IS: Työviesteihin ei haluta vastata, eikä oman alan keskusteluita seurata – Nuoret pitävät kiinni vapaa-ajasta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän työpaikalla saatiin kerran mojova riita aikaiseksi esimiehen kanssa. Hän on sitä mieltä, että työntekijöiden kuuluu joustaa ja tehdä töitä myös vapaa-ajalla, koska hän myös itse tekee niin. Hän heittäytyy myös marttyyriksi, jos joku haluaa pitää lounastauon, koska hänestä ruuan voi syödä samalla kun tekee töitä.

Muistittehan sanoa, että noi on huomioitu esimiehen palkassa, mutta ei teidän?

Tää on kyllä aina yhtä mahtavaa suomalaisessa työyhteisössä. Esimiehen palkka on bruttona ehkä 500 enemmän kuin alaisen, ja veroprogressio syö siitäkin suuren osan. Sitten alaiset pyörittelevät silmiään ja ovat joka asiasta että ”ei ole minun ongelma”. Meininki on kuin sosialismissa.

Alapeukuttakaa vapaasti herravihassanne. Ja ei, en ole esimies. En minäkään niin hölmö ole.

Ihan varmasti näin. Kyllä ihan hyvää hyvyyttään on samat ihmiset vuosikymmeniä esimiehinä, oikeaa vapaaehtoistyötä. Vai olisko kuitenkin niin, että paperinpyörittely ei monelta osin kuitenkaan ole yhtä raskasta kuin mummojen ja pappojen pyörittely sängyssä? Sitten saa vielä enemmän palkkaa, jos tekee ylitöitä, niitä voi kerryttää ja pitää vaikka viikon ylimääräisen loman. Lisäksi ne säästöistä tulevat bonukset ja ties mitä muuta mitä meille duunareille ei paljasteta.

En tunne hoitoalaa, mutta ainakin tällä palstalla tuntuu olevan voimafantasia, kuinka kaikki hoitajat jäävät yhtä aikaa kotiin hoitamaan sairasta lasta ”koska on oikeus”, ja pomo kääntelee yksin kaikki mummot, ”koska on vastuussa”. Siitä varmasti äkkiä tulee ylitöitä niin että voi pitää viikon vapaata.

Kuten sanottua, onneksi en ole pomo.

Ihan oikeasti nuoret opiskelee työn ohessa pari muuta ammattia ja tekee ihan älyttömästi kaikkea vapaaehtoista vapaa-ajallaan työpaikkansa eteen. Ei ole enää järkevän rajoissa. Kohta joudutaan hoitamaan kasapäin 40v burnout-ihmisiä tai vaihtamaan heille uusia hiirikäsiä.

Vierailija kirjoitti:

No kyllä itse pidän vähän omituisena, jos ei vapaa-ajalla kiinnosta oman alan seuraaminen. Tyyliin edes välillä seuraa vaikka somessa jotain ammattiryhmiä tai lukee alan kirjoja, artikkeleita, mikä nyt olennaista siinä omalla alalla on. Ei nyt perinteisiin duunariammatteihin ehkä päde, mutta yhtään luovempaan työhön tarvitaan kyllä se aito innostus.

Sähköpostia ei mielestäni tarvitse seurata, tai puhelintakaan. Pomolle soitan takaisin, jos huomaan että on soittanut.

Suurin osa ihmisistä ei työskentele Punavuorelaisessa ajatushautomossa tai joillain superkilpaillulla, syvää omistautumista vaativalla luovalla alalla. Väitätkö muuten, että perinteisissä duunariammateissa ei ole kehittymisen varaa tai uusia asioita opittavana?

Se, että vaikka puutarhurina tilaat puutarhalehteä tai käyt joskus puutarhapäivillä (?) on eri asia kuin hoitaa palkkatyöläisenä täydennyskoulutuksesi täysin omalla ajallasi ja roikkua epätoivoisesti työasioiden parissa kaikki illat. Ihminen voi myös olla vaikka esimerkillisen hyvä virkamies mutta nämäkin hommat ehtii hoitaa työasioiden puitteissa tai ainakin ennen ehti. Se, että jengiä vähennetään niin että kukaan ei ehdi kehittää itseään tai pysyä edes ajan tasalla asioissa mitkä pitäisi opettaa työn ohessa ei velvoita ketään panostamaan siihen vapaa-aikaansa, joka on tarkoitettu työstä palautumiseen.

Vierailija kirjoitti:

Ihan oikeasti nuoret opiskelee työn ohessa pari muuta ammattia ja tekee ihan älyttömästi kaikkea vapaaehtoista vapaa-ajallaan työpaikkansa eteen. Ei ole enää järkevän rajoissa. Kohta joudutaan hoitamaan kasapäin 40v burnout-ihmisiä tai vaihtamaan heille uusia hiirikäsiä.

höpsistä

Vierailija kirjoitti:

8-8-8, minä olen aina tehnyt selväksi, että minkäänlaisia ylitöitä en tee

Kyllä jämpti on näin! Tavataan taas vappumarssilla!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nyt ehkä vähän pikkumainen, mutta olen huomannut myös, että nuoret käyvät surutta työajalla vessassa, ja vanhemmat työntekijät osaa jotenkin ajoittaa vessahädät taukoihinsa. 

Mitään tekemistä tällä ei varmaankaan ole esim. vaihdevuosien kanssa? Ja kyllä, olen huomannut saman, että osa vanhemmista työntekijöistä huokailee että kun taaskaan ei ole 5 tuntiin päässyt vessaan, vaikka oikeasti olisi aivan hyvin voinut käydä jo vaikka kuinka kertaa. Ihan sitä samaa marttyrointia kuin sekin, että työpaikalla "pitää" olla 30 minuuttia etuajassa ja työtehtävä on vaan "pakko" hoitaa loppuun omalla ajalla, koska työntekijän kuuluu uhrata kaikkensa sille työnteolle, eikä omaa vapaa-aikaa tai muita tarpeita vaan saa arvostaa tippaakaan. Että pidättele sitä paskaa sitten koko työpäivän ja pungerra ulos peräsuoli pitkällä ja vertavuotaen vasta kotona.

Joskus joku huomautti kun olin hänen mielestään liian pitkään vessassa, yksityiskohtaisesti kuvailin, miten se paskantaminen sillä kertaa kestikin niin kauan. Ei päivitellyt toista kertaa. Voin myös avoimesti kertoa, miten tamppoonin vaihto ja alapesu kuivauksineen vain vie enemmän aikaa kuin se että pissaa pari desiä jotain karannutta virtsaa paineella sinne pönttöön.

Suosittelen muillekkin, jos haluaa kyttärit hiljaisiksi.

Ehkä se pidätyskyky tosiaan paranee vuosien harjoituksella...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän työpaikalla saatiin kerran mojova riita aikaiseksi esimiehen kanssa. Hän on sitä mieltä, että työntekijöiden kuuluu joustaa ja tehdä töitä myös vapaa-ajalla, koska hän myös itse tekee niin. Hän heittäytyy myös marttyyriksi, jos joku haluaa pitää lounastauon, koska hänestä ruuan voi syödä samalla kun tekee töitä.

Muistittehan sanoa, että noi on huomioitu esimiehen palkassa, mutta ei teidän?

Tää on kyllä aina yhtä mahtavaa suomalaisessa työyhteisössä. Esimiehen palkka on bruttona ehkä 500 enemmän kuin alaisen, ja veroprogressio syö siitäkin suuren osan. Sitten alaiset pyörittelevät silmiään ja ovat joka asiasta että ”ei ole minun ongelma”. Meininki on kuin sosialismissa.

Alapeukuttakaa vapaasti herravihassanne. Ja ei, en ole esimies. En minäkään niin hölmö ole.

Niinkö? Mun palkka alkaa kakkosella ja pomon seiskalla. Vissi ero. Pomolla on kokonaistyöaika, mulla ei, mutta silti sitä kummasti multakin odotetaan. Ei onnistu.

Jossain viime vuonna tv-stä tulleessa Mooren dokumenttiohjelmassa , joka kertoi Euroopasta, kerrottiin, että Saksassa työaikalainsäädäntö kieltää työnantajaa soittamassa tai lähettämästä sähköpostia työntekijöille työajan ulkopuolella. Joissain firmoissa oli jopa niin, ettei keskus yhdistänyt työntekijöiden numeroon muuta kuin työaikana. Liekö totta vai tarua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän työpaikalla saatiin kerran mojova riita aikaiseksi esimiehen kanssa. Hän on sitä mieltä, että työntekijöiden kuuluu joustaa ja tehdä töitä myös vapaa-ajalla, koska hän myös itse tekee niin. Hän heittäytyy myös marttyyriksi, jos joku haluaa pitää lounastauon, koska hänestä ruuan voi syödä samalla kun tekee töitä.

Muistittehan sanoa, että noi on huomioitu esimiehen palkassa, mutta ei teidän?

Tää on kyllä aina yhtä mahtavaa suomalaisessa työyhteisössä. Esimiehen palkka on bruttona ehkä 500 enemmän kuin alaisen, ja veroprogressio syö siitäkin suuren osan. Sitten alaiset pyörittelevät silmiään ja ovat joka asiasta että ”ei ole minun ongelma”. Meininki on kuin sosialismissa.

Alapeukuttakaa vapaasti herravihassanne. Ja ei, en ole esimies. En minäkään niin hölmö ole.

Ihan varmasti näin. Kyllä ihan hyvää hyvyyttään on samat ihmiset vuosikymmeniä esimiehinä, oikeaa vapaaehtoistyötä. Vai olisko kuitenkin niin, että paperinpyörittely ei monelta osin kuitenkaan ole yhtä raskasta kuin mummojen ja pappojen pyörittely sängyssä? Sitten saa vielä enemmän palkkaa, jos tekee ylitöitä, niitä voi kerryttää ja pitää vaikka viikon ylimääräisen loman. Lisäksi ne säästöistä tulevat bonukset ja ties mitä muuta mitä meille duunareille ei paljasteta.

En tunne hoitoalaa, mutta ainakin tällä palstalla tuntuu olevan voimafantasia, kuinka kaikki hoitajat jäävät yhtä aikaa kotiin hoitamaan sairasta lasta ”koska on oikeus”, ja pomo kääntelee yksin kaikki mummot, ”koska on vastuussa”. Siitä varmasti äkkiä tulee ylitöitä niin että voi pitää viikon vapaata.

Kuten sanottua, onneksi en ole pomo.

Pomo on hoitoalalla paperihommissa. Apulaisosastonhoitaja on joskus 50 % kentällä, loput konttorissa. Pomon tehtävä on mm. rekrytoida sijaiset. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa hommissa koko ajatus siitä että on erikseen vapaa-aika ja työaika on totaalisen vanhentunut. Ei kukaan maksa nk. asiantuntijaduuneissa siitä että kökötetään konttorilla vaan siitä että hoidetaan tietyt hommat ja pysytään mukana asioiden muutoksessa. Kyllä se vaatii aitoa kiinnostusta omaa alaa kohtaan ja halua seurata sen kehittymistä ilman tuntien ja minuuttien laskemista.

Siinä tapauksessa voi sitten järjestää asian niin, että alan seuraaminen on mahdollista työajan puitteissa. Edellisessä työpaikassani oli älytöntä, että kahvihuoneen pöydälle kannettiin koko ajan jotain ohjeistusta ja tiedotetta, jotka piti sitten kahvitauolla lukea. Usein ne jäi lukematta ja sitten tuli valitusta, kun kukaan ei ole mistään perillä.

No kun se koko ajatus työajasta ei ole relevantti. Ei kukaan maksa siellä konttorilla nököttämisestä vaan siitä että hoidetaan tietyt hommat.

Tottakai se on relevantti. Jos hommien hoitamiseen menee aikaa x ja alan seuraamiseen aika y, tottakai sinun palkkasi pitää katsoa sen x+y:n mukaan eikä pelkästään x:n.

Jos työntekijä ei saa pitää aikaa relevanttina, ei myöskään työnantaja saa maksaa palkkaa pelkästään töissä nököttämisestä vaan pitää maksaa muustakin.

Ainakin minä olen aina sopinut kuukausipalkan plus muut tilpehöörit johon kuuluu tiettyjen hommien hoitaminen. Työaika on virallisesti krijattu johonkin praapuskaan mutta ei sillä ole mitään merkitystä mitä siinä lukee. Oma moka jos neuvottelen huonon diilin.

No silloin tietysti pidetään kiinni niistä sovituista. Mutta minun edellisessä työsopimuksessani ei ainakaan lukenut, että kahvitauoilla tehtäviini kuuluu lukea kaikenlaista tiedotetta ja pumaskaa. Ihan tuntipalkka oli sovittu ja miksi ihmeessä joustaisin työn tekemiseen käytetystä ajasta, kun ei palkanmaksussakaan jousteta yhtään? Tasan työvuorolistan mukaiset tunnit maksetaan eikä sielläkään ole mitään ekstraa.

Miten muuten ylipäätään tiedät, mitä työssäsi teet, jos et pysty lukemaan yhtään työhösi liittyvää tiedotetta?

Ensinnäkin puhuin edellisestä työpaikastani. Toiseksi, missä sanoin, etten koskaan niitä lukenut. Joskus jäin lukemaan niitä esim työpäivän jälkeen. Aina oli kuitenkin joku porukassa, joka ei ollut lukenut ja sitten tuli tietokatkoja ja väärinymmärryksiä. Vähemmällä olisi päästy, jos kerran viikossa olisi varattu 10 minuuttia työajasta tähän. Mutta kun työpisteellä ollaan minuutilleen sen työajan ja tiedotteet ovat siellä taukotilassa, eihän niitä voi lukea kuin tauolla tai pois lähtiessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kyllä itse pidän vähän omituisena, jos ei vapaa-ajalla kiinnosta oman alan seuraaminen. Tyyliin edes välillä seuraa vaikka somessa jotain ammattiryhmiä tai lukee alan kirjoja, artikkeleita, mikä nyt olennaista siinä omalla alalla on. Ei nyt perinteisiin duunariammatteihin ehkä päde, mutta yhtään luovempaan työhön tarvitaan kyllä se aito innostus.

Sähköpostia ei mielestäni tarvitse seurata, tai puhelintakaan. Pomolle soitan takaisin, jos huomaan että on soittanut.

Suurin osa ihmisistä ei työskentele Punavuorelaisessa ajatushautomossa tai joillain superkilpaillulla, syvää omistautumista vaativalla luovalla alalla. Väitätkö muuten, että perinteisissä duunariammateissa ei ole kehittymisen varaa tai uusia asioita opittavana?

Se, että vaikka puutarhurina tilaat puutarhalehteä tai käyt joskus puutarhapäivillä (?) on eri asia kuin hoitaa palkkatyöläisenä täydennyskoulutuksesi täysin omalla ajallasi ja roikkua epätoivoisesti työasioiden parissa kaikki illat. Ihminen voi myös olla vaikka esimerkillisen hyvä virkamies mutta nämäkin hommat ehtii hoitaa työasioiden puitteissa tai ainakin ennen ehti. Se, että jengiä vähennetään niin että kukaan ei ehdi kehittää itseään tai pysyä edes ajan tasalla asioissa mitkä pitäisi opettaa työn ohessa ei velvoita ketään panostamaan siihen vapaa-aikaansa, joka on tarkoitettu työstä palautumiseen.

Nyt tuli viisasta tekstiä.

No huh, huh. Onneksi olen työtön.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka olen vain tavallinen hoitsu, minuakin ärsyttää, että esimies odottaa, että haukkana vastaan kotona nukkumapäivänä ja vapailla viesteihin. Jos pääsen töistä klo 7.15 ja panen nukkumaan, tulee kiukutteluja, jos en klo 10.00 vastaa työviestiin.

Joten äänestäisin myös, että vapaalla ei tarvitse lukea työpaikan sähköposteja

  Eihän sinun ole mikään pakko niihin työasioihin liittyviin viesteihin vastata vapaa-ajallasi. Jos vastaat, niin et ainakaan ilmaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa hommissa koko ajatus siitä että on erikseen vapaa-aika ja työaika on totaalisen vanhentunut. Ei kukaan maksa nk. asiantuntijaduuneissa siitä että kökötetään konttorilla vaan siitä että hoidetaan tietyt hommat ja pysytään mukana asioiden muutoksessa. Kyllä se vaatii aitoa kiinnostusta omaa alaa kohtaan ja halua seurata sen kehittymistä ilman tuntien ja minuuttien laskemista.

Siinä tapauksessa voi sitten järjestää asian niin, että alan seuraaminen on mahdollista työajan puitteissa. Edellisessä työpaikassani oli älytöntä, että kahvihuoneen pöydälle kannettiin koko ajan jotain ohjeistusta ja tiedotetta, jotka piti sitten kahvitauolla lukea. Usein ne jäi lukematta ja sitten tuli valitusta, kun kukaan ei ole mistään perillä.

No kun se koko ajatus työajasta ei ole relevantti. Ei kukaan maksa siellä konttorilla nököttämisestä vaan siitä että hoidetaan tietyt hommat.

Tottakai se on relevantti. Jos hommien hoitamiseen menee aikaa x ja alan seuraamiseen aika y, tottakai sinun palkkasi pitää katsoa sen x+y:n mukaan eikä pelkästään x:n.

Jos työntekijä ei saa pitää aikaa relevanttina, ei myöskään työnantaja saa maksaa palkkaa pelkästään töissä nököttämisestä vaan pitää maksaa muustakin.

Ainakin minä olen aina sopinut kuukausipalkan plus muut tilpehöörit johon kuuluu tiettyjen hommien hoitaminen. Työaika on virallisesti krijattu johonkin praapuskaan mutta ei sillä ole mitään merkitystä mitä siinä lukee. Oma moka jos neuvottelen huonon diilin.

No silloin tietysti pidetään kiinni niistä sovituista. Mutta minun edellisessä työsopimuksessani ei ainakaan lukenut, että kahvitauoilla tehtäviini kuuluu lukea kaikenlaista tiedotetta ja pumaskaa. Ihan tuntipalkka oli sovittu ja miksi ihmeessä joustaisin työn tekemiseen käytetystä ajasta, kun ei palkanmaksussakaan jousteta yhtään? Tasan työvuorolistan mukaiset tunnit maksetaan eikä sielläkään ole mitään ekstraa.

Miten muuten ylipäätään tiedät, mitä työssäsi teet, jos et pysty lukemaan yhtään työhösi liittyvää tiedotetta?

Meillä kerrotaan vuoron alussa mitä ja kuinka paljon ja sitten katsellaan koneelta työohjeita ja havainnekuvia. Kotoa käsin ei pääse näkemään mitään, ovat muurien takana. Sähköpostit voi katsoa, mutta silloin pitää luovuttaa oma kone it-osaston haltuun. Saat takaisin täynnä kaikkea seuranta, etähallinta ja vakoilusoftaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän työpaikalla saatiin kerran mojova riita aikaiseksi esimiehen kanssa. Hän on sitä mieltä, että työntekijöiden kuuluu joustaa ja tehdä töitä myös vapaa-ajalla, koska hän myös itse tekee niin. Hän heittäytyy myös marttyyriksi, jos joku haluaa pitää lounastauon, koska hänestä ruuan voi syödä samalla kun tekee töitä.

Muistittehan sanoa, että noi on huomioitu esimiehen palkassa, mutta ei teidän?

Tää on kyllä aina yhtä mahtavaa suomalaisessa työyhteisössä. Esimiehen palkka on bruttona ehkä 500 enemmän kuin alaisen, ja veroprogressio syö siitäkin suuren osan. Sitten alaiset pyörittelevät silmiään ja ovat joka asiasta että ”ei ole minun ongelma”. Meininki on kuin sosialismissa.

Alapeukuttakaa vapaasti herravihassanne. Ja ei, en ole esimies. En minäkään niin hölmö ole.

Niinkö? Mun palkka alkaa kakkosella ja pomon seiskalla. Vissi ero. Pomolla on kokonaistyöaika, mulla ei, mutta silti sitä kummasti multakin odotetaan. Ei onnistu.

Toi +500 on tod.näk. lähiesimiehen palkkaan. Se on tosiaan käytännössä tosi pieni töiden määrään nähden, mutta oletuksena kait sitten on, että siitä pääsee paremmin ponnistamaan ylöspäin. Itseäni ketuttaa se että olen joutunut ohjaamaan ja opettamaan monen aloittelevan töitä, mutta en ole ollut esimies enkä saanut siitä mitään paperia, niin minulla ei ole siitä mitään näyttöä cv:ssä ja työnhaussa.

Olen samaa mieltä, ettei ole pakko noteerata työviestejä, mutta jos työpaikalta soitetaan, niin silloin pitää vastata tai soittaa takaisin. Vapaa-ajallani en halua olla muiden työntekijöiden kanssa tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekisivät edes muuten töitä, mutta kun nykynuoret (eivät kolmekymppiset vaan vielä nuoremmat) eivät kykene tekemään töitä! Heti, kun tulee vähänkin vaikeampi homma tai vähän työstressiä, jäädään saikulle!

Siis mitä? Eikö nuoret suostukkaan olemaan sairaana töissä? Buranaa kehiin, niin kyllä se kuume laskee on monikin vanhempi työntekijä sanonut. Siinä on sitten kivaa hoitaa vaikka niitä vanhuksia tai lapsia, kun pääasiahan on, että ei ole turhaan töistä poissa.

Jos työstressiä on liikaa, niin nuori vaihtaa alaa, valitettavasti tämä kyllä näkyy ainakin hoitoalla, ettei nuoret ole mitään idiootteja, joiden selkänahasta voi huoletta vetää säästöjä ja saada bonuksia.

Meillä moni jää pois töistä etteivät tartuta muita. Meillä on monilla lapsia ja siitäkös kiva kierre saadaan kun yksi itsekäs tulee tartuttamaan muut ja sitten on seuraavaksi kaikkien lapset perä jälkeen kipeänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa hommissa koko ajatus siitä että on erikseen vapaa-aika ja työaika on totaalisen vanhentunut. Ei kukaan maksa nk. asiantuntijaduuneissa siitä että kökötetään konttorilla vaan siitä että hoidetaan tietyt hommat ja pysytään mukana asioiden muutoksessa. Kyllä se vaatii aitoa kiinnostusta omaa alaa kohtaan ja halua seurata sen kehittymistä ilman tuntien ja minuuttien laskemista.

Siinä tapauksessa voi sitten järjestää asian niin, että alan seuraaminen on mahdollista työajan puitteissa. Edellisessä työpaikassani oli älytöntä, että kahvihuoneen pöydälle kannettiin koko ajan jotain ohjeistusta ja tiedotetta, jotka piti sitten kahvitauolla lukea. Usein ne jäi lukematta ja sitten tuli valitusta, kun kukaan ei ole mistään perillä.

No kun se koko ajatus työajasta ei ole relevantti. Ei kukaan maksa siellä konttorilla nököttämisestä vaan siitä että hoidetaan tietyt hommat.

Tottakai se on relevantti. Jos hommien hoitamiseen menee aikaa x ja alan seuraamiseen aika y, tottakai sinun palkkasi pitää katsoa sen x+y:n mukaan eikä pelkästään x:n.

Jos työntekijä ei saa pitää aikaa relevanttina, ei myöskään työnantaja saa maksaa palkkaa pelkästään töissä nököttämisestä vaan pitää maksaa muustakin.

Ainakin minä olen aina sopinut kuukausipalkan plus muut tilpehöörit johon kuuluu tiettyjen hommien hoitaminen. Työaika on virallisesti krijattu johonkin praapuskaan mutta ei sillä ole mitään merkitystä mitä siinä lukee. Oma moka jos neuvottelen huonon diilin.

No silloin tietysti pidetään kiinni niistä sovituista. Mutta minun edellisessä työsopimuksessani ei ainakaan lukenut, että kahvitauoilla tehtäviini kuuluu lukea kaikenlaista tiedotetta ja pumaskaa. Ihan tuntipalkka oli sovittu ja miksi ihmeessä joustaisin työn tekemiseen käytetystä ajasta, kun ei palkanmaksussakaan jousteta yhtään? Tasan työvuorolistan mukaiset tunnit maksetaan eikä sielläkään ole mitään ekstraa.

Miten muuten ylipäätään tiedät, mitä työssäsi teet, jos et pysty lukemaan yhtään työhösi liittyvää tiedotetta?

Eräällä työnantajalla olisi pitänyt käydä verkkokursseja omalla ajalla ilman palkkaa. Kellokorttia ei ollut eli jos työpäivä venyi siitä ei maksettu. Ei kukaan niitä kursseja alkanut käydä ja se kostautui asiakkaille sekä työnantajalle palautteiden muodossa.

Sen jälkeen esimies toi oman henkilökohtaisen läppärin töihin että sillä voisi verkkokursseja käydä mutta kukaan ei järjestänyt aikaa siihen.

Vierailija kirjoitti:

Tässä elämässä nyt vaan on kaikkea kiinnostavampaa ja mielekkäämpää kuin työt. Yllätys joillekin.

  Totta. Töitä vain sen verran että elättää itsensä, korkeintaan kahdeksan tuntia päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän työpaikalla saatiin kerran mojova riita aikaiseksi esimiehen kanssa. Hän on sitä mieltä, että työntekijöiden kuuluu joustaa ja tehdä töitä myös vapaa-ajalla, koska hän myös itse tekee niin. Hän heittäytyy myös marttyyriksi, jos joku haluaa pitää lounastauon, koska hänestä ruuan voi syödä samalla kun tekee töitä.

Muistittehan sanoa, että noi on huomioitu esimiehen palkassa, mutta ei teidän?

Tää on kyllä aina yhtä mahtavaa suomalaisessa työyhteisössä. Esimiehen palkka on bruttona ehkä 500 enemmän kuin alaisen, ja veroprogressio syö siitäkin suuren osan. Sitten alaiset pyörittelevät silmiään ja ovat joka asiasta että ”ei ole minun ongelma”. Meininki on kuin sosialismissa.

Alapeukuttakaa vapaasti herravihassanne. Ja ei, en ole esimies. En minäkään niin hölmö ole.

Niinkö? Mun palkka alkaa kakkosella ja pomon seiskalla. Vissi ero. Pomolla on kokonaistyöaika, mulla ei, mutta silti sitä kummasti multakin odotetaan. Ei onnistu.

Toi +500 on tod.näk. lähiesimiehen palkkaan. Se on tosiaan käytännössä tosi pieni töiden määrään nähden, mutta oletuksena kait sitten on, että siitä pääsee paremmin ponnistamaan ylöspäin. Itseäni ketuttaa se että olen joutunut ohjaamaan ja opettamaan monen aloittelevan töitä, mutta en ole ollut esimies enkä saanut siitä mitään paperia, niin minulla ei ole siitä mitään näyttöä cv:ssä ja työnhaussa.

Lopultakin joku ymmärtää, mitä tarkoitan. Lähiesimiehet kantavat vastuun todella pienellä hinnalla, ja riviväkeä ei voisi vähempää kiinnostaa. Omassa työyhteisössäni ei edes ole etenemismahdollisuutta, lähiesimiehistä seuraava on toimitusjohtaja.

Työelämän kiristyminenkin on iskenyt pahimmin juuri tuonne väliportaaseen.