Lääketieteen kandi kyselee; mitä toivot lääkärikäynniltä?

Vierailija kirjoitti:

Ammattitaitoa, mutta sitähän sinulla ei vielä ole.

En kaipaa kandia pätemään asioissa, joita hän ei hallitse.

Onneksi ammattitaitoon kuuluu myös myöntää se, kun ei tiedä. Tällöin konsultoidaan kollegaa ja opitaan itse samalla! :)

Ap

Toivoisin keneltä tahansa sitä, että ymmärtää omat puutteensa ja pyytää tarvittaessa apua. Varsinkin ammatissa, jossa on vastuussa toisista ihmisistä. On iha  ok saada lääkärikseen joku opiskelija, jos hän on oikeasti vastuullinen ja perehtynyt. Tsemppiä :)

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva, jos lääkäri uskoisi potilasta. Tuntuu, että moni lääkäri suhtautuu kaikkeen potilaan kertomaan skeptisesti ja on haluton tutkimaan mitään. Ei auta vaikka oireet kuinka viittaisivat tiettyyn sairauteen ja vaikka puolella sukulaisista olisi sama perinnöllinen sairaus tmv. Jos asia ei liikahda vähääkään eteenpäin ensimmäisellä lääkärikäynnillä, voi olla ettei potilas tule enää toista kertaa vastaanotolle puhumaan samasta asiasta. Monilla on rahat vähissä eivätkä he halua käydä lääkärissä turhaan.

Olisi myös kiva, jos lääkäri ei kirjaisi tietokoneelle ihan vääriä tietoja. Jos lääkäri ei ole varma onko hän ymmärtänyt oikein jonkin asian, sitä voisi vaikka kysyä potilaalta, että oliko siis näin ja näin.

Ihmiseet valehtelee ja puhuu paskaa niin paljon, että lääkärit kyseenalaistavat kaiken mitä potilas sanoo.

Toivon, ettet loukkaannu, että tuon esiin oman terveydenhuollon työkokemukseni ja että olen etsinyt itse tietoa oireistani ja epäilen sitä ja tuota. Nykyään netistä löytyy vaan niin hyvin tietoa, that,s it.

Sitä, että minua kuullaan. Että lääkäri ei pidä itseään jotenkin ylempiarvoisena, vaan kuuntelee potilaan huolia tosissaan ja sympaattisesti. Siten, että lääkäri ottaa katsekontaktin ja sanoo jotakin potilaan kertomaan (jotkut lääkärit eivät sano mitään, ei edes "aha", vaan naputtelevat vain tietokonettaan eivätkä edes välttämättä katso potilasta päin tämän kertoessa vaivoistaan).

Toivon myös, että lääkäri ei vähättele tai lyttää pelkojani, vaan selittää näkemyksensä kohteliaasti. Kaikista ihanimpia lääkäreitä ovat ne, jotka temppaavat lopuksi, eli antavat jotain ekstraa vuorovaikutukseen: esim. "Kyllä se siitä!", "Pidetään nyt peukut pystyssä, että tämä tepsii!" (ja näyttää peukkua).

Muistan aina yhden reumalääkärin, joka sanoi mulle, että lyödäänpäs nyt yhdessä nyrkkiä pöytään ja sanotaan ääneen "minä paranen tästä!" 😂😂 Se oli hassua ja hauskaa ja loi positiivisen fiiliksen. Ja reumalääkityksestäkin pääsin eroon kokonaan, joten ihan oikeassa se lääkäri oli "parantumisesta". 😊

Jos parantaisit syöpäni se ois ihan kiva juttu.

Et kopioi aijemmista sairaskertomuksista mitää suoraan koska nämä voivat olla virheellisiä tietoja. Minulla on kirjoitettu että selkäkipu alaselässä vaikka oli ihan erikohdassa. Kysy kaikki tieto potilaalta.

Ole ehdottomasti ystävällinen, empaattinen ja asiakaslähtöinen. Juuri kuten joku kirjoitti, että on saattanut googlata kotona asioita ensin, ei asiakasta saa siitä lytätä ja nolata.  Mulla oli viime kokemus päinvastainen, eikä se lääkäri ollut edes kandi.

Kun pyydän naprokseeni reseptin uusimista, jota syön 1-2 tablettia kuussa. Olen käyttäydyt valmistetta yli 12 vuotta. Älä väitä että Burana on sama asia kuin naprokseeni, koska tiedän että puoliintumisaika on 1,5 kertaa pitempi. Lähden Burana reseptin kanssa ja kävin toisella lääkärillä uusimassa koska en ala syömään Buranaa 4-5 tablettia kuussa. Kerroin puoliintumisajasta mutta lääkäri ei uskonut.

Kuka haluaa lääkäriä kätellä? Itse en ainakaan näillä käynneillä halua koskea mihinkään.

Menin joskus selkäkivun takia lääkäriin. Lääkäri kyllä tutki, ei paljon puhunut siinä muuta. Naputteli aikansa koneellaan ja kertoi mitä lääkettä määrää. Okei ei siinä mitään. Sitten jo alkoi antamaan papereita, toivottelemaan päivänjatkoja ja lähettämään minua ulos vastaanottohuoneesta. Siinä kohtaa piti jo ihan kysyä häneltä että mikähän siellä selässä mahtaa olla vikana :D

Silmiin katsominen, myötätunnon osoittaminen ihan sanallisesti, ja erityisesti se, että tunnistetaan potilaan puheesta haluaako tulla teititeltäväksi vai sinuteltavaksi. Se ei ole ikäkysymys - jos potilas puhuu normaalisti minä/mä niin sitten vastataan sinä/sä, eikä Te. Teitittely voi olla todella inhottava etäännyttämisen muoto hoitohenkilökunnan taholta. Se tunne vain pahenee, jos vaiva on jollakin tapaa intiimi, josta ei muutenkaan ole helppo avautua. Ja vielä, jos potilaalla on kovia kipuja esim tapaturman tms. yhteydessä, tulee varmistaa ohjeiden kuuleminen, ymmärtäminen ja muistaminen useaan kertaan. Itsellä ainakin häviää kaikki sanottu päästä, jos suurinpiirtein pidättelen oksennusta kivun tai pelon vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Kuka haluaa lääkäriä kätellä? Itse en ainakaan näillä käynneillä halua koskea mihinkään.

monenlaista kulkijaa

Terveyskeskuksessa käy eläkeläiset ja työttömät ja osa lapsista.

Vierailija kirjoitti:

Sun pitää opetella kieltäytymään potilaiden vaatimuksista esim. antibioottihoitojen suhteen. "mulla menee flunssa aina poskionteloihin" tai "keuhkoputkitulehdukseni ei ole koskaan parantunut ilman antibioottia": Samaten kun toivotaan ferritiinimääritystä, vaikka Hb 156. Jokaista päänsärkyä ei voi lähettää magneettikuvaukseen. Lapsipotilaiden kohdalla pätee hyvin usein se, että äiti tietää parhaiten. 

Katso Youtubesta Kirvessyrjän terveyskeskus -jaksot. Niissä on hyvin pitälle sitä todellisuutta, mitä terveyskeskustyö on, vaikka ne vähän huumorilla onkin tehty. 

Höpö höpö. Tässä joku antibioottivastainen alalla olija. Jos potilaalle antibiootti puree, sitä kannattaa määrätä.

Ihan sitä että kohdataan ihmisenä vaikka ulkoinen habitus olisi mitä, olen paniikkihäiriöinen, levoton ja vapiseva. Silloin tällöin luullaan nistiksi ja kohtelu on sitten yleensä aika kamalaa.

Kysy rohkeasti myös alkoholinkäytöstä, sitä pelätään aivan turhaan. Suomi on kostea maa, ja moneen vaivaan/sairasloman hakemiseen liittyy juominen, joka on (usein salaa) lähtenyt käsistä. Hyvä mittari on se, jos joku loukkaantuu siitä, että kysyt - todennäköisesti osuit oikeaan. Nimittäin ihminen, jolle juominen ei ole mikään Juttu, ei loukkaannu  - vaan toteaa usien, että onpas hyvä kun tätäkin kysytään.

Ainakin mun kokemus kun kävin tammikuussa tk-lääkärillä, niin joo kyseli mitä vaivoja jne, tutki pintapuolisesti. Sit oirekuvan perusteella vaan laittoi mulle lähetteen verikokeisiin ja yhteen muuhun näytteenottoon. Sen jälkeen pari soittoaikaa vaikka ekalla kerralla sanoin puhelimitse, että oireet jatkuvat eikä johdu siitä mistä tämä tk-lääkäri kokoajan puhui, ihan kuin olis vaan ohittanut mitä sanon. Olipa vaikeaa sopia tämä toinen soittoaika kun lääkäri puhelimessa oikein huokasi..... Ihan outoa. No oireet jatkuivat ja lopulta tämä lääkäri laittoi lähetteen sairaalaan tarkempin tutkimuksiin. Kuukausi oli aina väliä soittoajoissa!

Jos oikeasti olet lääketieteen kandi, jo tämä ihmisten mielipiteiden kysely osoittaa sinussa empatiakykyä, mitä ei aina lääkäreissä näe. Jatka tällä tiellä ja sinusta tulee erittäin hyvä lääkäri.

Toivoisin, ettei kaikki vaivani menisi aina mielenterveydenhäiriö diagnoosini piikkiin. Mulla oli kk kovaa päänsärkyä, oksentamista, rajojen puutumista.. Ja sanottiin, että paniikkihäiriöhän se vaan. Joo ei ollut, onneksi sain viimein sitten lähetteen neurologille.