Jos vielä +kolmekymppisenä on kaupankassa
Niin onko silloin totaalisesti epäonnistunut elämässään?
Miten on te vanhemmat kaupankassa?
Kommentit (211)
Olen 29v yhden lapsen äiti ja tällä hetkellä tuon osaltani leivän pöytään Prisman kassalla. Sen ohessa opiskelen maisteriksi, ja tätä vauhtia ehdin täyttää 30 vuotta siinä kaupan kassalla. Minulla on kokemusta myös opiskelemani alan töistä, mutta halusin enemmän aikaa opinnoille joten siirryin pariksi vuodeksi näihin hommiin. Koen saavuttaneeni elämässä aika lailla kaiken mitä halusinkin, ja vielä jatkan tavoittelua.
Vierailija kirjoitti:
Olennaista on tekeekö työtä vai elääkö muiden rahoilla.
Ei ole siinä vaiheessa kun rekrytoijan milloin minkäkin asian takia priorisoivat vähemmän koulutusta ja kokemusta omaavia... Kaikki vaan kortistoon lekottelemaan. Vaikka laittaisi 100 hakemusta joka viikko, eipä sitä tietyn iän ja työttömyyden jälkeen enää saa töitä.
Oma lapsuuden haaveammattini oli Citymarketin kassamyyjä, joten ainakin omalla kohdallani olisin saavuttanut tavoitteeni jos olisin vielä yli 30-vuotiaana kassamyyjänä.
En todellakaan pidä epäonnistuneena ihmistä joka koko ikänsä on kassamyyjänä, olen itsekin ollut S-marketissa myyjänä, toki siellä tehtiin paljon muutakin kuin oltiin vain kassalla, joten työ oli sinänsä vaihtelevampaa. Itse olin siihen aikaan työpaikkani nuorin työntekijä, mutta muuten siellä oli töissä kaikkia elämäänsä onnellisia ja tyytyväisiä 18-65-vuotiaita ihmisiä.Ihanan työyhteisön ansiosta tuo työpaikka oli ehdottomasti yksi lemppari työpaikoistani.
Nykyään olen yrittäjä, mutta kyllä toisiaan mietin että miten rentoa ja helppoa voisi olla pelkästään kassamyyjänä Prismassa tai Cittarissa. Ja työvuosien sekä vuorolisien kanssa niissäkin tänä päivänä voi tienata ihan mukavasti.
Vierailija kirjoitti:
Epäonnistuneet vanhemmat jos tällaisia tulee mieleen av:lle kirjoitella. Kunnioitan kaikkia, jotka elättävät itsensä rehellisellä työllä. Erityisesti matalapalkka-aloilla, joilla palkka ei päätä huimaa ja työkään ei välttämättä sieltä motivoivimmasta päästä. Hienoa, että työ kuitenkin maittaa eikä eletä muiden pussilla. Kaiken lisäksi nirppanokat arvioivat työntekijän ikää ja arvostavat ihmistä sen perusteella. Häpeä ap.
Muuten oon samaa mieltä, mutta on harhaanjohtavaa jaotella ihmiset niihin, joille "työ maittaa" ja niihin, jotka "elävät muiden pussilla" eli ilmeisesti työttömiin. Mulle on aina maittanut työ oikein hyvin, mutta yksi työttömyysjakso silti takana, kun en vaan löytänyt töitä vaikka kuinka hain ja olin TE-toimiston työnetsijäpalvelussa asiakkaana. Oon koulutettu ihminen ja hyvä työntekijä, mutta ei vaan tärpännyt. Erästäkin paikkaa oli hakenut lisäkseni parisataa muutakin. Eli nykyään työn saamisessa voi olla niin rutkasti tuuria mukana, että on ihan puppua olettaa työttömien olevan vaan laiskoja.
Suurin osa ihmisistä todennäköisesti kaikkein mieluiten elättäisi itse itsensä, mutta kaikilla ei välttämättä käy tuuri työnhaussa tai elämässä ylipäätään. Siksi meillä on olemassa se yhteiskunnan turvaverkko, ja hyvä että onkin. Se muiden pussilla elely ei ehkä ärsytä sinuakaan niin paljon sitten, jos itselläsi koittaa kovat ajat.
Mitenköhän kaikki ihmiset voisivat olla asiantuntijatyössä? Kaupassakin tarvitaan vakituista, oikeaa henkilökuntaa. Itsekin joskus kaupassa työskennellessäni huomasin, että opiskelijat eivät ota vastuuta mistään, vaan ovat "vain töissä". Vedetään viivakoodi ja se siitä. Ei opetella valikoimia, ei asiakaspalvelua, ei edes tsekata viikon tarjouksia. "Emmätiiä, mä oon vaan täs kassal."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, jokainen tekee jotain työtä, miksi kassatyö olisi merkki epäonnistumisesta?
Olen tehnyt asiantuntijatöitä noin 20 vuotta, en ajattele onnistuneeni tai epäonnistuneeni. Olen tyytyväinen työhöni ja elämääni.
M
No onhan se monotonista ja puuduttavaa hommaa varmasti. Yleensä opiskelijat tekee sitä opintojen ohessa, että saa vähän taskurahaa.
Ap
On vieläkin puuduttavampia töitä.
Joku juuresten lajittelu ja pakkaus vaikkapa.
Ei ura aina ole nousujohteinen, kokonaisia toimialoja on hävinnyt.
Jos nelissäkymmenissä menee työpaikka alta, eikä omalla alalla enää onnistu työllistymään, on otettava mitä saa.
Viisikymppisiä entisiä Nokian toimihenkilöitä on kauppojen kassoilla/hyllyttäjinä.
Sitten kun olet kuollut niin ketään ei sinua muistellessaan välitä olitko eläessäsi kaupan kassa vai ”haasteellisissa asiantuntijatehtävissä”.
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun olet kuollut niin ketään ei sinua muistellessaan välitä olitko eläessäsi kaupan kassa vai ”haasteellisissa asiantuntijatehtävissä”.
Niin no varmaan hautajaisiisi tulevat kaukaisemmat sukulaiset kysyvät, mitä X teki eläessään työkseen, minkä ikäisiä lapset jne...
Mutta en nyt ymmärrä tuota sinun vastakkainasettelua "asiantuntijatehtävissä / kaupan kassana". Häpeätkö työtäsi kaupankassana noin suuresti että sun mielestä sinulla oli tuossa jokin pointti vai?
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, jokainen tekee jotain työtä, miksi kassatyö olisi merkki epäonnistumisesta?
Olen tehnyt asiantuntijatöitä noin 20 vuotta, en ajattele onnistuneeni tai epäonnistuneeni. Olen tyytyväinen työhöni ja elämääni.
M
No onhan se monotonista ja puuduttavaa hommaa varmasti. Yleensä opiskelijat tekee sitä opintojen ohessa, että saa vähän taskurahaa.
ApOn vieläkin puuduttavampia töitä.
Joku juuresten lajittelu ja pakkaus vaikkapa.Ei ura aina ole nousujohteinen, kokonaisia toimialoja on hävinnyt.
Jos nelissäkymmenissä menee työpaikka alta, eikä omalla alalla enää onnistu työllistymään, on otettava mitä saa.
Viisikymppisiä entisiä Nokian toimihenkilöitä on kauppojen kassoilla/hyllyttäjinä.
Jotenkin epäilen että ei ne viisikymppiset ex-nokialaiset nykyiset kaupankassat täällä hehkuta kaupan kassatyöntekijyyttä unelma-ammatikseen.
Olen ollut kassana 1980-90-luvuilla ja silloin kassoina oli paljon vanhempaa väkeä ja kaikki naisia. Ostokset naputeltiin kassakoneeseen ja virheitä tuli koska paljon piti muistaa ulkoa. Minulla oli työkavereina sellaisia naisia, joille kaupankassan työ oli ollut unelma-ammatti jo nuorena. Pitkään työskennelleistä kassoista ja myyjistä tuli tosi pidettyjä myös asiakkaiden keskuudessa ja jos joku sairastui tai jäi eläkkeelle, niin asiakkaatkin muistivat heitä.
Nykyisin on varmaan vaikeampi olla vanhempana kassalla, koska yleensä porukka on nuorta ja se vielä vaihtuu usein. Sekä paljon poikia. Työ on yksitoikkoista siihen nähden mitä se vuosikymmeniä sitten oli.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, jokainen tekee jotain työtä, miksi kassatyö olisi merkki epäonnistumisesta?
Olen tehnyt asiantuntijatöitä noin 20 vuotta, en ajattele onnistuneeni tai epäonnistuneeni. Olen tyytyväinen työhöni ja elämääni.
M
No onhan se monotonista ja puuduttavaa hommaa varmasti. Yleensä opiskelijat tekee sitä opintojen ohessa, että saa vähän taskurahaa.
ApOn vieläkin puuduttavampia töitä.
Joku juuresten lajittelu ja pakkaus vaikkapa.Ei ura aina ole nousujohteinen, kokonaisia toimialoja on hävinnyt.
Jos nelissäkymmenissä menee työpaikka alta, eikä omalla alalla enää onnistu työllistymään, on otettava mitä saa.
Viisikymppisiä entisiä Nokian toimihenkilöitä on kauppojen kassoilla/hyllyttäjinä.
Jotenkin epäilen että ei ne viisikymppiset ex-nokialaiset nykyiset kaupankassat täällä hehkuta kaupan kassatyöntekijyyttä unelma-ammatikseen.
Eipä varmaan, mutta niin se vain välillä on, että elämä ei mene, niin kuin on suunnitellut.
Automaattikassat siirtävät pian tämänkin ammattikunnan ns. vaativampiin tehtäviin.
Ei mitään väliä, mikä on ammattisi, eniten merkitsee se, miten suhtaudut kanssaihmisiin. Jos sinulla on kokoajan arvosteleva mieli ja halu pitää yllä nokkimajärjestystä ihmisten kesken, jossa ylennät aina itseäsi, niin koulutuksillasi ja titteleilläsi ei ole mitään merkitystä. Ihmisen suhtautuminen lähimmäisiinsä arvostavasti osoittaa sen, mitä olet tämän lyhyttäkin lyhyemmän elämäsi varrella oppinut - toiset ei opi koskaan ja useimmiten se on ihan omasta halusta kiinni oppia ihmisyyden alkeita.
Tiedätkö sinä aloittaja ollenkaan, kuinka paljon Suomessa on vielä +kolmekymppisenä ihmisiä TYÖTTÖMÄNÄ? Kaupan kassa on todella paljon siihen verrattuna!
Muiden ajatuksista ei kannata välittää ollenkaan. Jos haluaa vaihtaa vapaa-aikansa kassan työhön niin se on mahdollista.
No eihän se kassamyyjän homma mikään unelma-ammatti ole. Työpäiviä tehdään useammassa vuorossa arkisin ja viikonloppuisin, kaupat on auki iltamyöhään, osa 23:00 asti. Työ itse on kiirettä, monotonista ja tylsää. Istut paikallasi tuntikausia lappaen tavaraa liukuhihnalla eteenpäin.