ruoan:kasviksia ja lihaa. Mutta mitäpä olikaan mummo tehnyt. "En antanut tuota sinun tekemää ruokaa, kun keitin itse perunaa. Peruna on hyvää ruokaa!" Eli lapsi sai sinä päivänä pelkkää perunaa ruoaksi, koska äidin tekemät ruoat ei mummolle kelpaa.
Meillä olin tehnyt ison kasan vihanneksia ja lihaa lapselle, kun jouduttiin mennä anoppilan kautta kotiin (olin ollut omien vanhempien luona). Yhden aterian ajaksi jouduin jättämään lapsen (alle 1 v, en muista tarkasti ikää) hoitoon. Anoppi oli sit lämmittänyt vähintään neljän päivän satsin kerralla (ohjeistettu oli, että pari lusikallista riittää), ja kertoi kuinka lapselle ei ollut ruoka maistunut (=mun tekemä ruoka on pahaa).. sitten vmäinen hymy naamalle ja ilkkua tokaisu että koiralle maistui. Tämmöisiä pikkukällejä tapahtui jatkuvasti, kun vielä yritin tulla toimeen anopin kanssa.
Vai oli sulla itse tehtyjä soseita oikein 4 pv satsi matkalla mukana. Wau! Ja oikein jouduitte anoppilaan pysähtymään matkalla paremmasta mummolasta. Olisi kyllä kannattanut ennemmin pysähtyä vaikka abc:llä ja yöpyä hotellissa.
Ihan oikeasti naiset: kyllä teissä miniöissäkin on varmasti jotain vikaa, kun teilläon tuollaiset psykoanopit. Ainakin tulkitsette yli ihan hemmetin paljon kaikkea sanomista ja anopin ilmeitä.
T. Ei vielä anoppi, pojan äiti
Onneksi joukossamme vaeltaa vielä kaltaisiasi älykköjä. Nyt vasta ymmärrän, että olen vain Tulkinnut Väärin anoppia... Edellisen vastaajan listausta mukaillen, tässä muutamia edesottamuksia jotka minä vain tulkitsin väärin...
- Vauva jää mummolaan, nyt pääsetkin hyvään hoitoon, virkkoi anoppi 2vkon ikäiselle vauvalle. Meni sohvalle ja kääntyi istumaan seinään päin kädet puuskassa kun emme jättäneet vauvaa.
- Hyi, eiköhän ole lutkutettu tarpeeksi jo, mummu antaakin nyt ihanaa kaupan herkkumaitoa, sitä kyllä riittää. - Anopin kommentti 4kk vauvan imetyksestä
- Ei tämä sinun ole, sie saat kotona pitää, mie pidän täällä! - vastaus pyyntööni antaa itkevä vauva takaisin minulle anoppilassa.
- Otti 6kk vauvan ja lähti ulos ovesta, käveli edestakaisin pihamaalla, jos erehdyin menemään ulos ja lähestymään heitä, niin tämä sähähti "siellä on kahvia, mene ottamaan, me ollaan nyt kahden!"Lapsi on nyt 2v. eikä anoppi oli KERTAAKAAN kutsunut minua äidiksi vauvalle. Hänen koko elämänsä ja identiteettinsä sen sijaan on vain mummua mummua mummua, vaikkei lapsi olisi lähimaillakaan. Minä olen lapselle edelleen "Kaisa", poikansa eli mieheni on kuitenkin "isi". Jos lapsi lähestyy minua, niin anoppi suhisee "ä-ää, älä mene sinne" ja pudistaa päätään ja tuijottaa kiinteästi lasta, heiluttaa vimmatusti lelua tms. että saisi lapsen mielenkiinnon itseensä.
Onpa kurjaa tässä vaiheessa ymmärtää että kaikki olisi voinut mennä paremmin jos minä en olisi Tulkinnut Väärin.
Mä niin ymmärrän tuon tuskan, kun anoppi ei suostu lapselle kutsumaan tämän vanhempia isäksi ja äidiksi. Meillä siis ei edes anopin oma poika ole tarpeeksi arvokas isän titteliin. Tästä on anopille sanottu monta kertaa, mutta perustelee, että hän käyttää vain kasteessa saatuja nimiä. Itselle kuitenkin maistuu mummu-titteli oikein hyvin.
Hmm, miks toi on mun mielestä lähinnä aika söpöä :D Anoppisi ihan oikeasti tykkää vauvasta mutta on höpsähtänyt eli jos sanoisit asiasta ystävällisesti niin teillä olis todella innokas lapsenvahti joka ainakin varmasti rakastaa lasta! :D En ole äiti (vielä) mutta voisin kuvitella että noin innokkaalle mummolle just uskaltais jättää lapsen.