Isoäidit, miksi lapsenlapset pitää ahtaa täyteen sokeria?

Vierailija kirjoitti:

Skampäk kirjoitti:

Sokerin tunkeminen on hölmöä.

Vieläkö oudompi tapa on kaikilla isovanhemmilla tunkea ja tarjota mitä vaan ruokaa 10 minuutin välein. Otatteko suklaata, otatteko porkkanoita jne. Pula-ajan mummut ei ole tainnut kuulla happohyökkäyksestä.

Meidän lapset syö 2-4 h välein .

Muutenkin lastenkasvatustaidot.. Ei niitä ole.

Mukavuudenhalua kyllä löytyy. Meillä isovanhemmat ei ole vaihtanut vaippoja kuin kerran pakotettuna. Itse aion auttaa lastenlasten kanssa. Anoppi oli käymässä kun vein koiria ja vauvalle tuli löysit vaippaan.

Vaimo oli sohvalla kovassa kuumeessa ja vatsataudissa. Pokkana sanoi anoppi että vaihda vaipat. Silloin vaimo sanoi että sinä vaihdat.

Meillä mummo itse syö koko ajan. Ja siellä kyläillessä ruoka on pöydässä koko ajan ja erikseen hössötetään että ”koska vaan saa hakea”.

Siis koska on kasityksesi mukaan Suomessa viiemksi ollut pula-aika? Epailen, ettei kukaan tuntemasi henkilo ole moista kokenut. Elleivat elaneet sota-aikana 1940-luvulla.

Ja sitten ihmetellään kun hampaissa on ongelmia, polvet paukkuu ylipainon seurauksena ja koko ajan väsyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viimeisten viestien läskispämmääjä, opettele trollaamaan. Heikkoa on :D

Me miehet pistettiin porukalla mitä ollaan mieltä nykyäideistä. Normaalipainoisia ollaan.

Ahaa. Teillä on Normaalipainoisten Miesten Klubi, kokoonnutte yhdessä kirjoittelemaan miesnäkökulmaa Vauva-palstalle? Esiinnytte yksittäisessäkin viestissä ryhmänä, *Me Miehet*. Mitään näin typerää en ole kuullut melkein kahteen vuoteen.

Uliulimiehet ry. Pääteemana ”miksen saa naista?”

Yhdistyksen opintojakso sisältää myös kohdan "Miksi naiset eivät keskity miellyttämään kaikkia miehiä, myös äideiksi tultuaan? Pohdintaa aiheesta ja lyhyt essee" ja "Mitä tehdä kun iltaisin harmittaa oma yksinäisyys ja parisuhteen puute? Tee ajatuskartta selviytymiskeinoista"

Essee? Ala nyt kuormita miehen aivoja.

Vierailija kirjoitti:

Jos kyse on 60-90vuotiaasta isovanhemmasta, niin he eivät ajattele sokeria ja rasvaa niin pahana. Heidän lapsuudessaan ja nuoruudessaan oli ruuasta välillä pulaa tai sitä oli todella vähän ja sokeri sekä rasva tarkoitti energiaa ja jaksamista. Meilläkin miehen äiti joka on yli 70v, kantaa pöytään voita, läskiä ja meetvurstia että syökää.

Missa nama isovanhemmat ovat asuneet. Ei Suomessa ole ollut ruokapulaa sotien jalkeen! Jos ei ymmarra, etta rasva ja sokeri ovat ylenmaaraisina epaterveellisia, on kyseessa tietamattomyys/kouluttautumattomyys tai jarjen puute. terveisin 63v.

Lapsenlapset ovat ihan omasta halustaan kuin pullasorsia, ei niille tarvitse edes tarjota, ottavat ihan omin avuin ruokakomerosta muovisen pullalaatikon ja aikansa turerrettuaan saavat kannen auki ja uurastus palkitaan...

Tästä on ollut varmasti jo monia viestäjä, enkä pysty koko ketjua nyt lukemaan. Tuo mummon oma suhde ruokaan on merkittävä asia. Syömishäiriöisiä ja isoja mummoja on suomi pullollaan. Ruoka ja sokerinen sellainen varsinkin lienevät heille se "rakkain ja tärkein", kuten viina juopoille. He antavat siis suurinta rakkauttaan lapsenlapsilleen. Harva jaksaa ruotia sitä ruokasuhdettaan ihan tappiin asti ja se syöminen voi olla vanhuksella elämän ainoa ilo.

Lisäksi toiselle on helppo antaan sitä herkkua ja hyvää, kun se ei kerry omille lanteille ihraksi. Itse ei tarvitse ottaa myöskään vastuuta siitä, minkälainen ruokasuhde lapsenlapselle muodostuu, koska se on vanhempien kurja tehtävä. 

Jokaviikkoinen mummojen haukkumisketju. Moni on vähentänyt yhteydenpitoa lapsiin ja lastenlapsiin, koska aina teet väärin. Teet sitten näin tai noin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kyse on 60-90vuotiaasta isovanhemmasta, niin he eivät ajattele sokeria ja rasvaa niin pahana. Heidän lapsuudessaan ja nuoruudessaan oli ruuasta välillä pulaa tai sitä oli todella vähän ja sokeri sekä rasva tarkoitti energiaa ja jaksamista. Meilläkin miehen äiti joka on yli 70v, kantaa pöytään voita, läskiä ja meetvurstia että syökää.

Missa nama isovanhemmat ovat asuneet. Ei Suomessa ole ollut ruokapulaa sotien jalkeen! Jos ei ymmarra, etta rasva ja sokeri ovat ylenmaaraisina epaterveellisia, on kyseessa tietamattomyys/kouluttautumattomyys tai jarjen puute. terveisin 63v.

Kyllä varmasti oli pula ruuasta monessakin paikassa Suomessa sotien jälkeen. Älä kirjoita, jos et mistään mitään tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kyse on 60-90vuotiaasta isovanhemmasta, niin he eivät ajattele sokeria ja rasvaa niin pahana. Heidän lapsuudessaan ja nuoruudessaan oli ruuasta välillä pulaa tai sitä oli todella vähän ja sokeri sekä rasva tarkoitti energiaa ja jaksamista. Meilläkin miehen äiti joka on yli 70v, kantaa pöytään voita, läskiä ja meetvurstia että syökää.

Missa nama isovanhemmat ovat asuneet. Ei Suomessa ole ollut ruokapulaa sotien jalkeen! Jos ei ymmarra, etta rasva ja sokeri ovat ylenmaaraisina epaterveellisia, on kyseessa tietamattomyys/kouluttautumattomyys tai jarjen puute. terveisin 63v.

Kyllä minun lapsuudessani maalaistalossa Varsinais-Suomessa oli jos ei nyt ruokapulaa, niin ruokaa melko niukasti vielä -50 luvulla ja ruoka oli hyvin yksinkertaista sekä herkkuja pääasiassa jouluisin myös tuota meetvurstia. Olen 70v. En toki silti hössötä lastenlapsille ylenmäärin makeaa/herkkuja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kyse on 60-90vuotiaasta isovanhemmasta, niin he eivät ajattele sokeria ja rasvaa niin pahana. Heidän lapsuudessaan ja nuoruudessaan oli ruuasta välillä pulaa tai sitä oli todella vähän ja sokeri sekä rasva tarkoitti energiaa ja jaksamista. Meilläkin miehen äiti joka on yli 70v, kantaa pöytään voita, läskiä ja meetvurstia että syökää.

Missa nama isovanhemmat ovat asuneet. Ei Suomessa ole ollut ruokapulaa sotien jalkeen! Jos ei ymmarra, etta rasva ja sokeri ovat ylenmaaraisina epaterveellisia, on kyseessa tietamattomyys/kouluttautumattomyys tai jarjen puute. terveisin 63v.

Kyllä varmasti oli pula ruuasta monessakin paikassa Suomessa sotien jälkeen. Älä kirjoita, jos et mistään mitään tiedä.

Ja köyhyys oli maaseudulla vielä kovaa. 50- luvulla saimme karkkeja kun isä kävi psri kertaa vuodessa hevosella kaupungissa myllyssä, toi meille kahteen pekkaan paperipussissa piparminttukarkkeja , oisko 10 ollut kummallekin. Niitä siis myytiin lasipurkista.

Äiti oli tarkempi, kävi , jos asiaa oli, linja-autolla kaupungissa mutta ei karkkeja tuonut. Ehkä ruutuvihon tai 6 värikynää.

Eihän kaupasta tarvinnut ostaa kuin kahvia, suolaa, sokeria ja tupakkaa, hiivaa. Jotkut koulukaverit saattoivat kyläkaupasta ostaa pax-askin ( vähän kuin sisu). Meillä ei kolikoita ollut eikä kyläkaupassa käyty, sinne oli 5 km kävelymatkaa. Koulun lähellä kylläkin

Äiti ennemmin meni linjurilla kirkolle, 8 km, jossa kolme ruokakauppaa ja samalla kävi ystävällään kahvilla.

Siksi, koska muuten lasten äidit ja isät kirjoittaa vauva.fi-palstalla että ei omat vanhemmat välitä lapsenlapsistaan, edes synttäreille eivät edes karkkipussia tuoneet.

Viisas vanhempi ottaa siitä karkkikasasta talteen myöhemmin nautittavaksi, niin sen isoäiti on ajatellut. On ajatellut että vanhemmilla olisi järki päässä - ei ole, vauva-palstalla itkevät.