IS: Työviesteihin ei haluta vastata, eikä oman alan keskusteluita seurata – Nuoret pitävät kiinni vapaa-ajasta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa hommissa koko ajatus siitä että on erikseen vapaa-aika ja työaika on totaalisen vanhentunut. Ei kukaan maksa nk. asiantuntijaduuneissa siitä että kökötetään konttorilla vaan siitä että hoidetaan tietyt hommat ja pysytään mukana asioiden muutoksessa. Kyllä se vaatii aitoa kiinnostusta omaa alaa kohtaan ja halua seurata sen kehittymistä ilman tuntien ja minuuttien laskemista.

Siinä tapauksessa voi sitten järjestää asian niin, että alan seuraaminen on mahdollista työajan puitteissa. Edellisessä työpaikassani oli älytöntä, että kahvihuoneen pöydälle kannettiin koko ajan jotain ohjeistusta ja tiedotetta, jotka piti sitten kahvitauolla lukea. Usein ne jäi lukematta ja sitten tuli valitusta, kun kukaan ei ole mistään perillä.

No kun se koko ajatus työajasta ei ole relevantti. Ei kukaan maksa siellä konttorilla nököttämisestä vaan siitä että hoidetaan tietyt hommat.

Minua ei ole ikinä kytätty vaikka ikääkin on melkein viisikymmentä.

Silti kytätään sitä konttorilla oloaikaa? Jalkapantaan tai mikrosiruun ihon alle kun vielä saisi sen valvontalaitteen, ettei tarttis kaulassa roikottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa hommissa koko ajatus siitä että on erikseen vapaa-aika ja työaika on totaalisen vanhentunut. Ei kukaan maksa nk. asiantuntijaduuneissa siitä että kökötetään konttorilla vaan siitä että hoidetaan tietyt hommat ja pysytään mukana asioiden muutoksessa. Kyllä se vaatii aitoa kiinnostusta omaa alaa kohtaan ja halua seurata sen kehittymistä ilman tuntien ja minuuttien laskemista.

Siinä tapauksessa voi sitten järjestää asian niin, että alan seuraaminen on mahdollista työajan puitteissa. Edellisessä työpaikassani oli älytöntä, että kahvihuoneen pöydälle kannettiin koko ajan jotain ohjeistusta ja tiedotetta, jotka piti sitten kahvitauolla lukea. Usein ne jäi lukematta ja sitten tuli valitusta, kun kukaan ei ole mistään perillä.

Tätä on kyllä ollut aina kaikilla työpaikoillani. Nykyään vaan huomaa, että nuoremmat työntekijät ei näitä lue, ne selaa aina tauoilla omaa kännykkäänsä.

Niin minäkin teen. Ede hetken irrottaituminen työstä. Päiväkodissa töissä ja päivään ei kuulu edes ruoktaukoa, vain 10 minuutin kahvitauko, sekinkö pitäisi viettää työasioita lukien? Hahhah, justjoo :D

Vierailija kirjoitti:

Tekisivät edes muuten töitä, mutta kun nykynuoret (eivät kolmekymppiset vaan vielä nuoremmat) eivät kykene tekemään töitä! Heti, kun tulee vähänkin vaikeampi homma tai vähän työstressiä, jäädään saikulle!

Meillä taas vanhemmat naiset jäävät herkästi saikulle. Minä en jäänyt saikulle edes masennuksen takia, kun en uskaltanut.

N25

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa hommissa koko ajatus siitä että on erikseen vapaa-aika ja työaika on totaalisen vanhentunut. Ei kukaan maksa nk. asiantuntijaduuneissa siitä että kökötetään konttorilla vaan siitä että hoidetaan tietyt hommat ja pysytään mukana asioiden muutoksessa. Kyllä se vaatii aitoa kiinnostusta omaa alaa kohtaan ja halua seurata sen kehittymistä ilman tuntien ja minuuttien laskemista.

Ai? Itse oon it-arkkitehti ja koodari enkä tee koskaan vapaa-ajallani töitä enkä mitään omaan alaani liittyvää (no: joskus pelaan tietokonepelejä sentään). Hyvin on pärjännyt ja asiakkaat ja oma esimies antavat hyvää palautetta. 

Itse olen pikemminkin sitä mieltä, että jos joutuu uhraamaan vapaa-aikaansa selvitäkseen työstään, on joko väärällä alalla (ei lahjoja ja kykyjä alalle, mitä joutuu kompensoimaan liikatyöllä) tai sitten on tehottomat oppimis- ja tiedonhakutekniikat (esim. luetaan paksuja opuksia sen sijaan että etsittäisiin netistä äkkiä täsmälleen se tieto mitä tarvii työssään).

Hyvä sinä. Oot helpolla alalla. Sun ei tartte esittää instassa alasi neroa tai pitää omaa blogia, että saisit edes niitä töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekisivät edes muuten töitä, mutta kun nykynuoret (eivät kolmekymppiset vaan vielä nuoremmat) eivät kykene tekemään töitä! Heti, kun tulee vähänkin vaikeampi homma tai vähän työstressiä, jäädään saikulle!

Meillä taas vanhemmat naiset jäävät herkästi saikulle. Minä en jäänyt saikulle edes masennuksen takia, kun en uskaltanut.

N25

Meillä just naurettiin, kuinka nuoret jää saikulle jostain pikkuvaivasta, ja vanhat romut raahautuu töihin ihan samoilla vaivoilla vuodesta toiseen. Toki vanhat osaa myös hoitaa/hoidattaa niitä vaivoja fysioterapialla, liikunnalla ja hieronnalla.

No kyllä itse pidän vähän omituisena, jos ei vapaa-ajalla kiinnosta oman alan seuraaminen. Tyyliin edes välillä seuraa vaikka somessa jotain ammattiryhmiä tai lukee alan kirjoja, artikkeleita, mikä nyt olennaista siinä omalla alalla on. Ei nyt perinteisiin duunariammatteihin ehkä päde, mutta yhtään luovempaan työhön tarvitaan kyllä se aito innostus.

Sähköpostia ei mielestäni tarvitse seurata, tai puhelintakaan. Pomolle soitan takaisin, jos huomaan että on soittanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekisivät edes muuten töitä, mutta kun nykynuoret (eivät kolmekymppiset vaan vielä nuoremmat) eivät kykene tekemään töitä! Heti, kun tulee vähänkin vaikeampi homma tai vähän työstressiä, jäädään saikulle!

Meillä taas vanhemmat naiset jäävät herkästi saikulle. Minä en jäänyt saikulle edes masennuksen takia, kun en uskaltanut.

N25

Kannattaako jäädä alalle, joka sairastuttaa?

Oikein. Itse vastaan työpuhelimeeni vapaa-ajalla ainoastaan silloin, kun tiedän saavani vastaamisesta korvauksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka olen vain tavallinen hoitsu, minuakin ärsyttää, että esimies odottaa, että haukkana vastaan kotona nukkumapäivänä ja vapailla viesteihin. Jos pääsen töistä klo 7.15 ja panen nukkumaan, tulee kiukutteluja, jos en klo 10.00 vastaa työviestiin.

Joten äänestäisin myös, että vapaalla ei tarvitse lukea työpaikan sähköposteja

Vuorotyö täälläkin. Toi on just kaikkein ärsyttävintä, että esimies soittaa, kun olen päikkäreillä töiden jälkeen. Vastaan kyllä, jos olen valveilla ja puhelimen vieressä. Ja ylimääräiset vuorot kelpaa kyllä - rahan takia, mutta ei aina vaan voi, esim. jos olen jo sopinut menoja. Enkä ota puhelinta mukaan esim. urheiluharrastuksiin tai ulos lenkille tai suihkuun. Kaikki eivät vaan vietä aikaansa puhelimen vieressä 24/7, eikä sitä voi olettaa tai vaatia.

Silloin voisikin vaatia, jos siitä päivystyksestä maksettaisiin. Mutta kun ei makseta, niin ei voi mitään. Sori. 

Hyvä että nuoretkin ovat tarkkoja vapaa-ajastaan. Ehkä saadaan muutettua tätä orja-kulttuuria.

Tavallinen hoitsu täälläkin ja ärsyyntyisin mihin tahansa aikaan soitosta tai viestistä. Ihan sama vaikka olisin puhelimessa kiinni kaiken vapaa-aikani, mutta työasioita en siihen halua ja olen tämän kyllä tehnyt selväksi töissäkin. Onneksi mitään kiukutteluja tai vastaan väittämisiä ei ole tämän asian suhteen tullut. Oman jaksamisen kannalta pidän tärkeänä, että vapaa-aikana irrottautuu töistä mahdollisimman hyvin. Tälläkin alalla sitä mietittävää riittäisi, pitää olla itse tarkkana sen kanssa ja mulla se lähtee näistä pienistä asioista, eli ei mitään kontaktia töihin vapaalla. Työ on kyllä mielekästä ja jaksan hyvin, en koe hoitoalaa edes raskaaksi enkä voisi ajatella tekeväni mitään muuta. Ajankohtaisia asioita seuraan kyllä, joskus enemmän, joskus en ollenkaan, ja olen lisäkouluttautunutkin, mutta se on itseni takia ja omilla ehdoilla (aikataulut yms.).

Vierailija kirjoitti:

No kyllä itse pidän vähän omituisena, jos ei vapaa-ajalla kiinnosta oman alan seuraaminen. Tyyliin edes välillä seuraa vaikka somessa jotain ammattiryhmiä tai lukee alan kirjoja, artikkeleita, mikä nyt olennaista siinä omalla alalla on. Ei nyt perinteisiin duunariammatteihin ehkä päde, mutta yhtään luovempaan työhön tarvitaan kyllä se aito innostus.

Sähköpostia ei mielestäni tarvitse seurata, tai puhelintakaan. Pomolle soitan takaisin, jos huomaan että on soittanut.

Olet ilmeisesti vielä kahdenkympin puolella?

Ainoastaan imbesilli on yritttäjä toisen leivissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kyllä itse pidän vähän omituisena, jos ei vapaa-ajalla kiinnosta oman alan seuraaminen. Tyyliin edes välillä seuraa vaikka somessa jotain ammattiryhmiä tai lukee alan kirjoja, artikkeleita, mikä nyt olennaista siinä omalla alalla on. Ei nyt perinteisiin duunariammatteihin ehkä päde, mutta yhtään luovempaan työhön tarvitaan kyllä se aito innostus.

Sähköpostia ei mielestäni tarvitse seurata, tai puhelintakaan. Pomolle soitan takaisin, jos huomaan että on soittanut.

Olet ilmeisesti vielä kahdenkympin puolella?

41v että muutaman vuoden jo yli tuosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa hommissa koko ajatus siitä että on erikseen vapaa-aika ja työaika on totaalisen vanhentunut. Ei kukaan maksa nk. asiantuntijaduuneissa siitä että kökötetään konttorilla vaan siitä että hoidetaan tietyt hommat ja pysytään mukana asioiden muutoksessa. Kyllä se vaatii aitoa kiinnostusta omaa alaa kohtaan ja halua seurata sen kehittymistä ilman tuntien ja minuuttien laskemista.

Tämä. Jatkossa nämä asiantutijat pitää hankkia muualta.

Tämä on urpon tapa nostaa uudestaan sama. Mikä vtun tämä up tämä tämä tämä ei ihan älykkään puhetta, mutta koska kokoomuslaisissa sellaisia olisi ollutkaan. Jatkossa jos hankitte niitä asiantuntijoitanne ulkomailta ajettavaksi piippuun, niin maksatte itse niiden sairaslomat ja kuntoutukset ja kulut jotka aiheutatte. Ei mitään sellaista soteuudistusta jossa veronmaksajat maksavat teidän loppuun kulutettujen orjien kuntoutusta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa hommissa koko ajatus siitä että on erikseen vapaa-aika ja työaika on totaalisen vanhentunut. Ei kukaan maksa nk. asiantuntijaduuneissa siitä että kökötetään konttorilla vaan siitä että hoidetaan tietyt hommat ja pysytään mukana asioiden muutoksessa. Kyllä se vaatii aitoa kiinnostusta omaa alaa kohtaan ja halua seurata sen kehittymistä ilman tuntien ja minuuttien laskemista.

Siinä tapauksessa voi sitten järjestää asian niin, että alan seuraaminen on mahdollista työajan puitteissa. Edellisessä työpaikassani oli älytöntä, että kahvihuoneen pöydälle kannettiin koko ajan jotain ohjeistusta ja tiedotetta, jotka piti sitten kahvitauolla lukea. Usein ne jäi lukematta ja sitten tuli valitusta, kun kukaan ei ole mistään perillä.

No kun se koko ajatus työajasta ei ole relevantti. Ei kukaan maksa siellä konttorilla nököttämisestä vaan siitä että hoidetaan tietyt hommat.

Tottakai se on relevantti. Jos hommien hoitamiseen menee aikaa x ja alan seuraamiseen aika y, tottakai sinun palkkasi pitää katsoa sen x+y:n mukaan eikä pelkästään x:n.

Jos työntekijä ei saa pitää aikaa relevanttina, ei myöskään työnantaja saa maksaa palkkaa pelkästään töissä nököttämisestä vaan pitää maksaa muustakin.

Nuoret ovat fiksuja. Eivät halua uuvuttaa itseään töiden takia.

On järkevää vetää rajat työn ja vapaa-ajan välille. Se on etu myös työnantajalle. Uupumus ja siitä aiheutuvat sairauslomat tulevat kalliiksi. Uupumus johtaa myös luovuuden katoamiseen ja työtehon laskuun.

Viisas työnantaja pitää huolen työntekijöiden jaksamisesta, eikä edes oleta että koko ajan pitää olla valmiina vastaamaan viesteihin ja opiskelemaan omalla ajalla.

Työehtosopimuksia en tunne kovin tarkasti, mutta ainakin omalla tuöpaikallani koulutukset ovat työaikaa ja niistä maksetaan palkkaa. Tämä koskee myös niitä koulutuksia joihin työntekijä itse hakeutuu ja joihin saa esimieheltä luvan osallistua.

Yleensä käytäntö on, että työnantaja maksaa koulutukset ja ne ovat työaikaa.

Työpaikallani esimiehillä on myös velvollisuus varmistaa työntekijän jaksaminen jos hän tekee paljon töitä vapaa-ajan kustannuksella.

Muutamista loppuunpalamisista on opittu, että työntekijän jaksaminen on tärkeää koko yrityksen menestykselle.

Meidän työpaikalla saatiin kerran mojova riita aikaiseksi esimiehen kanssa. Hän on sitä mieltä, että työntekijöiden kuuluu joustaa ja tehdä töitä myös vapaa-ajalla, koska hän myös itse tekee niin. Hän heittäytyy myös marttyyriksi, jos joku haluaa pitää lounastauon, koska hänestä ruuan voi syödä samalla kun tekee töitä.

Jos mietitään normaalia tuntipalkkaista duunaria niin työasiat ei kuulu pätkääkään työajan ulkopuolelle ja työnantaja maksaa ainoastaan siitä ajasta mitä töissä olet. Kotona päivystäminen tietyissä duunarin hommissa on sitten asia erikseen mutta tästä myös työnantaja maksaakin kun se lasketaan työajaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekisivät edes muuten töitä, mutta kun nykynuoret (eivät kolmekymppiset vaan vielä nuoremmat) eivät kykene tekemään töitä! Heti, kun tulee vähänkin vaikeampi homma tai vähän työstressiä, jäädään saikulle!

Meillä taas vanhemmat naiset jäävät herkästi saikulle. Minä en jäänyt saikulle edes masennuksen takia, kun en uskaltanut.

N25

Kannattaako jäädä alalle, joka sairastuttaa?

Ei johdu alasta. Itse asiassa pidän alastani ja työpaikastani. Se on tuo tulevaisuuden toivottomuus, joka lyö päälle. Teen pätkätyötä, kun muuta ei ole tarjolla. Nyt jännitän, saanko pitää tämän työpaikan vai pitääkö kohta aloittaa uusi työnhakurumba, eli lähettää 100 hakemusta ja päästä pariin haastatteluun, kun hakijoita alani työpaikkoihin on helposti satoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa hommissa koko ajatus siitä että on erikseen vapaa-aika ja työaika on totaalisen vanhentunut. Ei kukaan maksa nk. asiantuntijaduuneissa siitä että kökötetään konttorilla vaan siitä että hoidetaan tietyt hommat ja pysytään mukana asioiden muutoksessa. Kyllä se vaatii aitoa kiinnostusta omaa alaa kohtaan ja halua seurata sen kehittymistä ilman tuntien ja minuuttien laskemista.

Siinä tapauksessa voi sitten järjestää asian niin, että alan seuraaminen on mahdollista työajan puitteissa. Edellisessä työpaikassani oli älytöntä, että kahvihuoneen pöydälle kannettiin koko ajan jotain ohjeistusta ja tiedotetta, jotka piti sitten kahvitauolla lukea. Usein ne jäi lukematta ja sitten tuli valitusta, kun kukaan ei ole mistään perillä.

Tätä on kyllä ollut aina kaikilla työpaikoillani. Nykyään vaan huomaa, että nuoremmat työntekijät ei näitä lue, ne selaa aina tauoilla omaa kännykkäänsä.

Tauolla kyllä saa selata kännykkää tai käydä tupakalka tai vaikka ottaa nokoset, jos ehtii. Se on juuri tauon tarkoitus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekisivät edes muuten töitä, mutta kun nykynuoret (eivät kolmekymppiset vaan vielä nuoremmat) eivät kykene tekemään töitä! Heti, kun tulee vähänkin vaikeampi homma tai vähän työstressiä, jäädään saikulle!

Meillä taas vanhemmat naiset jäävät herkästi saikulle. Minä en jäänyt saikulle edes masennuksen takia, kun en uskaltanut.

N25

Meillä just naurettiin, kuinka nuoret jää saikulle jostain pikkuvaivasta, ja vanhat romut raahautuu töihin ihan samoilla vaivoilla vuodesta toiseen. Toki vanhat osaa myös hoitaa/hoidattaa niitä vaivoja fysioterapialla, liikunnalla ja hieronnalla.

Meillä suurin osa saikuttajista on 60+ ikäisiä, jotka oikein laskevat että onko kaikki vuoden saikkupäivät jo varmasti käytetty. Joka vaivasta juostaan lääkärissä ja yhtä vanha terkkari siellä komppaa, että "nyt kannattaa hoidattaa kaikki vaivat, eläkeläiset ei enää kiinnosta lääkäreitä". Siispä hiton pitkiä saikkuja jatkuvasti tällä eläkettä odottavalla porukalla, nuoremmat tekevät heidänkin työt ilman sijaisia ja mitään palkanlisiä. Siinä mielessä sopisi, että nuoremmatkin alkaisivat saikuttaa joka kynsivallintulehduksesta.