Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Luovutin nuorena munasolun ja nyt mietityttää.. Kysyisitkö sinä onko luovutetusta solusta syntynyt lapsi?
Parikymppisenä nuorena innostuimme ystäväni kanssa maailmaa syleilevästä ajatuksesta luovuttaa munasolu lapsettomuusklinikalle. Silloin en oikeastaan ajatellut asiaa sen enempää, mutta nyt... Minulla on kaksi omaa lasta ja ajatus hiipii joskus mieleen.. onko maailmassa, jossain tuolla, minun lapseni? Tiedän, että lapsi ei ole "minun", mutta yhtä paljon kuitenkin biologisesti minun kuin nämä kaksi muutakin.
Haluaisitteko te tietää, onko luovutetusta solusta lähtenyt onnistunut raskaus käyntiin? Ja lopulta, onko syntynyt uusi elämä? Minulla on todella ristiriitaiset tunteet aiheeseen liittyen. Oikeus olisi selvittää asia, mutta onko se järkevää?
Ystäväni, jonka kanssa tähän aikanaan lähdin, jäi lapsettomaksi tahtomattaan. Tämä oli ja on edelleen valtavan surullista hänelle. He todella toivoivat lasta miehensä kanssa, se ei kuitenkaan onnistunut. Ystäväni soitti jossain vaiheessa lapsettomuusklinikalle ja sai tietää, että hänen luovuttamistaan soluista syntyi kaksoset.
Kommentit (288)
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin ystäväsi ja silloin saanut tuossa tilanteessa kuulla niistä kaksosista olisin varmasti alkanut itkemään.
Paitsi että kyseessä on keksitty ystävä kuten koko tarina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua aina naurattaa nämä, jotka kuvittelevat sukusolujen luovuttajat niistä syntyneiden lasten vanhemmiksi :D
Itse olen kahden terveen, iloisen ja ihanan lahjasolulapsen äiti. Omat munasarjani lakkasivat toimimasta jo nuorena. Lapseni tietävät biologisen alkuperänsä, eivätkä he piittaa siitä tuon taivaallista. Ajatus siitä, että solujen luovuttajan tarvitsisi mitenkään vaikuttaa heidän elämäänsä on aivan naurettava.
Jos solun luovuttamista harkitseva kokee minkäänlaista yhteyttä soluistaan mahdollisesti syntyviin yksilöihin, niin silloin ei todellakaan ole henkisesti niin stabiili, että soveltuisi luovuttajaksi. Onneksi nämä seuloutuvat pois luovutusprosessista psykologikäynnillä.
Itse kävin luovuttamassa monta kertaa. Aloitin vuonna 95. Se oli minulle niin rutiinia, en edes muista monta krt kävin. 5-6 ? Joka tapauksessa lääkäri sanoi olen lahjoittanut maksimimäärän.
Tiedän ensimmäisestä sai alkuunsa, sen jälkeen en kysynyt ja alkioita otettiin yli 10 ensimmäisellä kerralla.
En voinut pahoin missään vaiheessa. Ainoastaan muistan vikoilla kerroilla vatsa oli kuin ilmapallo.
Sain vielä lääkärintodistuksella sairaslomaa, palkallista ja kun olin töissä puhunut tästä avoimesti, siihen suhtauduttiin kunnioittaen.
Olen käynyt koko ikäni säännöllisesti luovuttamassa verta, tämä menee minulla ihan samaan kastiin. Toisen auttamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua aina naurattaa nämä, jotka kuvittelevat sukusolujen luovuttajat niistä syntyneiden lasten vanhemmiksi :D
Itse olen kahden terveen, iloisen ja ihanan lahjasolulapsen äiti. Omat munasarjani lakkasivat toimimasta jo nuorena. Lapseni tietävät biologisen alkuperänsä, eivätkä he piittaa siitä tuon taivaallista. Ajatus siitä, että solujen luovuttajan tarvitsisi mitenkään vaikuttaa heidän elämäänsä on aivan naurettava.
Jos solun luovuttamista harkitseva kokee minkäänlaista yhteyttä soluistaan mahdollisesti syntyviin yksilöihin, niin silloin ei todellakaan ole henkisesti niin stabiili, että soveltuisi luovuttajaksi. Onneksi nämä seuloutuvat pois luovutusprosessista psykologikäynnillä.
No on sullakin asenne.
Lapsesi ovat biologisesti jonkun toisen naisen lapsia, niin se vaan on vaikka kuinka toivoisit muuta ja varmasti moni lapsi on kiinnostunut biologisesta äidistään/syntyperästään.
Kyse ei ole asenteesta vaan faktoista. Biologinen alkuperä ei määritä vanhemmuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just ton takia en voisi koskaan luovuttaa munasolua. En saisi ajatusta pois päästäni, haluaisin varmasti jossain vaiheessa tutustua lapseeni.
Itse en luovuttaisi myöskään siitä syystä, että jäisin lapsettomaksi kuten ap:n ystävä. Luovuttamisen sivuvaikutuksena voi tulla lapsettomuutta ja hormonihäiriöitä. Tosi moni on ei ole saanut lapsia luovuttamisen jälkeen, vaikka klinikalla oikein kehuttiin, ettei varmasti ongelmia tule! Mutta tuollaiset raskaat hormonihoidot sekoittavat monien naisten kehot. Nyt on myös huomattu, että munasolun luovuttaminen lisää merkittävästi tiettyjen syöpien riskiä.
Lähde? En ole kuullut moisesta , enkä tiedä pitääkö paikkaaansa välttämättä, itse olin kärsinyt lapsettomuudesta kolmatta vuotta,kun tehtiin ensimmäinen IVF (jonka munasolukeräys vastaa siis munasoluluovutusta), hoiti epäonnistui mutta tulin luomusti raskaaksi heti hoitoa seuraavasta kierrosta.
https://nypost.com/2015/12/03/being-an-egg-donor-gave-me-terminal-cance…
https://www.nytimes.com/2017/07/10/well/live/are-there-long-term-risks-…
”Long-term breast cancer risk following ovarian stimulation in young egg donors: a call for follow-up, research and informed consent.”
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/m/pubmed/28473127/http://www.weareeggdonors.com/blog/2015/11/13/can-egg-donation-cause-ca…
”Health effects of egg donation may take decades to emerge”
https://www.nature.com/articles/442607aLöytyy vaikka kuinka paljon juttua, jos vähän googlaa. Näistä ei vaan klinikat halua puhua, ettei luovuttajien määrä vähene ja heidän tulonsa pienene.
En jaksa oikoa kaikkia virheitä, mutta pari on pakko:
- todellakin munasoluluovutuksen riskit ja mahdolliset komplikaatiot kerrotaan luovuttajalle
- yksityisille klinikoille lahjasoluhoidot eivät ole mikään hyvä tulonlähde, päinvastoin. Volyymit ovat pienet ja kustannukset klinikalle korkeat per sykli. Julkisella puolella ei lahjasoluhoitoja juuri tällä hetkellä tarjota, mutta tilanne saattaa olla muuttumassa aivan lähiaikoina.
T. Gynekologi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just ton takia en voisi koskaan luovuttaa munasolua. En saisi ajatusta pois päästäni, haluaisin varmasti jossain vaiheessa tutustua lapseeni.
Itse en luovuttaisi myöskään siitä syystä, että jäisin lapsettomaksi kuten ap:n ystävä. Luovuttamisen sivuvaikutuksena voi tulla lapsettomuutta ja hormonihäiriöitä. Tosi moni on ei ole saanut lapsia luovuttamisen jälkeen, vaikka klinikalla oikein kehuttiin, ettei varmasti ongelmia tule! Mutta tuollaiset raskaat hormonihoidot sekoittavat monien naisten kehot. Nyt on myös huomattu, että munasolun luovuttaminen lisää merkittävästi tiettyjen syöpien riskiä.
Lähde? En ole kuullut moisesta , enkä tiedä pitääkö paikkaaansa välttämättä, itse olin kärsinyt lapsettomuudesta kolmatta vuotta,kun tehtiin ensimmäinen IVF (jonka munasolukeräys vastaa siis munasoluluovutusta), hoiti epäonnistui mutta tulin luomusti raskaaksi heti hoitoa seuraavasta kierrosta.
https://nypost.com/2015/12/03/being-an-egg-donor-gave-me-terminal-cance…
https://www.nytimes.com/2017/07/10/well/live/are-there-long-term-risks-…
”Long-term breast cancer risk following ovarian stimulation in young egg donors: a call for follow-up, research and informed consent.”
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/m/pubmed/28473127/http://www.weareeggdonors.com/blog/2015/11/13/can-egg-donation-cause-ca…
”Health effects of egg donation may take decades to emerge”
https://www.nature.com/articles/442607aLöytyy vaikka kuinka paljon juttua, jos vähän googlaa. Näistä ei vaan klinikat halua puhua, ettei luovuttajien määrä vähene ja heidän tulonsa pienene.
En jaksa oikoa kaikkia virheitä, mutta pari on pakko:
- todellakin munasoluluovutuksen riskit ja mahdolliset komplikaatiot kerrotaan luovuttajalle
- yksityisille klinikoille lahjasoluhoidot eivät ole mikään hyvä tulonlähde, päinvastoin. Volyymit ovat pienet ja kustannukset klinikalle korkeat per sykli. Julkisella puolella ei lahjasoluhoitoja juuri tällä hetkellä tarjota, mutta tilanne saattaa olla muuttumassa aivan lähiaikoina.T. Gynekologi
Ei kerrota, ainakaan syöpäriskeistä. Muutenkin puhutaan kaunistellen riskeistä. Ymmärrettävää toki, jos naisilla olisi oikeasti tietoa asioista, niin moni jättäisi luovuttamatta. Ei ole nimittäin mitään järkeä riskeerata omaa terveyttään jonkun tuntemattoman takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin luovutin. Solujani sai kaksi pariskuntaa, joista toinen sai solujeni avulla tyttövauvan. Sen verran sain tietää. Ihan mukava tunne tietää, mun mielestä. Harmi tietysti että toinen pari jäi ilman.
Annoitko luvan lapsen täysi-ikäiseksi tultuaan saada sinun tiedot?
Kyllä, mutta ei ole kuulunut yhteydenottoa.
Ei siitä lakimuutoksesta ole 18 vuotta aikaa edes. Onko tämä trollailua?
Silloin 90-luvun puolella ainakin sai valita, luovuttaako (lapselle) anonyyminä vai antaako yhteystietonsa jos lapsi ne täysi-ikäisenä haluaa. Ole hyvä ja kysy Väestöliitosta, jos et usko. Siellä luovutin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ole luovuttanut kirjoitti:
munasoluja hetkisitten ja tein sen vain ja ainoastaan siksi,että ne jotka eivät voi saada lasta ja todella haluavat sen niin saisivat siihen edes mahdollisuuden.
Ja esim.yksityisellä koko homma ei ole edes halpaa joten ei sinne ihan kuka tahansa hakeudu hoitoihin.
Luovutettuja munasoluja saatiin senverran,että niistä saadaan kahdelle eri perheelle mahdollisuus lapseen.
Minulle on ok ,että lapsi saa tietävänsä olevansa lahjoitettu ja saa 18v lapun käteensä jonka kautta voi katsoa kuka hänet on lahjoittanut. Hän ei ehkä ikinä ota minuun yhteyttä ehkä katsoo vain somesta jos sieltä löytyy esim kuva,että millainen olen.Tai ehkä ottaa yhteyttä. En ole hänen äitinsä olen vain antanut hänelle elämän.
Minä saan tietää,onko munasoluistani hedelmöittynyt, ei niin välttämättä tapahdu. En sitä ala "murehtimaan"
Ennen koko homman alkua,kävin psykologin juttusilla(kuului prosessiin) ja hän kertoi ja avasi asiaa vielä enemmän.
Lisäksi perheille jotka lahjamunasoluilla saavat lapsen tai yrittävät saada heitä rohkaistaamn kuitenkin kertomaan lapselle asiasta kyllähän se niin on,että joiltain piirteiltä (jos munasoluni hedelmöittyy)niin lapselle tulee osa minun piirteisäni.
”kyllähän se niin on,että joiltain piirteiltä (jos munasoluni hedelmöittyy)niin lapselle tulee osa minun piirteisäni.”
Joo, voitko kuvitella, ettei lapsi ole vain ”joiltain piirteiltä” sinua vaan jopa puolet ovat sinun geeneistäsi!! Olisit siis lapsen biologinen äiti, et vain munasolun luovuttaja.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin ystäväsi ja silloin saanut tuossa tilanteessa kuulla niistä kaksosista olisin varmasti alkanut itkemään.
Älä kuitenkaan liikaa murehdi ap:n ystävän karua kohtaloa, sillä koko juttu oli pelkkää ap:n mielikuvitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ole luovuttanut kirjoitti:
munasoluja hetkisitten ja tein sen vain ja ainoastaan siksi,että ne jotka eivät voi saada lasta ja todella haluavat sen niin saisivat siihen edes mahdollisuuden.
Ja esim.yksityisellä koko homma ei ole edes halpaa joten ei sinne ihan kuka tahansa hakeudu hoitoihin.
Luovutettuja munasoluja saatiin senverran,että niistä saadaan kahdelle eri perheelle mahdollisuus lapseen.
Minulle on ok ,että lapsi saa tietävänsä olevansa lahjoitettu ja saa 18v lapun käteensä jonka kautta voi katsoa kuka hänet on lahjoittanut. Hän ei ehkä ikinä ota minuun yhteyttä ehkä katsoo vain somesta jos sieltä löytyy esim kuva,että millainen olen.Tai ehkä ottaa yhteyttä. En ole hänen äitinsä olen vain antanut hänelle elämän.
Minä saan tietää,onko munasoluistani hedelmöittynyt, ei niin välttämättä tapahdu. En sitä ala "murehtimaan"
Ennen koko homman alkua,kävin psykologin juttusilla(kuului prosessiin) ja hän kertoi ja avasi asiaa vielä enemmän.
Lisäksi perheille jotka lahjamunasoluilla saavat lapsen tai yrittävät saada heitä rohkaistaamn kuitenkin kertomaan lapselle asiasta kyllähän se niin on,että joiltain piirteiltä (jos munasoluni hedelmöittyy)niin lapselle tulee osa minun piirteisäni.
”kyllähän se niin on,että joiltain piirteiltä (jos munasoluni hedelmöittyy)niin lapselle tulee osa minun piirteisäni.”
Joo, voitko kuvitella, ettei lapsi ole vain ”joiltain piirteiltä” sinua vaan jopa puolet ovat sinun geeneistäsi!! Olisit siis lapsen biologinen äiti, et vain munasolun luovuttaja.
Väärin. Biologinen äiti on lapsen synnyttäjä. Myös lain edessä. Luovuttaja on vain geneettinen äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua aina naurattaa nämä, jotka kuvittelevat sukusolujen luovuttajat niistä syntyneiden lasten vanhemmiksi :D
Itse olen kahden terveen, iloisen ja ihanan lahjasolulapsen äiti. Omat munasarjani lakkasivat toimimasta jo nuorena. Lapseni tietävät biologisen alkuperänsä, eivätkä he piittaa siitä tuon taivaallista. Ajatus siitä, että solujen luovuttajan tarvitsisi mitenkään vaikuttaa heidän elämäänsä on aivan naurettava.
Jos solun luovuttamista harkitseva kokee minkäänlaista yhteyttä soluistaan mahdollisesti syntyviin yksilöihin, niin silloin ei todellakaan ole henkisesti niin stabiili, että soveltuisi luovuttajaksi. Onneksi nämä seuloutuvat pois luovutusprosessista psykologikäynnillä.
No on sullakin asenne.
Lapsesi ovat biologisesti jonkun toisen naisen lapsia, niin se vaan on vaikka kuinka toivoisit muuta ja varmasti moni lapsi on kiinnostunut biologisesta äidistään/syntyperästään.
Kyse ei ole asenteesta vaan faktoista. Biologinen alkuperä ei määritä vanhemmuutta.
Ei määritä, mutta fakta on se, että lapsesi eivät ole biologisesti sinun lapsiasi ja ihmisiä noin yleensä varmasti kiinnostaa biologinen alkuperänsä. Jonkinlaisia psykologisia tutkimuksia näköjään kaivattaisiin myös lahjasolujen vastaanottajille, niin joukosta voitaisiin karsia asiaan vihamielisesti suhtautuvat henkilöt.
Tämä on muuten oikeasti hyvä näkökulma! Jos ei kestä totuutta lapsen biologisesta alkuperästä ja lapsen mahdollisesta kiinnostuksesta alkuperäänsä, ei ole soveltuva lahjasolujen vastaanottajaksi.
Tiedän, ettei itsestäni olisi ainakaan luovuttajaksi. Ehkei edes vastaanottajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua aina naurattaa nämä, jotka kuvittelevat sukusolujen luovuttajat niistä syntyneiden lasten vanhemmiksi :D
Itse olen kahden terveen, iloisen ja ihanan lahjasolulapsen äiti. Omat munasarjani lakkasivat toimimasta jo nuorena. Lapseni tietävät biologisen alkuperänsä, eivätkä he piittaa siitä tuon taivaallista. Ajatus siitä, että solujen luovuttajan tarvitsisi mitenkään vaikuttaa heidän elämäänsä on aivan naurettava.
Jos solun luovuttamista harkitseva kokee minkäänlaista yhteyttä soluistaan mahdollisesti syntyviin yksilöihin, niin silloin ei todellakaan ole henkisesti niin stabiili, että soveltuisi luovuttajaksi. Onneksi nämä seuloutuvat pois luovutusprosessista psykologikäynnillä.
No on sullakin asenne.
Lapsesi ovat biologisesti jonkun toisen naisen lapsia, niin se vaan on vaikka kuinka toivoisit muuta ja varmasti moni lapsi on kiinnostunut biologisesta äidistään/syntyperästään.
Kyse ei ole asenteesta vaan faktoista. Biologinen alkuperä ei määritä vanhemmuutta.
Riippuu miten vanhemmuus määritellään. Munasolun luovuttaja on lapsen geneettinen äiti ja on lapselta täysin normaalia haluta saada tietoa hänestä ja jopa tavata (kaikki ei halua ja sekin on normaalia). Kasvattavien vanhempien on syytä kyetä tukemaan lasta tässä toiveessa, lapsen edun vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua aina naurattaa nämä, jotka kuvittelevat sukusolujen luovuttajat niistä syntyneiden lasten vanhemmiksi :D
Itse olen kahden terveen, iloisen ja ihanan lahjasolulapsen äiti. Omat munasarjani lakkasivat toimimasta jo nuorena. Lapseni tietävät biologisen alkuperänsä, eivätkä he piittaa siitä tuon taivaallista. Ajatus siitä, että solujen luovuttajan tarvitsisi mitenkään vaikuttaa heidän elämäänsä on aivan naurettava.
Jos solun luovuttamista harkitseva kokee minkäänlaista yhteyttä soluistaan mahdollisesti syntyviin yksilöihin, niin silloin ei todellakaan ole henkisesti niin stabiili, että soveltuisi luovuttajaksi. Onneksi nämä seuloutuvat pois luovutusprosessista psykologikäynnillä.
No on sullakin asenne.
Lapsesi ovat biologisesti jonkun toisen naisen lapsia, niin se vaan on vaikka kuinka toivoisit muuta ja varmasti moni lapsi on kiinnostunut biologisesta äidistään/syntyperästään.
Kyse ei ole asenteesta vaan faktoista. Biologinen alkuperä ei määritä vanhemmuutta.
Ei määritä, mutta fakta on se, että lapsesi eivät ole biologisesti sinun lapsiasi ja ihmisiä noin yleensä varmasti kiinnostaa biologinen alkuperänsä. Jonkinlaisia psykologisia tutkimuksia näköjään kaivattaisiin myös lahjasolujen vastaanottajille, niin joukosta voitaisiin karsia asiaan vihamielisesti suhtautuvat henkilöt.
Tämä on muuten oikeasti hyvä näkökulma! Jos ei kestä totuutta lapsen biologisesta alkuperästä ja lapsen mahdollisesta kiinnostuksesta alkuperäänsä, ei ole soveltuva lahjasolujen vastaanottajaksi.
Tiedän, ettei itsestäni olisi ainakaan luovuttajaksi. Ehkei edes vastaanottajaksi.
Täysin samaa mieltä. Se tulee ymmärtää ja hyväksyä, että lapsi ei ole geneettisesti oma ja tukea häntä asiassa, jos hän haluaa syntyperänsä selvittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni odottaa pakkasessa luovutettujen munasolujen kautta saatuja alkioita ja kyllä jos niistä lapsi syntyy niin se on minun ja mieheni lapsi, ei luovuttajan.. Toki lapselle kertoisin jo pienestä pitäen että hänellä tavallaan on 2 äitiä....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua aina naurattaa nämä, jotka kuvittelevat sukusolujen luovuttajat niistä syntyneiden lasten vanhemmiksi :D
Itse olen kahden terveen, iloisen ja ihanan lahjasolulapsen äiti. Omat munasarjani lakkasivat toimimasta jo nuorena. Lapseni tietävät biologisen alkuperänsä, eivätkä he piittaa siitä tuon taivaallista. Ajatus siitä, että solujen luovuttajan tarvitsisi mitenkään vaikuttaa heidän elämäänsä on aivan naurettava.
Jos solun luovuttamista harkitseva kokee minkäänlaista yhteyttä soluistaan mahdollisesti syntyviin yksilöihin, niin silloin ei todellakaan ole henkisesti niin stabiili, että soveltuisi luovuttajaksi. Onneksi nämä seuloutuvat pois luovutusprosessista psykologikäynnillä.
No on sullakin asenne.
Lapsesi ovat biologisesti jonkun toisen naisen lapsia, niin se vaan on vaikka kuinka toivoisit muuta ja varmasti moni lapsi on kiinnostunut biologisesta äidistään/syntyperästään.
Kyse ei ole asenteesta vaan faktoista. Biologinen alkuperä ei määritä vanhemmuutta.
Ei määritä, mutta fakta on se, että lapsesi eivät ole biologisesti sinun lapsiasi ja ihmisiä noin yleensä varmasti kiinnostaa biologinen alkuperänsä. Jonkinlaisia psykologisia tutkimuksia näköjään kaivattaisiin myös lahjasolujen vastaanottajille, niin joukosta voitaisiin karsia asiaan vihamielisesti suhtautuvat henkilöt.
Tämä on muuten oikeasti hyvä näkökulma! Jos ei kestä totuutta lapsen biologisesta alkuperästä ja lapsen mahdollisesta kiinnostuksesta alkuperäänsä, ei ole soveltuva lahjasolujen vastaanottajaksi.
Tiedän, ettei itsestäni olisi ainakaan luovuttajaksi. Ehkei edes vastaanottajaksi.
Täysin samaa mieltä. Se tulee ymmärtää ja hyväksyä, että lapsi ei ole geneettisesti oma ja tukea häntä asiassa, jos hän haluaa syntyperänsä selvittää.
Kyllä joutuu myös lahjasolun "saajat" (siitä joutuu maksamaan itsensä kipeäksi joten saaja on väärä sana) käyvät psykologisessa kartoituksessa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ole luovuttanut kirjoitti:
munasoluja hetkisitten ja tein sen vain ja ainoastaan siksi,että ne jotka eivät voi saada lasta ja todella haluavat sen niin saisivat siihen edes mahdollisuuden.
Ja esim.yksityisellä koko homma ei ole edes halpaa joten ei sinne ihan kuka tahansa hakeudu hoitoihin.
Luovutettuja munasoluja saatiin senverran,että niistä saadaan kahdelle eri perheelle mahdollisuus lapseen.
Minulle on ok ,että lapsi saa tietävänsä olevansa lahjoitettu ja saa 18v lapun käteensä jonka kautta voi katsoa kuka hänet on lahjoittanut. Hän ei ehkä ikinä ota minuun yhteyttä ehkä katsoo vain somesta jos sieltä löytyy esim kuva,että millainen olen.Tai ehkä ottaa yhteyttä. En ole hänen äitinsä olen vain antanut hänelle elämän.
Minä saan tietää,onko munasoluistani hedelmöittynyt, ei niin välttämättä tapahdu. En sitä ala "murehtimaan"
Ennen koko homman alkua,kävin psykologin juttusilla(kuului prosessiin) ja hän kertoi ja avasi asiaa vielä enemmän.
Lisäksi perheille jotka lahjamunasoluilla saavat lapsen tai yrittävät saada heitä rohkaistaamn kuitenkin kertomaan lapselle asiasta kyllähän se niin on,että joiltain piirteiltä (jos munasoluni hedelmöittyy)niin lapselle tulee osa minun piirteisäni.
”kyllähän se niin on,että joiltain piirteiltä (jos munasoluni hedelmöittyy)niin lapselle tulee osa minun piirteisäni.”
Joo, voitko kuvitella, ettei lapsi ole vain ”joiltain piirteiltä” sinua vaan jopa puolet ovat sinun geeneistäsi!! Olisit siis lapsen biologinen äiti, et vain munasolun luovuttaja.
Väärin. Biologinen äiti on lapsen synnyttäjä. Myös lain edessä. Luovuttaja on vain geneettinen äiti.
Näyttää olevan kova pala sinulle. Ymmärtäähän sen. Lapsissasi ei ole mitään sinusta, vaan puolet toisesta naisesta.
Sori nyt vaan fantasioidesi murskaantumisen takia, mutta lapseni ovat kaikin tavoin, myös geneettisesti, minun. Me emme ole käyttäneet luovutettuja munasoluja, vaan munasolut ovat olleet minun tuottamiani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi munasolujen luovutus. (Anteeksi vähän ohi aiheen) Meillä on kolme lasta, terveitä, kauniita ja fiksuja. Itse olen alle 30 eli munasolut ovat todennäköisesti vielä riittävän "tuoreita". Mietin vain, että voiko luovutus vaikuttaa omaan hedelmällisyyteen tai voiko siitä seurata jotain komplikaatioita? Haluamme vielä ainakin neljännen lapsen enkä uskalla sen vuoksi ottaa edes kierukkaa (koska minimaalinen riski vaihdevuosien alkamiseen). Voisin siis luovuttaa munasoluja jos se on sata varmasti ongelmaton toimenpide, mutta mahtaako olla?
Lisäksi kiinnostaisi millaisia ehtoja siihen on? Riittääkö, että on terve ja pärjäävä? Käsittääkseni hedelmöityshoidoissa pyritään käyttämään tulevien vanhempien näköisten (väristen ja kokoisten) luovuttajien soluja.
+ Minulla alkoi menkat 15-vuotiaana. Voidaanko sitä pitää "sairautena"/rajoitteena luovuttamiselle?
Ja aloituksen kysymykseen, itse varmaan ottaisin selvää onko maailmalla omia geenejäni kantava lapsi vai ei. Sittenpä ainakin tietää voisiko Prismassa vastaantuleva tuttu naama olla "se lapsi" vai oletko tulossa hulluksi.
Ainakin viime vuosina luovutetuista soluista alkunsa saaneella lapsella on oikeus selvittää geneettinen äitinsä, joten jos ei ole ottanut yhteyttä niin en edes moikkaisi sitä Prismassa tunnistamaani naamaa. Mutta olisi kiva tietää.
Tää oli ihana :D Tuttu naama lähiprismassa.
Munasoluja ei luovuteta naapurin tädille. Ne menevät meiltä esimerkiksi toisiin Pohjoismaihin / muualle Eurooppaan. Se mahdollisuus, että törmäisit sattumalta lapseesi on häviävän pieni.
Muihin kysymyksiisi vastaa lapsettomuusklinikka.
Höpsis. Kyllä minun luovuttamani solujen molemmat saajapariskunnat olivat ihan suomalaisia :)
Kyllä suomalaiset luovuttaa suomalaisille.. Meidän luovuttaja esim. todennäköisesti asuu myös pirkanmaalla.. Joten piiri pieni pyörii..
Klinikoilla on jopa rajoitukset matkakulujen suhteen jos esim. Suunnittelee ristiinluovutusta jotta pääsee jonon kärkeen..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ole luovuttanut kirjoitti:
munasoluja hetkisitten ja tein sen vain ja ainoastaan siksi,että ne jotka eivät voi saada lasta ja todella haluavat sen niin saisivat siihen edes mahdollisuuden.
Ja esim.yksityisellä koko homma ei ole edes halpaa joten ei sinne ihan kuka tahansa hakeudu hoitoihin.
Luovutettuja munasoluja saatiin senverran,että niistä saadaan kahdelle eri perheelle mahdollisuus lapseen.
Minulle on ok ,että lapsi saa tietävänsä olevansa lahjoitettu ja saa 18v lapun käteensä jonka kautta voi katsoa kuka hänet on lahjoittanut. Hän ei ehkä ikinä ota minuun yhteyttä ehkä katsoo vain somesta jos sieltä löytyy esim kuva,että millainen olen.Tai ehkä ottaa yhteyttä. En ole hänen äitinsä olen vain antanut hänelle elämän.
Minä saan tietää,onko munasoluistani hedelmöittynyt, ei niin välttämättä tapahdu. En sitä ala "murehtimaan"
Ennen koko homman alkua,kävin psykologin juttusilla(kuului prosessiin) ja hän kertoi ja avasi asiaa vielä enemmän.
Lisäksi perheille jotka lahjamunasoluilla saavat lapsen tai yrittävät saada heitä rohkaistaamn kuitenkin kertomaan lapselle asiasta kyllähän se niin on,että joiltain piirteiltä (jos munasoluni hedelmöittyy)niin lapselle tulee osa minun piirteisäni.
”kyllähän se niin on,että joiltain piirteiltä (jos munasoluni hedelmöittyy)niin lapselle tulee osa minun piirteisäni.”
Joo, voitko kuvitella, ettei lapsi ole vain ”joiltain piirteiltä” sinua vaan jopa puolet ovat sinun geeneistäsi!! Olisit siis lapsen biologinen äiti, et vain munasolun luovuttaja.
Väärin. Biologinen äiti on lapsen synnyttäjä. Myös lain edessä. Luovuttaja on vain geneettinen äiti.
Näyttää olevan kova pala sinulle. Ymmärtäähän sen. Lapsissasi ei ole mitään sinusta, vaan puolet toisesta naisesta.
Sori nyt vaan fantasioidesi murskaantumisen takia, mutta lapseni ovat kaikin tavoin, myös geneettisesti, minun. Me emme ole käyttäneet luovutettuja munasoluja, vaan munasolut ovat olleet minun tuottamiani.
Kenenköhän fantasiat täällä murskaantuvat? Fakta on se, etteivät lapsesi ole geneettisesti sinun. Munasolut eivät ole tuottamiasi vaan maksamiasi/hankkimiasi. Olet tietenkin lastesi äiti, mutta faktat eivät halulla muutu. Toivottavasti osaat tukea lapsiasi, jos heitä alkaa joskus alkuperänsä kiinnostaa. Tai ehkä he eivät kyllä uskaltaisi kertoa sinulle asiasta, jos asenteesi on vihamielinen asioiden kieltäminen.
Tiedän, että mun munasoluista on tullut kaksi lasta samalle parille. En tiedä muuta. Oon tosi ilonen siitä, että luovuttaminen ei ollut "turhaa", vaan on oikeasti auttanut näitä ihmisiä.
Mulla on oma lapsi myös ja todellakin ajattelen, että se on MUN ainoa lapsi. Se, että jollain lapsilla on mun geenit, merkitsee tosi vähän. Enemmän merkitsee se, kuka lasta rakastaa, hoitaa ja kuka sen elättää. Se, kuka kuuntelee sen murheet ja on sen vanhempi.
Kuitenkin musta ois tosi mielenkiintoista, jos nämä lapset ottais muhun joskus yhteyttä ja näkisin heidät. Ja toivottavasti saisin kuulla, että heillä on ollut hyvä elämä :)
Alue: Aihe vapaa
Jos olisin ystäväsi ja silloin saanut tuossa tilanteessa kuulla niistä kaksosista olisin varmasti alkanut itkemään.