Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä "yliluonnollisia" juttuja teille on käynyt?
Otsikolla tarkoitan siis sitä, että ovat kuitenkin järjellä selitettävissä vaikka ehkä kaukaa haettujakin. Lähinnä milloin olette pelästyneet tai alkaneet miettiä, että onkohan tässä nyt jotain muutakin. Saa toki kertoa asioita joita ei voi selittää, mutta haluaisin pitäytyä tositapahtumissa.
Kommentit (3731)
Vierailija kirjoitti:
Oli juuri iltakävelyllä, kun marsilaisten alus laskeutui viereen. Pyysivät tutustumiskäynnille asumuksiin, jotka sijaitsevat marsin kuoren alla piilossa. Sanoin, etä mikäpä siinä. Kännykkä vaan piti jättää ensin kotiin. Siellä ei saanyt kuvata. Sitten mentiin.
Matkan kestosta en tiedä, kun siellä aluksessa oli jotain tainnuttavaa ainetta. Perisllä marsialiset olivat oikein ystävällisiä vaikka olivatkin kuin tikku-ukkoja ja kaikki kommunikaatio siellä tapahtui sanattomasti. Ihmistä varten olivat tehneet jonkinsortin kovaäänisen, jota kautta heidä ajatuksena muuttuivat puheesi. Olivat myös rakentaneet jonkin sortin sauna, joten kai tiesivät hakevansa vierailijoita Suomesta.
Pari päiää silleä vietin ja siten palauttivat minut taaisin otiin niin että heräin omassa sängyssä. Oikein mukavia nuo marsilaiset.
PS. Eivät muuten tienneet mitään Muskin Marsiin lähettämästä autosta. Taisi mennä ohi Marsin.
Hei osallistu siihen Suomen hauskimpaan tavikseen kun oot niin hulvaton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jääkaapin juttelut aika moninaisia ja toisinaan karmeankin kuuloisia.
Tietysti taikauskoisuuteen taipuvainen selittäisi nekin siten, että henget/alienit/väliulottuvuuden mato-olennot/mitkälie puhuvat jääkaapin kautta!
No on kyllä erikoinen jääkaappi meillä kun pystyy toisesta huoneesta minulle juttelemaan. En ole mikään skitsofreenikko joten ei ne äänet minun päästänikään tule. Joskus kyllä tuntuu että olenko tulossa hulluksi... Varmasti moni diagnosoisi minut sellaiseksi. Näistä ei julkisesti puhuta. Tai jos puhutaan niin mieluiten nimettömänä.
Ei kai äänekäs jääkaappi siitä hiljene, että on toisessa huoneessa.
Enteiden näkijät: kertokaa joku kohta tapahtuva asia.
Ilmiöitä kokevat: kuvatkaa pätkä.
Ihmisten auroja aistivat: paljastakaa joku paha rikollinen kykynne voimin!
Vierailija kirjoitti:
Koko ajan sattuu kaikenlaista. Tänään sain ylimääräisen tunnin. Jos katson kelloa ja kellonaika on joku tuplanumero, painan sen mieleeni. Katsoin kelloa 16.16 ja painoin sen mieleeni. Noin tunnin päästä katsoin kelloa uudestaan ja se oli taas 16.16. Olen välillä "mennyt" useita tunteja taaksepäin, monta kertaa saman päivän aikana. Outoa.
Oot katsonut kelloa 15:16... Sitten tunnin päästä uudestaan, jolloin se on ollut 16:16.
Numerot näyttää aika samoilta. Tai sitten olet alitajunnassa nähnyt numerot mieluisellasi tavalla. Myös turhanpäiväiset asiat unohtuu samantien. Merkityksetön ajan tarkistaminen on pyyhkiytynyt pois mielestä saman tien. Tietty näkömuisti kellostaulusta voi olla vaikka eiliseltä.
Tv:ssa ja radiossa pyörii jatkuvasti uusintoja, joissa sanotaan "Hyvää sunnuntai iltaa"... Lähetys voi tulla uusintana vaikka keskiviikkona, jolloin kuulostaa hassulta.
Numeroihin voi myös "seota"... Joskus itse pyöritellyt eri numerosarjoja, ja tuntuu, että järkihän siinä lähtee. Ei mitään erikoista.
Joka toisella sen seitsemän supervoimaa, joita ei sitten kukaan käytä mihinkään mikä todistaisi että oikeastikin on!
Jotain pakonomaisia valehtelijoita- vai järkkyneitä ihmisparkoja, jotka todella luulevat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran käytin sellaista ohjelmaa jonka kautta pystyy keskustelemaan henkien kautta. Kysyin Madeleine Mccannin tapauksesta (siis sen pikkutytön joka kidnapattiin Portugalissa) ja sieltä tuli vastaus "ask her mother".. varmaan ihan sattumaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapasin unessa kuolleen siskoni. Kuljeskeltiin ympäriinsä ja hän oli niinkuin aina ennenkin, tosin hyväkuntoisena ja nuorempana. Näen unissa paljon kuolleita.
Puhuiko hän mitään? Minulla unessa tapaamani edesmenneet ovat levollisia, hyvävointisia ja hymyileviä. Mutta eivät puhu sanakaan, hymyilevät vain vaikka minä kuinka heille yritän puhua.
En ole se jolta kysyit, mutta nään myös unissa toisinaan kuolleita. Äitiäni nään silloin tällöin ja hän puhuu, mutta ei paljon. Joihinkin kysymyksiin vastaa vähän vältellen tai antaa ymmärtää, että ei voi tai saa vastata. Nuorena kuollutta setääni näin paljon kun hän oli vasta kuollut, hän puhui aika paljon ja antoi ymmärtää, että hän viipyy maan lähistöllä vielä, koska hänellä on jotain selvitettäviä asioita. Sitten myöhemmin unessa hän oli saanut kauniin talon ja oli tosi onnellinen, ilmeisesti sai asiansa selvitettyä ja siirtyi valoon. Ei ole enää käynyt unissakaan.
Tämä saattaa kuulostaa vähän "paksulta", mutta erästä rakasta ja ihanaa edesmennyttä tapaan säännöllisesti unissa JA valveilla (yleensä juuri herättyäni unen ja valveen rajamailla) hänen kanssaan voin helpoiten jutella kaikista "kevyistä aiheista" ja lasketaan leikkiä asioista. Jos taas yritän kysellä jotain kuoleman jälkeisistä oloista tms. "hankalammista" aiheista niin en läheskään aina saa tai kuule vastauksia. Joskus on sanonut "kerron sen myöhemmin". Joskus vastaus on tullut päivällä vaikka jossain lukemassani tekstissä (tai näin tulkitsen) Ilmeisesti ei ole lupaa puhua kaikesta, niin olen ymmärtänyt. Jos jollain on parempaa tietoa niin kerro ihmeessä!
Minun isäni teki i.t s.e.urhan kun olin 14sta.
Näin unen jossa hän katseli minua liekkimerestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapasin unessa kuolleen siskoni. Kuljeskeltiin ympäriinsä ja hän oli niinkuin aina ennenkin, tosin hyväkuntoisena ja nuorempana. Näen unissa paljon kuolleita.
Puhuiko hän mitään? Minulla unessa tapaamani edesmenneet ovat levollisia, hyvävointisia ja hymyileviä. Mutta eivät puhu sanakaan, hymyilevät vain vaikka minä kuinka heille yritän puhua.
En ole se jolta kysyit, mutta nään myös unissa toisinaan kuolleita. Äitiäni nään silloin tällöin ja hän puhuu, mutta ei paljon. Joihinkin kysymyksiin vastaa vähän vältellen tai antaa ymmärtää, että ei voi tai saa vastata. Nuorena kuollutta setääni näin paljon kun hän oli vasta kuollut, hän puhui aika paljon ja antoi ymmärtää, että hän viipyy maan lähistöllä vielä, koska hänellä on jotain selvitettäviä asioita. Sitten myöhemmin unessa hän oli saanut kauniin talon ja oli tosi onnellinen, ilmeisesti sai asiansa selvitettyä ja siirtyi valoon. Ei ole enää käynyt unissakaan.
Tämä saattaa kuulostaa vähän "paksulta", mutta erästä rakasta ja ihanaa edesmennyttä tapaan säännöllisesti unissa JA valveilla (yleensä juuri herättyäni unen ja valveen rajamailla) hänen kanssaan voin helpoiten jutella kaikista "kevyistä aiheista" ja lasketaan leikkiä asioista. Jos taas yritän kysellä jotain kuoleman jälkeisistä oloista tms. "hankalammista" aiheista niin en läheskään aina saa tai kuule vastauksia. Joskus on sanonut "kerron sen myöhemmin". Joskus vastaus on tullut päivällä vaikka jossain lukemassani tekstissä (tai näin tulkitsen) Ilmeisesti ei ole lupaa puhua kaikesta, niin olen ymmärtänyt. Jos jollain on parempaa tietoa niin kerro ihmeessä!
Minun isäni teki i.t s.e.urhan kun olin 14sta.
Näin unen jossa hän katseli minua liekkimerestä.
Miksi minun uneni ei voi olla viesti kuolleelta?
Isä oli ateisti.
Äiti näki kun hän a.m p.ui itsensä.
V.ihaa .jumalaa.
Hän antoi poikansa kidutettt.avaksi.
Hän laittoi i.säni.he.lve ttiin.
Miksi ne kuolleet on aina hyvinvoivia?
Ovatko yhtä rumia , lihavia ja tyhmiä myös?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa useammalta puuttua diagnoosi. Jokin vakava hoitamaton trauma taustalla? Siis jos lähdettäisiin tutkimaan.
Tämä trauma sitten siirtyy... ja sillä tehdään rahaa muita 'hoitamalla'. Toisaalta onhan se "tunne olla omiensa joukossa".
Meinasin upota tämmöiseen *tähtipölyyn*. Aika paljon maksoin kaikenlaisista kursseista. Tosin se selvensi käsitystä siitä, miten huonossa pääkoppa kunnossa olin aikaisemmin. Tasainen tavallinen arki on jotenkin puuduttavaa, mutta terveellisempää.🤔
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapasin unessa kuolleen siskoni. Kuljeskeltiin ympäriinsä ja hän oli niinkuin aina ennenkin, tosin hyväkuntoisena ja nuorempana. Näen unissa paljon kuolleita.
Puhuiko hän mitään? Minulla unessa tapaamani edesmenneet ovat levollisia, hyvävointisia ja hymyileviä. Mutta eivät puhu sanakaan, hymyilevät vain vaikka minä kuinka heille yritän puhua.
Ei puhunut kuin yhden sanan, kun kysyin onko elämä nyt helpompaa niin hän sanoi, että ei.
Jotenkin hän oli tosi totisen oloinen, mutta muuten hyvinvoiva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun olin joku 3-4 vuotias, meinasin hukkua järveen. Muistan tuon tapahtuman. Mutta muistan sen niin, että olin sivustakatsojana en se joka hukkui. Ihan niinkuin joku muu olisi hukkunut.
Tämä asia mietityttänyt usein.
Minä meinasin hukkua pienenä. Muistan kun ensin säikähdin, mutta pian ihailin pohjan kasveja jotka heiluivat vedessä sekä kaloja. Oli oli hyvä. Sitten näin ylhäältä kun tuttava äperheen isä soutaa vauhdilla kohti laituria mistä olin pudonnut. Minua harmitti, olisin halunnut jäädä siihen hyvään oloon. Sitten olinkin jo laiturilla ja yskin vettä pois niin että sattui.
Tämä on mielenkiintoinen juttu tämä hyvän olon tunne... muistan kun työharkkapaikassa vanhempityöntekijä kertoi vastaavasta kokemuksesta kun hän pienenä meinasi hukkua järveen. Hän koki samanlaisen sanoin kuvailemattoman hyvänolon tunteen. Mielenkiintoinen tuntemus tilanteeseen nähden.
Sanotaan, että hukkuminen on mukavin kuolema. Monet kuvaavat juurikin sanomattoman hyvänolon tunteen ollessaan lähes hukkuneita. Luultavasti keho pumppaa kaikki jäljelle jääneet hyvänolonhormonit aivoihin juuri hukkuessa.
Kuolleeksi paleltuminen on kuulemma myös samantapainen. Ihminen tuntee lämpöä ja hyvää oloa, riisuu vaatteet ja paleltuu hetkessä kuoliaaksi.
Kaikki tietävät varmaan, joka talvi jonkun jäävän hankeen makaamaan ja paleltuvan. Kun on kännissä ja siinä lumessa on hyvä pötköttää, lämminkin tulee hetken päästä. Siihen jäävät.Merivedessä ihminen kuolee tukehtumalla. Kylmään veteen jouduttua tulee se euforinen tila jota myös hypytermiaksi kutsutaan, mikä toki on parempi kuin se hukkuminen eli tukehtuminen, kuolee ennen hukkumista. Tukehtuminen ei ole mitenkään miellyttävä kokemus, siinä ei hyvää oloa tule.
Tässä meni nyt kyllä melkein kaikki väärin. Jos ihminen joutuu veden alle, kuolee siinä hukkumalla joka tapauksessa. Ilman happea aivoihin tulee pysyviä vaurioita jo muutamassa minuutissa. Tajuttomuus seuraa varsin nopeasti, mutta varsinaiseen kuolemiseen menee pidempi aika.
Hypotermiaan kuolemisen kesto on taas riippuvainen ympäristön lämpötilasta. Ei siihen kuole minuuteissa. Toki kylmään veteen joutuminen voi aiheuttaa hypotermian ja tajuttomuuden hyvinkin nopeasti, mutta siinäkin on kuolemansyynä hukkuminen. Kuivalla maalla taas hypotermiaan kuoleminen voi kestää tunteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritin kysyä tästä jo aiemminkin mutta en saanut vastauksia. Jos talossa räpsyy valot tai kuuluu jotain ääniä, missä vaiheessa ne voidaan katsoa johtuvan jostain yliluonnollisesta?
Miksi yliluonnollisia asioita ei tapahdu juuri koskaan päivänvalossa tai muuten ympäristössä missä on muutenkin taustahälyä ja muuta elämää?
Miksi unihalvaus on yliluonnollinen kokemus? Siitähän on tutkittua tietoa vaikka miten.
Miksi enneunia voi tulkita vasta jälkeenpäin?
Miksi telekinesia ei toimi kun jollain on kamera?
Jne.
Miksi siis jokaiseen kummalliseen, pelottavaan, odottamattomaan tai muuten erikoiseen tapahtumaan pitää joidenkin ihmisten saada väkisellä liittää jotain yliluonnollista?
ystäväni sairasteli ,emme tavanneet sen vuoksi useinkaan koska asuimme eri puolella kaupunkia! eräänä yönä nukuin ja ystäväni kasvot ilmestyivät minulle,hän hymyili kauniisti! sanoin hänen nimensä ääneen ja hän" katosi"! kuulin myöhemmin että hän oli kuollut samaan aikaan! se oli aika ihmeellinen tunne ja kokemus!
Vierailija kirjoitti:
ystäväni sairasteli ,emme tavanneet sen vuoksi useinkaan koska asuimme eri puolella kaupunkia! eräänä yönä nukuin ja ystäväni kasvot ilmestyivät minulle,hän hymyili kauniisti! sanoin hänen nimensä ääneen ja hän" katosi"! kuulin myöhemmin että hän oli kuollut samaan aikaan! se oli aika ihmeellinen tunne ja kokemus!
Näitä kuulee tosi usein. Mistä näissä aina tiedetään että mihin aikaan se toinen oli kuollut?
Vierailija kirjoitti:
Enteiden näkijät: kertokaa joku kohta tapahtuva asia.
Ilmiöitä kokevat: kuvatkaa pätkä.
Ihmisten auroja aistivat: paljastakaa joku paha rikollinen kykynne voimin!
Tuosta ensimmäisestä, kerron yhden unen. Lentokoneet lensivät pystysuoraa seinää hyvin läheltä seuraten ylös, tavallaan kallionseinämää pitkin sis, lähellä asutusta. Jos asui siinä, ei oikeastaan voinut mitään. Menetelmänsä jota käyttivät jätti ihmiset etloon mutten halua kertoa miten heidät vaurioitti. Ihmettelin miten lentäjät pärjäsivät tuolla lentotyylillä, nyttemmin tajuan että ehkä ei lentäjiä kyydissä. Olivat melko lailla kolmion muotoisia nämä koneet, ja olen katsellut kuvia hävittäjä koneista toivoen ettei koneet ala ihan vielä näyttää siltä. Mikä tämän anti on itselleni? En tiedä. Päälimmäinen ajatus on, että silloin pitäisi oleilla tai muuttaa asumaan asutusten keskiöstä syrjemmälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enteiden näkijät: kertokaa joku kohta tapahtuva asia.
Ilmiöitä kokevat: kuvatkaa pätkä.
Ihmisten auroja aistivat: paljastakaa joku paha rikollinen kykynne voimin!
Tuosta ensimmäisestä, kerron yhden unen. Lentokoneet lensivät pystysuoraa seinää hyvin läheltä seuraten ylös, tavallaan kallionseinämää pitkin sis, lähellä asutusta. Jos asui siinä, ei oikeastaan voinut mitään. Menetelmänsä jota käyttivät jätti ihmiset etloon mutten halua kertoa miten heidät vaurioitti. Ihmettelin miten lentäjät pärjäsivät tuolla lentotyylillä, nyttemmin tajuan että ehkä ei lentäjiä kyydissä. Olivat melko lailla kolmion muotoisia nämä koneet, ja olen katsellut kuvia hävittäjä koneista toivoen ettei koneet ala ihan vielä näyttää siltä. Mikä tämän anti on itselleni? En tiedä. Päälimmäinen ajatus on, että silloin pitäisi oleilla tai muuttaa asumaan asutusten keskiöstä syrjemmälle.
Mikä ihmeen enneuni tämä sekava tarina on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko ajan sattuu kaikenlaista. Tänään sain ylimääräisen tunnin. Jos katson kelloa ja kellonaika on joku tuplanumero, painan sen mieleeni. Katsoin kelloa 16.16 ja painoin sen mieleeni. Noin tunnin päästä katsoin kelloa uudestaan ja se oli taas 16.16. Olen välillä "mennyt" useita tunteja taaksepäin, monta kertaa saman päivän aikana. Outoa.
Oot katsonut kelloa 15:16... Sitten tunnin päästä uudestaan, jolloin se on ollut 16:16.
Numerot näyttää aika samoilta. Tai sitten olet alitajunnassa nähnyt numerot mieluisellasi tavalla. Myös turhanpäiväiset asiat unohtuu samantien. Merkityksetön ajan tarkistaminen on pyyhkiytynyt pois mielestä saman tien. Tietty näkömuisti kellostaulusta voi olla vaikka eiliseltä.
Tv:ssa ja radiossa pyörii jatkuvasti uusintoja, joissa sanotaan "Hyvää sunnuntai iltaa"... Lähetys voi tulla uusintana vaikka keskiviikkona, jolloin kuulostaa hassulta.
Numeroihin voi myös "seota"... Joskus itse pyöritellyt eri numerosarjoja, ja tuntuu, että järkihän siinä lähtee. Ei mitään erikoista.
Näössäni ja muistissani ei ole mitään vikaa. Olen myös huomattavasti keskivertoa älykkäämpi. Älä yritä vähätellä kokemuksiani, koska sinä et pidä siitä, että tässä maailmassa tapahtuu outoja juttuja. Kaikki asiat eivät ole selitettävissä tuosta vaan, ja sinun olisi hyvä opetella hyväksymään se.
Alue: Aihe vapaa
Muistatko noita unia ikinä ennen kuin se (oletetusti) unessa tapahtunut asia tapahtuu? Vaiko vain ja ainoastaan juuri sillä hetkellä kuin asia tapahtuu? Oletko varma, että pelikonsoli ei ollut lepotilassa tms. ja lähti vain siitä hereille? Hyllystä nyt voi tippua mitä vain. Etenkin kassi missä on irtotavaraa. Mietippä, että mistä se voisi johtua, että tippuu. :)