Lue keskustelun säännöt.
Millä tavoin markkinat tulee tulevaisuudessa muuttumaan kun voi tilata netistä tuotteeet ja drone kuljettaa niitä jokapuolelle suomea?
Kommentit (141)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka painavia paketteja dronella pystyy kuljettamaan?
Tuo dronekuljetus ei tule yleistymään pitkään aikaan, koska dronen nostokyky on niin pieni. Sen kasvattaminen on kallista että jotain kokeiluja nyt tehdään, kunnes huomataan että ei kannata.
Miksi ihmeessä sen kasvattaminen olisi "kallista"?
Autonominen drone on niin järjettömän edullinen kapistus verrattuna ihmisen suorittamaan kuljettamiseen, ettei taatusti tule mitään estettä valtavienkin dronejen käyttämiselle.
Lentäminen on kallista, koska kuluttaa paljon energiaa. Pyörillä kulkeva robottikulkuneuvo hoitaa homman paljon kustannustehokkaammin. Miehittämätön kauko-ohjattu ilma-alus tarvii lentotunnelin, tulee melkoinen häslinki jos näitä toimijoita on paljon lentelemässä ristiin rastiin.
Lentäminen ei ole kallista, eikä se kuluta paljon energiaa. Dronet toimivat sähköllä, joka on erittäin halpaa ja erittäin ympäristöystävällistäkin kaupan päälle.
Esimerkiksi drone, joka kuskaa 5 kg lastia ja akuston kantama mahdollistaa 36 km matkan, kuluttaa mitättömät 21,6 Wh/km sähköä. Tuo on kymmenesosa esimerkiksi sähköauton kulutuksesta ja noin kolmaskymmenesosa verrattuna dieselpakuun.
Pyörillä toimiva kulkupeli voi hyvinkin olla kustannustehokkaampi, mutta siinä on sitten muita ongelmia läjäpäin. Se on helpompi lasten tai kriminaalien sabotoida kuin lentävä vekotin, sille saatetaan hyvinkin tarvita oma kulkutie (ellei se sitten ole täysimittainen autonominen auto) tai ihan vähintäänkin se aiheuttaa ruuhkaa kulkiessaan missälie jalkakäytävällä.
Ilmassaolevien virtuaalisten kaistojen muodostaminen ei ole erityisen hankalaa.
Kyllä se lentäminen vaan kuluttaa paljon enemmän energiaa kuin pyörillä liikkuva laite. Älä nyt ala selvästä asiasta vänkäämään vastaan. Dronen kokokkaa oleva pyörillä kuljeva laite hoitaa reissun paljon vähemmällä energialla. Pyörälaite voisi kulkea autojenjen seassa, ehkä jopa kulkea niiden ali ja ohittaa näin jonoja. Pyörälaitteella myös kuorman määrää on helppo kasvattaa. Ajoneuvoistahan on joka tapauksessa katoamassa kuljettajat lähivuosina.
Mä en ole väittänyt, että lentäminen ei kuluttaisi enemmän energiaa kuin pyörillä liikkuva laite.
Sen sijaan on väitetty, että lentäminen ei kuluta suuria määriä energiaa, joka pitää paikkansa. Ei se kuluta mahdottoman paljoa enempää kuin muutkaan liikkumismuodot, eikä välttämättä edes yhtä paljon, riippuen tilanteesta ja ajoneuvosta.
Ja koska se energia on sähköä, niin sillä ei ole kovin kummoisesti merkitystäkään, vaikka sitä enemmän kuluisikin. Sillä ei varsinkaan ole niin paljoa merkitystä, että se ketään kiinnostaisi verrattuna droneilun muihin hyötyihin verrattaessa.
Esimerkiksi Opener Blackfly V3 lentotaksi kuluttaa 0,186 kWh/km siinä missä Tesla Model S kuluttaa esimerkiksi 0,2 kWh/km. Eli tämä lentäminen kuluttaa jopa vähemmän. Lisäksi matkat ovat linnuntietä lyhyempiä, joka tekee lentovehkeestä vieläkin tuota energiatehokkaamman. Vastaavasti tosin autoon välillä menee useampi ihminen kuin vain yksi (keskiarvo taitaa olla esim. 1,3 henkilöä per auto). En jaksa katsoa taikka laskea, miten paljon energiaa 2 tai useamman ihmisen kuljettava kopteri käyttäisi, mutta voisin kuvitella, että tilanne ei ainakaan merkityksellisesti kopterin kannalta muutu huonommaksi suhteessa autoon, ja saattaa muuttua vaikka paremmaksikin.
Heh, tällaisella dronetaksilla on muun muassa sähköautojen toimintasädeongelmat vielä paljon pahempana. Akkujen paino on pois hyötykuormasta, joten pitkälle ei sillä kyytiläistä kuskata, kun pitää päästä takaisinkin lataamaan akkuja. Ja mitä isompaa hyötykuormaa kantava vehkeen pitää olla, sitä painavammaksi laitteen omapaino kasvaa. Hupivehkeenä tuollainen voi toimia siinä kuin vaikka ultrakevyet lentokoneet tai kuumailmapallot, mutta jatkuva ja autonominen taksitoiminta on kyllä aivan utopistinen ajatus, joka ei meidän elinaikanamme toteudu.
Sähköautoilla ei ole enää nykyään toimintasädeongelmaa. Akusto, jossa on 500+ km edestä kantamaa, johon pystyy 15 minuutissa lataamaan 180 km lisää kantamaa nykyisilläkin pikalatureilla (ja lähivuosina 300 - 500 km lisää vartissa), on täysin riittävä jotakuinkin jokaiselle ihmiselle, pahimpia 24/7 pysähtymättä ratin takana viihtyviä lukuunottamatta.
Dronetaksin ei tarvitse päästä takaisin lataamaan akkuja, vaan se voi ladata siellä lähistöllä, minne se asiakkaan kuljettikin. Dronetaksien käyttötarkoitus ei myöskään ole lentää kaupunkien välimatkoja (ehkä korkeintaan Helsinki-Tallinna), joten kantama on täydellisen yhdentekevä.
Pidemmille matkoille on aivan eri vempeleet, joissa on useampi sata kilometriä kantamaa, eikä ulkomuotokaan välttämättä näytä dronelta, vaan esimerksiki tältä:
https://media.cntraveler.com/photos/57308ec8856913a3224a1fe4/master/pas…
Sulta unohtui täysin perustelut kaikille väittämillesi. Voisitko siis kirjoittaa viestisi uusiksi, antaen tarvittavat lähteet ja laskelmat.
Hehe. Jotta dronetaksi pystyisi kuskaamaan vaikka kaksi matkustajaa laukkuineen Helsingin lentoasemalta keskustan hotelliin, tarvitaan siihen aika lailla energiaa. 300 kg:n hyötykuorman kuskaus yli 100 km tunnissa korkeuksissa edes muutaman kymmenen kilometrin päähän ja takaisin ei suju millään pikkupattereilla. Ja miten sitten lataus? Toistaiseksi ei ole olemassa sähköautoillekaan kuin varsin rajallisesti pikalatausasemia. Puhumattakaan mistään dronen automaattilatausasemasta, joita pitäisi olla vähän joka korttelissa mahdollistamassa dronejen paluulennot. Ja melkoisen robotiikan tuollainen asema tarvitsisi, jotta siinä voidaa kytkeä satojen ampeerien virrat automaattisesti kopteriin. Ei kannata henkeä pidätellä niiden ilmaantumista odotellessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienemmillä paikkakunnilla se on monesti vain niin, että ne sosiaaliset jutut kouluajan jälkeen ovat aika pienet. Minne menet? Varsinkaan jos sinulla ei ole paljoa rahaa?
Tähän ongelmaasi dronet nimenomaan tarjoavat ratkaisua. Pääset sieltä pieneltä paikkakunnaltasi huomattavasti edullisemmin ja mahdollisesti nopeamminkin pois ja ihmisten ilmoille. Samoin kaverisi ja sukulaisesi voivat matkustaa sua tapaamaan edullisemmin ja kätevämmin kuin nykyään. Varsinkin ne, joilla ei edes ole omaa autoa tai liikkuminen on terveyden takia rajoittunutta.
5-10 vuoden kuluttua voi olla mahdollista, että vaan kännykällä tilaat puoli-ilmaisen lentotaksin, joka lentää sut 300 km/h nopeudella tapaamaan sukulaistasi toisella puolella maata tai jopa naapurimaahan.
Joo, ei ihan varmaan ole mahdollista. Kun nyt saisi edes enää tavallisen taksin tilattua normaalihinnalla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungit varmaankin muuttuvat autioimmiksi, kun kivijalkakaupat käyvät yhä harvinaisemmiksi. Kaupan työntekijät jäävät työttömiksi tietysti, mutta pienyrittäjyys ylipäätään käy vaikeammaksi sillä suuryritysten on huomattavasti helpompi pyörittää laajamittaista postituspalvelua ja dronetoimintaa. Suuryritykset maksavat kuitenkin kokoonsa nähden mitättömästi veroja ja muun yhteiskunnan näivettyessä ympärillä, yhteiskunnan veropohja tulee kapenemaan ja varallisuus keskittymään yhä enemmän muutamien harvojen käsiin.
Tavallinen kansa on ensin iloinen kaiken vaivattomuudesta, koska kotoa käsin voi tilata ja hoitaa kaiken. Sosiaaliset suhteet jäävät kuitenkin yhä enemmän Tinderin kaltaisten appien kontolle, ja niissä menestyy loppujen lopuksi vähemmistö ihmisistä. Suurelle osalle väestöstä tämä tämä tulevaisuuskuva tarkoittaa syrjäytymistä sekä sosiaalisista suhteista että työelämästä, kun markkinoilla on yhä vähemmän kilpailukykyisiä yrityksiä. Tässä on minun hilpeä ennustukseni.
Jos suurelle osalle ainoat ihmissuhteet on kauppojen kassat, niin mun mielestä nämä ihmiset ovat jo nyt aika syrjäytyneitä.
Ja sitähän suurin osa tulee olemaan, koska a) heidän älynsä ei riitä tulevaisuuden työtehtäviin ja siten heillä ei ole työkavereita b) töitä ei ylipäätään ole tarpeeksi kaikille, jotta he voisivat saada töitä ja työkavereita c) sinkkujen ja lapsettomien määrä lisääntyy e) erot lisääntyvät d) ihmiset ovat yhä yksinäisempiä, koska harrastaminenkin on työttömille liian kallista.
Sä näet asian niin, että muutos koskee vain tuota ostotapaa ja työllisyyttä, mutta ihmiset eivät aio muuten muuttaa mitään elämässään. Entäpä, jos lisääntynyt vapaa-aika tulevaisuudessa tarkoittaisikin sitä, että työkavereiden sijasta sosiaaliset suhteet olisivatkin taas naapurustossa? Alkaisi olla taas yhteisöllisyyttä, jota niin moneen otteeseen on jo kaivattu? Syntyisi pieniä kyläyhteisöjä, jotka muodostusivat vaikkapa lähiön asukkaista tai jopa isommissa lähiöissä joistain lähiö osista? Jos työkavereiden sijasta voisikin jutella naapureiden kanssa? Syntyisi alueille oleskelupaikkoja, joissa voisi tavata muita, lukea lehtiä, osallistua alueen yhteiseen toimintaan (osa toiminnasta voisi olla vaikka harrastuksia) tms?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka painavia paketteja dronella pystyy kuljettamaan?
Tuo dronekuljetus ei tule yleistymään pitkään aikaan, koska dronen nostokyky on niin pieni. Sen kasvattaminen on kallista että jotain kokeiluja nyt tehdään, kunnes huomataan että ei kannata.
Miksi ihmeessä sen kasvattaminen olisi "kallista"?
Autonominen drone on niin järjettömän edullinen kapistus verrattuna ihmisen suorittamaan kuljettamiseen, ettei taatusti tule mitään estettä valtavienkin dronejen käyttämiselle.
Lentäminen on kallista, koska kuluttaa paljon energiaa. Pyörillä kulkeva robottikulkuneuvo hoitaa homman paljon kustannustehokkaammin. Miehittämätön kauko-ohjattu ilma-alus tarvii lentotunnelin, tulee melkoinen häslinki jos näitä toimijoita on paljon lentelemässä ristiin rastiin.
Lentäminen ei ole kallista, eikä se kuluta paljon energiaa. Dronet toimivat sähköllä, joka on erittäin halpaa ja erittäin ympäristöystävällistäkin kaupan päälle.
Esimerkiksi drone, joka kuskaa 5 kg lastia ja akuston kantama mahdollistaa 36 km matkan, kuluttaa mitättömät 21,6 Wh/km sähköä. Tuo on kymmenesosa esimerkiksi sähköauton kulutuksesta ja noin kolmaskymmenesosa verrattuna dieselpakuun.
Pyörillä toimiva kulkupeli voi hyvinkin olla kustannustehokkaampi, mutta siinä on sitten muita ongelmia läjäpäin. Se on helpompi lasten tai kriminaalien sabotoida kuin lentävä vekotin, sille saatetaan hyvinkin tarvita oma kulkutie (ellei se sitten ole täysimittainen autonominen auto) tai ihan vähintäänkin se aiheuttaa ruuhkaa kulkiessaan missälie jalkakäytävällä.
Ilmassaolevien virtuaalisten kaistojen muodostaminen ei ole erityisen hankalaa.
Kyllä se lentäminen vaan kuluttaa paljon enemmän energiaa kuin pyörillä liikkuva laite. Älä nyt ala selvästä asiasta vänkäämään vastaan. Dronen kokokkaa oleva pyörillä kuljeva laite hoitaa reissun paljon vähemmällä energialla. Pyörälaite voisi kulkea autojenjen seassa, ehkä jopa kulkea niiden ali ja ohittaa näin jonoja. Pyörälaitteella myös kuorman määrää on helppo kasvattaa. Ajoneuvoistahan on joka tapauksessa katoamassa kuljettajat lähivuosina.
Mä en ole väittänyt, että lentäminen ei kuluttaisi enemmän energiaa kuin pyörillä liikkuva laite.
Sen sijaan on väitetty, että lentäminen ei kuluta suuria määriä energiaa, joka pitää paikkansa. Ei se kuluta mahdottoman paljoa enempää kuin muutkaan liikkumismuodot, eikä välttämättä edes yhtä paljon, riippuen tilanteesta ja ajoneuvosta.
Ja koska se energia on sähköä, niin sillä ei ole kovin kummoisesti merkitystäkään, vaikka sitä enemmän kuluisikin. Sillä ei varsinkaan ole niin paljoa merkitystä, että se ketään kiinnostaisi verrattuna droneilun muihin hyötyihin verrattaessa.
Esimerkiksi Opener Blackfly V3 lentotaksi kuluttaa 0,186 kWh/km siinä missä Tesla Model S kuluttaa esimerkiksi 0,2 kWh/km. Eli tämä lentäminen kuluttaa jopa vähemmän. Lisäksi matkat ovat linnuntietä lyhyempiä, joka tekee lentovehkeestä vieläkin tuota energiatehokkaamman. Vastaavasti tosin autoon välillä menee useampi ihminen kuin vain yksi (keskiarvo taitaa olla esim. 1,3 henkilöä per auto). En jaksa katsoa taikka laskea, miten paljon energiaa 2 tai useamman ihmisen kuljettava kopteri käyttäisi, mutta voisin kuvitella, että tilanne ei ainakaan merkityksellisesti kopterin kannalta muutu huonommaksi suhteessa autoon, ja saattaa muuttua vaikka paremmaksikin.
Heh, tällaisella dronetaksilla on muun muassa sähköautojen toimintasädeongelmat vielä paljon pahempana. Akkujen paino on pois hyötykuormasta, joten pitkälle ei sillä kyytiläistä kuskata, kun pitää päästä takaisinkin lataamaan akkuja. Ja mitä isompaa hyötykuormaa kantava vehkeen pitää olla, sitä painavammaksi laitteen omapaino kasvaa. Hupivehkeenä tuollainen voi toimia siinä kuin vaikka ultrakevyet lentokoneet tai kuumailmapallot, mutta jatkuva ja autonominen taksitoiminta on kyllä aivan utopistinen ajatus, joka ei meidän elinaikanamme toteudu.
Sähköautoilla ei ole enää nykyään toimintasädeongelmaa. Akusto, jossa on 500+ km edestä kantamaa, johon pystyy 15 minuutissa lataamaan 180 km lisää kantamaa nykyisilläkin pikalatureilla (ja lähivuosina 300 - 500 km lisää vartissa), on täysin riittävä jotakuinkin jokaiselle ihmiselle, pahimpia 24/7 pysähtymättä ratin takana viihtyviä lukuunottamatta.
Dronetaksin ei tarvitse päästä takaisin lataamaan akkuja, vaan se voi ladata siellä lähistöllä, minne se asiakkaan kuljettikin. Dronetaksien käyttötarkoitus ei myöskään ole lentää kaupunkien välimatkoja (ehkä korkeintaan Helsinki-Tallinna), joten kantama on täydellisen yhdentekevä.
Pidemmille matkoille on aivan eri vempeleet, joissa on useampi sata kilometriä kantamaa, eikä ulkomuotokaan välttämättä näytä dronelta, vaan esimerksiki tältä:
https://media.cntraveler.com/photos/57308ec8856913a3224a1fe4/master/pas…
Sulta unohtui täysin perustelut kaikille väittämillesi. Voisitko siis kirjoittaa viestisi uusiksi, antaen tarvittavat lähteet ja laskelmat.
Hehe. Jotta dronetaksi pystyisi kuskaamaan vaikka kaksi matkustajaa laukkuineen Helsingin lentoasemalta keskustan hotelliin, tarvitaan siihen aika lailla energiaa. 300 kg:n hyötykuorman kuskaus yli 100 km tunnissa korkeuksissa edes muutaman kymmenen kilometrin päähän ja takaisin ei suju millään pikkupattereilla. Ja miten sitten lataus? Toistaiseksi ei ole olemassa sähköautoillekaan kuin varsin rajallisesti pikalatausasemia. Puhumattakaan mistään dronen automaattilatausasemasta, joita pitäisi olla vähän joka korttelissa mahdollistamassa dronejen paluulennot. Ja melkoisen robotiikan tuollainen asema tarvitsisi, jotta siinä voidaa kytkeä satojen ampeerien virrat automaattisesti kopteriin. Ei kannata henkeä pidätellä niiden ilmaantumista odotellessa.
Tyhjännaurajako se siellä?
Johan tässä ketjussa on esitelty niitä energiavaatimuksia ihan lukujen kanssa, joten ei, ei todellakaan tarvita "aika lailla energiaa". Etkö lue ketjua vai mikä on ongelmasi?
Miksi kuvittelet, että latauspisteitä pitäisi olla ennen kuin on niitä itse lentohärveleitäkään?
Jos et tiennyt, niin droneja, kuten sähköautojakin, voi ladata täysin langattomasti induktiolla. Eivätkä ne latausnopeudet suinkaan häpeä nopeimmallekaan johdolliselle laturille. Lisäksi on jo nyt olemassa latauslaitteita, joissa mekaaninen käsi sijoittaa latauspiuhan auton latausporttiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kuvittelet, että lentolaite olisi lähtökohtaiseseti vaarallisempi? Vähemmän siellä ilmassa on kolarointimahdollisuuksia, joten se saattaa olla vaikka turvallisempi. Onhan lentokonekin turvallisempi kuin auto kun katsotaan per matkustettu km.
Koska lentolaite tulee takuuvarmasti tonttiin jos siihen tulee tekninen vika, ja useimmiten lujaa. Sille ikävä joka sattuu olemaan siinä alapuolella.
Lentokoneiden turvallisuus perustuu erittäin paljon tiukempaan huoltoon ja tarkastuksiin.
Kerro toki lisää siitä, millä tavalla lentolaite tulee takuuvarmasti tonttiin teknisen vian sattuessa.
Ei ole vielä yksikään ilmaa painavampi lentolaite jäänyt ilmaan killumaan kun moottori on sammunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kuvittelet, että lentolaite olisi lähtökohtaiseseti vaarallisempi? Vähemmän siellä ilmassa on kolarointimahdollisuuksia, joten se saattaa olla vaikka turvallisempi. Onhan lentokonekin turvallisempi kuin auto kun katsotaan per matkustettu km.
Koska lentolaite tulee takuuvarmasti tonttiin jos siihen tulee tekninen vika, ja useimmiten lujaa. Sille ikävä joka sattuu olemaan siinä alapuolella.
Lentokoneiden turvallisuus perustuu erittäin paljon tiukempaan huoltoon ja tarkastuksiin.
Kerro toki lisää siitä, millä tavalla lentolaite tulee takuuvarmasti tonttiin teknisen vian sattuessa.
Ei ole vielä yksikään ilmaa painavampi lentolaite jäänyt ilmaan killumaan kun moottori on sammunut.
Ei niiden käyttötarkoitus olekaan jäädä ilmaan leijumaan, vaan ennenpitkää laskeutua. Eiköhän jossain lastenkirjassa kerrota, mikä on lentokone, joten suosittelen sulle sellaista. Ja todella monen lentokoneen moottori on sammunut, mutta kyseiset koneet ovat yksinkertaisesti lentäneet reittinsä loppuun normaaliin tapaan, koska moottoreita ei turvallisissa lentohärveleissä ole vain yhtä.
Varsinkin droneissa on usein moottoreita esimerkiksi kymmenittäin, joten ketään ei ihan kauheasti haittaa, vaikka jokunen niistä hajoaisikin.
MIten drone voi varmistaa, että vastaanottaja on oikea? Kenelle voi valittaa, jos tuote ei tullutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka painavia paketteja dronella pystyy kuljettamaan?
Tuo dronekuljetus ei tule yleistymään pitkään aikaan, koska dronen nostokyky on niin pieni. Sen kasvattaminen on kallista että jotain kokeiluja nyt tehdään, kunnes huomataan että ei kannata.
Miksi ihmeessä sen kasvattaminen olisi "kallista"?
Autonominen drone on niin järjettömän edullinen kapistus verrattuna ihmisen suorittamaan kuljettamiseen, ettei taatusti tule mitään estettä valtavienkin dronejen käyttämiselle.
Lentäminen on kallista, koska kuluttaa paljon energiaa. Pyörillä kulkeva robottikulkuneuvo hoitaa homman paljon kustannustehokkaammin. Miehittämätön kauko-ohjattu ilma-alus tarvii lentotunnelin, tulee melkoinen häslinki jos näitä toimijoita on paljon lentelemässä ristiin rastiin.
Lentäminen ei ole kallista, eikä se kuluta paljon energiaa. Dronet toimivat sähköllä, joka on erittäin halpaa ja erittäin ympäristöystävällistäkin kaupan päälle.
Esimerkiksi drone, joka kuskaa 5 kg lastia ja akuston kantama mahdollistaa 36 km matkan, kuluttaa mitättömät 21,6 Wh/km sähköä. Tuo on kymmenesosa esimerkiksi sähköauton kulutuksesta ja noin kolmaskymmenesosa verrattuna dieselpakuun.
Pyörillä toimiva kulkupeli voi hyvinkin olla kustannustehokkaampi, mutta siinä on sitten muita ongelmia läjäpäin. Se on helpompi lasten tai kriminaalien sabotoida kuin lentävä vekotin, sille saatetaan hyvinkin tarvita oma kulkutie (ellei se sitten ole täysimittainen autonominen auto) tai ihan vähintäänkin se aiheuttaa ruuhkaa kulkiessaan missälie jalkakäytävällä.
Ilmassaolevien virtuaalisten kaistojen muodostaminen ei ole erityisen hankalaa.
Kyllä se lentäminen vaan kuluttaa paljon enemmän energiaa kuin pyörillä liikkuva laite. Älä nyt ala selvästä asiasta vänkäämään vastaan. Dronen kokokkaa oleva pyörillä kuljeva laite hoitaa reissun paljon vähemmällä energialla. Pyörälaite voisi kulkea autojenjen seassa, ehkä jopa kulkea niiden ali ja ohittaa näin jonoja. Pyörälaitteella myös kuorman määrää on helppo kasvattaa. Ajoneuvoistahan on joka tapauksessa katoamassa kuljettajat lähivuosina.
Mä en ole väittänyt, että lentäminen ei kuluttaisi enemmän energiaa kuin pyörillä liikkuva laite.
Sen sijaan on väitetty, että lentäminen ei kuluta suuria määriä energiaa, joka pitää paikkansa. Ei se kuluta mahdottoman paljoa enempää kuin muutkaan liikkumismuodot, eikä välttämättä edes yhtä paljon, riippuen tilanteesta ja ajoneuvosta.
Ja koska se energia on sähköä, niin sillä ei ole kovin kummoisesti merkitystäkään, vaikka sitä enemmän kuluisikin. Sillä ei varsinkaan ole niin paljoa merkitystä, että se ketään kiinnostaisi verrattuna droneilun muihin hyötyihin verrattaessa.
Esimerkiksi Opener Blackfly V3 lentotaksi kuluttaa 0,186 kWh/km siinä missä Tesla Model S kuluttaa esimerkiksi 0,2 kWh/km. Eli tämä lentäminen kuluttaa jopa vähemmän. Lisäksi matkat ovat linnuntietä lyhyempiä, joka tekee lentovehkeestä vieläkin tuota energiatehokkaamman. Vastaavasti tosin autoon välillä menee useampi ihminen kuin vain yksi (keskiarvo taitaa olla esim. 1,3 henkilöä per auto). En jaksa katsoa taikka laskea, miten paljon energiaa 2 tai useamman ihmisen kuljettava kopteri käyttäisi, mutta voisin kuvitella, että tilanne ei ainakaan merkityksellisesti kopterin kannalta muutu huonommaksi suhteessa autoon, ja saattaa muuttua vaikka paremmaksikin.
Heh, tällaisella dronetaksilla on muun muassa sähköautojen toimintasädeongelmat vielä paljon pahempana. Akkujen paino on pois hyötykuormasta, joten pitkälle ei sillä kyytiläistä kuskata, kun pitää päästä takaisinkin lataamaan akkuja. Ja mitä isompaa hyötykuormaa kantava vehkeen pitää olla, sitä painavammaksi laitteen omapaino kasvaa. Hupivehkeenä tuollainen voi toimia siinä kuin vaikka ultrakevyet lentokoneet tai kuumailmapallot, mutta jatkuva ja autonominen taksitoiminta on kyllä aivan utopistinen ajatus, joka ei meidän elinaikanamme toteudu.
Sähköautoilla ei ole enää nykyään toimintasädeongelmaa. Akusto, jossa on 500+ km edestä kantamaa, johon pystyy 15 minuutissa lataamaan 180 km lisää kantamaa nykyisilläkin pikalatureilla (ja lähivuosina 300 - 500 km lisää vartissa), on täysin riittävä jotakuinkin jokaiselle ihmiselle, pahimpia 24/7 pysähtymättä ratin takana viihtyviä lukuunottamatta.
Dronetaksin ei tarvitse päästä takaisin lataamaan akkuja, vaan se voi ladata siellä lähistöllä, minne se asiakkaan kuljettikin. Dronetaksien käyttötarkoitus ei myöskään ole lentää kaupunkien välimatkoja (ehkä korkeintaan Helsinki-Tallinna), joten kantama on täydellisen yhdentekevä.
Pidemmille matkoille on aivan eri vempeleet, joissa on useampi sata kilometriä kantamaa, eikä ulkomuotokaan välttämättä näytä dronelta, vaan esimerksiki tältä:
https://media.cntraveler.com/photos/57308ec8856913a3224a1fe4/master/pas…
Sulta unohtui täysin perustelut kaikille väittämillesi. Voisitko siis kirjoittaa viestisi uusiksi, antaen tarvittavat lähteet ja laskelmat.
Hehe. Jotta dronetaksi pystyisi kuskaamaan vaikka kaksi matkustajaa laukkuineen Helsingin lentoasemalta keskustan hotelliin, tarvitaan siihen aika lailla energiaa. 300 kg:n hyötykuorman kuskaus yli 100 km tunnissa korkeuksissa edes muutaman kymmenen kilometrin päähän ja takaisin ei suju millään pikkupattereilla. Ja miten sitten lataus? Toistaiseksi ei ole olemassa sähköautoillekaan kuin varsin rajallisesti pikalatausasemia. Puhumattakaan mistään dronen automaattilatausasemasta, joita pitäisi olla vähän joka korttelissa mahdollistamassa dronejen paluulennot. Ja melkoisen robotiikan tuollainen asema tarvitsisi, jotta siinä voidaa kytkeä satojen ampeerien virrat automaattisesti kopteriin. Ei kannata henkeä pidätellä niiden ilmaantumista odotellessa.
Tyhjännaurajako se siellä?
Johan tässä ketjussa on esitelty niitä energiavaatimuksia ihan lukujen kanssa, joten ei, ei todellakaan tarvita "aika lailla energiaa". Etkö lue ketjua vai mikä on ongelmasi?
Miksi kuvittelet, että latauspisteitä pitäisi olla ennen kuin on niitä itse lentohärveleitäkään?
Jos et tiennyt, niin droneja, kuten sähköautojakin, voi ladata täysin langattomasti induktiolla. Eivätkä ne latausnopeudet suinkaan häpeä nopeimmallekaan johdolliselle laturille. Lisäksi on jo nyt olemassa latauslaitteita, joissa mekaaninen käsi sijoittaa latauspiuhan auton latausporttiin.
Onhan itsestään selvyys, että lentäminen vaatii enemmän energiaa kuin tietä pitkin ajaminen. Se potentiaalienergia nimittäin...
Pitemmälle, nopeammin tai korkeammalle lentäminen vaatii enemmän energiaa, ja se lisäenergia painaa, ja lisäpaino taas vähentää lentomatkaa, - korkeutta tai -nopeutta. Joten on siinä aika lailla ongelmia ratkottavana, ennen kuin ensimmäistäkään dronetaksia on yleisessä kaupallisessa käytössä. Eikä ole automaattilatausverkostoa vielä sähköautoillekaan, joten ei kyllä ole 10 vuoden kuluessa droneillekaan.
Vierailija kirjoitti:
MIten drone voi varmistaa, että vastaanottaja on oikea? Kenelle voi valittaa, jos tuote ei tullutkaan.
Esimerkiksi pyytämällä koodin, kuten pakettiautomaattikin tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka painavia paketteja dronella pystyy kuljettamaan?
Tuo dronekuljetus ei tule yleistymään pitkään aikaan, koska dronen nostokyky on niin pieni. Sen kasvattaminen on kallista että jotain kokeiluja nyt tehdään, kunnes huomataan että ei kannata.
Miksi ihmeessä sen kasvattaminen olisi "kallista"?
Autonominen drone on niin järjettömän edullinen kapistus verrattuna ihmisen suorittamaan kuljettamiseen, ettei taatusti tule mitään estettä valtavienkin dronejen käyttämiselle.
Lentäminen on kallista, koska kuluttaa paljon energiaa. Pyörillä kulkeva robottikulkuneuvo hoitaa homman paljon kustannustehokkaammin. Miehittämätön kauko-ohjattu ilma-alus tarvii lentotunnelin, tulee melkoinen häslinki jos näitä toimijoita on paljon lentelemässä ristiin rastiin.
Lentäminen ei ole kallista, eikä se kuluta paljon energiaa. Dronet toimivat sähköllä, joka on erittäin halpaa ja erittäin ympäristöystävällistäkin kaupan päälle.
Esimerkiksi drone, joka kuskaa 5 kg lastia ja akuston kantama mahdollistaa 36 km matkan, kuluttaa mitättömät 21,6 Wh/km sähköä. Tuo on kymmenesosa esimerkiksi sähköauton kulutuksesta ja noin kolmaskymmenesosa verrattuna dieselpakuun.
Pyörillä toimiva kulkupeli voi hyvinkin olla kustannustehokkaampi, mutta siinä on sitten muita ongelmia läjäpäin. Se on helpompi lasten tai kriminaalien sabotoida kuin lentävä vekotin, sille saatetaan hyvinkin tarvita oma kulkutie (ellei se sitten ole täysimittainen autonominen auto) tai ihan vähintäänkin se aiheuttaa ruuhkaa kulkiessaan missälie jalkakäytävällä.
Ilmassaolevien virtuaalisten kaistojen muodostaminen ei ole erityisen hankalaa.
Kyllä se lentäminen vaan kuluttaa paljon enemmän energiaa kuin pyörillä liikkuva laite. Älä nyt ala selvästä asiasta vänkäämään vastaan. Dronen kokokkaa oleva pyörillä kuljeva laite hoitaa reissun paljon vähemmällä energialla. Pyörälaite voisi kulkea autojenjen seassa, ehkä jopa kulkea niiden ali ja ohittaa näin jonoja. Pyörälaitteella myös kuorman määrää on helppo kasvattaa. Ajoneuvoistahan on joka tapauksessa katoamassa kuljettajat lähivuosina.
Mä en ole väittänyt, että lentäminen ei kuluttaisi enemmän energiaa kuin pyörillä liikkuva laite.
Sen sijaan on väitetty, että lentäminen ei kuluta suuria määriä energiaa, joka pitää paikkansa. Ei se kuluta mahdottoman paljoa enempää kuin muutkaan liikkumismuodot, eikä välttämättä edes yhtä paljon, riippuen tilanteesta ja ajoneuvosta.
Ja koska se energia on sähköä, niin sillä ei ole kovin kummoisesti merkitystäkään, vaikka sitä enemmän kuluisikin. Sillä ei varsinkaan ole niin paljoa merkitystä, että se ketään kiinnostaisi verrattuna droneilun muihin hyötyihin verrattaessa.
Esimerkiksi Opener Blackfly V3 lentotaksi kuluttaa 0,186 kWh/km siinä missä Tesla Model S kuluttaa esimerkiksi 0,2 kWh/km. Eli tämä lentäminen kuluttaa jopa vähemmän. Lisäksi matkat ovat linnuntietä lyhyempiä, joka tekee lentovehkeestä vieläkin tuota energiatehokkaamman. Vastaavasti tosin autoon välillä menee useampi ihminen kuin vain yksi (keskiarvo taitaa olla esim. 1,3 henkilöä per auto). En jaksa katsoa taikka laskea, miten paljon energiaa 2 tai useamman ihmisen kuljettava kopteri käyttäisi, mutta voisin kuvitella, että tilanne ei ainakaan merkityksellisesti kopterin kannalta muutu huonommaksi suhteessa autoon, ja saattaa muuttua vaikka paremmaksikin.
Heh, tällaisella dronetaksilla on muun muassa sähköautojen toimintasädeongelmat vielä paljon pahempana. Akkujen paino on pois hyötykuormasta, joten pitkälle ei sillä kyytiläistä kuskata, kun pitää päästä takaisinkin lataamaan akkuja. Ja mitä isompaa hyötykuormaa kantava vehkeen pitää olla, sitä painavammaksi laitteen omapaino kasvaa. Hupivehkeenä tuollainen voi toimia siinä kuin vaikka ultrakevyet lentokoneet tai kuumailmapallot, mutta jatkuva ja autonominen taksitoiminta on kyllä aivan utopistinen ajatus, joka ei meidän elinaikanamme toteudu.
Sähköautoilla ei ole enää nykyään toimintasädeongelmaa. Akusto, jossa on 500+ km edestä kantamaa, johon pystyy 15 minuutissa lataamaan 180 km lisää kantamaa nykyisilläkin pikalatureilla (ja lähivuosina 300 - 500 km lisää vartissa), on täysin riittävä jotakuinkin jokaiselle ihmiselle, pahimpia 24/7 pysähtymättä ratin takana viihtyviä lukuunottamatta.
Dronetaksin ei tarvitse päästä takaisin lataamaan akkuja, vaan se voi ladata siellä lähistöllä, minne se asiakkaan kuljettikin. Dronetaksien käyttötarkoitus ei myöskään ole lentää kaupunkien välimatkoja (ehkä korkeintaan Helsinki-Tallinna), joten kantama on täydellisen yhdentekevä.
Pidemmille matkoille on aivan eri vempeleet, joissa on useampi sata kilometriä kantamaa, eikä ulkomuotokaan välttämättä näytä dronelta, vaan esimerksiki tältä:
https://media.cntraveler.com/photos/57308ec8856913a3224a1fe4/master/pas…
Sulta unohtui täysin perustelut kaikille väittämillesi. Voisitko siis kirjoittaa viestisi uusiksi, antaen tarvittavat lähteet ja laskelmat.
Hehe. Jotta dronetaksi pystyisi kuskaamaan vaikka kaksi matkustajaa laukkuineen Helsingin lentoasemalta keskustan hotelliin, tarvitaan siihen aika lailla energiaa. 300 kg:n hyötykuorman kuskaus yli 100 km tunnissa korkeuksissa edes muutaman kymmenen kilometrin päähän ja takaisin ei suju millään pikkupattereilla. Ja miten sitten lataus? Toistaiseksi ei ole olemassa sähköautoillekaan kuin varsin rajallisesti pikalatausasemia. Puhumattakaan mistään dronen automaattilatausasemasta, joita pitäisi olla vähän joka korttelissa mahdollistamassa dronejen paluulennot. Ja melkoisen robotiikan tuollainen asema tarvitsisi, jotta siinä voidaa kytkeä satojen ampeerien virrat automaattisesti kopteriin. Ei kannata henkeä pidätellä niiden ilmaantumista odotellessa.
Tyhjännaurajako se siellä?
Johan tässä ketjussa on esitelty niitä energiavaatimuksia ihan lukujen kanssa, joten ei, ei todellakaan tarvita "aika lailla energiaa". Etkö lue ketjua vai mikä on ongelmasi?
Miksi kuvittelet, että latauspisteitä pitäisi olla ennen kuin on niitä itse lentohärveleitäkään?
Jos et tiennyt, niin droneja, kuten sähköautojakin, voi ladata täysin langattomasti induktiolla. Eivätkä ne latausnopeudet suinkaan häpeä nopeimmallekaan johdolliselle laturille. Lisäksi on jo nyt olemassa latauslaitteita, joissa mekaaninen käsi sijoittaa latauspiuhan auton latausporttiin.
Onhan itsestään selvyys, että lentäminen vaatii enemmän energiaa kuin tietä pitkin ajaminen. Se potentiaalienergia nimittäin...
Pitemmälle, nopeammin tai korkeammalle lentäminen vaatii enemmän energiaa, ja se lisäenergia painaa, ja lisäpaino taas vähentää lentomatkaa, - korkeutta tai -nopeutta. Joten on siinä aika lailla ongelmia ratkottavana, ennen kuin ensimmäistäkään dronetaksia on yleisessä kaupallisessa käytössä. Eikä ole automaattilatausverkostoa vielä sähköautoillekaan, joten ei kyllä ole 10 vuoden kuluessa droneillekaan.
Potentiaalienergiaa 300 kilon dronella 300 metrissä on "tosi hurjat" 0,25 kWh, eli ei käytännössä yhtään mitään. Ja edelleenkään kukaan ei ole väittänyt, että lentäminen ei veisi enemmän energiaa kuin tietä pitkin ajaminen. Jos nyt vaan lukisit viestit paremmin?
Millä tavalla energian vaatiminen on "ongelma ratkottavana"? Ehkä sulle tulee yllätyksenä, mutta energiaa osataan nykyään jo laittaa akkuun. Ja sitä energiaa ennenkaikkea osataan laittaa niin paljon, että noita dronetakseja *on jo nyt olemassa*.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka painavia paketteja dronella pystyy kuljettamaan?
Tuo dronekuljetus ei tule yleistymään pitkään aikaan, koska dronen nostokyky on niin pieni. Sen kasvattaminen on kallista että jotain kokeiluja nyt tehdään, kunnes huomataan että ei kannata.
Miksi ihmeessä sen kasvattaminen olisi "kallista"?
Autonominen drone on niin järjettömän edullinen kapistus verrattuna ihmisen suorittamaan kuljettamiseen, ettei taatusti tule mitään estettä valtavienkin dronejen käyttämiselle.
Lentäminen on kallista, koska kuluttaa paljon energiaa. Pyörillä kulkeva robottikulkuneuvo hoitaa homman paljon kustannustehokkaammin. Miehittämätön kauko-ohjattu ilma-alus tarvii lentotunnelin, tulee melkoinen häslinki jos näitä toimijoita on paljon lentelemässä ristiin rastiin.
Lentäminen ei ole kallista, eikä se kuluta paljon energiaa. Dronet toimivat sähköllä, joka on erittäin halpaa ja erittäin ympäristöystävällistäkin kaupan päälle.
Esimerkiksi drone, joka kuskaa 5 kg lastia ja akuston kantama mahdollistaa 36 km matkan, kuluttaa mitättömät 21,6 Wh/km sähköä. Tuo on kymmenesosa esimerkiksi sähköauton kulutuksesta ja noin kolmaskymmenesosa verrattuna dieselpakuun.
Pyörillä toimiva kulkupeli voi hyvinkin olla kustannustehokkaampi, mutta siinä on sitten muita ongelmia läjäpäin. Se on helpompi lasten tai kriminaalien sabotoida kuin lentävä vekotin, sille saatetaan hyvinkin tarvita oma kulkutie (ellei se sitten ole täysimittainen autonominen auto) tai ihan vähintäänkin se aiheuttaa ruuhkaa kulkiessaan missälie jalkakäytävällä.
Ilmassaolevien virtuaalisten kaistojen muodostaminen ei ole erityisen hankalaa.
Kyllä se lentäminen vaan kuluttaa paljon enemmän energiaa kuin pyörillä liikkuva laite. Älä nyt ala selvästä asiasta vänkäämään vastaan. Dronen kokokkaa oleva pyörillä kuljeva laite hoitaa reissun paljon vähemmällä energialla. Pyörälaite voisi kulkea autojenjen seassa, ehkä jopa kulkea niiden ali ja ohittaa näin jonoja. Pyörälaitteella myös kuorman määrää on helppo kasvattaa. Ajoneuvoistahan on joka tapauksessa katoamassa kuljettajat lähivuosina.
Mä en ole väittänyt, että lentäminen ei kuluttaisi enemmän energiaa kuin pyörillä liikkuva laite.
Sen sijaan on väitetty, että lentäminen ei kuluta suuria määriä energiaa, joka pitää paikkansa. Ei se kuluta mahdottoman paljoa enempää kuin muutkaan liikkumismuodot, eikä välttämättä edes yhtä paljon, riippuen tilanteesta ja ajoneuvosta.
Ja koska se energia on sähköä, niin sillä ei ole kovin kummoisesti merkitystäkään, vaikka sitä enemmän kuluisikin. Sillä ei varsinkaan ole niin paljoa merkitystä, että se ketään kiinnostaisi verrattuna droneilun muihin hyötyihin verrattaessa.
Esimerkiksi Opener Blackfly V3 lentotaksi kuluttaa 0,186 kWh/km siinä missä Tesla Model S kuluttaa esimerkiksi 0,2 kWh/km. Eli tämä lentäminen kuluttaa jopa vähemmän. Lisäksi matkat ovat linnuntietä lyhyempiä, joka tekee lentovehkeestä vieläkin tuota energiatehokkaamman. Vastaavasti tosin autoon välillä menee useampi ihminen kuin vain yksi (keskiarvo taitaa olla esim. 1,3 henkilöä per auto). En jaksa katsoa taikka laskea, miten paljon energiaa 2 tai useamman ihmisen kuljettava kopteri käyttäisi, mutta voisin kuvitella, että tilanne ei ainakaan merkityksellisesti kopterin kannalta muutu huonommaksi suhteessa autoon, ja saattaa muuttua vaikka paremmaksikin.
Heh, tällaisella dronetaksilla on muun muassa sähköautojen toimintasädeongelmat vielä paljon pahempana. Akkujen paino on pois hyötykuormasta, joten pitkälle ei sillä kyytiläistä kuskata, kun pitää päästä takaisinkin lataamaan akkuja. Ja mitä isompaa hyötykuormaa kantava vehkeen pitää olla, sitä painavammaksi laitteen omapaino kasvaa. Hupivehkeenä tuollainen voi toimia siinä kuin vaikka ultrakevyet lentokoneet tai kuumailmapallot, mutta jatkuva ja autonominen taksitoiminta on kyllä aivan utopistinen ajatus, joka ei meidän elinaikanamme toteudu.
Sähköautoilla ei ole enää nykyään toimintasädeongelmaa. Akusto, jossa on 500+ km edestä kantamaa, johon pystyy 15 minuutissa lataamaan 180 km lisää kantamaa nykyisilläkin pikalatureilla (ja lähivuosina 300 - 500 km lisää vartissa), on täysin riittävä jotakuinkin jokaiselle ihmiselle, pahimpia 24/7 pysähtymättä ratin takana viihtyviä lukuunottamatta.
Dronetaksin ei tarvitse päästä takaisin lataamaan akkuja, vaan se voi ladata siellä lähistöllä, minne se asiakkaan kuljettikin. Dronetaksien käyttötarkoitus ei myöskään ole lentää kaupunkien välimatkoja (ehkä korkeintaan Helsinki-Tallinna), joten kantama on täydellisen yhdentekevä.
Pidemmille matkoille on aivan eri vempeleet, joissa on useampi sata kilometriä kantamaa, eikä ulkomuotokaan välttämättä näytä dronelta, vaan esimerksiki tältä:
https://media.cntraveler.com/photos/57308ec8856913a3224a1fe4/master/pas…
Sulta unohtui täysin perustelut kaikille väittämillesi. Voisitko siis kirjoittaa viestisi uusiksi, antaen tarvittavat lähteet ja laskelmat.
Hehe. Jotta dronetaksi pystyisi kuskaamaan vaikka kaksi matkustajaa laukkuineen Helsingin lentoasemalta keskustan hotelliin, tarvitaan siihen aika lailla energiaa. 300 kg:n hyötykuorman kuskaus yli 100 km tunnissa korkeuksissa edes muutaman kymmenen kilometrin päähän ja takaisin ei suju millään pikkupattereilla. Ja miten sitten lataus? Toistaiseksi ei ole olemassa sähköautoillekaan kuin varsin rajallisesti pikalatausasemia. Puhumattakaan mistään dronen automaattilatausasemasta, joita pitäisi olla vähän joka korttelissa mahdollistamassa dronejen paluulennot. Ja melkoisen robotiikan tuollainen asema tarvitsisi, jotta siinä voidaa kytkeä satojen ampeerien virrat automaattisesti kopteriin. Ei kannata henkeä pidätellä niiden ilmaantumista odotellessa.
Tyhjännaurajako se siellä?
Johan tässä ketjussa on esitelty niitä energiavaatimuksia ihan lukujen kanssa, joten ei, ei todellakaan tarvita "aika lailla energiaa". Etkö lue ketjua vai mikä on ongelmasi?
Miksi kuvittelet, että latauspisteitä pitäisi olla ennen kuin on niitä itse lentohärveleitäkään?
Jos et tiennyt, niin droneja, kuten sähköautojakin, voi ladata täysin langattomasti induktiolla. Eivätkä ne latausnopeudet suinkaan häpeä nopeimmallekaan johdolliselle laturille. Lisäksi on jo nyt olemassa latauslaitteita, joissa mekaaninen käsi sijoittaa latauspiuhan auton latausporttiin.
Onhan itsestään selvyys, että lentäminen vaatii enemmän energiaa kuin tietä pitkin ajaminen. Se potentiaalienergia nimittäin...
Pitemmälle, nopeammin tai korkeammalle lentäminen vaatii enemmän energiaa, ja se lisäenergia painaa, ja lisäpaino taas vähentää lentomatkaa, - korkeutta tai -nopeutta. Joten on siinä aika lailla ongelmia ratkottavana, ennen kuin ensimmäistäkään dronetaksia on yleisessä kaupallisessa käytössä. Eikä ole automaattilatausverkostoa vielä sähköautoillekaan, joten ei kyllä ole 10 vuoden kuluessa droneillekaan.
Potentiaalienergiaa 300 kilon dronella 300 metrissä on "tosi hurjat" 0,25 kWh, eli ei käytännössä yhtään mitään. Ja edelleenkään kukaan ei ole väittänyt, että lentäminen ei veisi enemmän energiaa kuin tietä pitkin ajaminen. Jos nyt vaan lukisit viestit paremmin?
Millä tavalla energian vaatiminen on "ongelma ratkottavana"? Ehkä sulle tulee yllätyksenä, mutta energiaa osataan nykyään jo laittaa akkuun. Ja sitä energiaa ennenkaikkea osataan laittaa niin paljon, että noita dronetakseja *on jo nyt olemassa*.
Ei kopterille riitä lentämiseen potentiaalienergian kertaluontoinen lisäys, vaan sen on koko ajan pidettävä itsensä ilmassa, eli siirrettävä suurta ilmamäärää roottoriensa läpi. Sen vaatiman tehon laskeminen onkin vähän monimutkaisempaa, mutta on merkittävää luokkaa. Ja sitten pitäisi vielä liikkua eteen päinkin. Jos kokonaismassa on 300 kg, 2 ukkoa laukkuineen vie siitä jo 200 kg. Loppuun 100 kiloon sitäisi mahduttaa itse lentolaite akkuineen. Sähköautoissa akkkuja on jo satoja kiloja. Että saa siinä taskulaskinta näpytellä aika lailla ennen kuin tulee ajankohtaiseksi tilata lentokenttäreissu dronetaksilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungit varmaankin muuttuvat autioimmiksi, kun kivijalkakaupat käyvät yhä harvinaisemmiksi. Kaupan työntekijät jäävät työttömiksi tietysti, mutta pienyrittäjyys ylipäätään käy vaikeammaksi sillä suuryritysten on huomattavasti helpompi pyörittää laajamittaista postituspalvelua ja dronetoimintaa. Suuryritykset maksavat kuitenkin kokoonsa nähden mitättömästi veroja ja muun yhteiskunnan näivettyessä ympärillä, yhteiskunnan veropohja tulee kapenemaan ja varallisuus keskittymään yhä enemmän muutamien harvojen käsiin.
Tavallinen kansa on ensin iloinen kaiken vaivattomuudesta, koska kotoa käsin voi tilata ja hoitaa kaiken. Sosiaaliset suhteet jäävät kuitenkin yhä enemmän Tinderin kaltaisten appien kontolle, ja niissä menestyy loppujen lopuksi vähemmistö ihmisistä. Suurelle osalle väestöstä tämä tämä tulevaisuuskuva tarkoittaa syrjäytymistä sekä sosiaalisista suhteista että työelämästä, kun markkinoilla on yhä vähemmän kilpailukykyisiä yrityksiä. Tässä on minun hilpeä ennustukseni.
Jos suurelle osalle ainoat ihmissuhteet on kauppojen kassat, niin mun mielestä nämä ihmiset ovat jo nyt aika syrjäytyneitä.
Tuo tekstini pointti ei ollut asiakkaan ja kauppiaan kohtaaminen, vaan se että mitä suuremman osan kaupasta hoitaa Amazonin kaltaiset suuryhtiöt, sitä vähemmän yhteiskunnassa on tilaa pienemmille yrityksille. Se tarkoittaa vähemmän työpaikkoja, ja suuri osa ihmisistä uskoakseni sosialisoituu ja tapaa ihmisiä nimenomaan työelämän kautta. Jos työttömyys on suurta tai ihmiset muuten vain tekee duunia vaikka kotoa käsin päätteen kautta, se vaikuttaa myös ihmisten sosiaalisiin suhteisiin.
Kyllä, mutta miten annamme sen vaikuttaa? Kun hehkulamppu keksittiin, ihmiset eivät jääneetkään auringonlaskusta nukkumaanmenoon asti tuijottamaan yksinään tuvan seinää vaan keksivät pidentyneeseen valoon itselleen tekemistä. Mun mielestä ei ole mitään syytä olettaa, että kun työmatkoihin ja kauppareissuihin käytettävä aika muuttuukin vapaa-ajaksi, ihminen ei keksisi sille ajalle mitään käyttöä. Monet valittavat, että arki on niin hektistä ja työelämä vie kaikki mehut, ettei edes jakseta vapaa-ajalla tavata ketään. Eikö silloin voisi kuvitella, että lisääntynyt vapaa-aika toisi helpotusta nykyiseen tilanteeseen? Kun viikon päivittäistavaraostokset tulevat eteiseesi kahvitauollasi ja työpäivän päätteeksi nouset vain ylös tuolista, aikaa ja voimia ja ihan eri tavalla pitää yhteyttä ystäviin, kavereihin ja sukulaisiin ja ihan eri tavalla jaksaa vaikka hypätä bussiin ja lähteä kaverin kanssa leffaan kuin jos ensin olisit tullut ruokakaupan kautta töistä kotiin ja sen jälkeen pitäisi lähteä uudelleen bussilla kaupungille mennäkseen kaverinsa kanssa leffaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungit varmaankin muuttuvat autioimmiksi, kun kivijalkakaupat käyvät yhä harvinaisemmiksi. Kaupan työntekijät jäävät työttömiksi tietysti, mutta pienyrittäjyys ylipäätään käy vaikeammaksi sillä suuryritysten on huomattavasti helpompi pyörittää laajamittaista postituspalvelua ja dronetoimintaa. Suuryritykset maksavat kuitenkin kokoonsa nähden mitättömästi veroja ja muun yhteiskunnan näivettyessä ympärillä, yhteiskunnan veropohja tulee kapenemaan ja varallisuus keskittymään yhä enemmän muutamien harvojen käsiin.
Tavallinen kansa on ensin iloinen kaiken vaivattomuudesta, koska kotoa käsin voi tilata ja hoitaa kaiken. Sosiaaliset suhteet jäävät kuitenkin yhä enemmän Tinderin kaltaisten appien kontolle, ja niissä menestyy loppujen lopuksi vähemmistö ihmisistä. Suurelle osalle väestöstä tämä tämä tulevaisuuskuva tarkoittaa syrjäytymistä sekä sosiaalisista suhteista että työelämästä, kun markkinoilla on yhä vähemmän kilpailukykyisiä yrityksiä. Tässä on minun hilpeä ennustukseni.
Jos suurelle osalle ainoat ihmissuhteet on kauppojen kassat, niin mun mielestä nämä ihmiset ovat jo nyt aika syrjäytyneitä.
Ja sitähän suurin osa tulee olemaan, koska a) heidän älynsä ei riitä tulevaisuuden työtehtäviin ja siten heillä ei ole työkavereita b) töitä ei ylipäätään ole tarpeeksi kaikille, jotta he voisivat saada töitä ja työkavereita c) sinkkujen ja lapsettomien määrä lisääntyy e) erot lisääntyvät d) ihmiset ovat yhä yksinäisempiä, koska harrastaminenkin on työttömille liian kallista.
Sä näet asian niin, että muutos koskee vain tuota ostotapaa ja työllisyyttä, mutta ihmiset eivät aio muuten muuttaa mitään elämässään. Entäpä, jos lisääntynyt vapaa-aika tulevaisuudessa tarkoittaisikin sitä, että työkavereiden sijasta sosiaaliset suhteet olisivatkin taas naapurustossa? Alkaisi olla taas yhteisöllisyyttä, jota niin moneen otteeseen on jo kaivattu? Syntyisi pieniä kyläyhteisöjä, jotka muodostusivat vaikkapa lähiön asukkaista tai jopa isommissa lähiöissä joistain lähiö osista? Jos työkavereiden sijasta voisikin jutella naapureiden kanssa? Syntyisi alueille oleskelupaikkoja, joissa voisi tavata muita, lukea lehtiä, osallistua alueen yhteiseen toimintaan (osa toiminnasta voisi olla vaikka harrastuksia) tms?
Miten kuvittelet, että nämä kyläyhteisöt syntyvät? Se vaatisi, jonkun paikan jonka ympärille kerääntyä ja halua tehdä sitä. Nythän tätä hommaa on hoitanut lähinnä ostoskeskukset. Yhteisöllisyys on monesti aiemmin syntynyt kirkon, leikkikentän tai baarin ympärille. Nyky-yhteiskunnassamme baareja ei sinne asuntojen keskelle haluta ja kirkkoon kuuluvat ovat kohta vähemmistö ja lapsitilanteen tiedämme.
Jo nyt harrastukset alkavat olla todella kalliita. Miten jotkut kotona olevat ilman palkkatuloja sellaisia maksavat? Kukaan ei enää halua tehdä mitään talkoojuttuja ja verottaja iskee viimeistään lopuksi. Toisilleen vieraat Ihmiset kerrostaloissa asuvat toisiaan lähemmin, kuin koskaan aiemmin historiassa, mutta ei heille mitään yhteisöjä silti ole syntynyt. Jo moikkaaminen on monelle vaikeaa. Lisää vapaata aikaa tarkoittaa ainoastaan enemmän aikaa todennäköisesti virtuaalitodellisuudessa ihmiselle.
Tilanne on tosiaan muuttunut, mutta aina vaan yksinäisempään suuntaan, mitä helpommaksi koneet elämämme ovat tehneet. Ruohonleikkurirobotti ei naapurin kanssa jää keskustelemaan, eikä postimies enää jää juttelemaan pakettia tuodessaan.
Yhteisöllisyys vaatii jotain yhteistä ja siihen ei riitä saman droonin käyttäminen.
Kuten sanoin aiemmin. Yhä vähemmän on syitä mennä ulos ja siksi yhä vähemmän tullaan menemään ulos ja sitä vähemmän noita paikkoja tarvitaan, kun ketään ei kuitenkaan ole liikenteessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungit varmaankin muuttuvat autioimmiksi, kun kivijalkakaupat käyvät yhä harvinaisemmiksi. Kaupan työntekijät jäävät työttömiksi tietysti, mutta pienyrittäjyys ylipäätään käy vaikeammaksi sillä suuryritysten on huomattavasti helpompi pyörittää laajamittaista postituspalvelua ja dronetoimintaa. Suuryritykset maksavat kuitenkin kokoonsa nähden mitättömästi veroja ja muun yhteiskunnan näivettyessä ympärillä, yhteiskunnan veropohja tulee kapenemaan ja varallisuus keskittymään yhä enemmän muutamien harvojen käsiin.
Tavallinen kansa on ensin iloinen kaiken vaivattomuudesta, koska kotoa käsin voi tilata ja hoitaa kaiken. Sosiaaliset suhteet jäävät kuitenkin yhä enemmän Tinderin kaltaisten appien kontolle, ja niissä menestyy loppujen lopuksi vähemmistö ihmisistä. Suurelle osalle väestöstä tämä tämä tulevaisuuskuva tarkoittaa syrjäytymistä sekä sosiaalisista suhteista että työelämästä, kun markkinoilla on yhä vähemmän kilpailukykyisiä yrityksiä. Tässä on minun hilpeä ennustukseni.
Jos suurelle osalle ainoat ihmissuhteet on kauppojen kassat, niin mun mielestä nämä ihmiset ovat jo nyt aika syrjäytyneitä.
Ja sitähän suurin osa tulee olemaan, koska a) heidän älynsä ei riitä tulevaisuuden työtehtäviin ja siten heillä ei ole työkavereita b) töitä ei ylipäätään ole tarpeeksi kaikille, jotta he voisivat saada töitä ja työkavereita c) sinkkujen ja lapsettomien määrä lisääntyy e) erot lisääntyvät d) ihmiset ovat yhä yksinäisempiä, koska harrastaminenkin on työttömille liian kallista.
Sä näet asian niin, että muutos koskee vain tuota ostotapaa ja työllisyyttä, mutta ihmiset eivät aio muuten muuttaa mitään elämässään. Entäpä, jos lisääntynyt vapaa-aika tulevaisuudessa tarkoittaisikin sitä, että työkavereiden sijasta sosiaaliset suhteet olisivatkin taas naapurustossa? Alkaisi olla taas yhteisöllisyyttä, jota niin moneen otteeseen on jo kaivattu? Syntyisi pieniä kyläyhteisöjä, jotka muodostusivat vaikkapa lähiön asukkaista tai jopa isommissa lähiöissä joistain lähiö osista? Jos työkavereiden sijasta voisikin jutella naapureiden kanssa? Syntyisi alueille oleskelupaikkoja, joissa voisi tavata muita, lukea lehtiä, osallistua alueen yhteiseen toimintaan (osa toiminnasta voisi olla vaikka harrastuksia) tms?
Miten kuvittelet, että nämä kyläyhteisöt syntyvät? Se vaatisi, jonkun paikan jonka ympärille kerääntyä ja halua tehdä sitä. Nythän tätä hommaa on hoitanut lähinnä ostoskeskukset. Yhteisöllisyys on monesti aiemmin syntynyt kirkon, leikkikentän tai baarin ympärille. Nyky-yhteiskunnassamme baareja ei sinne asuntojen keskelle haluta ja kirkkoon kuuluvat ovat kohta vähemmistö ja lapsitilanteen tiedämme.
Jo nyt harrastukset alkavat olla todella kalliita. Miten jotkut kotona olevat ilman palkkatuloja sellaisia maksavat? Kukaan ei enää halua tehdä mitään talkoojuttuja ja verottaja iskee viimeistään lopuksi. Toisilleen vieraat Ihmiset kerrostaloissa asuvat toisiaan lähemmin, kuin koskaan aiemmin historiassa, mutta ei heille mitään yhteisöjä silti ole syntynyt. Jo moikkaaminen on monelle vaikeaa. Lisää vapaata aikaa tarkoittaa ainoastaan enemmän aikaa todennäköisesti virtuaalitodellisuudessa ihmiselle.
Tilanne on tosiaan muuttunut, mutta aina vaan yksinäisempään suuntaan, mitä helpommaksi koneet elämämme ovat tehneet. Ruohonleikkurirobotti ei naapurin kanssa jää keskustelemaan, eikä postimies enää jää juttelemaan pakettia tuodessaan.
Yhteisöllisyys vaatii jotain yhteistä ja siihen ei riitä saman droonin käyttäminen.
Kuten sanoin aiemmin. Yhä vähemmän on syitä mennä ulos ja siksi yhä vähemmän tullaan menemään ulos ja sitä vähemmän noita paikkoja tarvitaan, kun ketään ei kuitenkaan ole liikenteessä.
Niin, yhteiskunnassa on koko ajan menty siihen suuntaan, että jokainen pitää huolen vain omasta navastaan ja päivä on hyvä, jos ei ole tarvinnut sanoa edes naapurille huomenta. Mutta pitääkö sen olla meidän lastenlastemmekin tulevaisuudessa näin? Miksei seurakunnan tilojen tai kauppakeskusten tilalle voisi tulla jotain muuta? Jotain, mitä vielä ei ole, koska ei ole tarvittu? Entä, jos meidän lastenlastemme mielestä - siis kun he ovat aikuisia - talkootyö onkin ihan mukavaa? Että on mukavaa järjestää asuinalueelle erilaisia tapahtumia? Ja he kasvattavat omat lapsensa siihen, että yhdessä toimiminen on mukavaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungit varmaankin muuttuvat autioimmiksi, kun kivijalkakaupat käyvät yhä harvinaisemmiksi. Kaupan työntekijät jäävät työttömiksi tietysti, mutta pienyrittäjyys ylipäätään käy vaikeammaksi sillä suuryritysten on huomattavasti helpompi pyörittää laajamittaista postituspalvelua ja dronetoimintaa. Suuryritykset maksavat kuitenkin kokoonsa nähden mitättömästi veroja ja muun yhteiskunnan näivettyessä ympärillä, yhteiskunnan veropohja tulee kapenemaan ja varallisuus keskittymään yhä enemmän muutamien harvojen käsiin.
Tavallinen kansa on ensin iloinen kaiken vaivattomuudesta, koska kotoa käsin voi tilata ja hoitaa kaiken. Sosiaaliset suhteet jäävät kuitenkin yhä enemmän Tinderin kaltaisten appien kontolle, ja niissä menestyy loppujen lopuksi vähemmistö ihmisistä. Suurelle osalle väestöstä tämä tämä tulevaisuuskuva tarkoittaa syrjäytymistä sekä sosiaalisista suhteista että työelämästä, kun markkinoilla on yhä vähemmän kilpailukykyisiä yrityksiä. Tässä on minun hilpeä ennustukseni.
Jos suurelle osalle ainoat ihmissuhteet on kauppojen kassat, niin mun mielestä nämä ihmiset ovat jo nyt aika syrjäytyneitä.
Tuo tekstini pointti ei ollut asiakkaan ja kauppiaan kohtaaminen, vaan se että mitä suuremman osan kaupasta hoitaa Amazonin kaltaiset suuryhtiöt, sitä vähemmän yhteiskunnassa on tilaa pienemmille yrityksille. Se tarkoittaa vähemmän työpaikkoja, ja suuri osa ihmisistä uskoakseni sosialisoituu ja tapaa ihmisiä nimenomaan työelämän kautta. Jos työttömyys on suurta tai ihmiset muuten vain tekee duunia vaikka kotoa käsin päätteen kautta, se vaikuttaa myös ihmisten sosiaalisiin suhteisiin.
Kyllä, mutta miten annamme sen vaikuttaa? Kun hehkulamppu keksittiin, ihmiset eivät jääneetkään auringonlaskusta nukkumaanmenoon asti tuijottamaan yksinään tuvan seinää vaan keksivät pidentyneeseen valoon itselleen tekemistä. Mun mielestä ei ole mitään syytä olettaa, että kun työmatkoihin ja kauppareissuihin käytettävä aika muuttuukin vapaa-ajaksi, ihminen ei keksisi sille ajalle mitään käyttöä. Monet valittavat, että arki on niin hektistä ja työelämä vie kaikki mehut, ettei edes jakseta vapaa-ajalla tavata ketään. Eikö silloin voisi kuvitella, että lisääntynyt vapaa-aika toisi helpotusta nykyiseen tilanteeseen? Kun viikon päivittäistavaraostokset tulevat eteiseesi kahvitauollasi ja työpäivän päätteeksi nouset vain ylös tuolista, aikaa ja voimia ja ihan eri tavalla pitää yhteyttä ystäviin, kavereihin ja sukulaisiin ja ihan eri tavalla jaksaa vaikka hypätä bussiin ja lähteä kaverin kanssa leffaan kuin jos ensin olisit tullut ruokakaupan kautta töistä kotiin ja sen jälkeen pitäisi lähteä uudelleen bussilla kaupungille mennäkseen kaverinsa kanssa leffaan.
Mutta kun monelle se työmatka ei ole mitenkään pitkä ja ei jakseta tavata= ei haluta tavata. Kyllä ihminen keksii ja on jo hyvin keksinytkin. Pelit, somen ja netflixin. Kyllä varmasti moni some ja nettiriippuvainen nuo ruuat kotiinsa varmaan tilaisikin. Mutta onko se hyväksi lopulta kenellekään?
Olen ihan vakuuttunut, että olet pk-seudulla tai vastaavassa paikassa asuva. Mutta moni muu ei ole ja heille tämä muuttuva todellisuus näyttäytyy kyllä ihan eri valossa. Kaikki mihin voisit mennä, tehdään sinulle kotiin tuotavaksi tai tehtäväksi. Elokuvat, ruuat, urheilu, kauneudenhoito, opiskelu, pelaaminen, ystävien kanssa jutteleminen, ostamien. Ei ole enää syytä mennä ulos, paitsi matkalle lähtiessään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIten drone voi varmistaa, että vastaanottaja on oikea? Kenelle voi valittaa, jos tuote ei tullutkaan.
Esimerkiksi pyytämällä koodin, kuten pakettiautomaattikin tekee.
Mutta jos se vaan tiputtaa sen paketin pihalle, kuten aiemmin sanoit...?
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka painavia paketteja dronella pystyy kuljettamaan?
Tuo dronekuljetus ei tule yleistymään pitkään aikaan, koska dronen nostokyky on niin pieni. Sen kasvattaminen on kallista että jotain kokeiluja nyt tehdään, kunnes huomataan että ei kannata.
Miksi ihmeessä sen kasvattaminen olisi "kallista"?
Autonominen drone on niin järjettömän edullinen kapistus verrattuna ihmisen suorittamaan kuljettamiseen, ettei taatusti tule mitään estettä valtavienkin dronejen käyttämiselle.
Lentäminen on kallista, koska kuluttaa paljon energiaa. Pyörillä kulkeva robottikulkuneuvo hoitaa homman paljon kustannustehokkaammin. Miehittämätön kauko-ohjattu ilma-alus tarvii lentotunnelin, tulee melkoinen häslinki jos näitä toimijoita on paljon lentelemässä ristiin rastiin.
Lentäminen ei ole kallista, eikä se kuluta paljon energiaa. Dronet toimivat sähköllä, joka on erittäin halpaa ja erittäin ympäristöystävällistäkin kaupan päälle.
Esimerkiksi drone, joka kuskaa 5 kg lastia ja akuston kantama mahdollistaa 36 km matkan, kuluttaa mitättömät 21,6 Wh/km sähköä. Tuo on kymmenesosa esimerkiksi sähköauton kulutuksesta ja noin kolmaskymmenesosa verrattuna dieselpakuun.
Pyörillä toimiva kulkupeli voi hyvinkin olla kustannustehokkaampi, mutta siinä on sitten muita ongelmia läjäpäin. Se on helpompi lasten tai kriminaalien sabotoida kuin lentävä vekotin, sille saatetaan hyvinkin tarvita oma kulkutie (ellei se sitten ole täysimittainen autonominen auto) tai ihan vähintäänkin se aiheuttaa ruuhkaa kulkiessaan missälie jalkakäytävällä.
Ilmassaolevien virtuaalisten kaistojen muodostaminen ei ole erityisen hankalaa.
Kyllä se lentäminen vaan kuluttaa paljon enemmän energiaa kuin pyörillä liikkuva laite. Älä nyt ala selvästä asiasta vänkäämään vastaan. Dronen kokokkaa oleva pyörillä kuljeva laite hoitaa reissun paljon vähemmällä energialla. Pyörälaite voisi kulkea autojenjen seassa, ehkä jopa kulkea niiden ali ja ohittaa näin jonoja. Pyörälaitteella myös kuorman määrää on helppo kasvattaa. Ajoneuvoistahan on joka tapauksessa katoamassa kuljettajat lähivuosina.
Mä en ole väittänyt, että lentäminen ei kuluttaisi enemmän energiaa kuin pyörillä liikkuva laite.
Sen sijaan on väitetty, että lentäminen ei kuluta suuria määriä energiaa, joka pitää paikkansa. Ei se kuluta mahdottoman paljoa enempää kuin muutkaan liikkumismuodot, eikä välttämättä edes yhtä paljon, riippuen tilanteesta ja ajoneuvosta.
Ja koska se energia on sähköä, niin sillä ei ole kovin kummoisesti merkitystäkään, vaikka sitä enemmän kuluisikin. Sillä ei varsinkaan ole niin paljoa merkitystä, että se ketään kiinnostaisi verrattuna droneilun muihin hyötyihin verrattaessa.
Esimerkiksi Opener Blackfly V3 lentotaksi kuluttaa 0,186 kWh/km siinä missä Tesla Model S kuluttaa esimerkiksi 0,2 kWh/km. Eli tämä lentäminen kuluttaa jopa vähemmän. Lisäksi matkat ovat linnuntietä lyhyempiä, joka tekee lentovehkeestä vieläkin tuota energiatehokkaamman. Vastaavasti tosin autoon välillä menee useampi ihminen kuin vain yksi (keskiarvo taitaa olla esim. 1,3 henkilöä per auto). En jaksa katsoa taikka laskea, miten paljon energiaa 2 tai useamman ihmisen kuljettava kopteri käyttäisi, mutta voisin kuvitella, että tilanne ei ainakaan merkityksellisesti kopterin kannalta muutu huonommaksi suhteessa autoon, ja saattaa muuttua vaikka paremmaksikin.
Heh, tällaisella dronetaksilla on muun muassa sähköautojen toimintasädeongelmat vielä paljon pahempana. Akkujen paino on pois hyötykuormasta, joten pitkälle ei sillä kyytiläistä kuskata, kun pitää päästä takaisinkin lataamaan akkuja. Ja mitä isompaa hyötykuormaa kantava vehkeen pitää olla, sitä painavammaksi laitteen omapaino kasvaa. Hupivehkeenä tuollainen voi toimia siinä kuin vaikka ultrakevyet lentokoneet tai kuumailmapallot, mutta jatkuva ja autonominen taksitoiminta on kyllä aivan utopistinen ajatus, joka ei meidän elinaikanamme toteudu.
Sähköautoilla ei ole enää nykyään toimintasädeongelmaa. Akusto, jossa on 500+ km edestä kantamaa, johon pystyy 15 minuutissa lataamaan 180 km lisää kantamaa nykyisilläkin pikalatureilla (ja lähivuosina 300 - 500 km lisää vartissa), on täysin riittävä jotakuinkin jokaiselle ihmiselle, pahimpia 24/7 pysähtymättä ratin takana viihtyviä lukuunottamatta.
Dronetaksin ei tarvitse päästä takaisin lataamaan akkuja, vaan se voi ladata siellä lähistöllä, minne se asiakkaan kuljettikin. Dronetaksien käyttötarkoitus ei myöskään ole lentää kaupunkien välimatkoja (ehkä korkeintaan Helsinki-Tallinna), joten kantama on täydellisen yhdentekevä.
Pidemmille matkoille on aivan eri vempeleet, joissa on useampi sata kilometriä kantamaa, eikä ulkomuotokaan välttämättä näytä dronelta, vaan esimerksiki tältä:
https://media.cntraveler.com/photos/57308ec8856913a3224a1fe4/master/pas…
Sulta unohtui täysin perustelut kaikille väittämillesi. Voisitko siis kirjoittaa viestisi uusiksi, antaen tarvittavat lähteet ja laskelmat.
Hehe. Jotta dronetaksi pystyisi kuskaamaan vaikka kaksi matkustajaa laukkuineen Helsingin lentoasemalta keskustan hotelliin, tarvitaan siihen aika lailla energiaa. 300 kg:n hyötykuorman kuskaus yli 100 km tunnissa korkeuksissa edes muutaman kymmenen kilometrin päähän ja takaisin ei suju millään pikkupattereilla. Ja miten sitten lataus? Toistaiseksi ei ole olemassa sähköautoillekaan kuin varsin rajallisesti pikalatausasemia. Puhumattakaan mistään dronen automaattilatausasemasta, joita pitäisi olla vähän joka korttelissa mahdollistamassa dronejen paluulennot. Ja melkoisen robotiikan tuollainen asema tarvitsisi, jotta siinä voidaa kytkeä satojen ampeerien virrat automaattisesti kopteriin. Ei kannata henkeä pidätellä niiden ilmaantumista odotellessa.
Tyhjännaurajako se siellä?
Johan tässä ketjussa on esitelty niitä energiavaatimuksia ihan lukujen kanssa, joten ei, ei todellakaan tarvita "aika lailla energiaa". Etkö lue ketjua vai mikä on ongelmasi?
Miksi kuvittelet, että latauspisteitä pitäisi olla ennen kuin on niitä itse lentohärveleitäkään?
Jos et tiennyt, niin droneja, kuten sähköautojakin, voi ladata täysin langattomasti induktiolla. Eivätkä ne latausnopeudet suinkaan häpeä nopeimmallekaan johdolliselle laturille. Lisäksi on jo nyt olemassa latauslaitteita, joissa mekaaninen käsi sijoittaa latauspiuhan auton latausporttiin.
Onhan itsestään selvyys, että lentäminen vaatii enemmän energiaa kuin tietä pitkin ajaminen. Se potentiaalienergia nimittäin...
Pitemmälle, nopeammin tai korkeammalle lentäminen vaatii enemmän energiaa, ja se lisäenergia painaa, ja lisäpaino taas vähentää lentomatkaa, - korkeutta tai -nopeutta. Joten on siinä aika lailla ongelmia ratkottavana, ennen kuin ensimmäistäkään dronetaksia on yleisessä kaupallisessa käytössä. Eikä ole automaattilatausverkostoa vielä sähköautoillekaan, joten ei kyllä ole 10 vuoden kuluessa droneillekaan.
Potentiaalienergiaa 300 kilon dronella 300 metrissä on "tosi hurjat" 0,25 kWh, eli ei käytännössä yhtään mitään. Ja edelleenkään kukaan ei ole väittänyt, että lentäminen ei veisi enemmän energiaa kuin tietä pitkin ajaminen. Jos nyt vaan lukisit viestit paremmin?
Millä tavalla energian vaatiminen on "ongelma ratkottavana"? Ehkä sulle tulee yllätyksenä, mutta energiaa osataan nykyään jo laittaa akkuun. Ja sitä energiaa ennenkaikkea osataan laittaa niin paljon, että noita dronetakseja *on jo nyt olemassa*.
Ei kopterille riitä lentämiseen potentiaalienergian kertaluontoinen lisäys, vaan sen on koko ajan pidettävä itsensä ilmassa, eli siirrettävä suurta ilmamäärää roottoriensa läpi. Sen vaatiman tehon laskeminen onkin vähän monimutkaisempaa, mutta on merkittävää luokkaa. Ja sitten pitäisi vielä liikkua eteen päinkin. Jos kokonaismassa on 300 kg, 2 ukkoa laukkuineen vie siitä jo 200 kg. Loppuun 100 kiloon sitäisi mahduttaa itse lentolaite akkuineen. Sähköautoissa akkkuja on jo satoja kiloja. Että saa siinä taskulaskinta näpytellä aika lailla ennen kuin tulee ajankohtaiseksi tilata lentokenttäreissu dronetaksilta.
Siis oikeasti nyt. Minähän en ole väittänyt, että potentiaalienergian lisäys olisi itsessään riittävä energiamäärä. Luehan viestit.
On myös täydellisen yhdentekevää alkaa takertumaan esimerkkilaskelman painoon, koska mitään parametrejä ei kukaan edes antanut, enkä minä puhunut kahden ihmisen kopterista. Esimerkiksi BlackFly Opener V3 paino tyhjänä on 142 kg ja se ottaa kyytiinsä kuormaa tai ihmisen, jonka paino on maksimissaan 113,4 kg, jolloin kokonaispaino on 255,40 kg, joten esimerkissäni käytetty 300 kg on siten täysin pätevä lukema. Jokainenhan voi halutessaan kertoa tuon 300 kg ihan millä tahansa lukemalla itseään huvittaa erittäin helposti, esimerkiksi numerolla 2, jolloin saadaan 600 kg lentolaitteen+rahdin potentiaalienergia tietoon (eli 0,25 kWh -> 0,5 kWh).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungit varmaankin muuttuvat autioimmiksi, kun kivijalkakaupat käyvät yhä harvinaisemmiksi. Kaupan työntekijät jäävät työttömiksi tietysti, mutta pienyrittäjyys ylipäätään käy vaikeammaksi sillä suuryritysten on huomattavasti helpompi pyörittää laajamittaista postituspalvelua ja dronetoimintaa. Suuryritykset maksavat kuitenkin kokoonsa nähden mitättömästi veroja ja muun yhteiskunnan näivettyessä ympärillä, yhteiskunnan veropohja tulee kapenemaan ja varallisuus keskittymään yhä enemmän muutamien harvojen käsiin.
Tavallinen kansa on ensin iloinen kaiken vaivattomuudesta, koska kotoa käsin voi tilata ja hoitaa kaiken. Sosiaaliset suhteet jäävät kuitenkin yhä enemmän Tinderin kaltaisten appien kontolle, ja niissä menestyy loppujen lopuksi vähemmistö ihmisistä. Suurelle osalle väestöstä tämä tämä tulevaisuuskuva tarkoittaa syrjäytymistä sekä sosiaalisista suhteista että työelämästä, kun markkinoilla on yhä vähemmän kilpailukykyisiä yrityksiä. Tässä on minun hilpeä ennustukseni.
Jos suurelle osalle ainoat ihmissuhteet on kauppojen kassat, niin mun mielestä nämä ihmiset ovat jo nyt aika syrjäytyneitä.
Tuo tekstini pointti ei ollut asiakkaan ja kauppiaan kohtaaminen, vaan se että mitä suuremman osan kaupasta hoitaa Amazonin kaltaiset suuryhtiöt, sitä vähemmän yhteiskunnassa on tilaa pienemmille yrityksille. Se tarkoittaa vähemmän työpaikkoja, ja suuri osa ihmisistä uskoakseni sosialisoituu ja tapaa ihmisiä nimenomaan työelämän kautta. Jos työttömyys on suurta tai ihmiset muuten vain tekee duunia vaikka kotoa käsin päätteen kautta, se vaikuttaa myös ihmisten sosiaalisiin suhteisiin.
Kyllä, mutta miten annamme sen vaikuttaa? Kun hehkulamppu keksittiin, ihmiset eivät jääneetkään auringonlaskusta nukkumaanmenoon asti tuijottamaan yksinään tuvan seinää vaan keksivät pidentyneeseen valoon itselleen tekemistä. Mun mielestä ei ole mitään syytä olettaa, että kun työmatkoihin ja kauppareissuihin käytettävä aika muuttuukin vapaa-ajaksi, ihminen ei keksisi sille ajalle mitään käyttöä. Monet valittavat, että arki on niin hektistä ja työelämä vie kaikki mehut, ettei edes jakseta vapaa-ajalla tavata ketään. Eikö silloin voisi kuvitella, että lisääntynyt vapaa-aika toisi helpotusta nykyiseen tilanteeseen? Kun viikon päivittäistavaraostokset tulevat eteiseesi kahvitauollasi ja työpäivän päätteeksi nouset vain ylös tuolista, aikaa ja voimia ja ihan eri tavalla pitää yhteyttä ystäviin, kavereihin ja sukulaisiin ja ihan eri tavalla jaksaa vaikka hypätä bussiin ja lähteä kaverin kanssa leffaan kuin jos ensin olisit tullut ruokakaupan kautta töistä kotiin ja sen jälkeen pitäisi lähteä uudelleen bussilla kaupungille mennäkseen kaverinsa kanssa leffaan.
Mutta kun monelle se työmatka ei ole mitenkään pitkä ja ei jakseta tavata= ei haluta tavata. Kyllä ihminen keksii ja on jo hyvin keksinytkin. Pelit, somen ja netflixin. Kyllä varmasti moni some ja nettiriippuvainen nuo ruuat kotiinsa varmaan tilaisikin. Mutta onko se hyväksi lopulta kenellekään?
Olen ihan vakuuttunut, että olet pk-seudulla tai vastaavassa paikassa asuva. Mutta moni muu ei ole ja heille tämä muuttuva todellisuus näyttäytyy kyllä ihan eri valossa. Kaikki mihin voisit mennä, tehdään sinulle kotiin tuotavaksi tai tehtäväksi. Elokuvat, ruuat, urheilu, kauneudenhoito, opiskelu, pelaaminen, ystävien kanssa jutteleminen, ostamien. Ei ole enää syytä mennä ulos, paitsi matkalle lähtiessään.
Olet oikeassa siinä, että asun pk-seudulla. Mutta jos mietin aikaa vaikkapa 1960-luvulla, niin nimenomaan maaseudulla oli paljon enemmän kaikenlaista yhteisin voimin järjestettyä toimintaa kuin esimerkiksi Helsingissä. Oli seurojentaloilla tansseja, oli markkinoita ja myyjäisiä yms. Vaikka suomalaiset vuonna 2019 käpertyvätkin mieluummin yksin koteihinsa kuin lähtevät tapaamaan ystäviään tai sukulaisiaan tai kutsuisivat ketään sunnuntaipäivälliselle, sen ei ole pakko olla niin enää vuonna 2050. Yhteisöllisempää ajattelutapaa voidaan alkaa tuoda esille ihan vaikka varhaiskasvatuksessa. Opetetaan pienet lapset toimimaan yhdessä. Koulussa voidaan järjestää - vaikka opetus muuttuisikin teoria-aineiden osalta virtuaaliseksi - monenlaista livejuttuakin, joihin voisi osallistua muutkin kuin opettajat ja oppilaat. Tarvitaan vain asennemuutosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungit varmaankin muuttuvat autioimmiksi, kun kivijalkakaupat käyvät yhä harvinaisemmiksi. Kaupan työntekijät jäävät työttömiksi tietysti, mutta pienyrittäjyys ylipäätään käy vaikeammaksi sillä suuryritysten on huomattavasti helpompi pyörittää laajamittaista postituspalvelua ja dronetoimintaa. Suuryritykset maksavat kuitenkin kokoonsa nähden mitättömästi veroja ja muun yhteiskunnan näivettyessä ympärillä, yhteiskunnan veropohja tulee kapenemaan ja varallisuus keskittymään yhä enemmän muutamien harvojen käsiin.
Tavallinen kansa on ensin iloinen kaiken vaivattomuudesta, koska kotoa käsin voi tilata ja hoitaa kaiken. Sosiaaliset suhteet jäävät kuitenkin yhä enemmän Tinderin kaltaisten appien kontolle, ja niissä menestyy loppujen lopuksi vähemmistö ihmisistä. Suurelle osalle väestöstä tämä tämä tulevaisuuskuva tarkoittaa syrjäytymistä sekä sosiaalisista suhteista että työelämästä, kun markkinoilla on yhä vähemmän kilpailukykyisiä yrityksiä. Tässä on minun hilpeä ennustukseni.
Jos suurelle osalle ainoat ihmissuhteet on kauppojen kassat, niin mun mielestä nämä ihmiset ovat jo nyt aika syrjäytyneitä.
Ja sitähän suurin osa tulee olemaan, koska a) heidän älynsä ei riitä tulevaisuuden työtehtäviin ja siten heillä ei ole työkavereita b) töitä ei ylipäätään ole tarpeeksi kaikille, jotta he voisivat saada töitä ja työkavereita c) sinkkujen ja lapsettomien määrä lisääntyy e) erot lisääntyvät d) ihmiset ovat yhä yksinäisempiä, koska harrastaminenkin on työttömille liian kallista.
Sä näet asian niin, että muutos koskee vain tuota ostotapaa ja työllisyyttä, mutta ihmiset eivät aio muuten muuttaa mitään elämässään. Entäpä, jos lisääntynyt vapaa-aika tulevaisuudessa tarkoittaisikin sitä, että työkavereiden sijasta sosiaaliset suhteet olisivatkin taas naapurustossa? Alkaisi olla taas yhteisöllisyyttä, jota niin moneen otteeseen on jo kaivattu? Syntyisi pieniä kyläyhteisöjä, jotka muodostusivat vaikkapa lähiön asukkaista tai jopa isommissa lähiöissä joistain lähiö osista? Jos työkavereiden sijasta voisikin jutella naapureiden kanssa? Syntyisi alueille oleskelupaikkoja, joissa voisi tavata muita, lukea lehtiä, osallistua alueen yhteiseen toimintaan (osa toiminnasta voisi olla vaikka harrastuksia) tms?
Miten kuvittelet, että nämä kyläyhteisöt syntyvät? Se vaatisi, jonkun paikan jonka ympärille kerääntyä ja halua tehdä sitä. Nythän tätä hommaa on hoitanut lähinnä ostoskeskukset. Yhteisöllisyys on monesti aiemmin syntynyt kirkon, leikkikentän tai baarin ympärille. Nyky-yhteiskunnassamme baareja ei sinne asuntojen keskelle haluta ja kirkkoon kuuluvat ovat kohta vähemmistö ja lapsitilanteen tiedämme.
Jo nyt harrastukset alkavat olla todella kalliita. Miten jotkut kotona olevat ilman palkkatuloja sellaisia maksavat? Kukaan ei enää halua tehdä mitään talkoojuttuja ja verottaja iskee viimeistään lopuksi. Toisilleen vieraat Ihmiset kerrostaloissa asuvat toisiaan lähemmin, kuin koskaan aiemmin historiassa, mutta ei heille mitään yhteisöjä silti ole syntynyt. Jo moikkaaminen on monelle vaikeaa. Lisää vapaata aikaa tarkoittaa ainoastaan enemmän aikaa todennäköisesti virtuaalitodellisuudessa ihmiselle.
Tilanne on tosiaan muuttunut, mutta aina vaan yksinäisempään suuntaan, mitä helpommaksi koneet elämämme ovat tehneet. Ruohonleikkurirobotti ei naapurin kanssa jää keskustelemaan, eikä postimies enää jää juttelemaan pakettia tuodessaan.
Yhteisöllisyys vaatii jotain yhteistä ja siihen ei riitä saman droonin käyttäminen.
Kuten sanoin aiemmin. Yhä vähemmän on syitä mennä ulos ja siksi yhä vähemmän tullaan menemään ulos ja sitä vähemmän noita paikkoja tarvitaan, kun ketään ei kuitenkaan ole liikenteessä.Niin, yhteiskunnassa on koko ajan menty siihen suuntaan, että jokainen pitää huolen vain omasta navastaan ja päivä on hyvä, jos ei ole tarvinnut sanoa edes naapurille huomenta. Mutta pitääkö sen olla meidän lastenlastemmekin tulevaisuudessa näin? Miksei seurakunnan tilojen tai kauppakeskusten tilalle voisi tulla jotain muuta? Jotain, mitä vielä ei ole, koska ei ole tarvittu? Entä, jos meidän lastenlastemme mielestä - siis kun he ovat aikuisia - talkootyö onkin ihan mukavaa? Että on mukavaa järjestää asuinalueelle erilaisia tapahtumia? Ja he kasvattavat omat lapsensa siihen, että yhdessä toimiminen on mukavaa?
Niin voisi, mutta mikään ei viittaa siihen, että kehitys menisi tuohon suuntaan. Ei mikään. Ihminen on laiska. Hän haluaa helpotusta. Ehdotathan sinäkin drooneja juuri helpottaakseen jotain. Perustelet rahalla. Miksi joku tekisi talkootyötä, kun robotit tekevät sen melkein ilmaiseksi? Kyllähän nytkin festarit vetävät hyvin. Jotain tekemistä kesällä ihmisille, mutta se ei ole ilmaista.
Tämän hetkisen nuorison pitäisi kasvattaa yhteisöllinen sukupolvi? Eihän he edes halua lapsia. Oletko käynyt leikkipuistoissa? Ennen valitettiin kun äidit olivat kännyissä kiinni. Nyt ei enää valiteta, kun niitä äitejä ei oikein enää missään näe. Ei suuntaus ole menossa avoimempaan suuntaan vaan aina vaan sulkeutuneempaan ja itsekeskeisempään. Jopa mopojengit alkavat olla katoava luonnonvara.
Työmarkkinat siis. iPadin autokorrekt keksii omiaan. :(