Rakastan kahta miestä, mitä tehdä?
Minulla on ihana aviomies. Olemme olleet 10 vuotta yhdessä, on lapset ja asuntolaina. Kaikki toimii suhteessamme. Emme riitele paljoa, harrastukset menee yksiin, kummallakin myös omaa elämää. Noh, minulla vähän liikaakin.
Olen nimittäin rakastunut myös toiseen mieheen. Samasta harrastusporukasta. Näemme usein, vähintään 2-3 kertaa viikossa. Hän haluaa olla kanssani, vaikka olen kertonut, että en halua erota aviomiehestäni.
He ovat hyvin samanlaisia, jopa ulkonäöllisesti. Voiko tässä vaiheessa enää tiputtaa "polypommia" aviomiehen niskaan? Olen hänelle suhteen alussa kertonut, että olen todennäköisesti ihminen, joka tarvitsee jossain vaiheessa useamman kumppanin, mutta mieheni on varmasti vuosien saatossa unohtanut tämän. Kuvitellut muuttavansa minut.
Olen aiemmin menettänyt yhden vakavan suhteen juuri tässä vaiheessa. Vaikka olen varoittanut, minua ei ole uskottu, koska saatan suhteen alussa vaikuttaa tyytyväiseltä yhteen kumppaniin.
Ja ei, kyse ei ole pelkästä seksistä. Suhde tähän toiseen jatkunut kohta vuoden, mutta salassa. Enkä haluaisi toimia näin. Mitä sinä tekisit?
Kommentit (96)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsoisin peiliin, jättäisin miehen ja antaisin hänen etsiä rehellisen naisen, joka arvostaa toisia ihmisiä ja on tarpeeksi kypsä ihmissuhteisiin. Toivottavasti lapsille tulee tieto myös teoistasi. Voin sanoa, että lapset tuskin sen jälkeen haluavat olla kanssasi tekemisissä, kun kasvavat.
Olipas tylsästi kirjoitettu:(
Itse olen kyllä tekemisissä molempien vanhempieni kanssa, vaikka heilläkin oli avioliittonsa aikana vaikka mitä sekoilua. Joten ei ehkä kannata yleistää.Eikä noita yksiavioisia unelmakumppaneita taida juurikaan enää olla, kun katsoo alkeellisenkin tutkimuksen suomalaisten pettämisluvuista.
Mutta se siitä. Tottakai olen ajatellut, että puhun asiasta miehen kanssa. En vain tiedä millä selittäisin tämän niin, kuin itse sen koen. Ei rakkaus lopu edes vaikka sen jakaisi.
Kaikki on täyttä totuutta. Luuletko, että lapsiesi kuva sinusta ei muutu tämän myötä. Jokainen aikuinen, kypsä, kunnioittava ihminen pitää kiinni vain yhdestä suhteesta, joten sinun on turha puolustella asiaa sillä, että ” kun toisetkin pettävät” Kerro miehellesi, niin hän pääsee tuollaisesta epärehellisestä suhteesta eroon, voi huokaista helpotuksesta, nauttia elämästä ja etsiä uuden naisen. Teit elämäsi suurimman virheen, jota et voi pakoilla etkä muuttaa. Totuus ei kuulosta aina mukavalta sadulta, joten varaudu siihen, että menetät välisi koko perheeseen.
Mitä fiksua ja aikuismaista siinä sitten on, että teidän mielestä miehellä olisi "oikeus" mustamaalata minua lapsille?;)
Onko tässä teidän jutussanne nyt vähän kostonhalua ja ristiriitaa miten fiksu aikuinen käyttäytyy?Ei ole. Ihmettelen, millainen ihminen rikkoo tahallaan perheen. Ei ketään tarvitse mustamaalata. Riittää, kun miehesi kertoo lapsillesi totuuden, niin peli on menetetty. Sinun päätäkö pitäisi silitellä? Kyllä jokaisella tunteet kuohuu, kun aikuinen ihminen ei kykene ottamaan vastuuta omasta käyttäytymisestä ja vie samalla lapsilta ehjän perheen.
Olisiko tämä parempi ” okei. Ei se mitään. Ymmärrän sinua, saatte asiamme varmasti kuntoon” älä sekoita kritiikkiä fiksuuteen, niin kauan, kun et kykene ottamaan sitä vastaan hyvä nainen.Ensinnäkin kuka aikuinen kertoo aikuisten asioita lapsille ja toisekseen tästäkin on tosiaan kokemusta. Ex-mies kertoi mielensä mukaisia totuuksia lapselle, lasta ei juurikaan kiinnostanut, meillä lapsen kanssa kaikki asiat hyvin.
Miksi lapset voivat hyvin vain tässä uuden ajan mukaisessa omistusavioliitossa?
Ai lapset eivät ansaitse totuutta vai? Nyt valot päälle! ” kuka aikuinen kertoo toisten asioista lapsille” öö.. toisten? Niin, eihän se ole kuin äiti lapsille 🤦🏼♀️
Tottakai lapsi voi elää hyvin , vaikka vanhemmat eivät ole yhdessä, mutta mun pointtina oli se, että lapselle on tärkeää omat vanhemmat eikä yleensä toisia huomioonottava vanhempi aseta omia ihastuksiaan oman perheen edelle.
Itse olen 2 lapsen nuori äiti ja monesti ihmettelen, kun meitä nuoria arvostellaan. Kyllä itselleni on ainakin tärkeää omien lasteni hyvinvointi enkä tosiaankaan ikinä olisi valmis rikkomaan omaa perhettäni. Kertoo kyllä paljon ihmisestä, joka on sellaiseen valmis. Teilläkin on käsittääkseni hyvä suhde. Tuo ei ole mitään muuta kuin täyttä itsekkyyttä ja piittaamattomuutta toisia ihmisiä kohtaan.Kerrotaanko teidän perheessä siis kaikki ongelmat lapsille? Herranjumala.
Kaveripariskuntani erosi sen takia, että miehellä oli peliriippuvuus. Olisiko naisen pitänyt kertoa lapsille, että "iskä nyt oli yksi iso pa*** ja pelasi meidätkin tähän velkahelvettiin". Vai kertoa, että aikuisten välillä asiat eivät vain toimineet mutta lapset ovat silti aina molemmille vanhemmille tärkeitä.Asiat eivät aina ole noin mustavalkoisia.
Nuorena ihmisenä minäkin olin taipuvainen ajattelemaan kaikesta jyrkemmin. Ehkä ymmärrät minua hieman paremmin 20 vuoden kuluttua.
Ei ole mitään kertomista. Meillä arvostetaan perhettä eikä yhden ihastuksen takia rikota perhettä eikä pilata lasten hyvinvointia.
Kyllä lapsilla on tietyissä tapauksissa oikeus tietää asioista, varsinkin kun heiltä on tahallaan viety ehjä perhe. Ja se asia tulee selville halusit tai et, niin jotain kautta.
En ymmärrä sinua enkä tule ymmärtämään, elämme ihan eri arvomaailmassa. Vaikka olen nuori, niin arvostan muita ihmisiä ja kunnioitan. En tuollaista hyväksytä missään elämän vaiheessa.
Ihmettelen myös sitä, miksi kirjoitat tänne, kun puolustelet tekoasi? Etsit kenties hyväksyntää? Sitä et tule saamaan keneltäkään.
Luulisi, että tuossa elämänvaiheessa ihmisellä olisi sen verran moraalia, tilannetajua, kunnioitusta ja arvostusta toisia ihmisiä kohtaan, että osaisi nähdä asioita laajemmin ja ymmärtäisi asettaa asiat tärkeysjärjestykseen. Kerro nyt miehellesi asiasta, ei varmasti arvosta sen jälkeen sinua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsoisin peiliin, jättäisin miehen ja antaisin hänen etsiä rehellisen naisen, joka arvostaa toisia ihmisiä ja on tarpeeksi kypsä ihmissuhteisiin. Toivottavasti lapsille tulee tieto myös teoistasi. Voin sanoa, että lapset tuskin sen jälkeen haluavat olla kanssasi tekemisissä, kun kasvavat.
Olipas tylsästi kirjoitettu:(
Itse olen kyllä tekemisissä molempien vanhempieni kanssa, vaikka heilläkin oli avioliittonsa aikana vaikka mitä sekoilua. Joten ei ehkä kannata yleistää.Eikä noita yksiavioisia unelmakumppaneita taida juurikaan enää olla, kun katsoo alkeellisenkin tutkimuksen suomalaisten pettämisluvuista.
Mutta se siitä. Tottakai olen ajatellut, että puhun asiasta miehen kanssa. En vain tiedä millä selittäisin tämän niin, kuin itse sen koen. Ei rakkaus lopu edes vaikka sen jakaisi.
Kaikki on täyttä totuutta. Luuletko, että lapsiesi kuva sinusta ei muutu tämän myötä. Jokainen aikuinen, kypsä, kunnioittava ihminen pitää kiinni vain yhdestä suhteesta, joten sinun on turha puolustella asiaa sillä, että ” kun toisetkin pettävät” Kerro miehellesi, niin hän pääsee tuollaisesta epärehellisestä suhteesta eroon, voi huokaista helpotuksesta, nauttia elämästä ja etsiä uuden naisen. Teit elämäsi suurimman virheen, jota et voi pakoilla etkä muuttaa. Totuus ei kuulosta aina mukavalta sadulta, joten varaudu siihen, että menetät välisi koko perheeseen.
Mitä fiksua ja aikuismaista siinä sitten on, että teidän mielestä miehellä olisi "oikeus" mustamaalata minua lapsille?;)
Onko tässä teidän jutussanne nyt vähän kostonhalua ja ristiriitaa miten fiksu aikuinen käyttäytyy?Ei ole. Ihmettelen, millainen ihminen rikkoo tahallaan perheen. Ei ketään tarvitse mustamaalata. Riittää, kun miehesi kertoo lapsillesi totuuden, niin peli on menetetty. Sinun päätäkö pitäisi silitellä? Kyllä jokaisella tunteet kuohuu, kun aikuinen ihminen ei kykene ottamaan vastuuta omasta käyttäytymisestä ja vie samalla lapsilta ehjän perheen.
Olisiko tämä parempi ” okei. Ei se mitään. Ymmärrän sinua, saatte asiamme varmasti kuntoon” älä sekoita kritiikkiä fiksuuteen, niin kauan, kun et kykene ottamaan sitä vastaan hyvä nainen.Ensinnäkin kuka aikuinen kertoo aikuisten asioita lapsille ja toisekseen tästäkin on tosiaan kokemusta. Ex-mies kertoi mielensä mukaisia totuuksia lapselle, lasta ei juurikaan kiinnostanut, meillä lapsen kanssa kaikki asiat hyvin.
Miksi lapset voivat hyvin vain tässä uuden ajan mukaisessa omistusavioliitossa?
Ai lapset eivät ansaitse totuutta vai? Nyt valot päälle! ” kuka aikuinen kertoo toisten asioista lapsille” öö.. toisten? Niin, eihän se ole kuin äiti lapsille 🤦🏼♀️
Tottakai lapsi voi elää hyvin , vaikka vanhemmat eivät ole yhdessä, mutta mun pointtina oli se, että lapselle on tärkeää omat vanhemmat eikä yleensä toisia huomioonottava vanhempi aseta omia ihastuksiaan oman perheen edelle.
Itse olen 2 lapsen nuori äiti ja monesti ihmettelen, kun meitä nuoria arvostellaan. Kyllä itselleni on ainakin tärkeää omien lasteni hyvinvointi enkä tosiaankaan ikinä olisi valmis rikkomaan omaa perhettäni. Kertoo kyllä paljon ihmisestä, joka on sellaiseen valmis. Teilläkin on käsittääkseni hyvä suhde. Tuo ei ole mitään muuta kuin täyttä itsekkyyttä ja piittaamattomuutta toisia ihmisiä kohtaan.Kerrotaanko teidän perheessä siis kaikki ongelmat lapsille? Herranjumala.
Kaveripariskuntani erosi sen takia, että miehellä oli peliriippuvuus. Olisiko naisen pitänyt kertoa lapsille, että "iskä nyt oli yksi iso pa*** ja pelasi meidätkin tähän velkahelvettiin". Vai kertoa, että aikuisten välillä asiat eivät vain toimineet mutta lapset ovat silti aina molemmille vanhemmille tärkeitä.Asiat eivät aina ole noin mustavalkoisia.
Nuorena ihmisenä minäkin olin taipuvainen ajattelemaan kaikesta jyrkemmin. Ehkä ymmärrät minua hieman paremmin 20 vuoden kuluttua.
Täytyypä todeta, että olet vastuuton ihminen. Enpä ole eläissäni törmännyt noin vastuuttomaan naiseen. Jos olisin miehesi, niin katkaisisin välini sinuun samantien. En arvosta.
Terveisin, perheenisä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsoisin peiliin, jättäisin miehen ja antaisin hänen etsiä rehellisen naisen, joka arvostaa toisia ihmisiä ja on tarpeeksi kypsä ihmissuhteisiin. Toivottavasti lapsille tulee tieto myös teoistasi. Voin sanoa, että lapset tuskin sen jälkeen haluavat olla kanssasi tekemisissä, kun kasvavat.
Olipas tylsästi kirjoitettu:(
Itse olen kyllä tekemisissä molempien vanhempieni kanssa, vaikka heilläkin oli avioliittonsa aikana vaikka mitä sekoilua. Joten ei ehkä kannata yleistää.Eikä noita yksiavioisia unelmakumppaneita taida juurikaan enää olla, kun katsoo alkeellisenkin tutkimuksen suomalaisten pettämisluvuista.
Mutta se siitä. Tottakai olen ajatellut, että puhun asiasta miehen kanssa. En vain tiedä millä selittäisin tämän niin, kuin itse sen koen. Ei rakkaus lopu edes vaikka sen jakaisi.
Kaikki on täyttä totuutta. Luuletko, että lapsiesi kuva sinusta ei muutu tämän myötä. Jokainen aikuinen, kypsä, kunnioittava ihminen pitää kiinni vain yhdestä suhteesta, joten sinun on turha puolustella asiaa sillä, että ” kun toisetkin pettävät” Kerro miehellesi, niin hän pääsee tuollaisesta epärehellisestä suhteesta eroon, voi huokaista helpotuksesta, nauttia elämästä ja etsiä uuden naisen. Teit elämäsi suurimman virheen, jota et voi pakoilla etkä muuttaa. Totuus ei kuulosta aina mukavalta sadulta, joten varaudu siihen, että menetät välisi koko perheeseen.
Mitä fiksua ja aikuismaista siinä sitten on, että teidän mielestä miehellä olisi "oikeus" mustamaalata minua lapsille?;)
Onko tässä teidän jutussanne nyt vähän kostonhalua ja ristiriitaa miten fiksu aikuinen käyttäytyy?Ei ole. Ihmettelen, millainen ihminen rikkoo tahallaan perheen. Ei ketään tarvitse mustamaalata. Riittää, kun miehesi kertoo lapsillesi totuuden, niin peli on menetetty. Sinun päätäkö pitäisi silitellä? Kyllä jokaisella tunteet kuohuu, kun aikuinen ihminen ei kykene ottamaan vastuuta omasta käyttäytymisestä ja vie samalla lapsilta ehjän perheen.
Olisiko tämä parempi ” okei. Ei se mitään. Ymmärrän sinua, saatte asiamme varmasti kuntoon” älä sekoita kritiikkiä fiksuuteen, niin kauan, kun et kykene ottamaan sitä vastaan hyvä nainen.Ensinnäkin kuka aikuinen kertoo aikuisten asioita lapsille ja toisekseen tästäkin on tosiaan kokemusta. Ex-mies kertoi mielensä mukaisia totuuksia lapselle, lasta ei juurikaan kiinnostanut, meillä lapsen kanssa kaikki asiat hyvin.
Miksi lapset voivat hyvin vain tässä uuden ajan mukaisessa omistusavioliitossa?
Ai lapset eivät ansaitse totuutta vai? Nyt valot päälle! ” kuka aikuinen kertoo toisten asioista lapsille” öö.. toisten? Niin, eihän se ole kuin äiti lapsille 🤦🏼♀️
Tottakai lapsi voi elää hyvin , vaikka vanhemmat eivät ole yhdessä, mutta mun pointtina oli se, että lapselle on tärkeää omat vanhemmat eikä yleensä toisia huomioonottava vanhempi aseta omia ihastuksiaan oman perheen edelle.
Itse olen 2 lapsen nuori äiti ja monesti ihmettelen, kun meitä nuoria arvostellaan. Kyllä itselleni on ainakin tärkeää omien lasteni hyvinvointi enkä tosiaankaan ikinä olisi valmis rikkomaan omaa perhettäni. Kertoo kyllä paljon ihmisestä, joka on sellaiseen valmis. Teilläkin on käsittääkseni hyvä suhde. Tuo ei ole mitään muuta kuin täyttä itsekkyyttä ja piittaamattomuutta toisia ihmisiä kohtaan.Kerrotaanko teidän perheessä siis kaikki ongelmat lapsille? Herranjumala.
Kaveripariskuntani erosi sen takia, että miehellä oli peliriippuvuus. Olisiko naisen pitänyt kertoa lapsille, että "iskä nyt oli yksi iso pa*** ja pelasi meidätkin tähän velkahelvettiin". Vai kertoa, että aikuisten välillä asiat eivät vain toimineet mutta lapset ovat silti aina molemmille vanhemmille tärkeitä.Asiat eivät aina ole noin mustavalkoisia.
Nuorena ihmisenä minäkin olin taipuvainen ajattelemaan kaikesta jyrkemmin. Ehkä ymmärrät minua hieman paremmin 20 vuoden kuluttua.
Ehkä tosiaan parempi, että eroatte. Sen verran käsittämätön puolustelija olet, että ihan sydämeen ottaa. Petät miestä, nostat itsesi jalustalle. Sanat eivät riitä kuvaamaan.. niin järkyttävää ja lapsellista toimintaa aikuiselta naiselta että huh huh!
- eri kommentoija
Tavallaan ymmärrän ap:ta. Minulla on myös ihana aviomies ja kaksi lasta, todella hyvä parisuhde. Toisaalta olen tykästynyt myös yhteen miespuoliseen kaveriini ja kyllä tunne taitaa molemminpuolinen olla. Olen kuitenkin ymmärtänyt asianlaidan niin, että puolisoni kanssa haluan sen seksin ja läheisyyden ja ne huonotkin hetket jakaa. Sen miesystävän kanssa vaan tulen juttuun hyvin ja viihdyn seurassa, mutta en oikeastaan kaipaa noita muita juttuja siihen. Toki pidän häntä komeana jne, mutta toisaalta arvioin kyllä naistenkin viehättävyyttä ja saatan pitää jotain naistuttujani tosi viehättävinä.
Sanottakoon vielä, että olen todella miesmäinen nainen henkisesti ja läheiset ystävyyssuhteet naisten kanssa ovat aina olleet minulle todella vaikeita kaikessa monimutkaisuudessaan. Nyt olen löytänyt ekan naisystävän jonka kanssa voin olla rennosti ja se tuntuu about samalta kuin mieskavereiden kanssa hengailu. Ekaa kertaa välitän ystävistä ja ehkä sen voisi sekoittaa rakkauteenkin, sillä tälläistä tunnetta ei ole koskaan ollut muuta kuin oman puolison kanssa :) Mutta ehkä olen vaan päässyt ystävyydestä jyvälle vihdoin, kun olen löytänyt omanlaisia ihmisiä, joille voin jopa puhua omistakin asioistani. Ne nyt vaan sattuu olemaan miehiä ja naisia.
Kukaan ei ole törmännyt näin vastuuttomiin ihmisiin? Silti yli puolet avioliitoista päättyy eroon ja suurin osa pettämisen vuoksi?
Vallitseeko täällä nyt kaksinaismoralismi vai se koira älähti, johon kalikka kalahti?
Mieheni voi edelleen ihan hyvin, kun puhuimme asiasta. Ei tapahtunut teidän kuvaamaanne yhtäkkistä eroa, draamaa ja totuuksien huutamista lapsille.
Ei tuo toista miestä kohtaan oleva ole rakkautta.
Sinuna katkaisisin välit tuohon mieheen ja keskittyisin aviomieheen ja perhe-elämään. Ei ole oikein, että lapsilta hajotetaan noin vain perhe, koska siltä vain tuntuu.
Rakkaus on muutakin kuin tunne. Ei ihmekään, että uusioperheitä pon nykyään niin paljon ja sekoillaan milloin kenenkin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole törmännyt näin vastuuttomiin ihmisiin? Silti yli puolet avioliitoista päättyy eroon ja suurin osa pettämisen vuoksi?
Vallitseeko täällä nyt kaksinaismoralismi vai se koira älähti, johon kalikka kalahti?
Mieheni voi edelleen ihan hyvin, kun puhuimme asiasta. Ei tapahtunut teidän kuvaamaanne yhtäkkistä eroa, draamaa ja totuuksien huutamista lapsille.
Hyvä, että kerroit miehelle . Nyt voitte jatkaa onnellista avioliittoanne ja pyyhkiä kaiken tapahtuneen pois. Kaikki on hyvin eikä mitään pettämistä ole tapahtunut edes. Onnea! Kaikki pettää ja se on ihan fine :)
Vietit meitä kuljettaa.. Yksiavioisuus ja avioliitto on ihmisen keksimää, ei luonnonlakeja.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole törmännyt näin vastuuttomiin ihmisiin? Silti yli puolet avioliitoista päättyy eroon ja suurin osa pettämisen vuoksi?
Vallitseeko täällä nyt kaksinaismoralismi vai se koira älähti, johon kalikka kalahti?
Mieheni voi edelleen ihan hyvin, kun puhuimme asiasta. Ei tapahtunut teidän kuvaamaanne yhtäkkistä eroa, draamaa ja totuuksien huutamista lapsille.
Hyvä, että suhteenne jatkaa, sulla oli onnea matkassa. Muista kuitenkin se, että olet tehnyt väärin, sitä et voi koskaan pyyhkiä pois. Ehkä otit kuitenkin jotain opiksesi tästä ja pyysit anteeksi.
En nyt ihan täysin ymmärrä käsitettäsi polyamoriasta. Mielestäsi on siis oikein pettää puolisoasi toisen kanssa, koska rakastat heitä molempia? Eihän polyamoriaan kuulu pettäminen, tarkoituksenahan on nimenomaan avoimuus ja rehellisyys. Olet toiminut tässä tilanteessa todella väärin. Et voi selitellä pettämistä sillä perusteella, että olet joskus suhteen alkuaikoina sanonut miehelle, ettei sinulle välttämättä riitä yksi kumppani. Jos olisit halunnut toimia oikein ja vastuuntuntoisesti, olisit kertonut tunteistasi toiseen mieheen heti niiden herätessä. Tuolloin olisitte voineet keskustella miehesi kanssa sinun tarpeistasi, samoin kuin miehesi tarpeista. Kenties miehesi olisi suhtautunut tilanteeseen sinun toivomalla tavalla, ehkä ei. Nyt on kuitenkin melko varmaa, ettei hän näe asiaa positiivisesti, sillä olet tarkoituksellisesti ja tietoisesti pettänyt häntä. Ymmärräthän, että olet ihan itse sabotoinut suhteesi, tässä ei ole kyse miehesi ahdasmielisyydestä tai mistään vastaavasta? Sinä olet rikkonut suhteesi luottamuksen. Yksin sinä.
Minusta siinä ei ole mitään pahaa, että haluaa useamman kumppanin ja elää polysuhteessa. Sellaisen järjestelyn on kuitenkin oltava kaikkien osapuolten tiedossa ja kaikille vapaaehtoinen. Sinä olet pettänyt aviomiestäsi kolme vuotta. Sanot, ettet halua toimia niin, mutta niin juuri nyt olet kuitenkin toiminut jo monta vuotta. Nyt ei auta muu kuin kertoa asiasta rehellisesti puolisollesi ja ottaa vastaan hänen päätöksensä liittonne jatkosta.
Täällä sama juttu . Ei sen takia kannata erota. Pitää myöntää tosiasiat. Rakastat kahta, mutta on väärin miestäsi kohtaan, jos eroat.
Vierailija kirjoitti:
Minusta siinä ei ole mitään pahaa, että haluaa useamman kumppanin ja elää polysuhteessa. Sellaisen järjestelyn on kuitenkin oltava kaikkien osapuolten tiedossa ja kaikille vapaaehtoinen. Sinä olet pettänyt aviomiestäsi kolme vuotta. Sanot, ettet halua toimia niin, mutta niin juuri nyt olet kuitenkin toiminut jo monta vuotta. Nyt ei auta muu kuin kertoa asiasta rehellisesti puolisollesi ja ottaa vastaan hänen päätöksensä liittonne jatkosta.
Ap on kuulema kertonut jo miehelle, eikä miestä ollut paljon haitannut. 🙈 miestä ei ilmeisesti haittaa . Tai mistä sitä tietää onko oikeasti kertonut. Ap on muutenkin epärehellinen , niin en kyllä luota häneen missään asiassa kylläkään.
Kysy molemmat avoimeen polyamoriseen suhteeseen. Ai niin, et pystyisi, sillä et kestäisi miehillä toisia naisia. Ja muutenkin he kyllä jättäisivät sinut.
Eli jatka samaan malliin, saat nauttia kunnes jäät kiinni. Ei sinua ole omatunto pahemmin ennenkään vaivannut, eli siitä ei tarvitse huolehtia. Ehkä joskus myöhemmin kadut sitä kiinnijäämistä, mutta et itse tekoa.
Oma avioliitto kaatui juuri AP:n kaltaisen narsistivaimon takia. Valehteli ja petti yli vuoden ja sitten vielä luuli että suostuisin jatkamaan osana jotain polypaskakuviota. Lapset olivat molemmat alle 3 vuotiaita kun erottiin. Onneksi sain lähivanhemmuuden
Vierailija kirjoitti:
Ainoa ratkaisu on kolmen kimppa. Ei kun toimeen!
Ainoastaan homot suostuu kolmen kimppaan missä on kaksi miestä ja yksi nainen.
Vierailija kirjoitti:
Oma avioliitto kaatui juuri AP:n kaltaisen narsistivaimon takia. Valehteli ja petti yli vuoden ja sitten vielä luuli että suostuisin jatkamaan osana jotain polypaskakuviota. Lapset olivat molemmat alle 3 vuotiaita kun erottiin. Onneksi sain lähivanhemmuuden
Joo. Ei ap ole paljon kiinnostunut muiden tunteista. Mutta yleensä ne ihmiset, jotka tekevät muille pahaa , niin kokevat itse jotain pahaa. Mä uskon, että kun on muille hyvä ihminen, niin se palkitaan jotenkin aina vaikeuksienkin kautta.
Ikävää, että olet kokenut ikäviä asioita. Onneksi pääsit tuollaisesta suhteesta eroon. Paljon voimia ja valoa elämääsi! 😊
No olisi aika outoa ruveta miettimään jokainen baari-ilta, että tuleekohan se puoliso sieltä suoraan kotiin vai käykö ensin panemassa jotain muuta. No ehkä tässä asiassa on vähän ikäryhmien välistä eroa.