Liian ujo työelämään
Tällaista palautetta saan jatkuvasti. Toivoisin asiallista keskustelua, tämä on minulle jaksamista koetteleva asia.
Olen äärimmäisen ujo ja punastelen helposti. Tähän olen hakenut vuosia psykiatrista apua tuloksetta. Saan palautetta jatkuvasti työelämässä asian vuoksi, koska vuorovaikutus on äärettömän vaikeaa tämän vuoksi. Punastelu töissä myös miesten kanssa puhuessa tietenkin johtaa väärintulkintoihin ja kun olen perheellinen, on soppa entistä pahempi. Kaikki asiat halutaan selittää ujoudella, esim. meillä on määrä pyytää kollegoilta apua, jos työmäärä paisuu liian suureksi. Kun pyydän, apua ei heru MINULLE, muille kyllä. MInua sensijaan kuormiteen jatkuvasti muiden työllä. Sitten kun minua ei auteta, taivastellaan, että etkö sä taaskaan uskaltanut pyytää apua ujoutesi vuoksi.
Voiko tällaisen asian vuoksi päästä eläkkeelle. Mitään masennus diagnoosia yms. ei ole koskaan ollut, tämä ujous vaan lähinnä. Yksin työskentely ei oikein tule kyseeseen, siis kotoa käsin, alallani se olisi oikeataan ihan mahdotonta.
Ongelma ei siis ole pelkästään minä itse, vaan muiden reagointi asiaan ja todella epäasialliselle tasolle on menyty joidenkin taholta, esim. ujouteni aiheuttamia eleitä matkitaan, kävelytyyliäni ym. Asenteet eivät kuitenkaan muilla muutu ja tähän samaan törmää jokaisessa työpaikassa. Monesti ujoja syytetään ylimielisyydestä, minua ei tästä ole moitittu, eli tämäkään ei voi olla syynä.
Auttakaa.
Kommentit (314)
Vierailija kirjoitti:
Olet kuitenkin onnistunut saamaan työpaikan eli pärjännyt haastatteluissa. Monella ujolla ja kiltillä ihmisellä kaatuu jo niihin.
Ap sanoo myös olevansa perheellinen. Moni ujo ei todellakaan saa perhettä.
Voisiko mitenkään yrittää suhtautua työkavereihinsa edes vähän samalla tavalla kuin on suhtautunut siihen ihmiseen, jonka kanssa on synkannyt niin paljon, että on voinut alkaa seurustelemaan? Vai onko tässä tapahtunut joku salamarakastuminen, joka on poistanut tieltään kaiken ujouden, mutta vain tämän yhden ihmisen kohdalla.
Sinulle sopii seksityö hyvin. Siellä saa punastella ihan vapaasti.
Olet säälittävä pummi. Etkö edes häpeä loisimistasi
Just tuossa vähän aikaa sitten istuin kahvilla tuttavan kanssa. Hän yhtäkkiä kysyä töksäyttää, että mitä mä oikein katselen, kun en katsonut suoraan silmiin vaan pälyilin.
Kerroin, että minun on helpompi keskittyä ja puhua, kun saan katsoa vapaasti minne haluan.
Olen kauppojen kassoillakin ystävällinen, sanon hei kiitos ja heippa, mutta en katso mukavimpiakaan ihmisiä kasvoihin.
Ainoastaan lentokentillä tsemppaan, etten herätä epäilyjä että mitäs tuo täällä pälyilee, sillä on varmaan jotain salattavaa :D
Kauhulla tosin mietin aina lentokentilläkin, että entä jos olenkin tietämättäni pakannut mukaan aseen tai räjähteitä :D Ahistaa.
Siivoojaksi firmaan missä käyt siivoamassa asiakkaiden kohteita kun he ovat töissä/muualla. Sovit etyä otat kohteita vaan yksin. Joku firma missä voit kommunikoida pomosi kanssa lähinnä viesteillä. Käyt toimistolla vaan viemässä ja hakemassa siivouskamppeet, useinhan ne saa siivooja pitää myös mukanaan ja huoltaa kotona, käy vaan täydentämässä niitä silloin tällöin toimistolla. Hyvin itsenäistä työtä.
Meikkivoidetta nassuu niin punastelu ei näy
Hanki sellainen työ missä voit olla yksin.
Vierailija kirjoitti:
Hanki sellainen työ missä voit olla yksin.
Sellaiset työt ovat hyvin vähissä. Kaipaisin tarkasti pohdittuja esimerkkejä jos on heittää tällaisia juttuja.
Kyllä joku parempi lääkäri vois tietää lääkkeet tuohon ujouteen jos nimittäin suostuisit kokeilemaan. Minäkin tiedän mutten laita tälle palstalle , kun näyttää taas kaikki ilkimykset tulleet tänään tänne. Joku nauttii ilkeilystä.
AP, voimia. Et ole itsekäs.
Vaihda kokonaan työnantajaa ja työnkuvaa. Jos työhaastattelut ahdistaa kovin, siihen on olemassa lyhytvaikutteisia lääkkeitä. Tätä asiaa ei voi lykätä pidemmälle, joskus ihmisen on vaan pakko jättää taakseen itselleen haitalliset asiat ja etsiä parempaa ympäristöä.
Jos jaksaa, kannattaa kouluttautua uudelleen alalle tai etsiä sellaisia työpaikkoja, joihin hakeutuu keskimäärin rennompia ja ei-pinnallisia ihmisiä. Tällöin ujous ei ole este sosialisoinnille tai ahdista itseä, vaikka sitä joutuu joka paikassa tekemään. Työnkuvan olisi myös hyvä olla hyvin itsenäistä. Jonkinlainen analyytikko? Koodari? Konsultti? Tekniikka? Ravintoterapeutti? (En hakisi esimerkiksi hoitajaksi tai kauppisaloille.)
Ja nosiaan nuo mainitsemani lääkkeet: ujouteen ei mun mielestä pitäisi joutua syömään mitään ahdistuslääkkeitä päivittäin, mutta joskus hetkittäisiin stressaaviin tilanteisiin (työhaastattelu, puheen pito, eka päivä uudessa työpaikassa) voi käyttää esim. verenpainetta alentavaa lääkettä (saattaa auttaa punasteluun) tai rauhoittavia, jotka rentouttavat elimistön.
Ei ujous ole kuitenkaan sairaus eikä mielenterveysongelma. Ujous pitäisi vain hyväksyä osana itseä ja elää siitä huolimatta.
Vaihda alaa, postinjakaja, yösiivoja, metsäkoneen kuljettaja, tai joku muu missä olet yksin. Miksi edes olet sellaisessa työssä jossa et pärjää.
Minulla on teoria näihin punasteluihin ja muihin munaamisen pelkoihin.
Jos ajatellaan vaikka kahvikuppineuroosissa;Kun tilanteessa kuppia pitelevä käsi ensimmäistä kertaa tärähtää, tyyppi ajattelee: " No niin, nyt se taas alkaa." ja yrittää pidätellä kättä tärisemästä sen minkä voi, ja tästähän se tärinän kierre vasta alkaakin.
Teoriani on että se ensimmäinen tärinä, jota hän säikähti olikin käden luonnollista tärinää jota on jokaisella ja sitä ei tarvitse yrittää saada pois. Eli sitä ylimääräistä trauma-tärinää voi yrittää tilanteessa vähentää niin paljon kuin huvittaa, kunhan muistaa ettei ole syytä poistaa luonnollista tärinää kun eivät muutkaan niin tee.
Ja sama koskee punastelua; Kyllä kai lähes kaikki hieman punertavat sosiaalisissa tilanteissa ja muutenkin säännöllisin välein. Siitä ei syytä yrittää kamppailla eroon.
Tarkoitus on siis sanoa että estoinen voi ihan hyvin keventää ja jättää ne perustärinät ja muut voimaan kun ne muillakin on. Että tällaistä.
Ujoushan on itsensä suojelemista, - eli yrittää välttää tilanteita jossa voi epäonnistua. En sitten tiedä että mistä asti tai miten luonto sen ihmisiin on sujauttanut ja olisi mielenkiintoista tietää että mikä ihmisen aivoissa tai geeneissä synnyttää ujoutta.
Myös olisi hauskaa tietää että miten paljon kasvatuksella on ujouden kanssa tekemistä. Itse uskon että jos vanhemmista jompkumpi on ujo niin se voi periytyä jälkikasvuun eli sun ujostelut vaikuttaa jo siittiöihin.
Eläimetkin ovat ujoja - varmaan olette huomanneet. Voisi ajatella että maapallolla ujous on ollut merkittävä tapa selviytyä koska kuten joku jo mainitsi niin se on vaan turvallisempaa. Aggressiivisuus ja välinpitämättömyys taas ovat olleet saalistajien tapoja - en tiedä että tunteeko sellaiset eläimet tai ihmiset paljoakaan ujoutta. Voisi sanoa että nöyryys on ujouden veli - se ei ole suoranaisesti ujoutta vaan varovaisuuden asteikko joka on osoittautunut strategisesti hyväksi erilaisissa tilanteissa
Susi vai lammas? kirjoitti:
Ujoushan on itsensä suojelemista, - eli yrittää välttää tilanteita jossa voi epäonnistua. En sitten tiedä että mistä asti tai miten luonto sen ihmisiin on sujauttanut ja olisi mielenkiintoista tietää että mikä ihmisen aivoissa tai geeneissä synnyttää ujoutta.
Myös olisi hauskaa tietää että miten paljon kasvatuksella on ujouden kanssa tekemistä. Itse uskon että jos vanhemmista jompkumpi on ujo niin se voi periytyä jälkikasvuun eli sun ujostelut vaikuttaa jo siittiöihin.Eläimetkin ovat ujoja - varmaan olette huomanneet. Voisi ajatella että maapallolla ujous on ollut merkittävä tapa selviytyä koska kuten joku jo mainitsi niin se on vaan turvallisempaa. Aggressiivisuus ja välinpitämättömyys taas ovat olleet saalistajien tapoja - en tiedä että tunteeko sellaiset eläimet tai ihmiset paljoakaan ujoutta. Voisi sanoa että nöyryys on ujouden veli - se ei ole suoranaisesti ujoutta vaan varovaisuuden asteikko joka on osoittautunut strategisesti hyväksi erilaisissa tilanteissa
Eli arat eläimet ja ihmiset ovat saaliita?
Vierailija kirjoitti:
Ei ujous ole kuitenkaan sairaus eikä mielenterveysongelma. Ujous pitäisi vain hyväksyä osana itseä ja elää siitä huolimatta.
Kyllä silloin myös kaikkien muidenkin pitäisi hyväksyä ujot ihmiset ja ujous. Sehän on vain näiden kiusaajien vika jos ujo ei pysty olemaan työelämässä.
Onhan totta, että elämässä pitää kuitenkin tyydyttää tietyt vietit (viettihierarkia) ennen kuin voi ns.toteuttaa itseään. Muiden ihmisten kontaktiin pääsemiseksi täytyy olla ripaus rohkeutta. Entäpä jos vain on niin perkele en ujo?
Ihmisillä näyttää myös olevan jonkinlainen tarve rajoittaa "kaveripiiriään" ja useimmiten ihmiset haluavat pönkittää pervertillä tavalla egoaan ja itsetuntoaan hakeutumalla "suosittuun kermaan" eli komeat, kauniit ja rikkaat sekä rohkeat ynnä muut menestyneet tai röyhkeät itsevarmat karismaattiset kusipä ät, tällöin ujot, syvälliset ja herkät ihmiset jäävät usein syrjään kotiinsa vollottelemaan. Aivan kuten myös ne, jotka ovat muuten vain kyvyttömiä tai henkisesti raihnaita.
Vierailija kirjoitti:
Onhan totta, että elämässä pitää kuitenkin tyydyttää tietyt vietit (viettihierarkia) ennen kuin voi ns.toteuttaa itseään. Muiden ihmisten kontaktiin pääsemiseksi täytyy olla ripaus rohkeutta. Entäpä jos vain on niin perkele en ujo?
Ihmisillä näyttää myös olevan jonkinlainen tarve rajoittaa "kaveripiiriään" ja useimmiten ihmiset haluavat pönkittää pervertillä tavalla egoaan ja itsetuntoaan hakeutumalla "suosittuun kermaan" eli komeat, kauniit ja rikkaat sekä rohkeat ynnä muut menestyneet tai röyhkeät itsevarmat karismaattiset kusipä ät, tällöin ujot, syvälliset ja herkät ihmiset jäävät usein syrjään kotiinsa vollottelemaan. Aivan kuten myös ne, jotka ovat muuten vain kyvyttömiä tai henkisesti raihnaita.
Tilastollisesti joidenkin vaan pitää olla outside. Ihmiset nyt vaan toimivat kuten toimivat.
Muidein asenteisiin ei voi vaikuttaa mutta omaan itseensä voi.
Entäpä jos ei itse voikaan? Mahtaakohan edes Jeesus auttaa?
Tästä kaikesta huolimatta: Elämä on!
Itsekin olen melko ujo, sillä minulle on todettu tämä välttelevä persoonallisuushäiriö.. Mutta löysin vihdoinkin vastauksen tähän kirou kseen. Juokaa alkoholia! Vetäkää rauhoittav ia pillereitä! Pi riä! Näillä aineilla et varmasti ole ujo kun tarpeeksi otat =). Tai jos olet niin ota niitä sekaisin. Tsemppiä!
Puhelintyö, jossa kasvoja ei tietysti voi nähdä? Puhelinhommaa on muutakin, kuin puhelinmyynti: aikojen varaamista vaikka lääke-edustajalle, tai asiakkaat soittaa aikoja, neuvontatyö, vakuutusyhtiöiden ja pankkipalveluiden taustahommat ym. Ym. Kannattaa miettiä