Lue keskustelun säännöt.
Isoäidit, miksi lapsenlapset pitää ahtaa täyteen sokeria?
Meillä oli lapsen synttärit viikonloppuna. Isoäiti toi molemmille lapsille pikkunaposteltavaksi omat rasialliset marmeladia (á 300 g), 6 Kinder-munaa, pari muuta suklaa-patukkaa sekä yhteiseksi ison kasan lakuja. Tuossa kertakasassa on enemmän, mitä nuo normaalisti kuukauden aikana saavat karkkia. Kyse alle kouluikäisistä lapsista.
Voisko joku selittää, mikä järki tässä on, että kahdelle pienelle lykätään kilo sokeria yhdellä istumalla? Mä sitten sain taas pahiksen viitan, kun pistin karkit jemmaan, ruoka-aika kun oli vartin päästä.
Kommentit (911)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin yritin, yritin, nielin ja nielin.
Siinä vaiheessa kun meidän perhe alkoi kirjaimellisesti olla vankina omassa kodissaan (koska koskaan ei tiennyt koska sieltä taas vyörytään) ja mummo menee raivoamaan lastensuojeluun, että me emme saa matkustaa viikon ulkomaanlomalle ilman häntä, minulta loppui totaalinen ymmärrys.
Ihan mielenkiinnosta, miksi ette olisi saanut mummon mielestä mennä ulkomaille ilman häntä?
Me emme ole ikinä kertoneet mummolle, minne olemme menossa, tai missä olemme olleet. Emme edes, koska meillä on loma. Meillä ei ihan noin pitkälle olla menty, onneksi.
Mummo ei ole koskaan käynyt ulkomailla. Se on pelottavaa ja kuulemma tarpeetonta.
Olen itse opiskellut kv alaa ja arvostan vieraita kulttuureja ja haluan lastenikin oppivan samanlaisiksi. Tuo oli minun kongressimatkani jonne perhe lähti mukaan. Luulen että tähän sekoittuu erittäin runsaasti kateutta, kun itse on kouluttamaton, köyhä ja ikänsä ollut työelämän ulkopuolella.
Me ollaan myös matkusteleva akateeminen perhe ja ollaan pari kertaa otettu följyyn minun kielitaidottomat vanhempani (tousella kerralla matka oli heille kiutos lastenhoitoavusta). Mukavia reissuja molemmat, siskon perhekin oli toisella kertaa mukana!
No se on teidän valinta ja teidän matkanne. Ei se niin voi mennä, että edes matkoistaan ei saa itse päättää. Kun jo kotona kuristaa kurkkua ja korvissa surisee kaiken valvonnan alla.
Ja minä tunnen tämän mummon. Me oltaisiin istuttu hotellissa pesemässä käsiä ja syömässä tölkkilihapullia koko reissu.
Meillä asui ystäväperhe siellä kohdekaupungissa, joten me vietimme lomamme heidän kanssaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mummo, siis anoppi oli ollut pojan kanssa markkinoilla ja ostanut ison pussin metrilakuja joita lapsi oli tietenkin alkanut vetää samantien (kun ei kielletty) ja sitten olivat menneet mäkkiin , missä oli antanut 3veen tilata aikuisten aterian. Lopputulos: metrilaku/rankanperunamössöä mummin autossa, vatsaansa valittava lapsi ja vatsatautia epäilevä mummo. Ei ollut mahatauti, vaan ylensyöntiä !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin yritin, yritin, nielin ja nielin.
Siinä vaiheessa kun meidän perhe alkoi kirjaimellisesti olla vankina omassa kodissaan (koska koskaan ei tiennyt koska sieltä taas vyörytään) ja mummo menee raivoamaan lastensuojeluun, että me emme saa matkustaa viikon ulkomaanlomalle ilman häntä, minulta loppui totaalinen ymmärrys.
Ihan mielenkiinnosta, miksi ette olisi saanut mummon mielestä mennä ulkomaille ilman häntä?
Me emme ole ikinä kertoneet mummolle, minne olemme menossa, tai missä olemme olleet. Emme edes, koska meillä on loma. Meillä ei ihan noin pitkälle olla menty, onneksi.
Mummo ei ole koskaan käynyt ulkomailla. Se on pelottavaa ja kuulemma tarpeetonta.
Olen itse opiskellut kv alaa ja arvostan vieraita kulttuureja ja haluan lastenikin oppivan samanlaisiksi. Tuo oli minun kongressimatkani jonne perhe lähti mukaan. Luulen että tähän sekoittuu erittäin runsaasti kateutta, kun itse on kouluttamaton, köyhä ja ikänsä ollut työelämän ulkopuolella.
Me ollaan myös matkusteleva akateeminen perhe ja ollaan pari kertaa otettu följyyn minun kielitaidottomat vanhempani (tousella kerralla matka oli heille kiutos lastenhoitoavusta). Mukavia reissuja molemmat, siskon perhekin oli toisella kertaa mukana!
Mä voisin ihan hyvin kuvitella, että ottaisin mun omat vanhemmat mukaan reissuun, mutta anoppia en missään nimessä. Hän suunnittelisi koko reissulle sekuntiaikataulun omien kiinnostuskohteiden mukaisesti, ja suuttuisi silmittömästi, jos hänen suunnittelemaan ohjelmaa ei sitten toteutettaisi. Sättisi jatkuvasti mua ja mun miestä, ja pitäisi huolen, että lapsilla on ihan joka sekunti jätskiä tai karkkia suussa. mä olisin lataamoon valmis jo ennen kuin olisimme lentokentällä, jos anopin kanssa pitäisi reissata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin yritin, yritin, nielin ja nielin.
Siinä vaiheessa kun meidän perhe alkoi kirjaimellisesti olla vankina omassa kodissaan (koska koskaan ei tiennyt koska sieltä taas vyörytään) ja mummo menee raivoamaan lastensuojeluun, että me emme saa matkustaa viikon ulkomaanlomalle ilman häntä, minulta loppui totaalinen ymmärrys.
Ihan mielenkiinnosta, miksi ette olisi saanut mummon mielestä mennä ulkomaille ilman häntä?
Me emme ole ikinä kertoneet mummolle, minne olemme menossa, tai missä olemme olleet. Emme edes, koska meillä on loma. Meillä ei ihan noin pitkälle olla menty, onneksi.
Mummo ei ole koskaan käynyt ulkomailla. Se on pelottavaa ja kuulemma tarpeetonta.
Olen itse opiskellut kv alaa ja arvostan vieraita kulttuureja ja haluan lastenikin oppivan samanlaisiksi. Tuo oli minun kongressimatkani jonne perhe lähti mukaan. Luulen että tähän sekoittuu erittäin runsaasti kateutta, kun itse on kouluttamaton, köyhä ja ikänsä ollut työelämän ulkopuolella.
Me ollaan myös matkusteleva akateeminen perhe ja ollaan pari kertaa otettu följyyn minun kielitaidottomat vanhempani (tousella kerralla matka oli heille kiutos lastenhoitoavusta). Mukavia reissuja molemmat, siskon perhekin oli toisella kertaa mukana!
Mä voisin ihan hyvin kuvitella, että ottaisin mun omat vanhemmat mukaan reissuun, mutta anoppia en missään nimessä. Hän suunnittelisi koko reissulle sekuntiaikataulun omien kiinnostuskohteiden mukaisesti, ja suuttuisi silmittömästi, jos hänen suunnittelemaan ohjelmaa ei sitten toteutettaisi. Sättisi jatkuvasti mua ja mun miestä, ja pitäisi huolen, että lapsilla on ihan joka sekunti jätskiä tai karkkia suussa. mä olisin lataamoon valmis jo ennen kuin olisimme lentokentällä, jos anopin kanssa pitäisi reissata.
Minä erehdyin kerran suhteen alussa lähtemään pariksi päiväksi Ruotsiin anopin ja kälyn kanssa. Never again. He koputtelivat ovella koko ajan ja hihittelivät. Hihhihihii ihan koko ajan. Ilmeisesti hermostutti suuressa maailmassa.
Mikään muu ei kiinnostanut kuin ruoka. Koko ajan käytännössä etsittiin vain seuraavaa ruokapaikkaa. Ruokaillessa puhuttiin ruoasta. Sen jälkeen jauhettiin ruoasta. Sitten suunniteltiin, mitä seuraavaksi syödään.
Vierailija kirjoitti:
Mummo, siis anoppi oli ollut pojan kanssa markkinoilla ja ostanut ison pussin metrilakuja joita lapsi oli tietenkin alkanut vetää samantien (kun ei kielletty) ja sitten olivat menneet mäkkiin , missä oli antanut 3veen tilata aikuisten aterian. Lopputulos: metrilaku/rankanperunamössöä mummin autossa, vatsaansa valittava lapsi ja vatsatautia epäilevä mummo. Ei ollut mahatauti, vaan ylensyöntiä !
Mikähän pitää tuollaisenkin mummon päässä olla pielessä, että 3-vuotiaalle ylipäätään ostaa tuollaisen määrän herkkuja ja roskaruokaa? Ja vielä jatkumona, ettei osaa ajatella, että liikaa herkkujen syöminen aiheuttaa pienelle lapselle hyvin äkkiä oksentelua. Mahatautia joo, ihan mummun aiheuttamana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin yritin, yritin, nielin ja nielin.
Siinä vaiheessa kun meidän perhe alkoi kirjaimellisesti olla vankina omassa kodissaan (koska koskaan ei tiennyt koska sieltä taas vyörytään) ja mummo menee raivoamaan lastensuojeluun, että me emme saa matkustaa viikon ulkomaanlomalle ilman häntä, minulta loppui totaalinen ymmärrys.
Ihan mielenkiinnosta, miksi ette olisi saanut mummon mielestä mennä ulkomaille ilman häntä?
Me emme ole ikinä kertoneet mummolle, minne olemme menossa, tai missä olemme olleet. Emme edes, koska meillä on loma. Meillä ei ihan noin pitkälle olla menty, onneksi.
Mummo ei ole koskaan käynyt ulkomailla. Se on pelottavaa ja kuulemma tarpeetonta.
Olen itse opiskellut kv alaa ja arvostan vieraita kulttuureja ja haluan lastenikin oppivan samanlaisiksi. Tuo oli minun kongressimatkani jonne perhe lähti mukaan. Luulen että tähän sekoittuu erittäin runsaasti kateutta, kun itse on kouluttamaton, köyhä ja ikänsä ollut työelämän ulkopuolella.
Me ollaan myös matkusteleva akateeminen perhe ja ollaan pari kertaa otettu följyyn minun kielitaidottomat vanhempani (tousella kerralla matka oli heille kiutos lastenhoitoavusta). Mukavia reissuja molemmat, siskon perhekin oli toisella kertaa mukana!
Mä voisin ihan hyvin kuvitella, että ottaisin mun omat vanhemmat mukaan reissuun, mutta anoppia en missään nimessä. Hän suunnittelisi koko reissulle sekuntiaikataulun omien kiinnostuskohteiden mukaisesti, ja suuttuisi silmittömästi, jos hänen suunnittelemaan ohjelmaa ei sitten toteutettaisi. Sättisi jatkuvasti mua ja mun miestä, ja pitäisi huolen, että lapsilla on ihan joka sekunti jätskiä tai karkkia suussa. mä olisin lataamoon valmis jo ennen kuin olisimme lentokentällä, jos anopin kanssa pitäisi reissata.
Minä erehdyin kerran suhteen alussa lähtemään pariksi päiväksi Ruotsiin anopin ja kälyn kanssa. Never again. He koputtelivat ovella koko ajan ja hihittelivät. Hihhihihii ihan koko ajan. Ilmeisesti hermostutti suuressa maailmassa.
Mikään muu ei kiinnostanut kuin ruoka. Koko ajan käytännössä etsittiin vain seuraavaa ruokapaikkaa. Ruokaillessa puhuttiin ruoasta. Sen jälkeen jauhettiin ruoasta. Sitten suunniteltiin, mitä seuraavaksi syödään.
Voi ei, mä tulisin hulluksi tuollaisten hihittäjien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Hoitakaa ja syöttäkää itse pentunne, niin ei tarvii haukkua isoäitejä. Ottakaa omat eväät mukaan mummolaan ja tarjotkaa niitä isovanhemmillekin, niin muutkin oppii terveet tapanne vai elättekö siivellä?
Lupaan pyhästi lopettaa lapseni isoäidin haukkumisen sillä sekunnilla, kun hän alkaa käyttäytyä kuin ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isovanhempien tehtävä on hemmotella lapsenlapset pilalle ja saada lapset tottelemattomiksi vanhempia kohtaan hokemalla näille, että kuinka tuhmia vanhemmat ovat kun komentelevat lapsia ja sanomalla näille, että ei lasten tarvitse vanhempia totella.
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempien tehtävä on hemmotella lapsenlapset pilalle ja saada lapset tottelemattomiksi vanhempia kohtaan hokemalla näille, että kuinka tuhmia vanhemmat ovat kun komentelevat lapsia ja sanomalla näille, että ei lasten tarvitse vanhempia totella.
Kenen etua tämä ajaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla kävi omassa lapsuudessa tuuri siinä, että mummi ei itse tykännyt makeista herkuista. Ruokaa tosin melkein pakkosyötti senkin edestä ja löi kepillä, jos ei santsannut. :D Mutta on uskomatonta, miten tämä jatkuu ihan aikuisikään asti. Omista isovanhemmista on aika jo jättänyt, mutta miehen puoli porskuttaa edelleen. Kauhulla aina odottelen niitä visiittejä mummun tykö, kun rouvalla ei vain yksinkertaisesti "ei" kuulu sanavarastoon. Aikuisen lapsenlapsen eteen kannetaan ihan kaikki mahdollinen makea, pari kertaa on lounasvisiitillä pääruoaksi tarjoillut mustikkapiirakkaa ja kermakakkua, ja siihen sitten jälkkärit ja muut herkut päälle. Mua mummu ei siedä juurikaan, koska en makeasta perusta, ja tämä loukkaa häntä syvästi. Mies taas kiltisti puputtaa viikon kalorit kerrallaan ja seuraavat pari päivää valittelee vatsakipua... hoh hoijaa. Jos meille ikinä lapsia siunaantuu, tuonne eivät kyllä hoitoon lähde.
Vierailija kirjoitti:
Mulla kävi omassa lapsuudessa tuuri siinä, että mummi ei itse tykännyt makeista herkuista. Ruokaa tosin melkein pakkosyötti senkin edestä ja löi kepillä, jos ei santsannut. :D Mutta on uskomatonta, miten tämä jatkuu ihan aikuisikään asti. Omista isovanhemmista on aika jo jättänyt, mutta miehen puoli porskuttaa edelleen. Kauhulla aina odottelen niitä visiittejä mummun tykö, kun rouvalla ei vain yksinkertaisesti "ei" kuulu sanavarastoon. Aikuisen lapsenlapsen eteen kannetaan ihan kaikki mahdollinen makea, pari kertaa on lounasvisiitillä pääruoaksi tarjoillut mustikkapiirakkaa ja kermakakkua, ja siihen sitten jälkkärit ja muut herkut päälle. Mua mummu ei siedä juurikaan, koska en makeasta perusta, ja tämä loukkaa häntä syvästi. Mies taas kiltisti puputtaa viikon kalorit kerrallaan ja seuraavat pari päivää valittelee vatsakipua... hoh hoijaa. Jos meille ikinä lapsia siunaantuu, tuonne eivät kyllä hoitoon lähde.
Just näin. Kannattaa demonisoida etukäteen koko miehen suku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempien tehtävä on hemmotella lapsenlapset pilalle ja saada lapset tottelemattomiksi vanhempia kohtaan hokemalla näille, että kuinka tuhmia vanhemmat ovat kun komentelevat lapsia ja sanomalla näille, että ei lasten tarvitse vanhempia totella.
Samoin nostaa itseään jalustalle ja opettaa lapselle, kuinka sen vanhemmat on tylsiä tiukkiksia ja isovanhempi kaiken salliva/ostava/antava lempisukulainen. ”Äitisi kieltää kaiken hauskan, kyllä mummo olisi sinulle jätskin ostanut”. Meillä mummo puhuu tällaisiä juttuja jo 9kk ikäiselle tyttärelleni, kun sanoin että kesäiset jätskireissut saa unohtaa vielä joksikin aikaa, ei kuulu tuon ikäisen ruokavalioon pehmikset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempien tehtävä on hemmotella lapsenlapset pilalle ja saada lapset tottelemattomiksi vanhempia kohtaan hokemalla näille, että kuinka tuhmia vanhemmat ovat kun komentelevat lapsia ja sanomalla näille, että ei lasten tarvitse vanhempia totella.
Samoin nostaa itseään jalustalle ja opettaa lapselle, kuinka sen vanhemmat on tylsiä tiukkiksia ja isovanhempi kaiken salliva/ostava/antava lempisukulainen. ”Äitisi kieltää kaiken hauskan, kyllä mummo olisi sinulle jätskin ostanut”. Meillä mummo puhuu tällaisiä juttuja jo 9kk ikäiselle tyttärelleni, kun sanoin että kesäiset jätskireissut saa unohtaa vielä joksikin aikaa, ei kuulu tuon ikäisen ruokavalioon pehmikset.
En ymmärrä yhtään sitä mentaliteettia että isovanhemman kuuluu saada hemmotella ja vanhempien tehtävä on huolehtia siitä perusarjesta. Minä haluan hemmotella omia lapsiani, minä haluan että mun lapsilla on hyviä muistoja minusta ja isästään, isovanhemmilla on omat lapsensa olleet. Olen todella allerginen sille että sanotaan "kyllä minä annan sitä ja tätä, onkos tylsää kun äiti kieltää". Se on pahanpuhumista, siitä ei ole meidän perheelle mitään hyötyä, isovanhempi tietenkin saa kokea olevansa paras tyyppi.
Vaarin naama venähti kun kerran sanoin hyvin selkeästi että "sinä et puhu meidän lapsille tuollaista". Vai siis pitäisikö se sallia? Miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempien tehtävä on hemmotella lapsenlapset pilalle ja saada lapset tottelemattomiksi vanhempia kohtaan hokemalla näille, että kuinka tuhmia vanhemmat ovat kun komentelevat lapsia ja sanomalla näille, että ei lasten tarvitse vanhempia totella.
Samoin nostaa itseään jalustalle ja opettaa lapselle, kuinka sen vanhemmat on tylsiä tiukkiksia ja isovanhempi kaiken salliva/ostava/antava lempisukulainen. ”Äitisi kieltää kaiken hauskan, kyllä mummo olisi sinulle jätskin ostanut”. Meillä mummo puhuu tällaisiä juttuja jo 9kk ikäiselle tyttärelleni, kun sanoin että kesäiset jätskireissut saa unohtaa vielä joksikin aikaa, ei kuulu tuon ikäisen ruokavalioon pehmikset.
En ymmärrä yhtään sitä mentaliteettia että isovanhemman kuuluu saada hemmotella ja vanhempien tehtävä on huolehtia siitä perusarjesta. Minä haluan hemmotella omia lapsiani, minä haluan että mun lapsilla on hyviä muistoja minusta ja isästään, isovanhemmilla on omat lapsensa olleet. Olen todella allerginen sille että sanotaan "kyllä minä annan sitä ja tätä, onkos tylsää kun äiti kieltää". Se on pahanpuhumista, siitä ei ole meidän perheelle mitään hyötyä, isovanhempi tietenkin saa kokea olevansa paras tyyppi.
Vaarin naama venähti kun kerran sanoin hyvin selkeästi että "sinä et puhu meidän lapsille tuollaista". Vai siis pitäisikö se sallia? Miksi?
En ymmärrä minäkään tätä. Siis että lasten elämässä olisi jokin aikuisten keskinäinen kilpailu. Se on äärettömän turvatonta lapsille!
Meillä tehtiin sitä että kun minä kielsin, mummo riensi sallimaan. Jos toruin lasta, mummo riensi lohduttamaan ja jos puutuin lapsen tekemiseen, mummo selitti sen jotenkin paremmin päin. Jopatulkkadi minun puheitani omille lapsilleni!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla kävi omassa lapsuudessa tuuri siinä, että mummi ei itse tykännyt makeista herkuista. Ruokaa tosin melkein pakkosyötti senkin edestä ja löi kepillä, jos ei santsannut. :D Mutta on uskomatonta, miten tämä jatkuu ihan aikuisikään asti. Omista isovanhemmista on aika jo jättänyt, mutta miehen puoli porskuttaa edelleen. Kauhulla aina odottelen niitä visiittejä mummun tykö, kun rouvalla ei vain yksinkertaisesti "ei" kuulu sanavarastoon. Aikuisen lapsenlapsen eteen kannetaan ihan kaikki mahdollinen makea, pari kertaa on lounasvisiitillä pääruoaksi tarjoillut mustikkapiirakkaa ja kermakakkua, ja siihen sitten jälkkärit ja muut herkut päälle. Mua mummu ei siedä juurikaan, koska en makeasta perusta, ja tämä loukkaa häntä syvästi. Mies taas kiltisti puputtaa viikon kalorit kerrallaan ja seuraavat pari päivää valittelee vatsakipua... hoh hoijaa. Jos meille ikinä lapsia siunaantuu, tuonne eivät kyllä hoitoon lähde.
Just näin. Kannattaa demonisoida etukäteen koko miehen suku.
Häh? :D Viittasin vain tähän yhteen mummuun. Kaikki muut miehen sukulaiset on 10/10. Nyt mulle kanssa sitä, mitä sinä vedät, niin huominen sujuu töissä nopeammin. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitakaa ja syöttäkää itse pentunne, niin ei tarvii haukkua isoäitejä. Ottakaa omat eväät mukaan mummolaan ja tarjotkaa niitä isovanhemmillekin, niin muutkin oppii terveet tapanne vai elättekö siivellä?
Niinpä nii, jouduin viemään lapsen 10 kk mummolle hoitoon ja tiesin, että ruoka-aika on kohta. Laitoin mukaan ruoan:kasviksia ja lihaa. Mutta mitäpä olikaan mummo tehnyt. "En antanut tuota sinun tekemää ruokaa, kun keitin itse perunaa. Peruna on hyvää ruokaa!" Eli lapsi sai sinä päivänä pelkkää perunaa ruoaksi, koska äidin tekemät ruoat ei mummolle kelpaa.
Meillä olin tehnyt ison kasan vihanneksia ja lihaa lapselle, kun jouduttiin mennä anoppilan kautta kotiin (olin ollut omien vanhempien luona). Yhden aterian ajaksi jouduin jättämään lapsen (alle 1 v, en muista tarkasti ikää) hoitoon. Anoppi oli sit lämmittänyt vähintään neljän päivän satsin kerralla (ohjeistettu oli, että pari lusikallista riittää), ja kertoi kuinka lapselle ei ollut ruoka maistunut (=mun tekemä ruoka on pahaa).. sitten vmäinen hymy naamalle ja ilkkua tokaisu että koiralle maistui. Tämmöisiä pikkukällejä tapahtui jatkuvasti, kun vielä yritin tulla toimeen anopin kanssa.
Vai oli sulla itse tehtyjä soseita oikein 4 pv satsi matkalla mukana. Wau! Ja oikein jouduitte anoppilaan pysähtymään matkalla paremmasta mummolasta. Olisi kyllä kannattanut ennemmin pysähtyä vaikka abc:llä ja yöpyä hotellissa.
Ihan oikeasti naiset: kyllä teissä miniöissäkin on varmasti jotain vikaa, kun teilläon tuollaiset psykoanopit. Ainakin tulkitsette yli ihan hemmetin paljon kaikkea sanomista ja anopin ilmeitä.
T. Ei vielä anoppi, pojan äiti
Onneksi joukossamme vaeltaa vielä kaltaisiasi älykköjä. Nyt vasta ymmärrän, että olen vain Tulkinnut Väärin anoppia... Edellisen vastaajan listausta mukaillen, tässä muutamia edesottamuksia jotka minä vain tulkitsin väärin...
- Vauva jää mummolaan, nyt pääsetkin hyvään hoitoon, virkkoi anoppi 2vkon ikäiselle vauvalle. Meni sohvalle ja kääntyi istumaan seinään päin kädet puuskassa kun emme jättäneet vauvaa.
- Hyi, eiköhän ole lutkutettu tarpeeksi jo, mummu antaakin nyt ihanaa kaupan herkkumaitoa, sitä kyllä riittää. - Anopin kommentti 4kk vauvan imetyksestä
- Ei tämä sinun ole, sie saat kotona pitää, mie pidän täällä! - vastaus pyyntööni antaa itkevä vauva takaisin minulle anoppilassa.
- Otti 6kk vauvan ja lähti ulos ovesta, käveli edestakaisin pihamaalla, jos erehdyin menemään ulos ja lähestymään heitä, niin tämä sähähti "siellä on kahvia, mene ottamaan, me ollaan nyt kahden!"Lapsi on nyt 2v. eikä anoppi oli KERTAAKAAN kutsunut minua äidiksi vauvalle. Hänen koko elämänsä ja identiteettinsä sen sijaan on vain mummua mummua mummua, vaikkei lapsi olisi lähimaillakaan. Minä olen lapselle edelleen "Kaisa", poikansa eli mieheni on kuitenkin "isi". Jos lapsi lähestyy minua, niin anoppi suhisee "ä-ää, älä mene sinne" ja pudistaa päätään ja tuijottaa kiinteästi lasta, heiluttaa vimmatusti lelua tms. että saisi lapsen mielenkiinnon itseensä.
Onpa kurjaa tässä vaiheessa ymmärtää että kaikki olisi voinut mennä paremmin jos minä en olisi Tulkinnut Väärin.Hmm, miks toi on mun mielestä lähinnä aika söpöä :D Anoppisi ihan oikeasti tykkää vauvasta mutta on höpsähtänyt eli jos sanoisit asiasta ystävällisesti niin teillä olis todella innokas lapsenvahti joka ainakin varmasti rakastaa lasta! :D En ole äiti (vielä) mutta voisin kuvitella että noin innokkaalle mummolle just uskaltais jättää lapsen.
Tuo anoppi ei todellakaan olisi luotettava hoitaja, eikä todellakaan rakasta lasta. Tekee siinä vanhempien silmissä edessä lapselle toistuvasti henkistä väkivaltaa - mitä mahtaisi tehdä ilman heitä?
ohis
Ja mikä tossa on henkistä väkivaltaa? 😂 Lapsen näkökulmasta mummo hössöttää joo, ja haluaa olla lapsen kanssa mahd paljon. En saa siitä väkivaltaa kyllä mitenkään päin :D ehkä sit tiedät paremmin!
Tiedän. Koska olen äiti.
Henkistä väkivaltaa:
- estää itkevää lasta pääsemästä äidilleen
- eristää lasta vanhemmistaan
- suhtautua negatiivisesti lapsen vanhempiin, sättiä näitä
- tunkea äidin ja lapsen väliin
- kaapata lapsi
- olla kiihtynyt ja aggressiivinen lapsi sylissään ja lapsen läsnäollessa
Noin alkajaisiksi.
Sinä et arvosta itsekään yhtään lapsen ja isovanhemman suhdetta! Suhtaudut mummoon negatiivisesti (tidennäköisesti alusta saakka) ja sitä kautta vieraannutat lapsen mummosta. Siksi se lapsi itkee mummon sylissä, kun sinä ahdistut siitä.
Minä olen se jolle ilmeisesti vastaat.
On aivan totta että aloin melko nopeasti tajuamaan että jokin on pielessä enkä todellakaan pitänyt siitä kun vauva oli mummunsa sylissä. Tätä tosin edelsi minulta erittäin pitkämielinen suhtautuminen, odotin hormoneistakin huolimatta kuukausia että josko se mummu tuosta rauhoittuu. Sai vain lisää vettä myllyyn koko ajan ja takertui lapseen ahdistuneella vimmalla, kun niitä vaadittuja viikonloppuhoitoja ei järjestynyt.
Nyt ollaan todellakin siinä pisteessä että minä en enää yritä. En puhu pahaa mummusta lapselle koskaan, toisin kun hän minusta, mutta toden totta, en enää yritä järjestää heille aikaa *muodostaa suhdetta* toisiinsa. Mummu joutuu ihan oikeasti kiittämään siitä yksin itseään.:( Ikävä, että en ole ainoa joka joutuu kärsimään rajattomasta mummosta. Tuli tuosta kirjoituksestasi mieleen, että myös minä yritin ja yritin sietää huonoa käytöstä, koska eiköhän se mummo siitä rauhoitu. No ei ole rauhoittunut ja nyt syytän itseäni siitä, että en aikaisemmin puuttunut huonoon käytökseen. Lapsen parhaaksi kun ei ole huonosti voiva perhe.
Silleen se on, että kun on itse suht tavallisesta perheestä ja vielä käytöstavatkin painaa, varsinkin suhteessa vanhempiin ihmisiin, kestää aika kauan tajuta mitä on meneillään rajattoman anopin suhteen. Mulle avautu silmät vasta kun kerroin parille ystävälle jotain juttuja anopin sanomisista ja nämä olivat ihan kauhuissaan. Samanlaista on varmasti esim työpaikkakiusaaminen, sellaista hiljalleen hiipivää väheksyntää ja sanoja, jotka voi "tulkita" monella tavalla tai sitten ne ovat suora loukkaus. Uhri alkaa tulla epävarmaksi, ehkä vika onkin hänessä.
mulla on on ollut muitakin miesystäviä, ja heillä oikein mukavat äidit. Yksi on jäänyt oikeastaan kaveriksi vaikka poikansa kanssa ei pidetä yhteyttä. Silti kesti pitkään ennen kuin tajusin että paha oloni nykyisen anopin luona on tarkoitus johon anoppi pyrkii monilla keinoillaan, narsismia ilmeisesti. Miehen sukulaiset suhtautuvat muhun säälivästi, kun tuntevat tämän ihmisen jo vuosikymmenien ajalta.
Anopit inhoavat miniöitään ja näyttävät inhonsa näillä makeilla "tuliaisilla". Anoppi ei kunnioita lapsen vanhempien kasvatusperiaatteita, vaan haluaa kävellä lapsen äidin ja isän yli. Myös anopin äiti tuputti salaa ja julkisesti ruoka-allergiselle lapselle suklaata. "Ei se haittaa, jos vähän syö." Ruoka-allerginen lapsi raapi seuraavana yönä kotona käsi- ja polvitaipeensa verille, koska hän on allerginen suklaalle. Ilmeisesti anoppi on onnellinen, kun miniä näkee punaista.
Meillä ei riitä pelkästään järjetön makean antaminen lapsille vaan myös perheen koirat saavat ihan liian isoja ruoka-annoksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempien tehtävä on hemmotella lapsenlapset pilalle ja saada lapset tottelemattomiksi vanhempia kohtaan hokemalla näille, että kuinka tuhmia vanhemmat ovat kun komentelevat lapsia ja sanomalla näille, että ei lasten tarvitse vanhempia totella.
Samoin nostaa itseään jalustalle ja opettaa lapselle, kuinka sen vanhemmat on tylsiä tiukkiksia ja isovanhempi kaiken salliva/ostava/antava lempisukulainen. ”Äitisi kieltää kaiken hauskan, kyllä mummo olisi sinulle jätskin ostanut”. Meillä mummo puhuu tällaisiä juttuja jo 9kk ikäiselle tyttärelleni, kun sanoin että kesäiset jätskireissut saa unohtaa vielä joksikin aikaa, ei kuulu tuon ikäisen ruokavalioon pehmikset.
En ymmärrä yhtään sitä mentaliteettia että isovanhemman kuuluu saada hemmotella ja vanhempien tehtävä on huolehtia siitä perusarjesta. Minä haluan hemmotella omia lapsiani, minä haluan että mun lapsilla on hyviä muistoja minusta ja isästään, isovanhemmilla on omat lapsensa olleet. Olen todella allerginen sille että sanotaan "kyllä minä annan sitä ja tätä, onkos tylsää kun äiti kieltää". Se on pahanpuhumista, siitä ei ole meidän perheelle mitään hyötyä, isovanhempi tietenkin saa kokea olevansa paras tyyppi.
Vaarin naama venähti kun kerran sanoin hyvin selkeästi että "sinä et puhu meidän lapsille tuollaista". Vai siis pitäisikö se sallia? Miksi?
Juuri näin, silkkaa vanhempien mustamaalaamista! Isovanhemmat on omat lapsensa kasvattaneet, jos jokin asia on jäänyt kaivelemaan tms. heidän vanhemmuuden varrella, niin ei minun lapseni ole mikään työväline omien virheiden korjaamiseen. Tottakai minä haluan olla ensimmäisenä viemässä tytärtäni jäätelölle (sitten kun sen aika joskus koittaa :D) ja nähdä hänen ilmeensä jäätelöä maistaessaan ensimmäisenä, isänsä kanssa yhdessä tottakai. Aivan kuten olen halunnut olla läsnä kun ollaan maisteltu ekaa kertaa soseita, käyty ekaa kertaa keinumassa, tytär on istunut ekaa kertaa kauppakärrin kyytiin jne.
Me ollaan myös matkusteleva akateeminen perhe ja ollaan pari kertaa otettu följyyn minun kielitaidottomat vanhempani (tousella kerralla matka oli heille kiutos lastenhoitoavusta). Mukavia reissuja molemmat, siskon perhekin oli toisella kertaa mukana!