"Naiset vaativat liikoja, eikä tavallinen mies kelpaa"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunhan on lahkeessa paksu 20 senttinen niin aina saa naisia. Todisteena on tuttu mies jolla on vuosien aikana ollut naisia kuin rokkitähdellä. Myös moni miehen entisistä on vonkaamassa takaisin. Että joo naiset selittäkää vain ettei sillä koolla ole teille merkitystä.

On sillä ainakin minulle sellainen merkitys, etten missään tapauksessa haluaisi tuollaista miestä. Monestakaan syystä.

Mistähän ne naiset tietää, että kaverilla on paksu 20-sentinen lahkeessa? Ja sekin kiinnostaa, mistä tuon kommentin kirjoittaja tietää kaverinsa paksusta 20-senttisestä? Siinä on ilmeisesti mittailtu toisten kaluja juhlakunnossa.

Jep. Nämä ovat homoeroottisessa mielessä kiinnostuneita miespuolista kavereistaan, mutta syystä tai toisesta eivät pysty sitä tunnustamaan. Pelkkää silmänlumetta tämä naisista uliseminen on kun eivät edes itselleen totuutta myönnä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei. Mikäli tähän ketjuun on uskominen, niin "tavallisten" miesten suurin ongelma on se, että 25 vuotta täyttäneet naiset ovat jotenkin niin huonoja, ettei heidän osoittamaansa kiinnostusta enää lasketa. Päälle kolmekymppinen on jo niin ala-arvoinen ettei sellaisen kanssa oikeastaan edes kannata pariutua. Miehen pitää saada ihanne, joka on 19-24-vuotias kaunis nainen ja nyt ketjussa kitisee lauma miehiä, jotka jäivät vaille tätä ihannetta ja sen vuoksi ovat katkeria naisille. Ja en tarkoita nimimerkkiä M36 nyt. Hän vaikuttaa ihan hyvältä tyypiltä joka ei syytä naisia omasta huonosta tuuristaan.

Ja M36 on se mies, jota te ette koskaan ole huolineet. Ironista, eikö vain? Puheita riittää, mutta teot puuttuvat.

Japanissa sanotaan että nainen on kuin Joulukakku, suosittu traditio siellä, mutta kukaan ei halua joulukuun 25. päivän jälkeen. Kiinassa Sheng nu, ylijäämä-naiset, vaikka kiinassa on huutava pula naisista. Täälläkin osattiin ennen, esim Ranskassa termi oli Le Catherinettes, https://en.wikipedia.org/wiki/Catherinette

Tähän on paljon järkisyitä, mutta ne on varmaan ketjussa jo, kun on näin pitkä. Eikä ne teitä oikeasti kiinnosta, vain oma näkökulma kiinnostaa. Summa summarum, aina ei nainenkaan voi syödä ja silti säilyttää kakkunsa.

Kerrotko kuinka voi huolia tai olla huolimatta miestä, jota ei tunne lainkaan, joka ei tiedä että juuri sinä olet edes olemassa ja jota tuskin on koskaan edes tavannut? No, omasta puolestani voin ainakin todeta että minulla ei ole osaa eikä arpaa sen kanssa, miksi M36 on sinkku. Ainoa minusta kiinnostunut mies, jota minä en huolinut, on tällä hetkellä 52-vuotias, naimisissa toista kertaa elämässään ja kahden aikuisen ja yhden kouluikäisen lapsen isä.

Toki ymmärrän että jonkinlaisella heikolla logiikalla sinä yrität nyt vastuuttaa kaikki naiset joidenkin muiden naisten huolimisista ja huolimatta jättämisistä. Oletan myös, että et katso aiheelliseksi noudattaa samaa logiikkaa silloin, jos se käännetään toisin päin. Sinä tuskin vastuutat itseäsi kaikkien "ylijäämänaisten" sinkkuudesta saati syyllistät itseäsi siitä, ettet ole heitä huolinut.

Mitä sitten näihin ylijäämänaisiin tulee, niin eivätkö he juuri todista turhaksi tämän ulinan, että naisille ei muka tavallinen mies kelpaisi? Sinäkin tässäkin viestissä lähinnä kerrot, kuinka miehille ei kelpaa tavallinen nainen! Ja tämän kerrot heti sen jälkeen kun olet syyllistänyt palstanaisia siitä, että he eivät ole huolineet miestä, jota eivät ole koskaan tavanneetkaan... 😅

Järki hoi äly älä jätä.

Mikä ihme on ylijäämänainen? Miten sellainen määritellään? Miksi jotkut naiset löytävät seuraa ulkonäöstä ja persoonasta riippumatta, ja toiset taas jäävät yksin vaikka ovat ominaisuuksiltaan niin kuin muutkin?

Koska ovat, tadaa, liian vaativia, oman tasoonsa nähden.

Useissa tapauksissa ei pidä ollenkaan paikkaansa, näin myös omalla kohdallani. Olen lähestynyt itse ihan tavallisia miehiä, mutta parit on tullut joka kerta. En tiedä mikä minussa on vikana, ominaisuuksiltani olen tavallinen kuten valtaosa ihmisistä. Niin sikälikin en ymmärrä tätä tasojauhantaa. Yli 90% vastaantulevista pareista kadulla, kaupassa, kirjastossa, elokuvissa, kahviloissa, ostoskeskuksissa tms. vastaavissa paikoissa on ihan tavallisia.

En keksi muuta selitystä kuin sen, että sun tavallinen ja oikeasti tavallinen ovat erilaisia. Kaverin nainenkin hehkutti miten oli saanut "tavallisen ja kivan miehen", vaikka frendi on komea ja suosittu naisten keskuudessa. Tuskin vika on sinussa vaan ainoastaan siinä, että lähestyt niitä miehiä, joita muutkin lähestyvät

ohis

Tässähän se mysteeri paljastui. Näillä ulisijoilla on niin huono itsetunto, että kuvittelevat kaikkien tavismiesten , jotka joskus on nähty naisen kanssa, olevan jotain naisten palvomia Adoniksia. Mukava tavallinen ihminen saa aina seuraa olipa miten ruma tahansa. Ongelma näillä ulisijoilla on sekä älyssä että luonteessa.

Eli tuo pakkeja saava nainen ei ole mukava? Aikamoisia johtopäätöksiä vedät muutaman rivin perusteella

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

n50+ kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

n50+ kirjoitti:

Tunnen paljon ihmisiä, mutta tämän palstan todellisuus on kyllä aivan jotain muuta kuin mitä itse näen ja koen. Olinko tosiaan 20-vuotiaana "kuin poptähti" ja sain valita miehen? Samanikäiset miehet istuskelivat yksinään? Miksi itse muistan särkeneeni sydämeni muutamaan kertaankin?

Mielenkiinnolla havaitsen, että valtaosa miehistä ei ota lainkaan huomioon sitä, että nainen harvoin alkaa seurustelemaan, jos ei ole ihastunut. Pitäisikö naiselle tosiaan vain KELVATA joku mies? Olisiko nämä miehet iloisia, jos KELPAISIVAT? Minusta on hirveä ajatus, ettei mies rakastaisi minua vaan jotenkin tyytyisi minuun.

Toisekseen vaikuttaa, etteivät monet tänne kirjoittavat miehet mitään parisuhdetta halua vaan pildeä nuorilta, missin näköisiltä naisilta. Ihastuminen, rakastuminen, rakkaus ja parisuhde tuntuvat olevan aivan vieraita käsitteitä.

Onko tällaisia vinkuvia miehiä oikeasti olemassa useampia, vai kirjoittaako pari miestä palstan kaikki pimeät viestit?

Sanokaa nyt joku tosissanne, valitseeko mies naisen parisuhteeseen kylmästi jonkun ""tason"" perustella, ilman tunteita??

Muuten, minusta taas SEKÄ George Clooney ETTÄ Richard Gere ovat vastenmielisen näköisiä. Täällä ei vain puhuta siitä, että vaikka joku mies valokuvassa näyttäisi kivalta (nuo eivät näytä), ei hullukaan sen perusteella suhteeseen ala.

Ulkonäöllä on se merkitys, että miehen ulkonäön täytyy miellyttää MINUA. Ei siskojani, serkkujani, työkavereita, "kaikkia naisia". Minua.

Samaa mieltä muuten, en laske M36 näiden palstaulien joukkoon. Hän kuulostaa ok tyypiltä, hiukan masentuneelta vain. Palstaulit on jotain AIVAN muuta. Auttaisin mielelläni M36:tta jos voisin, katsoisin esim. Tinder-profiilin ja kuvat ja antaisin rehellisen mielipiteeni mättääkö joku. Parasta olisi nähdä livenä. M36, jos oikeasti haluat, voin katsoa profiilisi tai, jos asut lähellä, tavata. Olen siis varattu, tarkoita ihan kaverimielessä, auttaakseni.

Tässä on vain sellainen juttu, että mummoikäisten mielipide on usein aivan toista kuin lisääntymisikäisten naisten. 

M33

Kerro ihmeessä, miksi mielipiteeni on aivan toista kuin "lisääntymisikäisten naisten"? Olin kovastikin lisääntymisikäinen kun ihastuin, useasti, kyselemättä lompakon paksuutta. Olin lisääntymisikäinen, kun Gere ja Clooney tekivät elokuvia ja totesin, että molemmat näyttävät silmääni ällöttäviltä.

Arveletko, että nykytytöt eivät ihastu ja rakastu? Että heidän sydäntään ei särjetä, ja että he ovat iloisia, jos vain "kelpaavat" miehelle, joka ei rakasta heitä?

Kerro nyt. Mikä osa viestistäni oli sellainen, ettei lisääntymisikäinen nainen sitä missään tapauksessa allekirjoita?

Jännä, ettei yksikään nainen sanonut, että ei näin, mummo, ei näin, hourit dementiassasi. Mies tuli sanomaan, että nainen on väärässä. Kiintoisaa.

Hyvin harva ihastuu ja rakastuu aidosti. Lähes poikkeuksetta taustalla rahaan liittyviä syitä ja vaatimuksia, joista ei tingitä.

Niin koska harva nainen haluaa mitään lusmua elättiä ja lompakkoloista riesakseen.

Selkokielellä ilmaistuna: naiselle raha on tärkeintä miehessä ja siksi naista ei kiinnosta mies, jota ei kiinnosta tienaaminen ja naisesta maksaminen, vaan haluaa, että naisellekin tunne on rahaa tärkeämpää.

Usko jo. Kukaan ei pidä laiskousta luusereista ja sossurotista. Niillä ei ole kenellekään mitään tarjottavaa. Ei henkisesti eikä aineellisesti.

Siis niin päin, että työtä, rahaa ja muuta tällaista vaativilla ei ole henkisellä tasolla mitään tarjottavaa. Tuollaiset vaatimukset paljastavat jo sinällänsä tunteettomuuden.

NäinMeillä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilaston mitätöimiseen ei riitä se että joku ei henkilökohtaisesti tykkää George Clooneystä tai jostain muusta yleisesti hyvännäköisenä pidetystä ihmisestä vaikka kuinka voimallisesti ja "(Yök)" sanojen saattamana sen tekee. Tilasto kertoo että suurin osa naisista tykkää osasta siitä suosittujen miesten joukosta. Se osa ei tietenkään ole naisesta toiseen täysin samanlainen, mutta sen joukon ulkopuolisista hyvin harvat pitävät. Otetaan esimerkiksi 100 miestä ja laitetaan 100 naista valitsemaan siitä 10 mieluista miestä. Jos kaikilla naisilla olisi uniikki maku, niin kaikilla miehillä olisi 10 ääntä, mutta väitän että tulos olisi että joukosta löytyisi ehkä 20 miestä joilla olisi 50-100 ääntä ja 80 miestä joilla olisi maksimissaan 0-5 ääntä. Naiset tietenkin sanovat että yksikin ääni riittää, mutta se riittää vain silloin jos miehen mielipiteellä ei ole mitään arvoa ja sille kelpaa se nainen joka sattuu pitämään häntä mielenkiintoisena. Toisaalta jos satut olemaan mies jolla on se 100 ääntä, niin tilanne on tietenkin täysin erilainen.

Tällainen "näytetään naisille 100 miestä" ei vain vastaa lainkaan oikeaa parinvalintaa. Kukaan ihminen ei valitse kumppaniaan mistään listasta vaan niiden ihmisten joukosta jotka hän käytännössä oikeasti tapaa ja joihin hän onnistuu luomaan jonkinlaisen henkilökohtaisen suhteen. Näiden ihmisten joukossa ei useimmilla meillä ole yhtään supermallin tai filmitähden näköistä miestä tai naista vaan vain joukko enemmän tai vähemmän tavallisia ihmisiä.

Me siis valitsemme kumppanin joukosta jossa tavallisenkin on helpompi olla se erityinen ja silmään osuva kuin jos meidät laitettaisiin johonkin sadan kuvan listaan jossa on myös erittäin hyvän näköisiä ihmisiä. Minä en ainakaan tunne ketään naista joka ihan tosissaan haaveilisi jostain aivan erityisen komeasta miehestä vaan suurin osa tuntuu valitsevan ihan jo luonnostaan miehiä siitä joukosta joka on heille käytännössä mahdollinen, siis hyvin tavallisten miesten joukosta.

Tässä on hyvin kuvattu ns. tyytyminen.

En minäkään alkaisi olla elämäntapatyöttömän kanssa, jos voisin valita. Köyhän kanssa kyllä, samoin töitä hakevan työttömän, pysyvästi pienituloisen tai opiskelijan.

Kyse ei ole rahasta vaan elämänasenteesta: en arvosta sitä, että lypsetään yhteiskunnalta rahat elämiseen eikä itse pistetä tikkua ristiin.

Mitä ko. mies mahtaa tehdä? Kokopäiväkaljoittelija? Onko elämänhallinta muutenkaan kunnossa? Mielenterveys? Hygienia?

Ennen kaikkea miksi työkykyinen ja -ikäinen ihminen katsoo, että on muiden velvollisuus maksaa hänen elantonsa?

Ja minä siis uskon nimenomaan rakkauteen. Muuta syytä ei ainakaan minulla voisi koskaan olla, että alkaisin seurustelemaan tai menisin naimisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ilmeisesti kaikki prisma-testit, jossa voisi katsella tavallisia pariskuntia, on liian raskaita niin onko tullut yhtään seurattua tositv-ohjelmia, joihin osallistuu pariskuntia? Kannattaa edes vilkaista yksi iltalehden artikkeli osallistuvista pareista. En mä hirveän moneen 190cm pituiseen mieheen, joka on lentäjä-tohtori ja tavisnaiseen ole näissä ohjelmissa törmännyt. 

Toki näihin tositv-ohjelmiin osallistuu yleensä tietyn tyyppiset ihmiset, mutta silti suurin osa on ihan toistensa "tasoisia", jos tasoista puhutaan. Esimerkiksi Unelmahäät, Vieraissa, Temptation Island. Kuraahan nämä ohjelmat ovat, mutta kyllä sieltä jo pystyy katsastamaan, että tavalliset miehet kelpaavat naisille ja toistepäin.

https://im.mtv.fi/image/7287898/portrait/368/614/88abb7dd67714f3c521c17…

Esimerkkinä linkin pari. Muistuttavatkin tosi paljon toisiaan. 

Mun mielestä tuo on hyvännäköinen pariskunta eikä mitään taviksia

Samaa mieltä. :) Varsinkin tuo nainen. Rillit pois ja pitkä tukka, niin olisi monen mielestä tosi hyvännäköinen.

Ihmeellistä vääntelyä ja kaunistelua. Miksi ei vain voi sanoa, että joku näyttää tavalliselle? Miksi tavallinen on jokin kirosana nykyään? Tänä somehoraamisen aikakautena kaikkien odotetaan olevan vimpan päälle laitettuja ja upeita, ei ajatella yhtään realiteetteja. Suurin osa ihmisistä on taviksia, ei mitään erityisiä. Se on ihan ok asia. Suurin osa pareista on tällaisia. Eli sikälikin en ymmärrä näitä puheita siitä, että naisille kelpaa vaan top 5% miehet.

No okei, on mitä ilmeisemmin niin, että suurin osa ns. taviksista (ainakin sinun mielestäsi siis) on minun mielestäni ihan hyvännäköisiä. En todellakaan pidä hyvännäköisinä vain muutamaa prosenttia ihmisistä.

Ja kun liikun kaupungilla, niin jatkuvasti tulee vastaan vaatimattomamman näköisiä ihmisiä kuin esim. tuon kuvan nainen. Ja asun Turussa, jota pidetään hyvännäköisten ja tyylikkäiden ihmisten kaupunkina noin yleensä. Mutta makunsa kullakin tietysti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

n50+ kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

n50+ kirjoitti:

Tunnen paljon ihmisiä, mutta tämän palstan todellisuus on kyllä aivan jotain muuta kuin mitä itse näen ja koen. Olinko tosiaan 20-vuotiaana "kuin poptähti" ja sain valita miehen? Samanikäiset miehet istuskelivat yksinään? Miksi itse muistan särkeneeni sydämeni muutamaan kertaankin?

Mielenkiinnolla havaitsen, että valtaosa miehistä ei ota lainkaan huomioon sitä, että nainen harvoin alkaa seurustelemaan, jos ei ole ihastunut. Pitäisikö naiselle tosiaan vain KELVATA joku mies? Olisiko nämä miehet iloisia, jos KELPAISIVAT? Minusta on hirveä ajatus, ettei mies rakastaisi minua vaan jotenkin tyytyisi minuun.

Toisekseen vaikuttaa, etteivät monet tänne kirjoittavat miehet mitään parisuhdetta halua vaan pildeä nuorilta, missin näköisiltä naisilta. Ihastuminen, rakastuminen, rakkaus ja parisuhde tuntuvat olevan aivan vieraita käsitteitä.

Onko tällaisia vinkuvia miehiä oikeasti olemassa useampia, vai kirjoittaako pari miestä palstan kaikki pimeät viestit?

Sanokaa nyt joku tosissanne, valitseeko mies naisen parisuhteeseen kylmästi jonkun ""tason"" perustella, ilman tunteita??

Muuten, minusta taas SEKÄ George Clooney ETTÄ Richard Gere ovat vastenmielisen näköisiä. Täällä ei vain puhuta siitä, että vaikka joku mies valokuvassa näyttäisi kivalta (nuo eivät näytä), ei hullukaan sen perusteella suhteeseen ala.

Ulkonäöllä on se merkitys, että miehen ulkonäön täytyy miellyttää MINUA. Ei siskojani, serkkujani, työkavereita, "kaikkia naisia". Minua.

Samaa mieltä muuten, en laske M36 näiden palstaulien joukkoon. Hän kuulostaa ok tyypiltä, hiukan masentuneelta vain. Palstaulit on jotain AIVAN muuta. Auttaisin mielelläni M36:tta jos voisin, katsoisin esim. Tinder-profiilin ja kuvat ja antaisin rehellisen mielipiteeni mättääkö joku. Parasta olisi nähdä livenä. M36, jos oikeasti haluat, voin katsoa profiilisi tai, jos asut lähellä, tavata. Olen siis varattu, tarkoita ihan kaverimielessä, auttaakseni.

Tässä on vain sellainen juttu, että mummoikäisten mielipide on usein aivan toista kuin lisääntymisikäisten naisten. 

M33

Kerro ihmeessä, miksi mielipiteeni on aivan toista kuin "lisääntymisikäisten naisten"? Olin kovastikin lisääntymisikäinen kun ihastuin, useasti, kyselemättä lompakon paksuutta. Olin lisääntymisikäinen, kun Gere ja Clooney tekivät elokuvia ja totesin, että molemmat näyttävät silmääni ällöttäviltä.

Arveletko, että nykytytöt eivät ihastu ja rakastu? Että heidän sydäntään ei särjetä, ja että he ovat iloisia, jos vain "kelpaavat" miehelle, joka ei rakasta heitä?

Kerro nyt. Mikä osa viestistäni oli sellainen, ettei lisääntymisikäinen nainen sitä missään tapauksessa allekirjoita?

Jännä, ettei yksikään nainen sanonut, että ei näin, mummo, ei näin, hourit dementiassasi. Mies tuli sanomaan, että nainen on väärässä. Kiintoisaa.

Hyvin harva ihastuu ja rakastuu aidosti. Lähes poikkeuksetta taustalla rahaan liittyviä syitä ja vaatimuksia, joista ei tingitä.

Niin koska harva nainen haluaa mitään lusmua elättiä ja lompakkoloista riesakseen.

Selkokielellä ilmaistuna: naiselle raha on tärkeintä miehessä ja siksi naista ei kiinnosta mies, jota ei kiinnosta tienaaminen ja naisesta maksaminen, vaan haluaa, että naisellekin tunne on rahaa tärkeämpää.

Usko jo. Kukaan ei pidä laiskousta luusereista ja sossurotista. Niillä ei ole kenellekään mitään tarjottavaa. Ei henkisesti eikä aineellisesti.

Siis niin päin, että työtä, rahaa ja muuta tällaista vaativilla ei ole henkisellä tasolla mitään tarjottavaa. Tuollaiset vaatimukset paljastavat jo sinällänsä tunteettomuuden.

En nyt puhuisi tunteettomuudesta, mutta olen kyllä aina ihmetellyt, miksi useimmille naisille on niin valtavan tärkeää, että mies on mukana työelämässä. Samoin työttömyydestä vedetään helposti tosi pitkälle meneviä johtopäätöksiä miehen luonteesta ja arvoista. Ennakkoluuloista eikä mielestäni kovin fiksuakaan. Ja olen siis itse nainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

n50+ kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

n50+ kirjoitti:

Tunnen paljon ihmisiä, mutta tämän palstan todellisuus on kyllä aivan jotain muuta kuin mitä itse näen ja koen. Olinko tosiaan 20-vuotiaana "kuin poptähti" ja sain valita miehen? Samanikäiset miehet istuskelivat yksinään? Miksi itse muistan särkeneeni sydämeni muutamaan kertaankin?

Mielenkiinnolla havaitsen, että valtaosa miehistä ei ota lainkaan huomioon sitä, että nainen harvoin alkaa seurustelemaan, jos ei ole ihastunut. Pitäisikö naiselle tosiaan vain KELVATA joku mies? Olisiko nämä miehet iloisia, jos KELPAISIVAT? Minusta on hirveä ajatus, ettei mies rakastaisi minua vaan jotenkin tyytyisi minuun.

Toisekseen vaikuttaa, etteivät monet tänne kirjoittavat miehet mitään parisuhdetta halua vaan pildeä nuorilta, missin näköisiltä naisilta. Ihastuminen, rakastuminen, rakkaus ja parisuhde tuntuvat olevan aivan vieraita käsitteitä.

Onko tällaisia vinkuvia miehiä oikeasti olemassa useampia, vai kirjoittaako pari miestä palstan kaikki pimeät viestit?

Sanokaa nyt joku tosissanne, valitseeko mies naisen parisuhteeseen kylmästi jonkun ""tason"" perustella, ilman tunteita??

Muuten, minusta taas SEKÄ George Clooney ETTÄ Richard Gere ovat vastenmielisen näköisiä. Täällä ei vain puhuta siitä, että vaikka joku mies valokuvassa näyttäisi kivalta (nuo eivät näytä), ei hullukaan sen perusteella suhteeseen ala.

Ulkonäöllä on se merkitys, että miehen ulkonäön täytyy miellyttää MINUA. Ei siskojani, serkkujani, työkavereita, "kaikkia naisia". Minua.

Samaa mieltä muuten, en laske M36 näiden palstaulien joukkoon. Hän kuulostaa ok tyypiltä, hiukan masentuneelta vain. Palstaulit on jotain AIVAN muuta. Auttaisin mielelläni M36:tta jos voisin, katsoisin esim. Tinder-profiilin ja kuvat ja antaisin rehellisen mielipiteeni mättääkö joku. Parasta olisi nähdä livenä. M36, jos oikeasti haluat, voin katsoa profiilisi tai, jos asut lähellä, tavata. Olen siis varattu, tarkoita ihan kaverimielessä, auttaakseni.

Tässä on vain sellainen juttu, että mummoikäisten mielipide on usein aivan toista kuin lisääntymisikäisten naisten. 

M33

Kerro ihmeessä, miksi mielipiteeni on aivan toista kuin "lisääntymisikäisten naisten"? Olin kovastikin lisääntymisikäinen kun ihastuin, useasti, kyselemättä lompakon paksuutta. Olin lisääntymisikäinen, kun Gere ja Clooney tekivät elokuvia ja totesin, että molemmat näyttävät silmääni ällöttäviltä.

Arveletko, että nykytytöt eivät ihastu ja rakastu? Että heidän sydäntään ei särjetä, ja että he ovat iloisia, jos vain "kelpaavat" miehelle, joka ei rakasta heitä?

Kerro nyt. Mikä osa viestistäni oli sellainen, ettei lisääntymisikäinen nainen sitä missään tapauksessa allekirjoita?

Jännä, ettei yksikään nainen sanonut, että ei näin, mummo, ei näin, hourit dementiassasi. Mies tuli sanomaan, että nainen on väärässä. Kiintoisaa.

Hyvin harva ihastuu ja rakastuu aidosti. Lähes poikkeuksetta taustalla rahaan liittyviä syitä ja vaatimuksia, joista ei tingitä.

Niin koska harva nainen haluaa mitään lusmua elättiä ja lompakkoloista riesakseen.

Selkokielellä ilmaistuna: naiselle raha on tärkeintä miehessä ja siksi naista ei kiinnosta mies, jota ei kiinnosta tienaaminen ja naisesta maksaminen, vaan haluaa, että naisellekin tunne on rahaa tärkeämpää.

Usko jo. Kukaan ei pidä laiskousta luusereista ja sossurotista. Niillä ei ole kenellekään mitään tarjottavaa. Ei henkisesti eikä aineellisesti.

Siis niin päin, että työtä, rahaa ja muuta tällaista vaativilla ei ole henkisellä tasolla mitään tarjottavaa. Tuollaiset vaatimukset paljastavat jo sinällänsä tunteettomuuden.

En nyt puhuisi tunteettomuudesta, mutta olen kyllä aina ihmetellyt, miksi useimmille naisille on niin valtavan tärkeää, että mies on mukana työelämässä. Samoin työttömyydestä vedetään helposti tosi pitkälle meneviä johtopäätöksiä miehen luonteesta ja arvoista. Ennakkoluuloista eikä mielestäni kovin fiksuakaan. Ja olen siis itse nainen.

Kyllähän se nimenomaan asenteista kertoo, jos ei ole mitään halua tai yritystä itseään elättää vaan lusmuilla toisten elätettävänä.

Minulle tärkeä perusasia on, että mies on normaalijärkinen.

Ei mitään ääripäisyyksiä tai ehdottomuuksia ajatusmaailmasssa. Melko hyvä yleistieto, ei tarvitse vääntää rautalangasta ja ymmärtää nopeaa sekä sarkastista huumoria.

Tulee toimeen ihmisten kanssa, mutta osaa olla myös itsekseen.

Ulkonäkö ja vaatetus sinällään ei merkitse, mutta kuitenkin sellainen olemus, että on mukavaa ja rentoa liikkua ja mennä ihmisten ilmoille hänen kanssaan.

Että mieluummin mies herättää positiivisen mielikuvan niin itsessä kuin muissakin kuin negatiivisen.

Kovin negatiivista ajatusmaailmaa miehellä muutenkaan ei saisi olla. Koska silloin itsekin helposti muuttuu negatiiviseksi tai ilottomaksi.

Toisaalta huuliveikko ja kokoaikainen vitsinkertojakaan ei ole minulle sopiva.

Sopivassa määrin kaikkea. ☺

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

n50+ kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

n50+ kirjoitti:

Tunnen paljon ihmisiä, mutta tämän palstan todellisuus on kyllä aivan jotain muuta kuin mitä itse näen ja koen. Olinko tosiaan 20-vuotiaana "kuin poptähti" ja sain valita miehen? Samanikäiset miehet istuskelivat yksinään? Miksi itse muistan särkeneeni sydämeni muutamaan kertaankin?

Mielenkiinnolla havaitsen, että valtaosa miehistä ei ota lainkaan huomioon sitä, että nainen harvoin alkaa seurustelemaan, jos ei ole ihastunut. Pitäisikö naiselle tosiaan vain KELVATA joku mies? Olisiko nämä miehet iloisia, jos KELPAISIVAT? Minusta on hirveä ajatus, ettei mies rakastaisi minua vaan jotenkin tyytyisi minuun.

Toisekseen vaikuttaa, etteivät monet tänne kirjoittavat miehet mitään parisuhdetta halua vaan pildeä nuorilta, missin näköisiltä naisilta. Ihastuminen, rakastuminen, rakkaus ja parisuhde tuntuvat olevan aivan vieraita käsitteitä.

Onko tällaisia vinkuvia miehiä oikeasti olemassa useampia, vai kirjoittaako pari miestä palstan kaikki pimeät viestit?

Sanokaa nyt joku tosissanne, valitseeko mies naisen parisuhteeseen kylmästi jonkun ""tason"" perustella, ilman tunteita??

Muuten, minusta taas SEKÄ George Clooney ETTÄ Richard Gere ovat vastenmielisen näköisiä. Täällä ei vain puhuta siitä, että vaikka joku mies valokuvassa näyttäisi kivalta (nuo eivät näytä), ei hullukaan sen perusteella suhteeseen ala.

Ulkonäöllä on se merkitys, että miehen ulkonäön täytyy miellyttää MINUA. Ei siskojani, serkkujani, työkavereita, "kaikkia naisia". Minua.

Samaa mieltä muuten, en laske M36 näiden palstaulien joukkoon. Hän kuulostaa ok tyypiltä, hiukan masentuneelta vain. Palstaulit on jotain AIVAN muuta. Auttaisin mielelläni M36:tta jos voisin, katsoisin esim. Tinder-profiilin ja kuvat ja antaisin rehellisen mielipiteeni mättääkö joku. Parasta olisi nähdä livenä. M36, jos oikeasti haluat, voin katsoa profiilisi tai, jos asut lähellä, tavata. Olen siis varattu, tarkoita ihan kaverimielessä, auttaakseni.

Tässä on vain sellainen juttu, että mummoikäisten mielipide on usein aivan toista kuin lisääntymisikäisten naisten. 

M33

Kerro ihmeessä, miksi mielipiteeni on aivan toista kuin "lisääntymisikäisten naisten"? Olin kovastikin lisääntymisikäinen kun ihastuin, useasti, kyselemättä lompakon paksuutta. Olin lisääntymisikäinen, kun Gere ja Clooney tekivät elokuvia ja totesin, että molemmat näyttävät silmääni ällöttäviltä.

Arveletko, että nykytytöt eivät ihastu ja rakastu? Että heidän sydäntään ei särjetä, ja että he ovat iloisia, jos vain "kelpaavat" miehelle, joka ei rakasta heitä?

Kerro nyt. Mikä osa viestistäni oli sellainen, ettei lisääntymisikäinen nainen sitä missään tapauksessa allekirjoita?

Jännä, ettei yksikään nainen sanonut, että ei näin, mummo, ei näin, hourit dementiassasi. Mies tuli sanomaan, että nainen on väärässä. Kiintoisaa.

Hyvin harva ihastuu ja rakastuu aidosti. Lähes poikkeuksetta taustalla rahaan liittyviä syitä ja vaatimuksia, joista ei tingitä.

Niin koska harva nainen haluaa mitään lusmua elättiä ja lompakkoloista riesakseen.

Selkokielellä ilmaistuna: naiselle raha on tärkeintä miehessä ja siksi naista ei kiinnosta mies, jota ei kiinnosta tienaaminen ja naisesta maksaminen, vaan haluaa, että naisellekin tunne on rahaa tärkeämpää.

Usko jo. Kukaan ei pidä laiskousta luusereista ja sossurotista. Niillä ei ole kenellekään mitään tarjottavaa. Ei henkisesti eikä aineellisesti.

Siis niin päin, että työtä, rahaa ja muuta tällaista vaativilla ei ole henkisellä tasolla mitään tarjottavaa. Tuollaiset vaatimukset paljastavat jo sinällänsä tunteettomuuden.

En nyt puhuisi tunteettomuudesta, mutta olen kyllä aina ihmetellyt, miksi useimmille naisille on niin valtavan tärkeää, että mies on mukana työelämässä. Samoin työttömyydestä vedetään helposti tosi pitkälle meneviä johtopäätöksiä miehen luonteesta ja arvoista. Ennakkoluuloista eikä mielestäni kovin fiksuakaan. Ja olen siis itse nainen.

Kyllähän se nimenomaan asenteista kertoo, jos ei ole mitään halua tai yritystä itseään elättää vaan lusmuilla toisten elätettävänä.

Elämässä voi tehdä paljon hyvää ja merkityksellistä, vaikka ei tekisi ansiotyötä tai toimisi yrittäjänä. Kaikkea ei tarvitse mitata rahassa ja/tai tuottavuudessa. Työssäkäynti ei myöskään ole esim. vastuullisuuden synonyymi, sen yhdenlainen ilmentymä kylläkin, mutta ei ainoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei. Mikäli tähän ketjuun on uskominen, niin "tavallisten" miesten suurin ongelma on se, että 25 vuotta täyttäneet naiset ovat jotenkin niin huonoja, ettei heidän osoittamaansa kiinnostusta enää lasketa. Päälle kolmekymppinen on jo niin ala-arvoinen ettei sellaisen kanssa oikeastaan edes kannata pariutua. Miehen pitää saada ihanne, joka on 19-24-vuotias kaunis nainen ja nyt ketjussa kitisee lauma miehiä, jotka jäivät vaille tätä ihannetta ja sen vuoksi ovat katkeria naisille. Ja en tarkoita nimimerkkiä M36 nyt. Hän vaikuttaa ihan hyvältä tyypiltä joka ei syytä naisia omasta huonosta tuuristaan.

Ja M36 on se mies, jota te ette koskaan ole huolineet. Ironista, eikö vain? Puheita riittää, mutta teot puuttuvat.

Japanissa sanotaan että nainen on kuin Joulukakku, suosittu traditio siellä, mutta kukaan ei halua joulukuun 25. päivän jälkeen. Kiinassa Sheng nu, ylijäämä-naiset, vaikka kiinassa on huutava pula naisista. Täälläkin osattiin ennen, esim Ranskassa termi oli Le Catherinettes, https://en.wikipedia.org/wiki/Catherinette

Tähän on paljon järkisyitä, mutta ne on varmaan ketjussa jo, kun on näin pitkä. Eikä ne teitä oikeasti kiinnosta, vain oma näkökulma kiinnostaa. Summa summarum, aina ei nainenkaan voi syödä ja silti säilyttää kakkunsa.

Kerrotko kuinka voi huolia tai olla huolimatta miestä, jota ei tunne lainkaan, joka ei tiedä että juuri sinä olet edes olemassa ja jota tuskin on koskaan edes tavannut? No, omasta puolestani voin ainakin todeta että minulla ei ole osaa eikä arpaa sen kanssa, miksi M36 on sinkku. Ainoa minusta kiinnostunut mies, jota minä en huolinut, on tällä hetkellä 52-vuotias, naimisissa toista kertaa elämässään ja kahden aikuisen ja yhden kouluikäisen lapsen isä.

Toki ymmärrän että jonkinlaisella heikolla logiikalla sinä yrität nyt vastuuttaa kaikki naiset joidenkin muiden naisten huolimisista ja huolimatta jättämisistä. Oletan myös, että et katso aiheelliseksi noudattaa samaa logiikkaa silloin, jos se käännetään toisin päin. Sinä tuskin vastuutat itseäsi kaikkien "ylijäämänaisten" sinkkuudesta saati syyllistät itseäsi siitä, ettet ole heitä huolinut.

Mitä sitten näihin ylijäämänaisiin tulee, niin eivätkö he juuri todista turhaksi tämän ulinan, että naisille ei muka tavallinen mies kelpaisi? Sinäkin tässäkin viestissä lähinnä kerrot, kuinka miehille ei kelpaa tavallinen nainen! Ja tämän kerrot heti sen jälkeen kun olet syyllistänyt palstanaisia siitä, että he eivät ole huolineet miestä, jota eivät ole koskaan tavanneetkaan... 😅

Järki hoi äly älä jätä.

Mikä ihme on ylijäämänainen? Miten sellainen määritellään? Miksi jotkut naiset löytävät seuraa ulkonäöstä ja persoonasta riippumatta, ja toiset taas jäävät yksin vaikka ovat ominaisuuksiltaan niin kuin muutkin?

Koska ovat, tadaa, liian vaativia, oman tasoonsa nähden.

Useissa tapauksissa ei pidä ollenkaan paikkaansa, näin myös omalla kohdallani. Olen lähestynyt itse ihan tavallisia miehiä, mutta parit on tullut joka kerta. En tiedä mikä minussa on vikana, ominaisuuksiltani olen tavallinen kuten valtaosa ihmisistä. Niin sikälikin en ymmärrä tätä tasojauhantaa. Yli 90% vastaantulevista pareista kadulla, kaupassa, kirjastossa, elokuvissa, kahviloissa, ostoskeskuksissa tms. vastaavissa paikoissa on ihan tavallisia.

Sinulle on jo kerrottu, mikä sinussa on vikana. Olet liian vaativa, oman tasoosi nähden. Nuo jotka sinun mielestä ovat "ihan tavallisia" miehiä, ovat parisuhdetasosi yläpuolella, toisin sanoen heillä on parempiakin vaihtoehtoja, tai heidän mielestä on parempi olla yksin.

Kai kaikki nyt ymmärtää, että 90% ihmisistä eivät ole samalla viivalla, vaikka sinä haluatkin kutsua heitä kaikkia "ihan tavallisiksi".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

n50+ kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

n50+ kirjoitti:

Tunnen paljon ihmisiä, mutta tämän palstan todellisuus on kyllä aivan jotain muuta kuin mitä itse näen ja koen. Olinko tosiaan 20-vuotiaana "kuin poptähti" ja sain valita miehen? Samanikäiset miehet istuskelivat yksinään? Miksi itse muistan särkeneeni sydämeni muutamaan kertaankin?

Mielenkiinnolla havaitsen, että valtaosa miehistä ei ota lainkaan huomioon sitä, että nainen harvoin alkaa seurustelemaan, jos ei ole ihastunut. Pitäisikö naiselle tosiaan vain KELVATA joku mies? Olisiko nämä miehet iloisia, jos KELPAISIVAT? Minusta on hirveä ajatus, ettei mies rakastaisi minua vaan jotenkin tyytyisi minuun.

Toisekseen vaikuttaa, etteivät monet tänne kirjoittavat miehet mitään parisuhdetta halua vaan pildeä nuorilta, missin näköisiltä naisilta. Ihastuminen, rakastuminen, rakkaus ja parisuhde tuntuvat olevan aivan vieraita käsitteitä.

Onko tällaisia vinkuvia miehiä oikeasti olemassa useampia, vai kirjoittaako pari miestä palstan kaikki pimeät viestit?

Sanokaa nyt joku tosissanne, valitseeko mies naisen parisuhteeseen kylmästi jonkun ""tason"" perustella, ilman tunteita??

Muuten, minusta taas SEKÄ George Clooney ETTÄ Richard Gere ovat vastenmielisen näköisiä. Täällä ei vain puhuta siitä, että vaikka joku mies valokuvassa näyttäisi kivalta (nuo eivät näytä), ei hullukaan sen perusteella suhteeseen ala.

Ulkonäöllä on se merkitys, että miehen ulkonäön täytyy miellyttää MINUA. Ei siskojani, serkkujani, työkavereita, "kaikkia naisia". Minua.

Samaa mieltä muuten, en laske M36 näiden palstaulien joukkoon. Hän kuulostaa ok tyypiltä, hiukan masentuneelta vain. Palstaulit on jotain AIVAN muuta. Auttaisin mielelläni M36:tta jos voisin, katsoisin esim. Tinder-profiilin ja kuvat ja antaisin rehellisen mielipiteeni mättääkö joku. Parasta olisi nähdä livenä. M36, jos oikeasti haluat, voin katsoa profiilisi tai, jos asut lähellä, tavata. Olen siis varattu, tarkoita ihan kaverimielessä, auttaakseni.

Tässä on vain sellainen juttu, että mummoikäisten mielipide on usein aivan toista kuin lisääntymisikäisten naisten. 

M33

Kerro ihmeessä, miksi mielipiteeni on aivan toista kuin "lisääntymisikäisten naisten"? Olin kovastikin lisääntymisikäinen kun ihastuin, useasti, kyselemättä lompakon paksuutta. Olin lisääntymisikäinen, kun Gere ja Clooney tekivät elokuvia ja totesin, että molemmat näyttävät silmääni ällöttäviltä.

Arveletko, että nykytytöt eivät ihastu ja rakastu? Että heidän sydäntään ei särjetä, ja että he ovat iloisia, jos vain "kelpaavat" miehelle, joka ei rakasta heitä?

Kerro nyt. Mikä osa viestistäni oli sellainen, ettei lisääntymisikäinen nainen sitä missään tapauksessa allekirjoita?

Jännä, ettei yksikään nainen sanonut, että ei näin, mummo, ei näin, hourit dementiassasi. Mies tuli sanomaan, että nainen on väärässä. Kiintoisaa.

Hyvin harva ihastuu ja rakastuu aidosti. Lähes poikkeuksetta taustalla rahaan liittyviä syitä ja vaatimuksia, joista ei tingitä.

Niin koska harva nainen haluaa mitään lusmua elättiä ja lompakkoloista riesakseen.

Selkokielellä ilmaistuna: naiselle raha on tärkeintä miehessä ja siksi naista ei kiinnosta mies, jota ei kiinnosta tienaaminen ja naisesta maksaminen, vaan haluaa, että naisellekin tunne on rahaa tärkeämpää.

Usko jo. Kukaan ei pidä laiskousta luusereista ja sossurotista. Niillä ei ole kenellekään mitään tarjottavaa. Ei henkisesti eikä aineellisesti.

Siis niin päin, että työtä, rahaa ja muuta tällaista vaativilla ei ole henkisellä tasolla mitään tarjottavaa. Tuollaiset vaatimukset paljastavat jo sinällänsä tunteettomuuden.

En nyt puhuisi tunteettomuudesta, mutta olen kyllä aina ihmetellyt, miksi useimmille naisille on niin valtavan tärkeää, että mies on mukana työelämässä. Samoin työttömyydestä vedetään helposti tosi pitkälle meneviä johtopäätöksiä miehen luonteesta ja arvoista. Ennakkoluuloista eikä mielestäni kovin fiksuakaan. Ja olen siis itse nainen.

Kyllähän se nimenomaan asenteista kertoo, jos ei ole mitään halua tai yritystä itseään elättää vaan lusmuilla toisten elätettävänä.

Elämässä voi tehdä paljon hyvää ja merkityksellistä, vaikka ei tekisi ansiotyötä tai toimisi yrittäjänä. Kaikkea ei tarvitse mitata rahassa ja/tai tuottavuudessa. Työssäkäynti ei myöskään ole esim. vastuullisuuden synonyymi, sen yhdenlainen ilmentymä kylläkin, mutta ei ainoa.

Ei millään pahalla, mutta ei yhteiskunnan rahat yksinkertaisesti riitä elättämään jokaista, joka mieluummin jäisi kotiin löhöämään kuin menisi töihin ansaitsemaan oman elatuksensa. Suurimman osan ihmisistä yksinkertaisesti pitää tehdä ansiotyötä, mikäli mielimme pystyä jatkossakin huolehtimaan niistä, jotka eivät pysty töihin tai eivät yrityksistä huolimatta saa töitä. Tämän vuoksi minä en pysty ajattelemaan niin, että maatkoon vaan nuoret ja työkykyiset ihmiset vuokrayksiöissään yhteiskunnan tukia nostellen, koska ei vaan huvita mennä töihin. Ei niitä yhteiskunnan varoja, joilla ne tuet katetaan, oikeasti mistään rahapuusta poimita.

Minulle on hyvin tärkeää turvata hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuus ja siksi en voisi seurustella ihmisen kanssa, jonka arvomaailma on niin paljon omastani poikkeava, että hän haluaa härskisti ottaa niin paljon kuin pystyy niin kauan kuin pystyy. Tämä elämäntapatyötön palstamiekkonen joka tässäkin ketjussa taas naisten ahneista työvaatimuksista kitisee, aikoo kuulemma alkaa mieluummin rikolliseksi kuin mennä töihin, jos yhteiskunnan tuet joskus poistuvat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas tätä. Onko se niin vaikea käsittää että naisten ei ole mikään pakko kiinnostua susta, seurustella sun kanssa tai antaa sulle. Vaikka niillä niin kivoilla tavallisilla miehillä tulis siitä kuinka paha mieli.

Jos ette kelpaa _kellekään_ niin sitten on kyllä teissä vikaa, eikä tarvitse marista ja syyttää naisia nirsoilusta. Ja vaikka ei mitään muita ihmeempiä vikoja olisi, niin siitä loukkaantuminen ettei naiset kiinnostu susta kertoo aika paljon henkisestä iästä.

Ei millään pahalla.

Hauskaa tässä on että avauksessa pyydettiin kokemuksia näistä vaatimuksista mutta miehiltä ei ole vieläkään niitä tullut.

Eihän naiset kerro niitä. "Sä olet ihan kiva, mutta ollaan vain kavereita." Mies on hyvä kaveri, jos on "tavallinen" mies.  Toki sitten se läheisyys ja huolenpito kelpaa hetken siltä tavalliseltakin mieheltä, kun on elämä (jännittävä mies) kohdellut rumasti ja on taas sielu palasina.

Jossain oli jonkun viisaan(?) naisen ajatus kirjoitettuna, että tavallisen miehen tehtävä on korjata naisen paha olo, kun se on mennyt rikki suhdemyrskyissä näiden epävakaiden miesten kanssa ja kun nainen on taas "ehjä", niin tavallisen miehen on syytä väistyä.

Tämä olisi ymmärrettävää, jos puhtaan alle 20v naisista, mutta kun vielä +40 vuotiainakin harrastetaan samaa...

Tästä johtuu suomalaisen yhteiskunnan alamäki. Huoltosuhteen heikkeneminen jne. Toimivissa yhteiskunnissa naisen isä tai veli valitsee hänelle puolison. Meillä naiset on jännisten vietävinä ja syntyvyys ja talouskasvu sakkaavat :(

Veikkaisin että sekä isäni että veljeni valitsisi kumppaniani vielä kovemmilla kriteereillä kuin itse olen. Noin tiedoksi. Mikään tavis-jonne ei todellakaan heille kelpaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

n50+ kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

n50+ kirjoitti:

Tunnen paljon ihmisiä, mutta tämän palstan todellisuus on kyllä aivan jotain muuta kuin mitä itse näen ja koen. Olinko tosiaan 20-vuotiaana "kuin poptähti" ja sain valita miehen? Samanikäiset miehet istuskelivat yksinään? Miksi itse muistan särkeneeni sydämeni muutamaan kertaankin?

Mielenkiinnolla havaitsen, että valtaosa miehistä ei ota lainkaan huomioon sitä, että nainen harvoin alkaa seurustelemaan, jos ei ole ihastunut. Pitäisikö naiselle tosiaan vain KELVATA joku mies? Olisiko nämä miehet iloisia, jos KELPAISIVAT? Minusta on hirveä ajatus, ettei mies rakastaisi minua vaan jotenkin tyytyisi minuun.

Toisekseen vaikuttaa, etteivät monet tänne kirjoittavat miehet mitään parisuhdetta halua vaan pildeä nuorilta, missin näköisiltä naisilta. Ihastuminen, rakastuminen, rakkaus ja parisuhde tuntuvat olevan aivan vieraita käsitteitä.

Onko tällaisia vinkuvia miehiä oikeasti olemassa useampia, vai kirjoittaako pari miestä palstan kaikki pimeät viestit?

Sanokaa nyt joku tosissanne, valitseeko mies naisen parisuhteeseen kylmästi jonkun ""tason"" perustella, ilman tunteita??

Muuten, minusta taas SEKÄ George Clooney ETTÄ Richard Gere ovat vastenmielisen näköisiä. Täällä ei vain puhuta siitä, että vaikka joku mies valokuvassa näyttäisi kivalta (nuo eivät näytä), ei hullukaan sen perusteella suhteeseen ala.

Ulkonäöllä on se merkitys, että miehen ulkonäön täytyy miellyttää MINUA. Ei siskojani, serkkujani, työkavereita, "kaikkia naisia". Minua.

Samaa mieltä muuten, en laske M36 näiden palstaulien joukkoon. Hän kuulostaa ok tyypiltä, hiukan masentuneelta vain. Palstaulit on jotain AIVAN muuta. Auttaisin mielelläni M36:tta jos voisin, katsoisin esim. Tinder-profiilin ja kuvat ja antaisin rehellisen mielipiteeni mättääkö joku. Parasta olisi nähdä livenä. M36, jos oikeasti haluat, voin katsoa profiilisi tai, jos asut lähellä, tavata. Olen siis varattu, tarkoita ihan kaverimielessä, auttaakseni.

Tässä on vain sellainen juttu, että mummoikäisten mielipide on usein aivan toista kuin lisääntymisikäisten naisten. 

M33

Kerro ihmeessä, miksi mielipiteeni on aivan toista kuin "lisääntymisikäisten naisten"? Olin kovastikin lisääntymisikäinen kun ihastuin, useasti, kyselemättä lompakon paksuutta. Olin lisääntymisikäinen, kun Gere ja Clooney tekivät elokuvia ja totesin, että molemmat näyttävät silmääni ällöttäviltä.

Arveletko, että nykytytöt eivät ihastu ja rakastu? Että heidän sydäntään ei särjetä, ja että he ovat iloisia, jos vain "kelpaavat" miehelle, joka ei rakasta heitä?

Kerro nyt. Mikä osa viestistäni oli sellainen, ettei lisääntymisikäinen nainen sitä missään tapauksessa allekirjoita?

Jännä, ettei yksikään nainen sanonut, että ei näin, mummo, ei näin, hourit dementiassasi. Mies tuli sanomaan, että nainen on väärässä. Kiintoisaa.

Hyvin harva ihastuu ja rakastuu aidosti. Lähes poikkeuksetta taustalla rahaan liittyviä syitä ja vaatimuksia, joista ei tingitä.

Niin koska harva nainen haluaa mitään lusmua elättiä ja lompakkoloista riesakseen.

Selkokielellä ilmaistuna: naiselle raha on tärkeintä miehessä ja siksi naista ei kiinnosta mies, jota ei kiinnosta tienaaminen ja naisesta maksaminen, vaan haluaa, että naisellekin tunne on rahaa tärkeämpää.

Ei. Selkokielellä useille ihmisille, Huom myös miehille, on tärkeää löytää kumppani, joka on halukas osallistumaan yhteiselämään yhteisvastuullisesti eikä oleta toisen elättävän ilman mitään vaatimuksia. Suurin osa tavallisista ihmisistä haluaa puolison, joka tajuaa kaikessa epämaterialismissaankin, että eläminen maksaa eikä pyhä henki elätä. Työhaluttoman elämäntapatyöttömän kanssa ei oikeasti voi edes yhteiseen kotiin muuttaa jollei halua elättää tätä. Työmarkkinatukea lukuunottamatta kaikki muut tuet ovat puolison tuloista riippuvaisia eikä se pitkäaikaistyöttömän työttömyystuki montaa satasta ole.

Ei tämän asian ymmärtäminen ole rahanahneutta vaan tervettä järkeä. Aika todellisuuspakoinen pitää ihmisen olla, jos oikeasti luulee että puolisolta halutaan yhteisvastuullisuutta silkkaa ahneuttaan. Sinua ei kiinnosta naisesta maksaminen, mutta samalla haukut ahneiksi naiset, jotka eivät halua maksaa miehestä voidakseen elää tämän kanssa yhteiselämää.

Sinänsä kyllä ihmettelen miksi tulit tähän ketjuun taas trollaamaan. Ketjun aiheena oli kelpaako naisille tavalliset miehet ja sinä et ole tavallinen mies. Sinun sinkkuutesi johtuu siitä, ettet ole vielä löytänyt naista jolla olisi halua taikka varaa elättää sinua. Se on ainoa syy, näin olet itse kertonut. Syy ei ole siis vain naisten nirsoudessa vaan omassa elämänvalinnassasi. Jokainen joka tekee poikkeavia elämänvalintoja, sellaisia jotka oleellisella tavalla vaikeuttavat hänen mahdollisuuksiaan edetä ns totuttua ja tavanomaista kaavaa pitkin, joutuu hyväksymään sen, että kumppanin löytyminen voi osoittautua vaikeaksi eikä se merkitse sitä, että ne jotka haluavat sen tavanomaisen kaavan olisivat sinua huonompia ihmisiä. Tuo sinun tyylisi mollata ja haukkua naisia, joilla on sinua perinteisempiä tulevaisuudentoiveita, on hyvin vastenmielinen. Se taas kertoo aika paljon luonteestasi, joka niinikään vaikuttaa aika paljon siinä, kenen kanssa haluamme pariutua ja kenen emme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle on hyvin tärkeää turvata hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuus ja siksi en voisi seurustella ihmisen kanssa, ...

Eli et voisi seurustella vihervassarin kanssa, joka tuhoaa hyvinvointiyhteiskunnan importoimalla elättejä.

-ohis

Olen poliittisesti aika vasemmistolainen itse, vaikka en nyt tänne puoluepoliittisista asioista tullutkaan keskustelemaan. Joten mikäli haluat väenväkisin kääntää tämänkin asian m aahan muuttokysymykseksi, joudut etsimään kinastelukaverisi muualta. Minulla ei ole mitään halua alkaa jankkaamaan siitä asiasta, koska viestistäsi voi päätellä, että sinä olet ennakkoluulosi vassareita kohtaan jo lukkoon lyönyt etkä niistä luovu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

n50+ kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

n50+ kirjoitti:

Tunnen paljon ihmisiä, mutta tämän palstan todellisuus on kyllä aivan jotain muuta kuin mitä itse näen ja koen. Olinko tosiaan 20-vuotiaana "kuin poptähti" ja sain valita miehen? Samanikäiset miehet istuskelivat yksinään? Miksi itse muistan särkeneeni sydämeni muutamaan kertaankin?

Mielenkiinnolla havaitsen, että valtaosa miehistä ei ota lainkaan huomioon sitä, että nainen harvoin alkaa seurustelemaan, jos ei ole ihastunut. Pitäisikö naiselle tosiaan vain KELVATA joku mies? Olisiko nämä miehet iloisia, jos KELPAISIVAT? Minusta on hirveä ajatus, ettei mies rakastaisi minua vaan jotenkin tyytyisi minuun.

Toisekseen vaikuttaa, etteivät monet tänne kirjoittavat miehet mitään parisuhdetta halua vaan pildeä nuorilta, missin näköisiltä naisilta. Ihastuminen, rakastuminen, rakkaus ja parisuhde tuntuvat olevan aivan vieraita käsitteitä.

Onko tällaisia vinkuvia miehiä oikeasti olemassa useampia, vai kirjoittaako pari miestä palstan kaikki pimeät viestit?

Sanokaa nyt joku tosissanne, valitseeko mies naisen parisuhteeseen kylmästi jonkun ""tason"" perustella, ilman tunteita??

Muuten, minusta taas SEKÄ George Clooney ETTÄ Richard Gere ovat vastenmielisen näköisiä. Täällä ei vain puhuta siitä, että vaikka joku mies valokuvassa näyttäisi kivalta (nuo eivät näytä), ei hullukaan sen perusteella suhteeseen ala.

Ulkonäöllä on se merkitys, että miehen ulkonäön täytyy miellyttää MINUA. Ei siskojani, serkkujani, työkavereita, "kaikkia naisia". Minua.

Samaa mieltä muuten, en laske M36 näiden palstaulien joukkoon. Hän kuulostaa ok tyypiltä, hiukan masentuneelta vain. Palstaulit on jotain AIVAN muuta. Auttaisin mielelläni M36:tta jos voisin, katsoisin esim. Tinder-profiilin ja kuvat ja antaisin rehellisen mielipiteeni mättääkö joku. Parasta olisi nähdä livenä. M36, jos oikeasti haluat, voin katsoa profiilisi tai, jos asut lähellä, tavata. Olen siis varattu, tarkoita ihan kaverimielessä, auttaakseni.

Tässä on vain sellainen juttu, että mummoikäisten mielipide on usein aivan toista kuin lisääntymisikäisten naisten. 

M33

Kerro ihmeessä, miksi mielipiteeni on aivan toista kuin "lisääntymisikäisten naisten"? Olin kovastikin lisääntymisikäinen kun ihastuin, useasti, kyselemättä lompakon paksuutta. Olin lisääntymisikäinen, kun Gere ja Clooney tekivät elokuvia ja totesin, että molemmat näyttävät silmääni ällöttäviltä.

Arveletko, että nykytytöt eivät ihastu ja rakastu? Että heidän sydäntään ei särjetä, ja että he ovat iloisia, jos vain "kelpaavat" miehelle, joka ei rakasta heitä?

Kerro nyt. Mikä osa viestistäni oli sellainen, ettei lisääntymisikäinen nainen sitä missään tapauksessa allekirjoita?

Jännä, ettei yksikään nainen sanonut, että ei näin, mummo, ei näin, hourit dementiassasi. Mies tuli sanomaan, että nainen on väärässä. Kiintoisaa.

Hyvin harva ihastuu ja rakastuu aidosti. Lähes poikkeuksetta taustalla rahaan liittyviä syitä ja vaatimuksia, joista ei tingitä.

Niin koska harva nainen haluaa mitään lusmua elättiä ja lompakkoloista riesakseen.

Selkokielellä ilmaistuna: naiselle raha on tärkeintä miehessä ja siksi naista ei kiinnosta mies, jota ei kiinnosta tienaaminen ja naisesta maksaminen, vaan haluaa, että naisellekin tunne on rahaa tärkeämpää.

Usko jo. Kukaan ei pidä laiskousta luusereista ja sossurotista. Niillä ei ole kenellekään mitään tarjottavaa. Ei henkisesti eikä aineellisesti.

Siis niin päin, että työtä, rahaa ja muuta tällaista vaativilla ei ole henkisellä tasolla mitään tarjottavaa. Tuollaiset vaatimukset paljastavat jo sinällänsä tunteettomuuden.

En nyt puhuisi tunteettomuudesta, mutta olen kyllä aina ihmetellyt, miksi useimmille naisille on niin valtavan tärkeää, että mies on mukana työelämässä. Samoin työttömyydestä vedetään helposti tosi pitkälle meneviä johtopäätöksiä miehen luonteesta ja arvoista. Ennakkoluuloista eikä mielestäni kovin fiksuakaan. Ja olen siis itse nainen.

Kyllähän se nimenomaan asenteista kertoo, jos ei ole mitään halua tai yritystä itseään elättää vaan lusmuilla toisten elätettävänä.

Elämässä voi tehdä paljon hyvää ja merkityksellistä, vaikka ei tekisi ansiotyötä tai toimisi yrittäjänä. Kaikkea ei tarvitse mitata rahassa ja/tai tuottavuudessa. Työssäkäynti ei myöskään ole esim. vastuullisuuden synonyymi, sen yhdenlainen ilmentymä kylläkin, mutta ei ainoa.

Höpö höpö. Jos elätytät itsesi muilla, et kelpaa. Raha nyt vaan on täysin välttämätöntä, jotta nykyaikana pystyy elämään. Ketään normaalia ihmistä ei elämäntapaintiaanit kiinnosta. Ne ovat rasite yhteiskunnalle eli meille kaikille veronmaksajille.

Jos ei halua käydä töissä tai opiskella, niin sitten pitää etsiä sellainen seurustelukumppani, joka ei halua käydä töissä tai opiskella. Ei se tuon kummempaa ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle on hyvin tärkeää turvata hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuus ja siksi en voisi seurustella ihmisen kanssa, ...

Eli et voisi seurustella vihervassarin kanssa, joka tuhoaa hyvinvointiyhteiskunnan importoimalla elättejä.

-ohis

Olen poliittisesti aika vasemmistolainen itse, vaikka en nyt tänne puoluepoliittisista asioista tullutkaan keskustelemaan. Joten mikäli haluat väenväkisin kääntää tämänkin asian m aahan muuttokysymykseksi, joudut etsimään kinastelukaverisi muualta. Minulla ei ole mitään halua alkaa jankkaamaan siitä asiasta, koska viestistäsi voi päätellä, että sinä olet ennakkoluulosi vassareita kohtaan jo lukkoon lyönyt etkä niistä luovu.

Aloitit jo. Ei ollut syytä kirjoittaa viestiäsi, paitsi jankkaamishalu. Älä siis vastaa tähän viestiin.

Minäkin olin vasemmalla ennen, mutta vasemmisto on hylännyt suomalaiset kaikessa paitsi puheissa. Etenkin matalapalkkaiset (joihin en itse edes kuulu).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

n50+ kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

n50+ kirjoitti:

Tunnen paljon ihmisiä, mutta tämän palstan todellisuus on kyllä aivan jotain muuta kuin mitä itse näen ja koen. Olinko tosiaan 20-vuotiaana "kuin poptähti" ja sain valita miehen? Samanikäiset miehet istuskelivat yksinään? Miksi itse muistan särkeneeni sydämeni muutamaan kertaankin?

Mielenkiinnolla havaitsen, että valtaosa miehistä ei ota lainkaan huomioon sitä, että nainen harvoin alkaa seurustelemaan, jos ei ole ihastunut. Pitäisikö naiselle tosiaan vain KELVATA joku mies? Olisiko nämä miehet iloisia, jos KELPAISIVAT? Minusta on hirveä ajatus, ettei mies rakastaisi minua vaan jotenkin tyytyisi minuun.

Toisekseen vaikuttaa, etteivät monet tänne kirjoittavat miehet mitään parisuhdetta halua vaan pildeä nuorilta, missin näköisiltä naisilta. Ihastuminen, rakastuminen, rakkaus ja parisuhde tuntuvat olevan aivan vieraita käsitteitä.

Onko tällaisia vinkuvia miehiä oikeasti olemassa useampia, vai kirjoittaako pari miestä palstan kaikki pimeät viestit?

Sanokaa nyt joku tosissanne, valitseeko mies naisen parisuhteeseen kylmästi jonkun ""tason"" perustella, ilman tunteita??

Muuten, minusta taas SEKÄ George Clooney ETTÄ Richard Gere ovat vastenmielisen näköisiä. Täällä ei vain puhuta siitä, että vaikka joku mies valokuvassa näyttäisi kivalta (nuo eivät näytä), ei hullukaan sen perusteella suhteeseen ala.

Ulkonäöllä on se merkitys, että miehen ulkonäön täytyy miellyttää MINUA. Ei siskojani, serkkujani, työkavereita, "kaikkia naisia". Minua.

Samaa mieltä muuten, en laske M36 näiden palstaulien joukkoon. Hän kuulostaa ok tyypiltä, hiukan masentuneelta vain. Palstaulit on jotain AIVAN muuta. Auttaisin mielelläni M36:tta jos voisin, katsoisin esim. Tinder-profiilin ja kuvat ja antaisin rehellisen mielipiteeni mättääkö joku. Parasta olisi nähdä livenä. M36, jos oikeasti haluat, voin katsoa profiilisi tai, jos asut lähellä, tavata. Olen siis varattu, tarkoita ihan kaverimielessä, auttaakseni.

Tässä on vain sellainen juttu, että mummoikäisten mielipide on usein aivan toista kuin lisääntymisikäisten naisten. 

M33

Kerro ihmeessä, miksi mielipiteeni on aivan toista kuin "lisääntymisikäisten naisten"? Olin kovastikin lisääntymisikäinen kun ihastuin, useasti, kyselemättä lompakon paksuutta. Olin lisääntymisikäinen, kun Gere ja Clooney tekivät elokuvia ja totesin, että molemmat näyttävät silmääni ällöttäviltä.

Arveletko, että nykytytöt eivät ihastu ja rakastu? Että heidän sydäntään ei särjetä, ja että he ovat iloisia, jos vain "kelpaavat" miehelle, joka ei rakasta heitä?

Kerro nyt. Mikä osa viestistäni oli sellainen, ettei lisääntymisikäinen nainen sitä missään tapauksessa allekirjoita?

Jännä, ettei yksikään nainen sanonut, että ei näin, mummo, ei näin, hourit dementiassasi. Mies tuli sanomaan, että nainen on väärässä. Kiintoisaa.

Hyvin harva ihastuu ja rakastuu aidosti. Lähes poikkeuksetta taustalla rahaan liittyviä syitä ja vaatimuksia, joista ei tingitä.

Niin koska harva nainen haluaa mitään lusmua elättiä ja lompakkoloista riesakseen.

Selkokielellä ilmaistuna: naiselle raha on tärkeintä miehessä ja siksi naista ei kiinnosta mies, jota ei kiinnosta tienaaminen ja naisesta maksaminen, vaan haluaa, että naisellekin tunne on rahaa tärkeämpää.

Usko jo. Kukaan ei pidä laiskousta luusereista ja sossurotista. Niillä ei ole kenellekään mitään tarjottavaa. Ei henkisesti eikä aineellisesti.

Siis niin päin, että työtä, rahaa ja muuta tällaista vaativilla ei ole henkisellä tasolla mitään tarjottavaa. Tuollaiset vaatimukset paljastavat jo sinällänsä tunteettomuuden.

En nyt puhuisi tunteettomuudesta, mutta olen kyllä aina ihmetellyt, miksi useimmille naisille on niin valtavan tärkeää, että mies on mukana työelämässä. Samoin työttömyydestä vedetään helposti tosi pitkälle meneviä johtopäätöksiä miehen luonteesta ja arvoista. Ennakkoluuloista eikä mielestäni kovin fiksuakaan. Ja olen siis itse nainen.

Kyllähän se nimenomaan asenteista kertoo, jos ei ole mitään halua tai yritystä itseään elättää vaan lusmuilla toisten elätettävänä.

Elämässä voi tehdä paljon hyvää ja merkityksellistä, vaikka ei tekisi ansiotyötä tai toimisi yrittäjänä. Kaikkea ei tarvitse mitata rahassa ja/tai tuottavuudessa. Työssäkäynti ei myöskään ole esim. vastuullisuuden synonyymi, sen yhdenlainen ilmentymä kylläkin, mutta ei ainoa.

Ei millään pahalla, mutta ei yhteiskunnan rahat yksinkertaisesti riitä elättämään jokaista, joka mieluummin jäisi kotiin löhöämään kuin menisi töihin ansaitsemaan oman elatuksensa. Suurimman osan ihmisistä yksinkertaisesti pitää tehdä ansiotyötä, mikäli mielimme pystyä jatkossakin huolehtimaan niistä, jotka eivät pysty töihin tai eivät yrityksistä huolimatta saa töitä. Tämän vuoksi minä en pysty ajattelemaan niin, että maatkoon vaan nuoret ja työkykyiset ihmiset vuokrayksiöissään yhteiskunnan tukia nostellen, koska ei vaan huvita mennä töihin. Ei niitä yhteiskunnan varoja, joilla ne tuet katetaan, oikeasti mistään rahapuusta poimita.

Minulle on hyvin tärkeää turvata hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuus ja siksi en voisi seurustella ihmisen kanssa, jonka arvomaailma on niin paljon omastani poikkeava, että hän haluaa härskisti ottaa niin paljon kuin pystyy niin kauan kuin pystyy. Tämä elämäntapatyötön palstamiekkonen joka tässäkin ketjussa taas naisten ahneista työvaatimuksista kitisee, aikoo kuulemma alkaa mieluummin rikolliseksi kuin mennä töihin, jos yhteiskunnan tuet joskus poistuvat.

Periaatteessa olen samaa mieltä tuosta hyvinvointivaltiosta. Tosiasia kuitenkin on, että Suomi on viime vuosikymmeninä mennyt kohti luokkayhteiskuntaa ja syyllisiä siihen ovat paljon isommat tahot ja trendit (maailmantalous, poliittiset päättäjät) kuin ne muutamat harvat vapaaehtoisesti työttömät. Näitä ihmisiä on oikeasti aivan marginaalinen määrä.

Paljon enemmän on sellaisia ihmisiä, jotka tekevät liikaa ja/tai itselleen sopimatonta työtä ja siksi sairastuvat ja/tai jäävät ennenaikaiselle eläkkeelle. Nämä tulevat myös yhteiskunnalle kalliiksi. Uskallan väittää, että kalliimmaksi kuin ne harvat "elämäntapatyöttömät". Ja liian moni omassa tuttavapiirissäkin valittaa jatkuvasti sitä, että työ vie kaikki voimat tai että on ihan naimisissa työnsä kanssa. Terveyden lisäksi parisuhde ja mahdolliset lapset kärsivät. Onko tällainen siis oikeasti tavoiteltava elämäntapa?

Mielestäni koko hyvinvointivaltion käsite voitaisiin määrittää osittain uudelleen. Onko hyvinvointia se, että raataa hulluna työssä saadakseen koko ajan lisää tavaraa ja erilaisia elämyksiä, siis jopa oman terveytensä ja ihmissuhteittensa kustannuksella?  Ihan meidän maapallommekin takia yhä useamman pitäisi alkaa kyseenalaistamaan tällainen ajattelu. Hyvinvointivaltion pitäisi tarkoittaa sitä, että mahdollisimman monella kansalaisella on kokonaisuudessaan mahdollisimman hyvä elämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

n50+ kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

n50+ kirjoitti:

Tunnen paljon ihmisiä, mutta tämän palstan todellisuus on kyllä aivan jotain muuta kuin mitä itse näen ja koen. Olinko tosiaan 20-vuotiaana "kuin poptähti" ja sain valita miehen? Samanikäiset miehet istuskelivat yksinään? Miksi itse muistan särkeneeni sydämeni muutamaan kertaankin?

Mielenkiinnolla havaitsen, että valtaosa miehistä ei ota lainkaan huomioon sitä, että nainen harvoin alkaa seurustelemaan, jos ei ole ihastunut. Pitäisikö naiselle tosiaan vain KELVATA joku mies? Olisiko nämä miehet iloisia, jos KELPAISIVAT? Minusta on hirveä ajatus, ettei mies rakastaisi minua vaan jotenkin tyytyisi minuun.

Toisekseen vaikuttaa, etteivät monet tänne kirjoittavat miehet mitään parisuhdetta halua vaan pildeä nuorilta, missin näköisiltä naisilta. Ihastuminen, rakastuminen, rakkaus ja parisuhde tuntuvat olevan aivan vieraita käsitteitä.

Onko tällaisia vinkuvia miehiä oikeasti olemassa useampia, vai kirjoittaako pari miestä palstan kaikki pimeät viestit?

Sanokaa nyt joku tosissanne, valitseeko mies naisen parisuhteeseen kylmästi jonkun ""tason"" perustella, ilman tunteita??

Muuten, minusta taas SEKÄ George Clooney ETTÄ Richard Gere ovat vastenmielisen näköisiä. Täällä ei vain puhuta siitä, että vaikka joku mies valokuvassa näyttäisi kivalta (nuo eivät näytä), ei hullukaan sen perusteella suhteeseen ala.

Ulkonäöllä on se merkitys, että miehen ulkonäön täytyy miellyttää MINUA. Ei siskojani, serkkujani, työkavereita, "kaikkia naisia". Minua.

Samaa mieltä muuten, en laske M36 näiden palstaulien joukkoon. Hän kuulostaa ok tyypiltä, hiukan masentuneelta vain. Palstaulit on jotain AIVAN muuta. Auttaisin mielelläni M36:tta jos voisin, katsoisin esim. Tinder-profiilin ja kuvat ja antaisin rehellisen mielipiteeni mättääkö joku. Parasta olisi nähdä livenä. M36, jos oikeasti haluat, voin katsoa profiilisi tai, jos asut lähellä, tavata. Olen siis varattu, tarkoita ihan kaverimielessä, auttaakseni.

Tässä on vain sellainen juttu, että mummoikäisten mielipide on usein aivan toista kuin lisääntymisikäisten naisten. 

M33

Kerro ihmeessä, miksi mielipiteeni on aivan toista kuin "lisääntymisikäisten naisten"? Olin kovastikin lisääntymisikäinen kun ihastuin, useasti, kyselemättä lompakon paksuutta. Olin lisääntymisikäinen, kun Gere ja Clooney tekivät elokuvia ja totesin, että molemmat näyttävät silmääni ällöttäviltä.

Arveletko, että nykytytöt eivät ihastu ja rakastu? Että heidän sydäntään ei särjetä, ja että he ovat iloisia, jos vain "kelpaavat" miehelle, joka ei rakasta heitä?

Kerro nyt. Mikä osa viestistäni oli sellainen, ettei lisääntymisikäinen nainen sitä missään tapauksessa allekirjoita?

Jännä, ettei yksikään nainen sanonut, että ei näin, mummo, ei näin, hourit dementiassasi. Mies tuli sanomaan, että nainen on väärässä. Kiintoisaa.

Hyvin harva ihastuu ja rakastuu aidosti. Lähes poikkeuksetta taustalla rahaan liittyviä syitä ja vaatimuksia, joista ei tingitä.

Niin koska harva nainen haluaa mitään lusmua elättiä ja lompakkoloista riesakseen.

Selkokielellä ilmaistuna: naiselle raha on tärkeintä miehessä ja siksi naista ei kiinnosta mies, jota ei kiinnosta tienaaminen ja naisesta maksaminen, vaan haluaa, että naisellekin tunne on rahaa tärkeämpää.

Usko jo. Kukaan ei pidä laiskousta luusereista ja sossurotista. Niillä ei ole kenellekään mitään tarjottavaa. Ei henkisesti eikä aineellisesti.

Siis niin päin, että työtä, rahaa ja muuta tällaista vaativilla ei ole henkisellä tasolla mitään tarjottavaa. Tuollaiset vaatimukset paljastavat jo sinällänsä tunteettomuuden.

En nyt puhuisi tunteettomuudesta, mutta olen kyllä aina ihmetellyt, miksi useimmille naisille on niin valtavan tärkeää, että mies on mukana työelämässä. Samoin työttömyydestä vedetään helposti tosi pitkälle meneviä johtopäätöksiä miehen luonteesta ja arvoista. Ennakkoluuloista eikä mielestäni kovin fiksuakaan. Ja olen siis itse nainen.

Kyllähän se nimenomaan asenteista kertoo, jos ei ole mitään halua tai yritystä itseään elättää vaan lusmuilla toisten elätettävänä.

Elämässä voi tehdä paljon hyvää ja merkityksellistä, vaikka ei tekisi ansiotyötä tai toimisi yrittäjänä. Kaikkea ei tarvitse mitata rahassa ja/tai tuottavuudessa. Työssäkäynti ei myöskään ole esim. vastuullisuuden synonyymi, sen yhdenlainen ilmentymä kylläkin, mutta ei ainoa.

Ei millään pahalla, mutta ei yhteiskunnan rahat yksinkertaisesti riitä elättämään jokaista, joka mieluummin jäisi kotiin löhöämään kuin menisi töihin ansaitsemaan oman elatuksensa. Suurimman osan ihmisistä yksinkertaisesti pitää tehdä ansiotyötä, mikäli mielimme pystyä jatkossakin huolehtimaan niistä, jotka eivät pysty töihin tai eivät yrityksistä huolimatta saa töitä. Tämän vuoksi minä en pysty ajattelemaan niin, että maatkoon vaan nuoret ja työkykyiset ihmiset vuokrayksiöissään yhteiskunnan tukia nostellen, koska ei vaan huvita mennä töihin. Ei niitä yhteiskunnan varoja, joilla ne tuet katetaan, oikeasti mistään rahapuusta poimita.

Minulle on hyvin tärkeää turvata hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuus ja siksi en voisi seurustella ihmisen kanssa, jonka arvomaailma on niin paljon omastani poikkeava, että hän haluaa härskisti ottaa niin paljon kuin pystyy niin kauan kuin pystyy. Tämä elämäntapatyötön palstamiekkonen joka tässäkin ketjussa taas naisten ahneista työvaatimuksista kitisee, aikoo kuulemma alkaa mieluummin rikolliseksi kuin mennä töihin, jos yhteiskunnan tuet joskus poistuvat.

Periaatteessa olen samaa mieltä tuosta hyvinvointivaltiosta. Tosiasia kuitenkin on, että Suomi on viime vuosikymmeninä mennyt kohti luokkayhteiskuntaa ja syyllisiä siihen ovat paljon isommat tahot ja trendit (maailmantalous, poliittiset päättäjät) kuin ne muutamat harvat vapaaehtoisesti työttömät. Näitä ihmisiä on oikeasti aivan marginaalinen määrä.

Paljon enemmän on sellaisia ihmisiä, jotka tekevät liikaa ja/tai itselleen sopimatonta työtä ja siksi sairastuvat ja/tai jäävät ennenaikaiselle eläkkeelle. Nämä tulevat myös yhteiskunnalle kalliiksi. Uskallan väittää, että kalliimmaksi kuin ne harvat "elämäntapatyöttömät". Ja liian moni omassa tuttavapiirissäkin valittaa jatkuvasti sitä, että työ vie kaikki voimat tai että on ihan naimisissa työnsä kanssa. Terveyden lisäksi parisuhde ja mahdolliset lapset kärsivät. Onko tällainen siis oikeasti tavoiteltava elämäntapa?

Mielestäni koko hyvinvointivaltion käsite voitaisiin määrittää osittain uudelleen. Onko hyvinvointia se, että raataa hulluna työssä saadakseen koko ajan lisää tavaraa ja erilaisia elämyksiä, siis jopa oman terveytensä ja ihmissuhteittensa kustannuksella?  Ihan meidän maapallommekin takia yhä useamman pitäisi alkaa kyseenalaistamaan tällainen ajattelu. Hyvinvointivaltion pitäisi tarkoittaa sitä, että mahdollisimman monella kansalaisella on kokonaisuudessaan mahdollisimman hyvä elämä.

On olemassa paljon sävyjä elämäntapatyöttömyyden ja itsensä työllä tappamisen välillä. Ei kenenkään pitäisi kaatua taakkansa alle, mutta en pidä oikeana sitäkään, että sysää koko oman taakkansa muiden kannettavaksi ilman että edes yrittää ottaa osaa sen kantamiseen. En halua leikata työttömyysturvaa saati kiusata ihmisiä jollain tehottomilla aktiivimalleilla, mutta puolisonvalinnassa tämän tyyppiset arvokysymykset vaikuttaa.

Minusta on täysin ymmärrettävää, miksi monelle naiselle on tärkeää, että mies tuntee edes halua tehdä sen verran töitä, että oman elatuksensa ansaitsee. Kyllä valtaosa miehistäkin tätä puolisoltaan toivoo. Elämäntapatyöttömyys elämänvalintana rajoittaa oikeasti ihmisen mahdollisuuksia elää esimerkiksi yhteistaloudessa puolisonsa kanssa, jollei se puoliso ole halukas taikka taloudellisesti kykenevä elättämään toista aikuista. Pitkäaikaistyöttömän työttömyysturvalla ei yleensä pysty kustantamaan omaa osuuttaan kaikista talouden kuluista. Toki poikkeuksia on, esimerkiksi jos asuu vanhempien ostamassa asunnossa josta ei tarvitse maksaa kuin korkeintaan nimellistä vuokraa tms. Pääosin elämäntapatyöttömän elinkustannuksista varsin paljon jää puolison kontolle, ellei puolisokin ole elämäntapatyötön, koska kaikki muut tuet ovat puolison tuloista riippuvaisia. Ja ihan omasta kokemuksesta voin sanoa, ettei todellakaan puolison tarvitse suuria tienata, että oikeutta asumistukeen ja tt-tukeen ei olekaan.

Mutta kuten itsekin sanoit, varsin harva on elämäntapatyötön, joten ei ole mielestäni mikään ihme, jos niiden harvojen on vaikeampaa löytää itselleen sopivaa kumppania. Valtaosa ihmisistä kuitenkin haaveilee aika perinteisistä asioista, avioliitosta, lapsista, kivasta kodista ja mahdollisuudesta elää ilman jatkuvaa taloudellista ahdinkoa. Ei se ole ahneutta tai tunteettomuutta, niinkuin tämä palstalusmuilija syyttelee.