Selasin naisten profiileja. "Ihannemies: hoikka, normaali, urheilullinen" ja "koulutus: AMK, maisteri tai tohtori"

Vierailija kirjoitti:

AMK kertoo vain, että ihminen on tyhmä ja rahkeet ei riittäneet yo:hon. Ennemmin amistason käynyt, joka ei larppaa akateemista kun nämä ammattisurkeen käyneet. Huutista yliopistorejecteille.

Terveisin Amis-Jonne

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle on yx-hailee, mikä mies on koulutukselta tai ammatilta. Kunhan elättää itsensä eikä ole mun lompakolla. Keskustelutaitoinen pitää olla ja ei saa olla läski. Kasvot olis kiva olla ihmisten ilmoille vietävät.

Siinä se.

T: asianajaja, joka jo elättänyt kaksi miestä (ei koskaan enää)

Näinpä. Itselle ihan sama muuten, mutta ei "mielellään" ns.korkeakoulutettu. Tuo ei ole hylkäävä asia välttämättä, mutta ovat yleensä kovin tiukkapipoisia. Näyttää, että moni muukin mies ajattelee samoin..valtaosa pääkaupunki seudun lapsettomista sinkuista tuntuu olevan näitä korkeakoulutettuja

Niin siis humanistimaistereita/tohtoreita. Eri porukkaa kun Dinssit, tai edes oikiksen käyneet.

Millä tavoin he ovat eri porukkaa?

Kyvyiltään, asenteiltaan, ja ajatuksiltaan. 

Eli humanistitohtori Halla-aho eroaa Satu Hassista (DI), koska kyvyiltään, asenteiltaan ja ajatuksiltaan tätä heikompi? Halla-ahon humanismi selittää kaiken hänen maailmankatsomuksestaan, ja Hassin kanta esim. ydinvoimaloihin on tulosta dippainssiksi kouluttautumisesta.

No tuossa tapauksessa iso ero tulee jo sukupuolesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

epätoivoinen6791 kirjoitti:

No mitä sitten? Mitäs kummallista tuossa on?

Olen itse nelikymppinen nainen ja sinkku. Mahdun heittämällä myös noihin kriteereihin (hoikka, normaali, urheilullinen ja koulutus: AMK, maisteri tai tohtori), niin kai sitä on oikeus hakea suunnilleen omantasoista ja samanhenkistä seuraa, eikö?

Lika barn läker bäst

Saa hakea, mutta todennäköisyys löytää on olemattoman pieni. Etenkin, jos on noin iäkäs ja sinkku.

Höpsis. Itsekin olin sinkkuna ollessani nelikymppinen, hoikka (treenattu), nätti, koulutukseltani maisteri ja koulutustani vastaavassa (hyväpalkkaisessa) työssä. Vastaavanlaisia miehiä löytyi sinkuista paljon. Jos niitä ei jonkun toisen polulle tule, sanoisin että katse peiliin. 

Itse en ehtinyt sinkkuilla aikuisiällä montaakaan kuukautta. Sopiva kumppani löytyi muutaman vuoden itseäni nuoremmasta miehestä. Sattuu osumaan aloituksessa mainittuihin kriteereihin hänkin. 

Ongelma taitaa olla siinä, että jos kriteerit ovat ulkonäkö- ja materiakeskeiset, on suhde hyvin hataralla pohjalla. Rumasta kun voi tulla kaunis ja kauniista ruma. Rikkaasta köyhä ja köyhästä rikas. Toisaalta, mikäli haet koko ajan tulee exää, niin silloin pitääkin olla fitti. Samalla tapaa kuin prostituoidun tai tv-kasvon. Elämä on todellakin valintoja.

Höpsis taas. Nuo koulutus- ja ulkonäkökriteerit on vain lähtökohta. :) Niistä lähdetään katsomaan, että voisiko siihen ihmiseen oikeasti ihastua ja rakastua. Mutta että viitsii edes treffeille lähteä, siihen on hyvä olla jotain alkukriteereitä ja niihin nuo aloituksessakin mainitut on oikein hyvät. 

Onhan se hyvä lähtökohta, mutta mihin silloin kohdistaa ensimmäisen karsimisen? Ulkonäköön ja koulutukseen, joissa toisessa myös varallisuusnäkökulma. Mikäli nämä ovat ne päätekijät, niin silloin todennäköisyys löytää pysyvää rakkautta on hyvin heikko.

Esimerkiksi hyvä itsetunto ilmenee ihmisissä usein siten, että he ovat tyytyväisiä itseensä sellaisena kuin on ja niihin saavutuksiin mitä ovat elämässään saavuttaneet. Ulkonäkökeskeinen ihminen on lähes poikkeuksetta jollain tapaa päästään vialla, koska hän hakee muiden hyväksyntää omalla olemuksellaan.

Koulutus ja diplomit ovat taas osa meritokratiaa, eli ihminen pyrkii niiden avulla saavuttamaan paremman aseman työn jonoissa ja yhteiskunnassa.

Varallisuus sen sijaan voi olla ansaittua ja perittyä, mutta ketään se ei ole vielä onnelliseksi tehnyt. Elämää raha helpottaa, mutta terve ihminen voi olla onnellinen myös köyhänä.

Mikäli parisuhteen ydinkysymys on kumppanin arvostus ja huomioonottaminen, ne eivät muodostu edellisten kautta. Ne ovat ao. henkilön kasvatuksessa eli sosialisaatiossa saavutettuja arvoja, joita et saa esille ulkonäkö- saati varallisuuskysymyksillä. Ei siis ihme, miksi sinkkujen ja mielialakääkkeitä popsivien onnettomien määrä kasvaa jatkuvasti.

Mä en jaksa kommentoida tätä mitenkään muuten, kuin että kaunis ja hyvinkoulutettukin voi olla arvomaailmaltaan muu kuin ulkonäkö- ja varallisuuskeskeinen. Edelleen, alkukriteerit eivät ole sama kuin pääkohdat. Niistä lähdetään liikkeelle. 

Voi olla.

Selvennökseksi: jos sinulla on joukkio X, joka tarkoittaa kaikkia saatavilla olevia miehiä, karsit niistä em. pinnallisilla kriteereillä noin 80% pois, jäljelle jää noin 20% karsintakriteerisi täyttäviä miehiä. Tässä 20% otannassa sinulla on paljon vähemmän todennäköisyyksiä löytää se todellinen rakkaus alkukarsinnastasi johtuen. Tämä on asian ydin ja näkyy hyvin mm. siinä miksi pääkaupunkiseudun naisten on niin kovin vaikeaa löytää itselleen kumppania.

Joopa joo. Minä rajasin hakuni pitkiin, eläinrakkaisiin tohtorimiehiin ja löysin sellaisen kun olin 20 ja seuraavan kerran kun oli 40. Haku piti uusia leskeytymisen vuoksi. Ei tällaisen miehen löytäminen ollut ollenkaan edes vaikeaa, kaduillahan näitä kävelee yliopistokaupungissa vaikka kuinka Helsingissä.

Vierailija kirjoitti:

Minä en halua hoikkaa vaan miehen kokoisen. Koulutuksen ja työn pitää tietenkin olla kunnossa.

Miehen kokoisen? Minkä kokoisen miehen kokoisen? Tämä on niitä juttuja mitä en ole KOSKAAN ymmärtänyt. Välillä näitä löytyy. Taitaa tämän ihmisen rakkaus loppua heti kun mies jää työttömäksi ja rahat loppuu. Sen pituinen se.

Vierailija kirjoitti:

No se on ihanne. Oletko selaillut miesten ihannenaisen kriteereitä koskaan?

"Kiva ja iloinen" ?

jössess kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en halua hoikkaa vaan miehen kokoisen. Koulutuksen ja työn pitää tietenkin olla kunnossa.

Miehen kokoisen? Minkä kokoisen miehen kokoisen? Tämä on niitä juttuja mitä en ole KOSKAAN ymmärtänyt. Välillä näitä löytyy. Taitaa tämän ihmisen rakkaus loppua heti kun mies jää työttömäksi ja rahat loppuu. Sen pituinen se.

Tökkäs mullakin tuo. No, kukin tavallaan...

Vierailija kirjoitti:

Olen itse maisteri. Ex-kumppanini oli käynyt vain ammattikoulun ja voin sanoa, että en enää ikinä ota puolisoksi vain ammattikoulun käynyttä. Toki suhteessa oli muitakin ongelmia, mutta miehen matala koulutustaso heijastui moneen asiaan, ja se näkyi erityisesti miehen keskustelu- ja argumentointitaidoissa. Lisäksi näin jälkeenpäin ajateltuna miehellä taisi olla myös jokin alemmuuskompleksi tuosta asiasta. 

Nyt olen tapaillut yhtä AMK:n käynyttä miestä, joka työskentelee konsultointitehtävissä (tietotyö). Verrattuna exään, joka oli ammattikoulun käynyt ja työskenteli fyysisessä työssä, ero on huomattava. Koulutustaso todellakin näkyy ihmisessä, siinä miten ihminen ajattelee, keskustelee ja käyttäytyy.

Saman olen huomannut. Entisellä miehelläni oli ammattikoulutus ja myöhemmin luki vielä itsensä teknikoksi, mutta töissä teki kuitenkin raskaita ja likaisia duunarihommia. Jaksoi valittaa paskaduunistaan ja oli katkera, kun ei aikoinaan päässyt opiskelemaan eri alaa. Enää en halua kuunnella samaa virtta.

Nykyään seurustelen DI:n kanssa. Hän ei kiukuttele työnsä takia ja muutenkin elämäntavat ovat terveellisemmällä pohjalla. 

Vierailija kirjoitti:

Hämmästyttävää, että amiskorkee on mukana.

Nauroin samaa. Haalarikansa oikeasti luulee, että amiskorkee vastaa yliopistoa tai korkeakoulua.

Se, että naiset vaativat miehiltä vähintään AMK-tason koulutusta sama kuin mies vaatisi naiselta vähintään C-kupin rintoja. Jos miehen äly ei vain riitä korkeakoulutuksen, minkä hän sille voi?

Vierailija kirjoitti:

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulututkinto ei ole ehdoton edellytys. Vastaava tietomäärä on. Tykkään keskustelussa erilaisista asioista, eri alojen tiedeuutisista,  eikä se onnistu jos toisella ei ole hyvää yleissivistystä ja keskustelutaitoa. Toki ne on mahdollista hankkia ilman muodollista koulutusta: älykkäin ja sivistynein tuntemani mies on putkiasentaja. Syntynyt 50-luvulla, köyhän perheen pojalla ei ollut varaa opiskella. Hankki sitten tietoja itsenäisesti. Tuollainen on kuitenkin hyvin harvinaista.

Älykkyys miehissä on seksikästä. Urheilullisuus on seksikästä. Hyvät käytöstavat on seksikästä. Ja jos on varaa valita, miksei valitsisi? Miksi ottaisin pullamahaisen duunarin, jos voin ottaa vinttikoiramaisen tekniikan tohtorin joka ei edes tiedosta vetävänsä minulle ravintolassa tuolia, koska käytöstavat tulee selkäytimestä?

Kannattaa huomata että erilaiset koulutukset antavat hyvin eri tavalla suuntautuneen tietomäärän. Esim. tekniikan tohtori saattaa omata erittäin suuren tietomäärän varsin kapealta tekniikan alalta mutta siitä on varsin vähän iloa keskustelun kannalta jos keskustelukumppani ei satu olemaan ihan saman alan insinööri.

Itse sanoisin että vasta ihminen joka on kiinnostunut elämästä ja maailmasta hyvin laaja-alaisesti, on oikeasti kiinnostava keskustelukumppani. Tämä edellyttää yleensä hyvää ymmärrystä niin asioiden faktapuolesta kuin myös kulttuurin ja filosofian kohtuullista tuntemista. Vasta tämä yhdistelmä alkaa avata näkökulmia joiden jakaminen on oikeasti stimuloivaa.

Hyvin harva koulutus on siis sellainen että se suoraan tekisi ihmisestä kiinnostavan. 

Kuinka paljon oikeasti tunnet tohtoreita? Minä tunnen aika monta, ja kyllä heitä kaikkia yhdistää hyvin laaja lukeneisuus. Tutun tekniikan tohtorin kanssa voi yhtä hyvin puhua Danten kirjoista kuin 1800-luvun virsistä, joten väitän sinun ajatteluasi vahvasti virheelliseksi.

...jaa, MInä, ulkopuolisena keskustelusta, tunnen myös hyvin paljon yliopistolla työskenteleviä tohtoreita eri aloilta. Huomattavan suuri osa heistä on lähinnä kiinnostunut omasta alastaan, vaikka kaikki älykkäitä varsin vähän seassa älyllisiä. Liika laaja-alaisuus ei ole hyvästä tutkijalle, jonka täytyy kyetä porautumaan syvälle omassa aihepiirissään, ei hajottaa mielenkiintoa liian laajalle. Mistä alasta sinä olet väitellyt?

Vierailija kirjoitti:

Se, että naiset vaativat miehiltä vähintään AMK-tason koulutusta sama kuin mies vaatisi naiselta vähintään C-kupin rintoja. Jos miehen äly ei vain riitä korkeakoulutuksen, minkä hän sille voi?

Evoluutio suosii sitä, että älykkäimmät saavat jatkaa sukuaan. Muille jää kohtaloksi jäädä historian havinaan.

Sitten ihmetellään kun miestä ei löydy.

hoikka = Kapeat kauneusihanteet, koska media.

normaali = tasapaksu, tylsä, harmaa henkilö

urheilullinen = joku bodari, jääkiekkoilija tai jalkapalloilija

amk = raha ja imago ovat minulle tärkeitä.

maisteri tai tohtori = "kai sun saldo riittää"?

Vierailija kirjoitti:

Sitten ihmetellään kun miestä ei löydy.

hoikka = Kapeat kauneusihanteet, koska media.

normaali = tasapaksu, tylsä, harmaa henkilö

urheilullinen = joku bodari, jääkiekkoilija tai jalkapalloilija

amk = raha ja imago ovat minulle tärkeitä.

maisteri tai tohtori = "kai sun saldo riittää"?

Nyt alkoi kiinnostaa, että minkälaista miestä nainen sitten SAISI etsiä jos normaalin etsiminenkin on paha juttu? "Etsin epänormaalia miestä. Syrjäytyminen on plussaa"?

Ihastuminen on just tuollaista! Minä ihastuin kerran tulenpalavasti tyyppiin, jolla oli maailman söpöin r-vika, alkava pälvikalju nuorella iällä ja hän oli tyyliltäänkin ihan jotain muuta kuin omaa tyyppiäni. Ja ihastuin häneen juuri noiden juttujen takia, en niistä huolimatta. Ihmismieli on kummallinen.

Vierailija kirjoitti:

Ihastuin hiljattain pitkään, hoikkaan mieheen jolla on hassu pömppömaha, pienet kädet, vähän harittavat hampaat ja ihana hihitys. Jos saan niin sen minä ajattelin ottaa :)

Tämä rohkaisuksi kaikille jotka ei ole rasvattomia, treenattuja ihannemiehiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että naiset vaativat miehiltä vähintään AMK-tason koulutusta sama kuin mies vaatisi naiselta vähintään C-kupin rintoja. Jos miehen äly ei vain riitä korkeakoulutuksen, minkä hän sille voi?

Evoluutio suosii sitä, että älykkäimmät saavat jatkaa sukuaan. Muille jää kohtaloksi jäädä historian havinaan.

Ei ole pitkään aikaan suosinut. 

Vierailija kirjoitti:

Ihastuminen on just tuollaista! Minä ihastuin kerran tulenpalavasti tyyppiin, jolla oli maailman söpöin r-vika, alkava pälvikalju nuorella iällä ja hän oli tyyliltäänkin ihan jotain muuta kuin omaa tyyppiäni. Ja ihastuin häneen juuri noiden juttujen takia, en niistä huolimatta. Ihmismieli on kummallinen.

Vierailija kirjoitti:

Ihastuin hiljattain pitkään, hoikkaan mieheen jolla on hassu pömppömaha, pienet kädet, vähän harittavat hampaat ja ihana hihitys. Jos saan niin sen minä ajattelin ottaa :)

Tämä rohkaisuksi kaikille jotka ei ole rasvattomia, treenattuja ihannemiehiä.

Naiset pystyvät ihastumaan/rakastumaan aidosti myös ulkonäöltään ihanteiden vastaisiin miehiin, ja tämä on miesten onni. Miehillä se on taas eri juttu ja tosi ikävää meidän vähemmän viehättävien naisten kannalta.

Siis en itse ymmärrä mikä kriteeri toisen koulutus on, jos muuten synkkaa hyvin? Onko sillä koulutuksella todella niin paljon merkitystä? Ajatelkaapa jos kaikki opiskelisivat itsensä tohtoreiksi tai maistereiksi, kuka sitten hoitaisi nämä perus duunari hommat? Ei olisi ensihoitajia, rakennusmiehiä, huoltomiehiä jne.. Minusta koulutuksella tai sillä mitä kukin tekee työkseen ei ole mitään väliä, koska kaikkia ammatteja tarvitaan. Kuhan itse viihtyy työssään ja tekee työtä elättääkseen itsensä, se on pääasia.

Mulla on pelkän peruskoulun käynyt duunarimies, joka tienaa vuorotyölisien vuoksi enemmän kuin suomalaiset keskimäärin. Valmistun pian maisteriksi enkä varmaan perus päivätyössä tule tienaamaan koskaan yhtä paljon kuin mieheni. Hän on myös fiksu ja auttaa minua usein suomentamaan erikielisiä tekstejä, joita joudun yliopistossa kahlaamaan.

Mieheni on ihana ja empaattinen, joten itse en uskaltaisi rajata Tinder-hakua tarkoilla työ-/koulutuskrireereillä tai saattaisi jäädä hyvä tyyppi tapaamatta. Tavallaan ymmärrän kyllä, että moni ajattelee koulutuksen kulkevan käsi kädessä sivistyksen ja älykkyyden kanssa.

Muuten ihan perussettiä, mutta että normaalikin pitäis olla.

No jos olisin sinkku, niin miehen koulutustasolla/tulotasolla ei olisi mitään väliä. Se on se kemia mitä etsisin, ei raha. Työtön, tatuoitu huppari mies on ihan mun makuun ;) eli riippuu naisesta.