IS: Työviesteihin ei haluta vastata, eikä oman alan keskusteluita seurata – Nuoret pitävät kiinni vapaa-ajasta
Yli 60 prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että työntekijöiden ei tule olla valmiita vastaamaan työviesteihin vapaa-ajallaan.
Yli puolet oli myös sitä mieltä, että esimies ei voi odottaa työntekijän seuraavan erikoistumisalueensa keskusteluja työpaikan ulkopuolella.
Kuka haluaa palkata henkilön jonka kiinnostus omaa alaa kohtaan on nolla?
Kommentit (274)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekisivät edes muuten töitä, mutta kun nykynuoret (eivät kolmekymppiset vaan vielä nuoremmat) eivät kykene tekemään töitä! Heti, kun tulee vähänkin vaikeampi homma tai vähän työstressiä, jäädään saikulle!
Siis mitä? Eikö nuoret suostukkaan olemaan sairaana töissä? Buranaa kehiin, niin kyllä se kuume laskee on monikin vanhempi työntekijä sanonut. Siinä on sitten kivaa hoitaa vaikka niitä vanhuksia tai lapsia, kun pääasiahan on, että ei ole turhaan töistä poissa.
Jos työstressiä on liikaa, niin nuori vaihtaa alaa, valitettavasti tämä kyllä näkyy ainakin hoitoalla, ettei nuoret ole mitään idiootteja, joiden selkänahasta voi huoletta vetää säästöjä ja saada bonuksia.
Meillä moni jää pois töistä etteivät tartuta muita. Meillä on monilla lapsia ja siitäkös kiva kierre saadaan kun yksi itsekäs tulee tartuttamaan muut ja sitten on seuraavaksi kaikkien lapset perä jälkeen kipeänä.
Buranahan on sellaisten 45- 50- 55-vuotiaiden naisten ihmelääke. Äiti aikoinaan kertoi kuinka työkavereita on vesilasi ja burana-aski yöpöydällä. Siitä voi heti kellonsoiton jälkeen napata ensimmäinen satsi huiviin ja kömpiä vessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekisivät edes muuten töitä, mutta kun nykynuoret (eivät kolmekymppiset vaan vielä nuoremmat) eivät kykene tekemään töitä! Heti, kun tulee vähänkin vaikeampi homma tai vähän työstressiä, jäädään saikulle!
Siis mitä? Eikö nuoret suostukkaan olemaan sairaana töissä? Buranaa kehiin, niin kyllä se kuume laskee on monikin vanhempi työntekijä sanonut. Siinä on sitten kivaa hoitaa vaikka niitä vanhuksia tai lapsia, kun pääasiahan on, että ei ole turhaan töistä poissa.
Jos työstressiä on liikaa, niin nuori vaihtaa alaa, valitettavasti tämä kyllä näkyy ainakin hoitoalla, ettei nuoret ole mitään idiootteja, joiden selkänahasta voi huoletta vetää säästöjä ja saada bonuksia.
Meillä moni jää pois töistä etteivät tartuta muita. Meillä on monilla lapsia ja siitäkös kiva kierre saadaan kun yksi itsekäs tulee tartuttamaan muut ja sitten on seuraavaksi kaikkien lapset perä jälkeen kipeänä.
Just tämä! Munkin lapseni nuolee päiväkodin seiniä 40 h viikossa, mutta jos hän sairastuu, se on mun työkaverini Pirjon vika, kun tuli räkäisenä töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän työpaikalla saatiin kerran mojova riita aikaiseksi esimiehen kanssa. Hän on sitä mieltä, että työntekijöiden kuuluu joustaa ja tehdä töitä myös vapaa-ajalla, koska hän myös itse tekee niin. Hän heittäytyy myös marttyyriksi, jos joku haluaa pitää lounastauon, koska hänestä ruuan voi syödä samalla kun tekee töitä.
Muistittehan sanoa, että noi on huomioitu esimiehen palkassa, mutta ei teidän?
Tää on kyllä aina yhtä mahtavaa suomalaisessa työyhteisössä. Esimiehen palkka on bruttona ehkä 500 enemmän kuin alaisen, ja veroprogressio syö siitäkin suuren osan. Sitten alaiset pyörittelevät silmiään ja ovat joka asiasta että ”ei ole minun ongelma”. Meininki on kuin sosialismissa.
Alapeukuttakaa vapaasti herravihassanne. Ja ei, en ole esimies. En minäkään niin hölmö ole.
Niinkö? Mun palkka alkaa kakkosella ja pomon seiskalla. Vissi ero. Pomolla on kokonaistyöaika, mulla ei, mutta silti sitä kummasti multakin odotetaan. Ei onnistu.
Toi +500 on tod.näk. lähiesimiehen palkkaan. Se on tosiaan käytännössä tosi pieni töiden määrään nähden, mutta oletuksena kait sitten on, että siitä pääsee paremmin ponnistamaan ylöspäin. Itseäni ketuttaa se että olen joutunut ohjaamaan ja opettamaan monen aloittelevan töitä, mutta en ole ollut esimies enkä saanut siitä mitään paperia, niin minulla ei ole siitä mitään näyttöä cv:ssä ja työnhaussa.
Lopultakin joku ymmärtää, mitä tarkoitan. Lähiesimiehet kantavat vastuun todella pienellä hinnalla, ja riviväkeä ei voisi vähempää kiinnostaa. Omassa työyhteisössäni ei edes ole etenemismahdollisuutta, lähiesimiehistä seuraava on toimitusjohtaja.
Työelämän kiristyminenkin on iskenyt pahimmin juuri tuonne väliportaaseen.
Sitten varmaan kannattaa edetä kilpailevaan firmaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekisivät edes muuten töitä, mutta kun nykynuoret (eivät kolmekymppiset vaan vielä nuoremmat) eivät kykene tekemään töitä! Heti, kun tulee vähänkin vaikeampi homma tai vähän työstressiä, jäädään saikulle!
Siis mitä? Eikö nuoret suostukkaan olemaan sairaana töissä? Buranaa kehiin, niin kyllä se kuume laskee on monikin vanhempi työntekijä sanonut. Siinä on sitten kivaa hoitaa vaikka niitä vanhuksia tai lapsia, kun pääasiahan on, että ei ole turhaan töistä poissa.
Jos työstressiä on liikaa, niin nuori vaihtaa alaa, valitettavasti tämä kyllä näkyy ainakin hoitoalla, ettei nuoret ole mitään idiootteja, joiden selkänahasta voi huoletta vetää säästöjä ja saada bonuksia.
Meillä moni jää pois töistä etteivät tartuta muita. Meillä on monilla lapsia ja siitäkös kiva kierre saadaan kun yksi itsekäs tulee tartuttamaan muut ja sitten on seuraavaksi kaikkien lapset perä jälkeen kipeänä.
Just tämä! Munkin lapseni nuolee päiväkodin seiniä 40 h viikossa, mutta jos hän sairastuu, se on mun työkaverini Pirjon vika, kun tuli räkäisenä töihin.
Asun yksin, että sikäli helppo arvata, mistä tartunta tod.näk. tulee.
Vierailija kirjoitti:
Jossain viime vuonna tv-stä tulleessa Mooren dokumenttiohjelmassa , joka kertoi Euroopasta, kerrottiin, että Saksassa työaikalainsäädäntö kieltää työnantajaa soittamassa tai lähettämästä sähköpostia työntekijöille työajan ulkopuolella. Joissain firmoissa oli jopa niin, ettei keskus yhdistänyt työntekijöiden numeroon muuta kuin työaikana. Liekö totta vai tarua?
Meillä esimiehille, ihan täällä Suomessa, on asetettu tiukat rajat mihin aikaan saa soittaa. Vaikka työpaikka palaisi tai kaikki huomenna vuorossa olevat jäisivät rekan alle ei työntekijöille saa soittaa viiden jäljeen illalla tai ennen seitsemää aamulla.
Viestejä saa laittaa olisiko ollut kymmeneen asti illalla ja aloittaa kuudelta aamulla mutta ei saa olettaa tai vaatia että niihin vastataan.
Vierailija kirjoitti:
Monissa hommissa koko ajatus siitä että on erikseen vapaa-aika ja työaika on totaalisen vanhentunut. Ei kukaan maksa nk. asiantuntijaduuneissa siitä että kökötetään konttorilla vaan siitä että hoidetaan tietyt hommat ja pysytään mukana asioiden muutoksessa. Kyllä se vaatii aitoa kiinnostusta omaa alaa kohtaan ja halua seurata sen kehittymistä ilman tuntien ja minuuttien laskemista.
Näin on, mutta oman alan harrastuneisuus ja jatkuva työasioiden pohtiminen ja varuillaolo on eri asioita.
Omasta työstä pitää päästä säännöllisesti irtautumaan, jotta sekä jaksaa olla terävänä töissä että olla vapaa-ajalla kiinnostunut uusista asioista.
Englannin kielinen vapaa-aikaa kuvaava nimitys "recreation" on mielestäni todella kuvaava. Eli tarkoittaa itsensä uudelleen rakentamista levon kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän työpaikalla saatiin kerran mojova riita aikaiseksi esimiehen kanssa. Hän on sitä mieltä, että työntekijöiden kuuluu joustaa ja tehdä töitä myös vapaa-ajalla, koska hän myös itse tekee niin. Hän heittäytyy myös marttyyriksi, jos joku haluaa pitää lounastauon, koska hänestä ruuan voi syödä samalla kun tekee töitä.
Muistittehan sanoa, että noi on huomioitu esimiehen palkassa, mutta ei teidän?
Tää on kyllä aina yhtä mahtavaa suomalaisessa työyhteisössä. Esimiehen palkka on bruttona ehkä 500 enemmän kuin alaisen, ja veroprogressio syö siitäkin suuren osan. Sitten alaiset pyörittelevät silmiään ja ovat joka asiasta että ”ei ole minun ongelma”. Meininki on kuin sosialismissa.
Alapeukuttakaa vapaasti herravihassanne. Ja ei, en ole esimies. En minäkään niin hölmö ole.
Niinkö? Mun palkka alkaa kakkosella ja pomon seiskalla. Vissi ero. Pomolla on kokonaistyöaika, mulla ei, mutta silti sitä kummasti multakin odotetaan. Ei onnistu.
Toi +500 on tod.näk. lähiesimiehen palkkaan. Se on tosiaan käytännössä tosi pieni töiden määrään nähden, mutta oletuksena kait sitten on, että siitä pääsee paremmin ponnistamaan ylöspäin. Itseäni ketuttaa se että olen joutunut ohjaamaan ja opettamaan monen aloittelevan töitä, mutta en ole ollut esimies enkä saanut siitä mitään paperia, niin minulla ei ole siitä mitään näyttöä cv:ssä ja työnhaussa.
Mun ja tämän isopomon välissä on pienempi pomo (lähiesimies), jonka palkka alkaa nelosella, mutta hän ei tee kokonaistyöaikaa. Miksi tekisin minäkään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän työpaikalla saatiin kerran mojova riita aikaiseksi esimiehen kanssa. Hän on sitä mieltä, että työntekijöiden kuuluu joustaa ja tehdä töitä myös vapaa-ajalla, koska hän myös itse tekee niin. Hän heittäytyy myös marttyyriksi, jos joku haluaa pitää lounastauon, koska hänestä ruuan voi syödä samalla kun tekee töitä.
Muistittehan sanoa, että noi on huomioitu esimiehen palkassa, mutta ei teidän?
Tää on kyllä aina yhtä mahtavaa suomalaisessa työyhteisössä. Esimiehen palkka on bruttona ehkä 500 enemmän kuin alaisen, ja veroprogressio syö siitäkin suuren osan. Sitten alaiset pyörittelevät silmiään ja ovat joka asiasta että ”ei ole minun ongelma”. Meininki on kuin sosialismissa.
Alapeukuttakaa vapaasti herravihassanne. Ja ei, en ole esimies. En minäkään niin hölmö ole.
Niinkö? Mun palkka alkaa kakkosella ja pomon seiskalla. Vissi ero. Pomolla on kokonaistyöaika, mulla ei, mutta silti sitä kummasti multakin odotetaan. Ei onnistu.
Toi +500 on tod.näk. lähiesimiehen palkkaan. Se on tosiaan käytännössä tosi pieni töiden määrään nähden, mutta oletuksena kait sitten on, että siitä pääsee paremmin ponnistamaan ylöspäin. Itseäni ketuttaa se että olen joutunut ohjaamaan ja opettamaan monen aloittelevan töitä, mutta en ole ollut esimies enkä saanut siitä mitään paperia, niin minulla ei ole siitä mitään näyttöä cv:ssä ja työnhaussa.
Lopultakin joku ymmärtää, mitä tarkoitan. Lähiesimiehet kantavat vastuun todella pienellä hinnalla, ja riviväkeä ei voisi vähempää kiinnostaa. Omassa työyhteisössäni ei edes ole etenemismahdollisuutta, lähiesimiehistä seuraava on toimitusjohtaja.
Työelämän kiristyminenkin on iskenyt pahimmin juuri tuonne väliportaaseen.
Sitten varmaan kannattaa edetä kilpailevaan firmaan?
Sehän olisi hyvä ratkaisu kaikille tässä ketjussa. Kilpailevasta firmasta varmaan sitten tulevat meidän firmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekisivät edes muuten töitä, mutta kun nykynuoret (eivät kolmekymppiset vaan vielä nuoremmat) eivät kykene tekemään töitä! Heti, kun tulee vähänkin vaikeampi homma tai vähän työstressiä, jäädään saikulle!
Siis mitä? Eikö nuoret suostukkaan olemaan sairaana töissä? Buranaa kehiin, niin kyllä se kuume laskee on monikin vanhempi työntekijä sanonut. Siinä on sitten kivaa hoitaa vaikka niitä vanhuksia tai lapsia, kun pääasiahan on, että ei ole turhaan töistä poissa.
Jos työstressiä on liikaa, niin nuori vaihtaa alaa, valitettavasti tämä kyllä näkyy ainakin hoitoalla, ettei nuoret ole mitään idiootteja, joiden selkänahasta voi huoletta vetää säästöjä ja saada bonuksia.
Meillä moni jää pois töistä etteivät tartuta muita. Meillä on monilla lapsia ja siitäkös kiva kierre saadaan kun yksi itsekäs tulee tartuttamaan muut ja sitten on seuraavaksi kaikkien lapset perä jälkeen kipeänä.
Just tämä! Munkin lapseni nuolee päiväkodin seiniä 40 h viikossa, mutta jos hän sairastuu, se on mun työkaverini Pirjon vika, kun tuli räkäisenä töihin.
Asun yksin, että sikäli helppo arvata, mistä tartunta tod.näk. tulee.
Et sitten edes kauppaan uskaltaudu?
Vierailija kirjoitti:
pullamössösukupolvi
On eläkkeellä nostelemassa ansaitsemattomia eläkkeitään.
Minä olen kehittänyt itseäni myös vapaa-ajalla, koska olen halunnut päästä eteenpäin urallani ja vaurastua. Opiskeluaikana pänttäsin hiki hatussa ja juoksin harjoitteluja läpi Suomessa ja ulkomailla. Ensimmäiset 8 vuotta painoin muiden leivissä tukka putkella. Viitisen vuotta sitten perustin hankkimieni osaamisten pohjalle yrityksen, joka kasvaa ja menestyy todella hyvin.
Alun ponnistelujen jälkeen työmäärä on nykyään laskeutunut maltilliselle tasolle, ja tienaan miltei 10-kertaisesti keskivertopalkansaajaan nähden. Minusta panostus kannatti, mutta jokainen miettii tietysti itse omalla kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekisivät edes muuten töitä, mutta kun nykynuoret (eivät kolmekymppiset vaan vielä nuoremmat) eivät kykene tekemään töitä! Heti, kun tulee vähänkin vaikeampi homma tai vähän työstressiä, jäädään saikulle!
Siis mitä? Eikö nuoret suostukkaan olemaan sairaana töissä? Buranaa kehiin, niin kyllä se kuume laskee on monikin vanhempi työntekijä sanonut. Siinä on sitten kivaa hoitaa vaikka niitä vanhuksia tai lapsia, kun pääasiahan on, että ei ole turhaan töistä poissa.
Jos työstressiä on liikaa, niin nuori vaihtaa alaa, valitettavasti tämä kyllä näkyy ainakin hoitoalla, ettei nuoret ole mitään idiootteja, joiden selkänahasta voi huoletta vetää säästöjä ja saada bonuksia.
Meillä moni jää pois töistä etteivät tartuta muita. Meillä on monilla lapsia ja siitäkös kiva kierre saadaan kun yksi itsekäs tulee tartuttamaan muut ja sitten on seuraavaksi kaikkien lapset perä jälkeen kipeänä.
Just tämä! Munkin lapseni nuolee päiväkodin seiniä 40 h viikossa, mutta jos hän sairastuu, se on mun työkaverini Pirjon vika, kun tuli räkäisenä töihin.
Työnanjata on sanonut ettei se Pirjo saa tulla räkää levittämään töihin. Se maksaa firmalle kun flunssakautena kaikki on vuoronperään poissa. Pirjon sädekehä ei kiillä sen kirkkaammin vaikka räkäisenä sinne rämpii vaan päin vastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekisivät edes muuten töitä, mutta kun nykynuoret (eivät kolmekymppiset vaan vielä nuoremmat) eivät kykene tekemään töitä! Heti, kun tulee vähänkin vaikeampi homma tai vähän työstressiä, jäädään saikulle!
Siis mitä? Eikö nuoret suostukkaan olemaan sairaana töissä? Buranaa kehiin, niin kyllä se kuume laskee on monikin vanhempi työntekijä sanonut. Siinä on sitten kivaa hoitaa vaikka niitä vanhuksia tai lapsia, kun pääasiahan on, että ei ole turhaan töistä poissa.
Jos työstressiä on liikaa, niin nuori vaihtaa alaa, valitettavasti tämä kyllä näkyy ainakin hoitoalla, ettei nuoret ole mitään idiootteja, joiden selkänahasta voi huoletta vetää säästöjä ja saada bonuksia.
Meillä moni jää pois töistä etteivät tartuta muita. Meillä on monilla lapsia ja siitäkös kiva kierre saadaan kun yksi itsekäs tulee tartuttamaan muut ja sitten on seuraavaksi kaikkien lapset perä jälkeen kipeänä.
Just tämä! Munkin lapseni nuolee päiväkodin seiniä 40 h viikossa, mutta jos hän sairastuu, se on mun työkaverini Pirjon vika, kun tuli räkäisenä töihin.
Työnanjata on sanonut ettei se Pirjo saa tulla räkää levittämään töihin. Se maksaa firmalle kun flunssakautena kaikki on vuoronperään poissa. Pirjon sädekehä ei kiillä sen kirkkaammin vaikka räkäisenä sinne rämpii vaan päin vastoin.
Näin on. Jos se saamarin Pirjo pysyisi poissa töistä, ei kukaan lapsiperheellisistä sairastuisi tai hoitaisi sairaita lapsiaan flunssakautena. Pirjo levittää pahaa karmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jossain viime vuonna tv-stä tulleessa Mooren dokumenttiohjelmassa , joka kertoi Euroopasta, kerrottiin, että Saksassa työaikalainsäädäntö kieltää työnantajaa soittamassa tai lähettämästä sähköpostia työntekijöille työajan ulkopuolella. Joissain firmoissa oli jopa niin, ettei keskus yhdistänyt työntekijöiden numeroon muuta kuin työaikana. Liekö totta vai tarua?
Meillä esimiehille, ihan täällä Suomessa, on asetettu tiukat rajat mihin aikaan saa soittaa. Vaikka työpaikka palaisi tai kaikki huomenna vuorossa olevat jäisivät rekan alle ei työntekijöille saa soittaa viiden jäljeen illalla tai ennen seitsemää aamulla.
Viestejä saa laittaa olisiko ollut kymmeneen asti illalla ja aloittaa kuudelta aamulla mutta ei saa olettaa tai vaatia että niihin vastataan.
Ja meillä muuten näkyy myös niiden duunarien palkassa se jos he ovat valmiita vastaamaan puhelimeen vapaa-ajalla esim neuvoakseen toista työntekijää mutta heillekään ei tietenkään saa soittaa noiden kellon aikojen ulkopuolella. Ketään ei siihen voi pakottaa, se on oma valinta.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kehittänyt itseäni myös vapaa-ajalla, koska olen halunnut päästä eteenpäin urallani ja vaurastua. Opiskeluaikana pänttäsin hiki hatussa ja juoksin harjoitteluja läpi Suomessa ja ulkomailla. Ensimmäiset 8 vuotta painoin muiden leivissä tukka putkella. Viitisen vuotta sitten perustin hankkimieni osaamisten pohjalle yrityksen, joka kasvaa ja menestyy todella hyvin.
Alun ponnistelujen jälkeen työmäärä on nykyään laskeutunut maltilliselle tasolle, ja tienaan miltei 10-kertaisesti keskivertopalkansaajaan nähden. Minusta panostus kannatti, mutta jokainen miettii tietysti itse omalla kohdalla.
TRÖÖT, Antti Rinne ja Li Andersson eivät hyväksy. On epätasa-arvoa jos joku saa enemmä kuin toinen!
Kaupan alalla on paljon sellasia nuoria jotka tekee 15-30 tuntia viikossa. Yleensä kun tarvitaan kiireesti joku, niin lähtee yhteinen viesti kaikille , et kuka ottaa vuoron. Mut huomattu on et ei kiinnosta juur nuoria, vapaa-aika on ilmeisesti tärkeämpää. Joskus tietysti ei kukaan pääsekään lähtemään vaikka loppuviikoks töihin, mutta kun alkaa olla aika yleistä.
Työttömissä olisi varmasti paljon sellaisia jotka vastaisivat siihen puhelimeen myös työajan ulkopuolella. Ilmainen vinkki kaikille työnanatajille
Vierailija kirjoitti:
Jossain viime vuonna tv-stä tulleessa Mooren dokumenttiohjelmassa , joka kertoi Euroopasta, kerrottiin, että Saksassa työaikalainsäädäntö kieltää työnantajaa soittamassa tai lähettämästä sähköpostia työntekijöille työajan ulkopuolella. Joissain firmoissa oli jopa niin, ettei keskus yhdistänyt työntekijöiden numeroon muuta kuin työaikana. Liekö totta vai tarua?
Saksassa on muutenkin tiukemmat säädökset.
Jos vaikka työntekijä on tehnyt liian pitkän työpäivän ja ajaa kotimatkalla kolarin, niin syyllinen kolariin on työnantaja. Se voi tulla työnantajalle hyvinkin kalliiksi.
Suomalaisille työntekijöille tämä sääntö tulee usein yllätyksenä ja selviää vasta kun esimies tulee erikseen sanomaan siitä.
Saksassa pidetään ihan kunnon pelotteilla huoli siitä että työpäivät eivät veny liikaa. Siellä onkin paljon vahvemmat ammattiliitot kuin meillä.
Onhan se hullua, että työnantaja luottaa alaisiin niin paljon, että on laskenut työvoimantarpeenkin sen varaan, että soittelee sitten tarvittaessa työntekijöille kotiin, kuka tulisi tekemään työvuorot. Tai tekisikö työntekijä seuraavan yön aikana tarpeellisen excel-taulukon pomolle aamuksi.