Käsittämätön miestilanne
Minusta on kiinnostunut kaksi miestä, A ja B. B on ihastunut kovasti ja haluaisi edetä nopeasti suhteeseen ilman esteitä. Hän on alkanut menettää mielenkiintoaan ja etsii uusia vaihtoehtoja, koska epäröin niin paljon. A taas uskoo minun olevan se ainoa oikea. Haluan itse A:n ja olen sanonut sen hänelle jo ennen kuin olen koko B:tä tavannut, mutta tässä on ihan älytön kuvio. Nimittäin A kokee, että ei ansaitse minua, ellei joudu kilpailemaan minusta. Eli käytännössä minun pitäisi mennä B:n perään (joka taas ei halua kilpailla vaan päästä suht vaivatta asioissa eteenpäin), jotta minulla olisi mahdollisuuksia päästä koskaan mihinkään A:n kanssa. Wtf. Osaako joku avata tällaisten miesten ajatusmaailmaa? Onko tosiaan näin, että joillain on tarve "voittaa" nainen yli muiden miesten?
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
No sanot tälle A:lle, että B haluaisi kovasti kanssasi suhteeseen. Asia ratkaistu!
No kun se ei riitä, vaan minun itseni pitäisi haluta sitä myös. Silloin olisi peli auki ja hänen pakko toimia.
Joo. Minustakin tämä kaikki kuulostaa tosi lapselliselta. Väsyttää. Missä kaikki aikuiseksi kasvaneet miehet on?
Kiesus. En ikinä haluaisi mutkikkaasti ajattelevaa, tunnevammaista, huonolla itsetunnolla varustettua ja oikuttelevaa miestä? riesakseni. Ota reipas ja raikas mies, älä sorru halpoihin kopioihin. Ole ilman kunnes löydät hyvän. Ei se sen vaikeampaa ole.
:( Jos ottaisin B:n, siinä olisi komea mies, joka pitäisi minua tosi tosi hyvin. Mutta minä en rakasta sitä.
Vierailija kirjoitti:
Kiesus. En ikinä haluaisi mutkikkaasti ajattelevaa, tunnevammaista, huonolla itsetunnolla varustettua ja oikuttelevaa miestä? riesakseni. Ota reipas ja raikas mies, älä sorru halpoihin kopioihin. Ole ilman kunnes löydät hyvän. Ei se sen vaikeampaa ole.
Ok. Olen vain tosi väsynyt olemaan yksin. Tuntuu myös pahalta, kun sekin vähä mitä on (B:n huomio) nyt loppuu.
Vierailija kirjoitti:
:( Jos ottaisin B:n, siinä olisi komea mies, joka pitäisi minua tosi tosi hyvin. Mutta minä en rakasta sitä.
Rakkaus???
A kuilostaa klassiselta pelimieheltä tai jopa pahemmin sanottuna k-päältä.
B:tä ei oikeasti halua.
Jatka siis etsimistä, eiköhän kohta ilmaannu lisää vaihtoehtoja.
Draamaa.
Ota molemmat samaan aikaan ja nauti matkasta niin kauan kuin kestää. = sarkasmia
En ottais kumpaakaan. Jestas mitkä draamat on tulevaisuudessa edessä kun nyt jo noin pirun vaikeaa simppeli juttu.
Auttaisi aika paljon, jos jollakulla olisi kertoa kokemuksia siitä, että jättää tällaiset arpomiset ja keksii jotain muuta, mihin keskittyä. Pyöritän näitä miesasioita koko ajan mielessäni, vaikka olisi varmaan jotain tärkeämpää ajateltavaa. Olen mahdollisesti lähiaikoina saamassa työpaikalla ylennyksen, mikä sekin tuli puheeksi, koska itse älysin pyytää. Luultavasti herra C ilmestyisi jostain, jos saisin jostain revittyä itsekuria siihen, että unohtaisin nämä kaksi ja jatkaisin matkaa.
t. ap
Sekä A että B ovat hyvännäköisiä betamiehiä, mutta A on "betaudesta" traumatisoituneempi. On kiusattu paljon tai jotain. Omissa silmissäni he eivät edes ole mitään betaa, koska ovat liikkeellä tositarkoituksella, hoitavat asiansa hyvin ja kunnioittavat naisia (joo tiedän, että A:n touhu ei kuulosta siltä). A on vain niin lukossa, ettei pysty tekemään edes sitä, mitä mukava beta normaalisti ehkä pystyisi, eli hoitamaan homman kotiin. En voi kieltää etteikö B:n huomio tunnu hyvältä, koska hän sentään pystyy tekemään jonkinlaisia selkeitä siirtoja, kutsuu matkalle kanssaan tms.