Sivut

Kommentit (108)

Vierailija

Ei saa. Äänestyskoppiin ei saa mennä muut kuin äänestysoikeuden omaavat henkilöt ja hekin vain yksi kerrallaan. Eli jos taaperollasi on äänestysoikeus, niin silloin hänen pitää mennä koppiin yksin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Suomessa on äänestetty aika lailla samalla tavalla yli 100 vuoden ajan ja vasta nyt äideillä on sellainen ongelma, että mukana olevat lapset ei osaa seistä kopin ulkopuolella odottamassa noin 30 sekunnin aikaa, että äiti saa äänestettyä.

Miten ihmeessä ne naiset ikinä sai äänioikeuden 1906, kun niillä oli helmoissa 4-6 lasta ja silti hirveä hinku mennä käyttää valtaa äänestämisen muodossa? Jos olisi tiedetty nykyäitien avuttomuus, olisi oikeus jätetty antamatta.

No siihen aikaan jok ikinen siellä kirkonkylän äänestyspaikalla tiesi, että tuossa on Helmin mukulat ja niitä pidetään silmällä, kun äiti äänestää. Nykyään ketään ei kiinnosta jos taapero karkaa paikalta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on äänestetty aika lailla samalla tavalla yli 100 vuoden ajan ja vasta nyt äideillä on sellainen ongelma, että mukana olevat lapset ei osaa seistä kopin ulkopuolella odottamassa noin 30 sekunnin aikaa, että äiti saa äänestettyä.

Miten ihmeessä ne naiset ikinä sai äänioikeuden 1906, kun niillä oli helmoissa 4-6 lasta ja silti hirveä hinku mennä käyttää valtaa äänestämisen muodossa? Jos olisi tiedetty nykyäitien avuttomuus, olisi oikeus jätetty antamatta.

No siihen aikaan jok ikinen siellä kirkonkylän äänestyspaikalla tiesi, että tuossa on Helmin mukulat ja niitä pidetään silmällä, kun äiti äänestää. Nykyään ketään ei kiinnosta jos taapero karkaa paikalta.

Nykyään ei kukaan ulkopuolinen uskalla puuttua karkaavan taaperon menoon, kun pelkää, että leimataan lapsenkaappaajapedariksi, koska koskee vieraaseen lapseen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Suomessa on äänestetty aika lailla samalla tavalla yli 100 vuoden ajan ja vasta nyt äideillä on sellainen ongelma, että mukana olevat lapset ei osaa seistä kopin ulkopuolella odottamassa noin 30 sekunnin aikaa, että äiti saa äänestettyä.

Miten ihmeessä ne naiset ikinä sai äänioikeuden 1906, kun niillä oli helmoissa 4-6 lasta ja silti hirveä hinku mennä käyttää valtaa äänestämisen muodossa? Jos olisi tiedetty nykyäitien avuttomuus, olisi oikeus jätetty antamatta.


Väität siis, että lapset kasvatettiin viimeiset sata vuotta samoin vaatimuksin kuin nykyään? Tuolloin nelivuotiaatkin paineli pitkin kyliä ilman aikuisen valvontaa ja tänä päivänä edes ekaluokkalaiset eivät saa koulupäivän jälkeen mennä kotiinsa, ellei siellä ole aikuinen vastassa. Sata vuotta sitten, ei kukaan tiennyt mikä on iltapäiväkerho ja vielä harvempi oli kuullut lastensuojelusta. Lapsia myös kasvatettiin huudattamalla yksinään jo ihan vauvasta asti ja vanhempia lapsia uhkailtiin, pelolteltiin ja pahoinpideltiin jotta he tosiaan olivat ja tottelivat, vaikka muurahaispesään olisi käsketty koko päiväksi istumaan. Tänä päivänä tuollaista samanlaista valtaa lapsiinsa ei ole yhdelläkään vanhemmalla, joka laillisin keinoin lastaan kasvattaa.

Ja aikanaan niitä lapsia kasvatti koko kylä. Nykyään harva edes tietää naapurin lasten nimiä, tai onko siellä edes lapsia.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on äänestetty aika lailla samalla tavalla yli 100 vuoden ajan ja vasta nyt äideillä on sellainen ongelma, että mukana olevat lapset ei osaa seistä kopin ulkopuolella odottamassa noin 30 sekunnin aikaa, että äiti saa äänestettyä.

Miten ihmeessä ne naiset ikinä sai äänioikeuden 1906, kun niillä oli helmoissa 4-6 lasta ja silti hirveä hinku mennä käyttää valtaa äänestämisen muodossa? Jos olisi tiedetty nykyäitien avuttomuus, olisi oikeus jätetty antamatta.

No siihen aikaan jok ikinen siellä kirkonkylän äänestyspaikalla tiesi, että tuossa on Helmin mukulat ja niitä pidetään silmällä, kun äiti äänestää. Nykyään ketään ei kiinnosta jos taapero karkaa paikalta.

Tai sitten Helmi sanoi lapsille, että seisotte tässä. Ja mukulat todella seisoi paikallaan kokonaista 30 sekunttia. Moiseen suoritukseen ei päivähoidossa varhaiskasvatettu Kivi-Kuutti pääse koskaan, jo 10 sekunttia on liikaa!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on äänestetty aika lailla samalla tavalla yli 100 vuoden ajan ja vasta nyt äideillä on sellainen ongelma, että mukana olevat lapset ei osaa seistä kopin ulkopuolella odottamassa noin 30 sekunnin aikaa, että äiti saa äänestettyä.

Miten ihmeessä ne naiset ikinä sai äänioikeuden 1906, kun niillä oli helmoissa 4-6 lasta ja silti hirveä hinku mennä käyttää valtaa äänestämisen muodossa? Jos olisi tiedetty nykyäitien avuttomuus, olisi oikeus jätetty antamatta.


Väität siis, että lapset kasvatettiin viimeiset sata vuotta samoin vaatimuksin kuin nykyään? Tuolloin nelivuotiaatkin paineli pitkin kyliä ilman aikuisen valvontaa ja tänä päivänä edes ekaluokkalaiset eivät saa koulupäivän jälkeen mennä kotiinsa, ellei siellä ole aikuinen vastassa. Sata vuotta sitten, ei kukaan tiennyt mikä on iltapäiväkerho ja vielä harvempi oli kuullut lastensuojelusta. Lapsia myös kasvatettiin huudattamalla yksinään jo ihan vauvasta asti ja vanhempia lapsia uhkailtiin, pelolteltiin ja pahoinpideltiin jotta he tosiaan olivat ja tottelivat, vaikka muurahaispesään olisi käsketty koko päiväksi istumaan. Tänä päivänä tuollaista samanlaista valtaa lapsiinsa ei ole yhdelläkään vanhemmalla, joka laillisin keinoin lastaan kasvattaa.

Ja aikanaan niitä lapsia kasvatti koko kylä. Nykyään harva edes tietää naapurin lasten nimiä, tai onko siellä edes lapsia.

Sinulla on aika lailla työväenluokkainen kuva 100 vuoden takaisesta kasvatuksesta. Ei normiperheessä silloinkaan lapsia sen enempää hakattu, mutta totta kai se juoppo sekatyömies (jonka perilliset nykyään välittää huumeita) hakkasi vaimon ja lapset mennen tullen. Mutta niin se tekisi nytkin.

Vierailija

Minulla oli 1-vuotias rattaissa valjaissa ja 4-vuotias seisoi rattaiden vieressä. Odottivat jonon sivussa ja katsoivat tiukasti kun äiti haki lapun ja kävi kopissa. Hyvin meni. Jaksoivat odottaa sen minuutin kun näkivät äidin tai äidin jalat kokoajan. Ei mitään ongelmaa.

Rattaiden kanssa oli vaikea päästä äänestyspaikalle kun oli niin paljon portaita (esteettömyys my ass!) Mutta ystävällisiä apukäsiä löytyi nopeasti.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on äänestetty aika lailla samalla tavalla yli 100 vuoden ajan ja vasta nyt äideillä on sellainen ongelma, että mukana olevat lapset ei osaa seistä kopin ulkopuolella odottamassa noin 30 sekunnin aikaa, että äiti saa äänestettyä.

Miten ihmeessä ne naiset ikinä sai äänioikeuden 1906, kun niillä oli helmoissa 4-6 lasta ja silti hirveä hinku mennä käyttää valtaa äänestämisen muodossa? Jos olisi tiedetty nykyäitien avuttomuus, olisi oikeus jätetty antamatta.


Väität siis, että lapset kasvatettiin viimeiset sata vuotta samoin vaatimuksin kuin nykyään? Tuolloin nelivuotiaatkin paineli pitkin kyliä ilman aikuisen valvontaa ja tänä päivänä edes ekaluokkalaiset eivät saa koulupäivän jälkeen mennä kotiinsa, ellei siellä ole aikuinen vastassa. Sata vuotta sitten, ei kukaan tiennyt mikä on iltapäiväkerho ja vielä harvempi oli kuullut lastensuojelusta. Lapsia myös kasvatettiin huudattamalla yksinään jo ihan vauvasta asti ja vanhempia lapsia uhkailtiin, pelolteltiin ja pahoinpideltiin jotta he tosiaan olivat ja tottelivat, vaikka muurahaispesään olisi käsketty koko päiväksi istumaan. Tänä päivänä tuollaista samanlaista valtaa lapsiinsa ei ole yhdelläkään vanhemmalla, joka laillisin keinoin lastaan kasvattaa.

Ja aikanaan niitä lapsia kasvatti koko kylä. Nykyään harva edes tietää naapurin lasten nimiä, tai onko siellä edes lapsia.


Missäpäin tällainen ohje ettei ekaluokkalainen saisi mennä kotiinsa ilman aikuista?
Ainakin Helsingissä ekaluokkalaiset ovat niin aamuisin kuin iltapäivisin yksin kotona. Osa tietenkin myös siellä iltiksessä.

Vierailija

Saahan sen kertoa, ketä äänestää, mutta tarkoitus lienee se, että kukaan ei pääse siellä kopissa vaikuttamaan toisen äänestyskäyttäytymiseen.  Sen takia siellä täytyy äänestäjän saada olla yksin.  

Pienen taaperon saa ottaa koppiin mukaan.  Ja vähän isommankin, mutta mielellään ei enää tosiaan mitään kouluikäistä.  Onhan olemassa vaalisalaisuuskin, joten jos joku pikkulapsi kajauttaa kaikille numeron, minkä äiti tai isä sinne piirsi, niin rikkoohan se vaalisalaisuuden.  Se on tietenkin vanhemman oma asia, miten asiaan suhtautuu.  Vaalivirkailijat ei voi asialle mitään, itsehän sen lapsensa sinne päästi, mutta virkailija voi tosiaan ohjeistaa, että ei noin isoa lasta sinne koppiin mukaan.  Kopissa ei aikaa mene kuin viisi sekuntia vähimmillään, jos tietää valmiiksi numeron.  

Jos niin se ja sama on, saako ihmiset tietää, ketä juuri äänestin, niin miksi mitään äänestyskoppeja onkaan, voihan sitä numeronsa piirustaa ihan julkisestikin, siitä vaan jos haluaa.  

Minä ainakaan en tykkäisi, jos minun raapustamani numero kuulutettaisiin kaikille.  On se sitten oma lapsi tai kuka muu tahansa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saa ottaa, alaikäisen (ei äänioikeutetun) saa ottaa mukaan. 

Ei saa teiniä ottaa. Taaperon saa, koska se ei pärjää yksin.

Miksei saisi teiniä ottaa?

Samahan se vaikka näkisi mitä lappuun riipustaa, sillä kyllä sen saa kertoa, ketä äänestää.

Nii kert! Onhan nämä syyt jo aikoinaan perusteltu. Äänestystapahtuma on rauhoitettu yksityinen asia. Voihan olla myös niin, että äippä lähettää teinin vaklaamaan iskän äänestystä ja jos lappuun rustataan ei toivottu numero, niin peitto ei heilu ainaskaan vuoteen. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on äänestetty aika lailla samalla tavalla yli 100 vuoden ajan ja vasta nyt äideillä on sellainen ongelma, että mukana olevat lapset ei osaa seistä kopin ulkopuolella odottamassa noin 30 sekunnin aikaa, että äiti saa äänestettyä.

Miten ihmeessä ne naiset ikinä sai äänioikeuden 1906, kun niillä oli helmoissa 4-6 lasta ja silti hirveä hinku mennä käyttää valtaa äänestämisen muodossa? Jos olisi tiedetty nykyäitien avuttomuus, olisi oikeus jätetty antamatta.


Väität siis, että lapset kasvatettiin viimeiset sata vuotta samoin vaatimuksin kuin nykyään? Tuolloin nelivuotiaatkin paineli pitkin kyliä ilman aikuisen valvontaa ja tänä päivänä edes ekaluokkalaiset eivät saa koulupäivän jälkeen mennä kotiinsa, ellei siellä ole aikuinen vastassa. Sata vuotta sitten, ei kukaan tiennyt mikä on iltapäiväkerho ja vielä harvempi oli kuullut lastensuojelusta. Lapsia myös kasvatettiin huudattamalla yksinään jo ihan vauvasta asti ja vanhempia lapsia uhkailtiin, pelolteltiin ja pahoinpideltiin jotta he tosiaan olivat ja tottelivat, vaikka muurahaispesään olisi käsketty koko päiväksi istumaan. Tänä päivänä tuollaista samanlaista valtaa lapsiinsa ei ole yhdelläkään vanhemmalla, joka laillisin keinoin lastaan kasvattaa.

Ja aikanaan niitä lapsia kasvatti koko kylä. Nykyään harva edes tietää naapurin lasten nimiä, tai onko siellä edes lapsia.

Kyllä meillä 6v painelee "pitkin kyliä" kavereiden kanssa ja naapurit kyllä tietää lastemme nimet, iät jne.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Minulle sanottiin, ettei saa, kun viimeksi äänestämässä kävin. Mukana oli vauva ja taapero. Meinasi jäädä äänestämättä, onneksi tuttu sattui paikalle samaan aikaan niin oli rattaiden luona sen aikaa.

En tosiaankaan uskaltaisi jättää lapsia vahtimatta edes viiden minuutin ajaksi paikassa, joka vilisee ihmisiä.

Tämähän on oikeasti vakava asia, jos virkailija väittää, että joku ei voi äänestää pienet lapset mukana kopissa ja sen takia jää sitten äänestämättä kokonaan.

Sääntö on ihan oikeasti se, että lapsi ei saa ylettyä pöydän tasolle näkemään mitä kirjoitetaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Miten tämä kysymys on saanut kruunun? Huoh.

Onhan kysymys tärkeä ja ajankohtainen. Ja suurimmalle osalle ihmisiä tuntuu olevan epäselvää, mikä käytäntö asiassa on.

Aloin miettiä, kuinka paljon ääniä jätetään antamatta, vaikka on jo saavuttu paikalle aikomuksena äänestää. Ja ehkä joskus jopa siksi, että virkailija tulkitsee sääntöjä väärin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Minulla oli 1-vuotias rattaissa valjaissa ja 4-vuotias seisoi rattaiden vieressä. Odottivat jonon sivussa ja katsoivat tiukasti kun äiti haki lapun ja kävi kopissa. Hyvin meni. Jaksoivat odottaa sen minuutin kun näkivät äidin tai äidin jalat kokoajan. Ei mitään ongelmaa.

Rattaiden kanssa oli vaikea päästä äänestyspaikalle kun oli niin paljon portaita (esteettömyys my ass!) Mutta ystävällisiä apukäsiä löytyi nopeasti.

Myös tämän kanssa pitäisi olla todella tarkkaa - eli jos luvataan esteettömyys, niin silloin pitää olla esteetöntä. Sitä ei saa tapahtua, että joku ei pääsekään äänestämään.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä kysymys on saanut kruunun? Huoh.

Onhan kysymys tärkeä ja ajankohtainen. Ja suurimmalle osalle ihmisiä tuntuu olevan epäselvää, mikä käytäntö asiassa on.

Aloin miettiä, kuinka paljon ääniä jätetään antamatta, vaikka on jo saavuttu paikalle aikomuksena äänestää. Ja ehkä joskus jopa siksi, että virkailija tulkitsee sääntöjä väärin.

Mä olen ollut vaalivirkailijana jo varmaan yli 20 v eri vaaleissa, ikinä ei ole meillä ainakaan käynyt niin, että olisi jonkun ihme väärän sääntötulkinnan takia ihminen käännytetty pois niin, ettei ole päässyt ollenkaan äänestämään.  Vaalitilaisuudessa on aina puheenjohtaja, joka vastaa äänestyksen sujumisesta ja jos hänelle tulee pienikin sellainen asia eteen, jota voisi mahdollisesti tulkita eri tavoin, silloin hän soittaa keskusvaalilautakuntaan ja kysyy, miten menetellään.   Meitä virkailijoita on siinä monta, eikä kukaan tee yksinään jotain tulkintavirhettä.  Mitä ihmeitä ne sellaiset edes olisivat, kaikkihan on varsin yksinkertaista.

Äänestäjien kanssa aniharvoin on tullut mitään epäselvyyttä.  Joitakin kertoja on tapahtunut niin, että äänestäjä on tullut väärälle äänestyspaikalle.   Silloin on otettu selvää, mihin alueeseen hän kuuluu ja ohjattu sinne.  Kerran on jopa lähdetty autolla viemään äänestäjää oikealle paikalle, koska hän ei olisi muuten jalkaisin enää ehtinyt päästä antamaan ääntään.  Tätähän ei ole mikään pakko tehdä, mutta autettiinpa siinäkin. 

Joskus joku on yrittänyt tulla äänestämään, vaikka on jo käynyt äänestämässä ennakkoon.  Siinä ei ole mitään tulkintavirheitä jos ihminen on jo äänensä kertaalleen antanut.

Ei näissä säännöissä niin ihmeellisiä kiemuroita ole, että voisi edes tulla mitään tulkintavirheitä.  Ainoat tulkintavirheet voi tulla sitten ääntenlaskussa.  Mutta nekin lasketaan moneen kertaan, ensin äänestysalueella ja sitten keskusvaalilautakunnassa.  Se myös lopullisesti päättää, miten joku mahdollisesti hyvin epäselvästi tehty numeromerkintä tulkitaan, tai hylätäänkö joku ääni vai ei.  Mikään ei siis lopullisesti lepää näiden paikalla olevien vaalivirkailijoiden harteilla.  

Ei ole koskaan kukaan tullut paikalle edes niin kännissä, että olisi ollut syytä pohtia hänen äänestyskelpoisuuttaan sillä hetkellä.   

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä kysymys on saanut kruunun? Huoh.

Onhan kysymys tärkeä ja ajankohtainen. Ja suurimmalle osalle ihmisiä tuntuu olevan epäselvää, mikä käytäntö asiassa on.

Aloin miettiä, kuinka paljon ääniä jätetään antamatta, vaikka on jo saavuttu paikalle aikomuksena äänestää. Ja ehkä joskus jopa siksi, että virkailija tulkitsee sääntöjä väärin.

Mä olen ollut vaalivirkailijana jo varmaan yli 20 v eri vaaleissa, ikinä ei ole meillä ainakaan käynyt niin, että olisi jonkun ihme väärän sääntötulkinnan takia ihminen käännytetty pois niin, ettei ole päässyt ollenkaan äänestämään.  Vaalitilaisuudessa on aina puheenjohtaja, joka vastaa äänestyksen sujumisesta ja jos hänelle tulee pienikin sellainen asia eteen, jota voisi mahdollisesti tulkita eri tavoin, silloin hän soittaa keskusvaalilautakuntaan ja kysyy, miten menetellään.   Meitä virkailijoita on siinä monta, eikä kukaan tee yksinään jotain tulkintavirhettä.  Mitä ihmeitä ne sellaiset edes olisivat, kaikkihan on varsin yksinkertaista.

Äänestäjien kanssa aniharvoin on tullut mitään epäselvyyttä.  Joitakin kertoja on tapahtunut niin, että äänestäjä on tullut väärälle äänestyspaikalle.   Silloin on otettu selvää, mihin alueeseen hän kuuluu ja ohjattu sinne.  Kerran on jopa lähdetty autolla viemään äänestäjää oikealle paikalle, koska hän ei olisi muuten jalkaisin enää ehtinyt päästä antamaan ääntään.  Tätähän ei ole mikään pakko tehdä, mutta autettiinpa siinäkin. 

Joskus joku on yrittänyt tulla äänestämään, vaikka on jo käynyt äänestämässä ennakkoon.  Siinä ei ole mitään tulkintavirheitä jos ihminen on jo äänensä kertaalleen antanut.

Ei näissä säännöissä niin ihmeellisiä kiemuroita ole, että voisi edes tulla mitään tulkintavirheitä.  Ainoat tulkintavirheet voi tulla sitten ääntenlaskussa.  Mutta nekin lasketaan moneen kertaan, ensin äänestysalueella ja sitten keskusvaalilautakunnassa.  Se myös lopullisesti päättää, miten joku mahdollisesti hyvin epäselvästi tehty numeromerkintä tulkitaan, tai hylätäänkö joku ääni vai ei.  Mikään ei siis lopullisesti lepää näiden paikalla olevien vaalivirkailijoiden harteilla.  

Ei ole koskaan kukaan tullut paikalle edes niin kännissä, että olisi ollut syytä pohtia hänen äänestyskelpoisuuttaan sillä hetkellä.   

Tuossahan oli jo esimerkki tilanteesta, jossa meinasi jäädä äänestämättä. Jos vaikka lapset ovat levottomia, ei siinä jäädä sitten enää selvittelemään asiaa virkailijoiden kanssa vaan lähdetään pois ja toivotaan että tulee uusi tilaisuus käydä äänestämässä.

Mitä jos virkailijan mielestä lapsi on liian pitkä mukaan koppiin, mutta vanhemman (tai isovanhemman tai kuka nyt onkaan lapsen kanssa liikkeellä) mielestä ei?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä kysymys on saanut kruunun? Huoh.

Onhan kysymys tärkeä ja ajankohtainen. Ja suurimmalle osalle ihmisiä tuntuu olevan epäselvää, mikä käytäntö asiassa on.

Aloin miettiä, kuinka paljon ääniä jätetään antamatta, vaikka on jo saavuttu paikalle aikomuksena äänestää. Ja ehkä joskus jopa siksi, että virkailija tulkitsee sääntöjä väärin.

Mä olen ollut vaalivirkailijana jo varmaan yli 20 v eri vaaleissa, ikinä ei ole meillä ainakaan käynyt niin, että olisi jonkun ihme väärän sääntötulkinnan takia ihminen käännytetty pois niin, ettei ole päässyt ollenkaan äänestämään.  Vaalitilaisuudessa on aina puheenjohtaja, joka vastaa äänestyksen sujumisesta ja jos hänelle tulee pienikin sellainen asia eteen, jota voisi mahdollisesti tulkita eri tavoin, silloin hän soittaa keskusvaalilautakuntaan ja kysyy, miten menetellään.   Meitä virkailijoita on siinä monta, eikä kukaan tee yksinään jotain tulkintavirhettä.  Mitä ihmeitä ne sellaiset edes olisivat, kaikkihan on varsin yksinkertaista.

Äänestäjien kanssa aniharvoin on tullut mitään epäselvyyttä.  Joitakin kertoja on tapahtunut niin, että äänestäjä on tullut väärälle äänestyspaikalle.   Silloin on otettu selvää, mihin alueeseen hän kuuluu ja ohjattu sinne.  Kerran on jopa lähdetty autolla viemään äänestäjää oikealle paikalle, koska hän ei olisi muuten jalkaisin enää ehtinyt päästä antamaan ääntään.  Tätähän ei ole mikään pakko tehdä, mutta autettiinpa siinäkin. 

Joskus joku on yrittänyt tulla äänestämään, vaikka on jo käynyt äänestämässä ennakkoon.  Siinä ei ole mitään tulkintavirheitä jos ihminen on jo äänensä kertaalleen antanut.

Ei näissä säännöissä niin ihmeellisiä kiemuroita ole, että voisi edes tulla mitään tulkintavirheitä.  Ainoat tulkintavirheet voi tulla sitten ääntenlaskussa.  Mutta nekin lasketaan moneen kertaan, ensin äänestysalueella ja sitten keskusvaalilautakunnassa.  Se myös lopullisesti päättää, miten joku mahdollisesti hyvin epäselvästi tehty numeromerkintä tulkitaan, tai hylätäänkö joku ääni vai ei.  Mikään ei siis lopullisesti lepää näiden paikalla olevien vaalivirkailijoiden harteilla.  

Ei ole koskaan kukaan tullut paikalle edes niin kännissä, että olisi ollut syytä pohtia hänen äänestyskelpoisuuttaan sillä hetkellä.   

Tuossahan oli jo esimerkki tilanteesta, jossa meinasi jäädä äänestämättä. Jos vaikka lapset ovat levottomia, ei siinä jäädä sitten enää selvittelemään asiaa virkailijoiden kanssa vaan lähdetään pois ja toivotaan että tulee uusi tilaisuus käydä äänestämässä.

Mitä jos virkailijan mielestä lapsi on liian pitkä mukaan koppiin, mutta vanhemman (tai isovanhemman tai kuka nyt onkaan lapsen kanssa liikkeellä) mielestä ei?

Ihmeellistä hiustenhalkomista. Loppupeleissä vaalitoimitsija(t) päättää ,mahdollusesti kysyttyään keskusvaalilautakunnasta, voiko äänestäjä äänestää vai ei. Ei äänestyspaikalle kannata mennä pelleilemään tai venkoilemaan, tai kokeilemaan onneaan. Jos äänestäjä on väärässä äänestyspaikassa, se on äänestäjän virhe. Jos ääönestäjä kieltäytyy todistamasta henkilöllisyyttään, hän ei äänestä (tapahtunut). Kerran äänestäjä päätti jättää äänestämättä, koska ei halunnut jättää koiraansa muutamaksi minuutiksi ulkopuolelle. Oma valintansa oli se. Jos lapsi on liian iso/vanha äänestyskoppiin mukaan otettavaksi, hän lienee tarpeeksi iso odottamaan hetken. Lapsi voi seisoa aivan kopin vieressä ilman näköyhteyttä koppiin. Yleensä ongelmatapauksissa pyritään löytämään yhteinen ratkaisu.
T. Toinen vaalitoimitsija

Muumimama

Mulla meni varmaan kolme sekunttia kun raapustin numeron lappuun. Yksi- ja viisivuotias saivat varmaan traumoja sillä välin verhon takana kun odottelivat keskenään ;D

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla