Tein hirveän virheen, muutin kerrostalosta pienten lasten kanssa omakotitaloon

Luulis, että äiti olis jo tajunnut, että se, kumpi meistä on k.ehitysvammainen on hän, ja häpeillen pyydellyt anteeksi minulta kaikkea pahaa aiheuttamaansa mieltä, mutta ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin itse sitten vielä töissä, mies oli kotona lasten kanssa. Kesäisin ajeli lähinnä ruohon, ei leikannut pensaita, ei kuskannut oksaroskia minnekään, ei haravoinut syksyisin.... jatkuvaa riitaa ja pahaa mieltä siitä, että puutarha on hirveässä kunnossa. Ja mies on vain ihan että ei tartte tehrä enempää.

Miksi olisi pitänyt tehdä jos ei jaksa? Oikeasti syytät miestäsi jopa siitä että olet huono äiti? Ei hyvää päivää..

Jos ei jaksa ei ollut mun kasvatuksessa mikään syy. Äitini oli sanonut, että jos hankkii okt:n tai mitä tahansa, se on hoidettava tiettyyn pisteeseen, äitini mielestä jaksamattomuus on vain tekosyy.

Onko tämä taas se äitihullu?

Äitini opetti, että jaksamattomuus on vain tekosyy, ja aina piti tuntea häpeää siitä, ettei jaksa. Ajattelin miehenkin tietävän sen. Ja että siksi pakko tehdä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole omakotitalon vika että sulla on paska äiti ja paska mies.

Ei tietenkään olekaan. Asiahan alkaa keriytyä auki vasta nyt kun asun tässä eikä ole perhettä. Että kai mulla nyt on aikaa hiukan eri lailla tehdä edes jotain. Mies asuu lasten kanssa, koska sain niin hirvittäviä raivareita asioista. En halunnut lasten altistuvan niille, eikä mistään tulisi edelleenkään mitään koska lapset eivät tee mitään kuin toivoisi. Miehen kasvattamia.

Valitat että äitisi pilasi elämäsi kun halusi että olet sellainen kun hän haluaa ja nyt kuitenkin haluat että omat lapsesi ovat sellaisia kun sinä toivot.......?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin itse sitten vielä töissä, mies oli kotona lasten kanssa. Kesäisin ajeli lähinnä ruohon, ei leikannut pensaita, ei kuskannut oksaroskia minnekään, ei haravoinut syksyisin.... jatkuvaa riitaa ja pahaa mieltä siitä, että puutarha on hirveässä kunnossa. Ja mies on vain ihan että ei tartte tehrä enempää.

Miksi olisi pitänyt tehdä jos ei jaksa? Oikeasti syytät miestäsi jopa siitä että olet huono äiti? Ei hyvää päivää..

Jos ei jaksa ei ollut mun kasvatuksessa mikään syy. Äitini oli sanonut, että jos hankkii okt:n tai mitä tahansa, se on hoidettava tiettyyn pisteeseen, äitini mielestä jaksamattomuus on vain tekosyy.

En kysynyt mitä äitisi on mieltä, vaan sinä.

Vaikka kyllä se jaksamattomuus oli ihan oikea syy. Nyt sen näen, kun asun tässä, eikä ole perhettä, jolle pitää antaa aikaansa. Voin hoitaa enemmän pihaa. Se ei ole toki prioriteettini, mutta tajusin sen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin itse sitten vielä töissä, mies oli kotona lasten kanssa. Kesäisin ajeli lähinnä ruohon, ei leikannut pensaita, ei kuskannut oksaroskia minnekään, ei haravoinut syksyisin.... jatkuvaa riitaa ja pahaa mieltä siitä, että puutarha on hirveässä kunnossa. Ja mies on vain ihan että ei tartte tehrä enempää.

Miksi olisi pitänyt tehdä jos ei jaksa? Oikeasti syytät miestäsi jopa siitä että olet huono äiti? Ei hyvää päivää..

Jos ei jaksa ei ollut mun kasvatuksessa mikään syy. Äitini oli sanonut, että jos hankkii okt:n tai mitä tahansa, se on hoidettava tiettyyn pisteeseen, äitini mielestä jaksamattomuus on vain tekosyy.

En kysynyt mitä äitisi on mieltä, vaan sinä.

Mulle oli opetettu, että ei mietitä mitään jaksamisia. Tai siis että se on kuitenkin vain teko syy! Yritän väistellä vastuuta. Näin oli opetettu. Vaikka olisin siis itse eri mieltä, niin ei. Sä vain koitat väistellä vastuuta elämästä.

Ap

Voisitko lopettaa tämän jankkaamisen? Ikuisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole omakotitalon vika että sulla on paska äiti ja paska mies.

Ei tietenkään olekaan. Asiahan alkaa keriytyä auki vasta nyt kun asun tässä eikä ole perhettä. Että kai mulla nyt on aikaa hiukan eri lailla tehdä edes jotain. Mies asuu lasten kanssa, koska sain niin hirvittäviä raivareita asioista. En halunnut lasten altistuvan niille, eikä mistään tulisi edelleenkään mitään koska lapset eivät tee mitään kuin toivoisi. Miehen kasvattamia.

Valitat että äitisi pilasi elämäsi kun halusi että olet sellainen kun hän haluaa ja nyt kuitenkin haluat että omat lapsesi ovat sellaisia kun sinä toivot.......?

Niin, ei se ole sama asia. Aivopesu ei ole sama asia, kuin hyvä käytös.

Ap

Mua oli haukuttu, että kun halusin elää tavallani ja että elämä ois kivaa mä olen kelvoton ja haluan vain väistellä vastuuta elämästä. Mun äiti on loukannut mua siis niin syvästi, ettei mitään rajaa. Tuo ei ole ainoa loukkaus mitä se on "nähnyt" minussa ja puhunut minusta, todellakaan.

Lisäksi hassua on, että äiti on pakotettu varattomana kököttämään kerrostaloasunnossa, vaikka haluaisi pihaa ja mulla on okt, jonka ehkä jaksan yksin hoitaa. Saa nähdä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole omakotitalon vika että sulla on paska äiti ja paska mies.

Ei tietenkään olekaan. Asiahan alkaa keriytyä auki vasta nyt kun asun tässä eikä ole perhettä. Että kai mulla nyt on aikaa hiukan eri lailla tehdä edes jotain. Mies asuu lasten kanssa, koska sain niin hirvittäviä raivareita asioista. En halunnut lasten altistuvan niille, eikä mistään tulisi edelleenkään mitään koska lapset eivät tee mitään kuin toivoisi. Miehen kasvattamia.

Valitat että äitisi pilasi elämäsi kun halusi että olet sellainen kun hän haluaa ja nyt kuitenkin haluat että omat lapsesi ovat sellaisia kun sinä toivot.......?

Niin, ei se ole sama asia. Aivopesu ei ole sama asia, kuin hyvä käytös.

Ap

Miten he käyttäytyvät huonosti?

Totta. Omakotitaloon kannattaa muuttaa vasta sitten kun tulot on sitä luokkaa että joka kk jää kaikkien kulujen jälkeen pari kolme tonnia säästöön. Niille tulee kuitenkin taas kohta käyttöä.

Persaukisten kannattaa pysyä halvemmissa vaihtoehdoissa.

Aivan kuin elämässä olisi mikään pakko saavuttaa mitään, mikä ei tee onnelliseksi. Äitini mielessä hän ilmeisesti kuvitteli, että mulla on jotain tavoitteita, ja jos en saa niitä, olisin sitten katkera. Se akka ei tajunnut sitä, että suurin tavoitteeni mulle elämässä on olla onnellinen, ei ole niin väliä saavutuksilla, vaan sillä, että elämä ja arki on hauskaa ja hyvää. Sitten äiti pilasi koko elämäni pakottamalla minut elämään joitain tavoitteita kohti, "koska niinhän olisin onnellinen". No, enhän vttu ollut. Mutta hän päätti ja hän sanoi, että hän kyllä tietää, koska on elämänkokemusta. Mulla ei ollut. Miten siihen osasi sanoa vastaan? Ja hänestä näki, että ei ois auttanut missään, jos olisin halunnut elää siten, kuin itse haluan. Kamala akka kertakaikkiaan.

Vierailija kirjoitti:

Kerrostaloasunnossa ei ois tarvinnut keskittyä kuin lapsiin, en nähnyt silloin kun omakotitalossa asuimme, miten hirveästi se stressasi minua kesäisin, kun sai koko ajan hävetä, ettei hoida pihaa kuten edelliset asukkaat, eläkeläispariskunta. Olihan heillä tietenkin aikaa ihan erilailla. Ja äitinikin kun kävi meillä, niin alkoi huomautella siitä, miten omenatkin ovat maassa keräämättä. (Sellaisten vanhojen puiden omenia, joita ei käytetty). Eli moitetta, moitetta, moitetta, halveksuntaa, vähättelyä, mitätöintiä, et ole mitään, olet vain kasa paskaa on saamani viestit.

Ahaa, miten musta tuntuu että tänne on pesiytynyt joku piha hullu. Diagnosoisin sen niin, että on henkilö, jota häiritsee, jos jonkun piha ei ole laitettu ihan niin kuin oma piha. Mä olen vähän sellainen henkilö, että ei haittaa mitä muut ajattelee pihastani. Pääasia vaan, että piha ei ole täynnä romua, ja kun näin ei ole niin saapi aatella ihan mitä vain. Eihän se toisten asia pitäisi ollakaan. Mutta, mulla onkin tosi pieni piha, jossa ei paljon hoidettavaa ole. Huvittavaa, jos joku ottaa ongelmaksi toisen pihan. Kaikesta sitä ihmiset huolehtiikin. Voimia ap:lle sen ison omakotitalo pihan kanssa. Ehkä olisi kannattanut ottaa joku missä pieni piha pläntti.

Muista ap kuitenkin, että se on teidän koti eikä mikään asuntomessu- tai puutarhanäyttelykohde. Meillä vanhemmat asuvat naapurissa ja hoitavat omaa puutarhaansa "kynsisaksilla ja pinseteillä nyppien". Meillä taas kukkapenkit rehotavat, nurmikko leikataan kun sattuu huvittamaan ja pudonneet omenat kerätään kun jaksetaan. Samoin vanhemmat remontoivat omaa taloaan koko ajan siirtyen huoneesta toiseen aina kun edellinen valmistuu ja aloittaen aina uudelleen alusta kun viimeinenkin huone on saatu valmiiksi. Meillä on vielä lattia- ja seinäpintoja joissa on alkuperäinen 70-luvun muovimatto tai tapetti.

Eläkkeellä ehtii ja jos jaksaa niin mikäs siinä. Olen kyllä sanonut, että jos tekeminen loppuu omasta huushollista ja intoa piisaa niin saa tulla meille jatkamaan. Meillä on palkkatyön ja lapsien kanssa ihan tarpeeksi tekemistä joten "turha työ" jätetään vähemmälle ja tehdään sitten kun on aikaa ja voimia.

Siksi kannattaa asua kerrostalossa ja varata viikottain aika kalenteriin julkisissa puutarhoissa käynnille. Museokortilla pääsee edullisesti. Puutarhat on auki ympäri vuoden ja kaikki on kaunista ja hyvinhoidettua. Lisäksi paljon eksoottisia kasveja, jotka eivät kasva Suomessa ulkona.

Kasvihuoneessa on kosteaa ja happea, keuhkot, aivot ja iho kiittää tästä vihreytyksestä.

En minäkään halua omistaa pihaa:)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole omakotitalon vika että sulla on paska äiti ja paska mies.

Ei tietenkään olekaan. Asiahan alkaa keriytyä auki vasta nyt kun asun tässä eikä ole perhettä. Että kai mulla nyt on aikaa hiukan eri lailla tehdä edes jotain. Mies asuu lasten kanssa, koska sain niin hirvittäviä raivareita asioista. En halunnut lasten altistuvan niille, eikä mistään tulisi edelleenkään mitään koska lapset eivät tee mitään kuin toivoisi. Miehen kasvattamia.

Valitat että äitisi pilasi elämäsi kun halusi että olet sellainen kun hän haluaa ja nyt kuitenkin haluat että omat lapsesi ovat sellaisia kun sinä toivot.......?

Niin, ei se ole sama asia. Aivopesu ei ole sama asia, kuin hyvä käytös.

Ap

Miten he käyttäytyvät huonosti?

Meluamista, laitteelle sluibaamista vaikka on kielletty, ei tehdä läksyjä koulusta tultua ja jos asiasta sanoo, heti masennutaan, eli mistään ei voi sanoa, koska se loukkaa, sanovat vastaan, kiukuttelevat.

Kivikissa uudella kierroksella taas...

Nyt ryhtiä nainen. Olette aikuisia molemmat, jos äiti alkaa rutista että pitäisi tehdä se ja se niin sanot tiukasti että meidän talo, meidän asia miten hoidetaan, "tästä en jaksa puhua tämän enempää" ja puheenaiheen vaihto. Jos äidillä jää levy päälle, toista kuten edellä ja lampsit ojan yli kotiisi :)

Jos talo pihoineen tuntuu virheeltä, sinulla on myös oikeus myydä talo ja muuttaa takaisin kerrostaloon. Noin, annoin sinulle, aikuinen nainen, juuri oikeuden tehdä virheitä, muuttaa mieltäsi ja järjestää elämäsi juuri itsesi näköiseksi. Ole hyvä ja mukavaa sunnuntaita sinulle :)