Heini Maksimainen, 33, ei ehkä koskaan halua lasta – Prismaperheen arki olisi paha painajainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen saa tehdä elämällään mitä lystää, kunhan muistaa sen, että itse on vastuussa valinnoistaan. Jälkikäteen on turha tulla kitisemään. Tokihan elämä olisi mukavampaa ja helpompaa, mikäli ei miestä ja lapsia kiviriipaksi ota.

Tarvitseeko elämän olla aina helppoa?

Ei, mutta miksi siitä pitää ehdoin tahdoin tehdä vaikeaa? Esimerkiksi se Vauva-sivuston etusivulla oleva vinkumistarina neljän pienen lapsen perheen äidiltä. Sai mitä tilasi, mutta ei olekaan kivaa. Hieman myöhäistä nyt valittaa.

Vierailija kirjoitti:

Me odotamme jo vapautta😁

Terveisin teinin äiti ja isä

Ihanaa! Teinin äiti ja isä istuvat yhdessä laitteen ääressä, selaavat ja kommentoivat vauva palstan keskusteluja...

Mekin ollaan kai sitten "Prisma-perhe", koska ostetaan ruuat useimmiten sieltä. Silti vietämme elämästämme hyvin pienen prosentuaalisen osuuden Prismassa, koska yleensä hoidetaan ostokset niin, että mies tai minä käy yksin siellä illalla tai ennen lapsen hakua hoidosta, jolloin ostosten keräämiseen menee ehkä noin 15 min. Käydään välillä myös Herkussa ja muissakin kaupoissa, jopa kauppahallissa joskus! :) Usein syödään ulkonakin tai tilataan ruokaa kotiin, myös ystäviä tavataan usein sekä lasten kanssa että ilman. Keskustelu "Prisma-perheistä" on kyllä jotenkin tosi huvittavaa, ihan kuin se Prisma olisi jotenkin elämää suuresti määrittävä tekijä ja lapsettoman elämän vastakohta. :D

Vierailija kirjoitti:

"Pari elää tyytyväisenä koiriensa kanssa". Niistähän nyt vähemmän onkin vaivaa kuin lapsista. Ovat vain lyhytikäisempiä ja voi jättää työpäiviksi heitteille ulisemaan yksinäisyyttään.

Totta! Minunkin melkein kaikilla lapsettomilla kavereilla on niitä koiria. Ja yksikin lapsia inhoava puhuu koiralleen "Nyt mami antaa ruokaa, nyt mami lähtee lenkille" :D Eikö yhtään tajua, että hoivavietistä siinäkin on kyse, sama asia, vaikka kohde onkin eri. 

Että turha halveksia ihmistaimien vanhempia. Annettaisko kaikkien elää omannäköistä elämää.

Erittäin hyvä päätös Heiniltä, ja sama ilmiö saisi levitä paljon aktiivisemmin ihan ympäri palloa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen saa tehdä elämällään mitä lystää, kunhan muistaa sen, että itse on vastuussa valinnoistaan. Jälkikäteen on turha tulla kitisemään. Tokihan elämä olisi mukavampaa ja helpompaa, mikäli ei miestä ja lapsia kiviriipaksi ota.

Tarvitseeko elämän olla aina helppoa?

Miksi kukaan haluaisi vaivan ja vastuksen maksimoida? Jokaisesta valinnasta tulee ne omat seurauksena. Jos valitset miehen ja lapset, et kovinkaan helposti pääse yksin matkaamaan kuukausitolkulla Meksikossa tai bilettämään baareissa tai hengaamaan päiväkausia kaverin sohvalla. Kakkua ei voi yhtäaikaa syödä ja säästää.

Koska se vaiva ja vastus on vanhemmuudessa vain pieni osa, enemmän on niitä positiivisia asioita, on ainakin oma kokemukseni <3 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselle tuo on jotenkin hämmästyttävää että osa tuntee olevansa jollakin barrikadeilla kun ei tee lapsia. Että asiassa on jotain erikoista, jota pitää vähän julistaa ja jota pitää puolustella. Omassa suvussani on aina ollut myös lapsettomia pariskuntia, eikä sitä ole pidetty mitenkään erikoisena. Toiset perustaa perheen ja toiset ei. Itse sain kaksi lasta. Toivon että jokainen saa sen näköisen elämän kuin itse toivoo ja rauhan valintansa kanssa.

Monet tuntevat olevansa barrikadeilla, sillä vapaaehtoisesti lapsettomaksi jäävä nainen ei todellakaan ole mikään neutraali asia tässä valtakunnassa. Suurin osa ihmisistä ei kerta kaikkiaan usko, ettet halua lapsia. Velaa nimitellään frigidiksi fem.akkoleh.mäksi joka ei vaan kertakaikkiaan saa m.unaa. Vielä nelikymppisellekin naiselle hoetaan, että kyllä sinä vielä sen oikean löydät ja sitten haluat. Riippumatta siitä, onko nainen esim. naimisissa vai ei.

Vasta sitten, kun arvostus velanaisia kohtaan on samalla tasolla kuin muidenkin ihmisten, keskustelu rauhoittuu.

Vitsailet varmaan??? Kukaan ei pidä veluudesta mölyä, paitsi velat itse. Kuka se tässäkin alkoi uhriutumisen

Vierailija kirjoitti:

"Pari elää tyytyväisenä koiriensa kanssa". Niistähän nyt vähemmän onkin vaivaa kuin lapsista. Ovat vain lyhytikäisempiä ja voi jättää työpäiviksi heitteille ulisemaan yksinäisyyttään.

Hyvä huomio. Ne voi jättää päiväksi yksin pelkäämään tuleeko emäntä tai isäntä koskaan takaisin ja nuorena kuoleminen tarjoaa mahdollisuuden useampaan ”läheisen kuolema”-kriisi emulaatioon voimakkaine tunnekuohuineen.

Vierailija kirjoitti:

Mekin ollaan kai sitten "Prisma-perhe", koska ostetaan ruuat useimmiten sieltä. Silti vietämme elämästämme hyvin pienen prosentuaalisen osuuden Prismassa, koska yleensä hoidetaan ostokset niin, että mies tai minä käy yksin siellä illalla tai ennen lapsen hakua hoidosta, jolloin ostosten keräämiseen menee ehkä noin 15 min. Käydään välillä myös Herkussa ja muissakin kaupoissa, jopa kauppahallissa joskus! :) Usein syödään ulkonakin tai tilataan ruokaa kotiin, myös ystäviä tavataan usein sekä lasten kanssa että ilman. Keskustelu "Prisma-perheistä" on kyllä jotenkin tosi huvittavaa, ihan kuin se Prisma olisi jotenkin elämää suuresti määrittävä tekijä ja lapsettoman elämän vastakohta. :D

Se Prismaperhe-nimitys ei liity varsinaisesti siihen Prismaan mitenkään, mutta mammat toki ymmärtävät sen väärin. Prismaperhe kuvaa ns. keskivertoperhettä, sellaista, jonka elämä kulkee turvallisesti uomassaan: vie lapset hoitoon, mene töihin, hae lapset hoidosta, tee ruoka, käy kaupassa (vaikka sittarissa jos haluat), vie lapset harrastuksiin, hae ne sieltä, hoida iltatoimet, laita lapset petiin, katso tosi tv:tä, mene itse petiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselle tuo on jotenkin hämmästyttävää että osa tuntee olevansa jollakin barrikadeilla kun ei tee lapsia. Että asiassa on jotain erikoista, jota pitää vähän julistaa ja jota pitää puolustella. Omassa suvussani on aina ollut myös lapsettomia pariskuntia, eikä sitä ole pidetty mitenkään erikoisena. Toiset perustaa perheen ja toiset ei. Itse sain kaksi lasta. Toivon että jokainen saa sen näköisen elämän kuin itse toivoo ja rauhan valintansa kanssa.

Monet tuntevat olevansa barrikadeilla, sillä vapaaehtoisesti lapsettomaksi jäävä nainen ei todellakaan ole mikään neutraali asia tässä valtakunnassa. Suurin osa ihmisistä ei kerta kaikkiaan usko, ettet halua lapsia. Velaa nimitellään frigidiksi fem.akkoleh.mäksi joka ei vaan kertakaikkiaan saa m.unaa. Vielä nelikymppisellekin naiselle hoetaan, että kyllä sinä vielä sen oikean löydät ja sitten haluat. Riippumatta siitä, onko nainen esim. naimisissa vai ei.

Vasta sitten, kun arvostus velanaisia kohtaan on samalla tasolla kuin muidenkin ihmisten, keskustelu rauhoittuu.

Vitsailet varmaan??? Kukaan ei pidä veluudesta mölyä, paitsi velat itse. Kuka se tässäkin alkoi uhriutumisen

Ei pidä paikkaansa lainkaan. Ilmeisesti täytyy olla velanainen tietääkseen, kuinka paljon siitä valinnasta saa kuulla ihmettelyä, epäilyjä ja vittuiluakin. Vaikka asiaa ei itse toisi mitenkään keskusteluun.

Tässäkin keskustelussa jauhetaan nyt siitä, miten lapsettomalla naisella koira korvaa lapsen. Edelleenkään ei siis voida käsittää, että on olemassa naisia jotka eivät kertakaikkiaan halua lapsia, eikä heidän tarvitse myöskään kompensoida sitä millään. En ole koiraihminen eikä minulla ole lapsia, mutta voin silti sanoa että koiran omistaminen ja lisääntyminen ovat asioita jotka eivät liity toisiinsa mitenkään.

/Se jolle vastasit

Vierailija kirjoitti:

Mä en kyllä ymmärrä, miksi kuvitellaan, että sille Prismassa asioivalle perheelle se Prisma-hetki olisi joku elämän kohokohta. Ja ettei elämässä sitten muuta olekaan. Ei se sen hohdokkaammalta tunnu, kuin sinkun pakollinen ruokakaupassa asiointi. Kyllä meillä lapsiperheessä ne onnellisimmat hetket on ihan toisaalla. 

Tämä! Jos oma käsityskyky on noin kapea, niin varmaan parempi, ettei laitakaan geenejä jakoon 👍. Meillä ne elämän kohokohdat on jossain ihan muualla, mutta tokikaan tämä havainnoija ei ole niitä näkemässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mekin ollaan kai sitten "Prisma-perhe", koska ostetaan ruuat useimmiten sieltä. Silti vietämme elämästämme hyvin pienen prosentuaalisen osuuden Prismassa, koska yleensä hoidetaan ostokset niin, että mies tai minä käy yksin siellä illalla tai ennen lapsen hakua hoidosta, jolloin ostosten keräämiseen menee ehkä noin 15 min. Käydään välillä myös Herkussa ja muissakin kaupoissa, jopa kauppahallissa joskus! :) Usein syödään ulkonakin tai tilataan ruokaa kotiin, myös ystäviä tavataan usein sekä lasten kanssa että ilman. Keskustelu "Prisma-perheistä" on kyllä jotenkin tosi huvittavaa, ihan kuin se Prisma olisi jotenkin elämää suuresti määrittävä tekijä ja lapsettoman elämän vastakohta. :D

Se Prismaperhe-nimitys ei liity varsinaisesti siihen Prismaan mitenkään, mutta mammat toki ymmärtävät sen väärin. Prismaperhe kuvaa ns. keskivertoperhettä, sellaista, jonka elämä kulkee turvallisesti uomassaan: vie lapset hoitoon, mene töihin, hae lapset hoidosta, tee ruoka, käy kaupassa (vaikka sittarissa jos haluat), vie lapset harrastuksiin, hae ne sieltä, hoida iltatoimet, laita lapset petiin, katso tosi tv:tä, mene itse petiin.

Niin, aika monen lapsettoman elämä on kuitenkin aika samanlaista, toki ilman sitä lasten kuskaamista. Arkea vaan pääasiassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mekin ollaan kai sitten "Prisma-perhe", koska ostetaan ruuat useimmiten sieltä. Silti vietämme elämästämme hyvin pienen prosentuaalisen osuuden Prismassa, koska yleensä hoidetaan ostokset niin, että mies tai minä käy yksin siellä illalla tai ennen lapsen hakua hoidosta, jolloin ostosten keräämiseen menee ehkä noin 15 min. Käydään välillä myös Herkussa ja muissakin kaupoissa, jopa kauppahallissa joskus! :) Usein syödään ulkonakin tai tilataan ruokaa kotiin, myös ystäviä tavataan usein sekä lasten kanssa että ilman. Keskustelu "Prisma-perheistä" on kyllä jotenkin tosi huvittavaa, ihan kuin se Prisma olisi jotenkin elämää suuresti määrittävä tekijä ja lapsettoman elämän vastakohta. :D

Se Prismaperhe-nimitys ei liity varsinaisesti siihen Prismaan mitenkään, mutta mammat toki ymmärtävät sen väärin. Prismaperhe kuvaa ns. keskivertoperhettä, sellaista, jonka elämä kulkee turvallisesti uomassaan: vie lapset hoitoon, mene töihin, hae lapset hoidosta, tee ruoka, käy kaupassa (vaikka sittarissa jos haluat), vie lapset harrastuksiin, hae ne sieltä, hoida iltatoimet, laita lapset petiin, katso tosi tv:tä, mene itse petiin.

Mutta tuokin elämänvaihe on keskivertoperheessä kovin lyhyt. Meillä kaksi lasta 2 vuoden välein, päiväkotiaikaa oli yhteensä vain 3,5 v. Kouluikäiset ovat jo varsin omatoimisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen saa tehdä elämällään mitä lystää, kunhan muistaa sen, että itse on vastuussa valinnoistaan. Jälkikäteen on turha tulla kitisemään. Tokihan elämä olisi mukavampaa ja helpompaa, mikäli ei miestä ja lapsia kiviriipaksi ota.

Tarvitseeko elämän olla aina helppoa?

Miksi kukaan haluaisi vaivan ja vastuksen maksimoida? Jokaisesta valinnasta tulee ne omat seurauksena. Jos valitset miehen ja lapset, et kovinkaan helposti pääse yksin matkaamaan kuukausitolkulla Meksikossa tai bilettämään baareissa tai hengaamaan päiväkausia kaverin sohvalla. Kakkua ei voi yhtäaikaa syödä ja säästää.

Voitko käsittää että kaikki eivät halua tuota, kaikki eivät halua lapsiperhearkeakaan.

Miksi minä nelikymppisenä haluaisin hengata kaverin sohvalla päiväkausia? Ei se kaverikaan mua sinne haluaisi. Sen sijaan voin maata omalla sohvalla lasten kanssa. Tai mieheni. Tai yksin.

Elämän ei tarvitse olla helppoa. Liian helppo elämä tylsyttää. Mieluummin vietän haastavaa arkea töiden, perheen ja opiskelun merkeissä kuin jatkuvaa lomaa jossain rannalla.

Mutta kukin tavallaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mekin ollaan kai sitten "Prisma-perhe", koska ostetaan ruuat useimmiten sieltä. Silti vietämme elämästämme hyvin pienen prosentuaalisen osuuden Prismassa, koska yleensä hoidetaan ostokset niin, että mies tai minä käy yksin siellä illalla tai ennen lapsen hakua hoidosta, jolloin ostosten keräämiseen menee ehkä noin 15 min. Käydään välillä myös Herkussa ja muissakin kaupoissa, jopa kauppahallissa joskus! :) Usein syödään ulkonakin tai tilataan ruokaa kotiin, myös ystäviä tavataan usein sekä lasten kanssa että ilman. Keskustelu "Prisma-perheistä" on kyllä jotenkin tosi huvittavaa, ihan kuin se Prisma olisi jotenkin elämää suuresti määrittävä tekijä ja lapsettoman elämän vastakohta. :D

Se Prismaperhe-nimitys ei liity varsinaisesti siihen Prismaan mitenkään, mutta mammat toki ymmärtävät sen väärin. Prismaperhe kuvaa ns. keskivertoperhettä, sellaista, jonka elämä kulkee turvallisesti uomassaan: vie lapset hoitoon, mene töihin, hae lapset hoidosta, tee ruoka, käy kaupassa (vaikka sittarissa jos haluat), vie lapset harrastuksiin, hae ne sieltä, hoida iltatoimet, laita lapset petiin, katso tosi tv:tä, mene itse petiin.

Onko arki tuon kummempaa perheetömilläkään? Jos on, niin ihmeen paljon täällä on syrjäytyneitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mekin ollaan kai sitten "Prisma-perhe", koska ostetaan ruuat useimmiten sieltä. Silti vietämme elämästämme hyvin pienen prosentuaalisen osuuden Prismassa, koska yleensä hoidetaan ostokset niin, että mies tai minä käy yksin siellä illalla tai ennen lapsen hakua hoidosta, jolloin ostosten keräämiseen menee ehkä noin 15 min. Käydään välillä myös Herkussa ja muissakin kaupoissa, jopa kauppahallissa joskus! :) Usein syödään ulkonakin tai tilataan ruokaa kotiin, myös ystäviä tavataan usein sekä lasten kanssa että ilman. Keskustelu "Prisma-perheistä" on kyllä jotenkin tosi huvittavaa, ihan kuin se Prisma olisi jotenkin elämää suuresti määrittävä tekijä ja lapsettoman elämän vastakohta. :D

Se Prismaperhe-nimitys ei liity varsinaisesti siihen Prismaan mitenkään, mutta mammat toki ymmärtävät sen väärin. Prismaperhe kuvaa ns. keskivertoperhettä, sellaista, jonka elämä kulkee turvallisesti uomassaan: vie lapset hoitoon, mene töihin, hae lapset hoidosta, tee ruoka, käy kaupassa (vaikka sittarissa jos haluat), vie lapset harrastuksiin, hae ne sieltä, hoida iltatoimet, laita lapset petiin, katso tosi tv:tä, mene itse petiin.

Niin, aika monen lapsettoman elämä on kuitenkin aika samanlaista, toki ilman sitä lasten kuskaamista. Arkea vaan pääasiassa.

Pitää paikkansa. Suurin ero on siinä, että se vela voi koska vaan tehdä mitä tahansa muuta, jos niin haluaa. Perheellinen ei voi. Se samaa uomaa surruttava arki on perheelliselle lähestulkoon pakollista, velalle taas ei.

En siis itsekään vietä mitään kovin villiä elämää; käyn töissä, koulussa ja Prismassa (:D) ja vietän aikaa läheisteni kanssa. Matkustelen kun rahaa on riittävästi. Mutta tieto siitä, että voin koska tahansa lähteä vaikka viikoksi lappiin yksinäni on mahtava. Vaikka en koskaan aikoisi niin tehdäkään. Ahdistaisi siis olla sidottuna siihen prismaperhearkeen, olen ymmärtänyt että siitä tuossa nimityksessä on kyse.

Se vela

Toisaalta tuo "en halua lapsia, haluan nauttia elämästä ystävien kanssa" pitää sisällään sen oletuksen, että myös ystävät haluavat samantapaisen elämän eli asettavat kaverit lapsiperheen edelle. Mitä tapahtuu ystävyydelle, jos joku haluaakin panostaa aikaisempaa enemmän vaikka harrastukseensa eikä enää sunnuntaisin ole sohvalla parantelemassa krapulaansa?

Minä luin tuon tarinana, jossa päähenkilö ei halua asioiden muuttuvan. Ei lisää vastuuta, ei lisää arkea. Valitettavasti lapsettomanakaan elämä ei aina ole kivaa ja voi käydä niin, että kaverit kaikkoavat vuosiksi lapsiperhearkeen (mitä lapsettoman sopii syvästi halveksia!). Silloin sunnuntai voi olla yksinäinen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mekin ollaan kai sitten "Prisma-perhe", koska ostetaan ruuat useimmiten sieltä. Silti vietämme elämästämme hyvin pienen prosentuaalisen osuuden Prismassa, koska yleensä hoidetaan ostokset niin, että mies tai minä käy yksin siellä illalla tai ennen lapsen hakua hoidosta, jolloin ostosten keräämiseen menee ehkä noin 15 min. Käydään välillä myös Herkussa ja muissakin kaupoissa, jopa kauppahallissa joskus! :) Usein syödään ulkonakin tai tilataan ruokaa kotiin, myös ystäviä tavataan usein sekä lasten kanssa että ilman. Keskustelu "Prisma-perheistä" on kyllä jotenkin tosi huvittavaa, ihan kuin se Prisma olisi jotenkin elämää suuresti määrittävä tekijä ja lapsettoman elämän vastakohta. :D

Se Prismaperhe-nimitys ei liity varsinaisesti siihen Prismaan mitenkään, mutta mammat toki ymmärtävät sen väärin. Prismaperhe kuvaa ns. keskivertoperhettä, sellaista, jonka elämä kulkee turvallisesti uomassaan: vie lapset hoitoon, mene töihin, hae lapset hoidosta, tee ruoka, käy kaupassa (vaikka sittarissa jos haluat), vie lapset harrastuksiin, hae ne sieltä, hoida iltatoimet, laita lapset petiin, katso tosi tv:tä, mene itse petiin.

Niin, aika monen lapsettoman elämä on kuitenkin aika samanlaista, toki ilman sitä lasten kuskaamista. Arkea vaan pääasiassa.

Pitää paikkansa. Suurin ero on siinä, että se vela voi koska vaan tehdä mitä tahansa muuta, jos niin haluaa. Perheellinen ei voi. Se samaa uomaa surruttava arki on perheelliselle lähestulkoon pakollista, velalle taas ei.

En siis itsekään vietä mitään kovin villiä elämää; käyn töissä, koulussa ja Prismassa (:D) ja vietän aikaa läheisteni kanssa. Matkustelen kun rahaa on riittävästi. Mutta tieto siitä, että voin koska tahansa lähteä vaikka viikoksi lappiin yksinäni on mahtava. Vaikka en koskaan aikoisi niin tehdäkään. Ahdistaisi siis olla sidottuna siihen prismaperhearkeen, olen ymmärtänyt että siitä tuossa nimityksessä on kyse.

Se vela

Mutta edelleenkään se pikkulapsiaika ei ole kovin pitkä ja toisekseen useimmissa perheissä on kaksi huoltajaa. Ei matka ilman perhettä ole mitään utopiaa. Itse asiassa jo monen työkin edellyttää matkustamista aika ajoin, eikä sinne lapsia mukaan oteta.

Toinen juttu on sitten se, että moni perheellinen ihan oikeasti haluaa matkustaa mieluummin lasten kanssa kuin yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mekin ollaan kai sitten "Prisma-perhe", koska ostetaan ruuat useimmiten sieltä. Silti vietämme elämästämme hyvin pienen prosentuaalisen osuuden Prismassa, koska yleensä hoidetaan ostokset niin, että mies tai minä käy yksin siellä illalla tai ennen lapsen hakua hoidosta, jolloin ostosten keräämiseen menee ehkä noin 15 min. Käydään välillä myös Herkussa ja muissakin kaupoissa, jopa kauppahallissa joskus! :) Usein syödään ulkonakin tai tilataan ruokaa kotiin, myös ystäviä tavataan usein sekä lasten kanssa että ilman. Keskustelu "Prisma-perheistä" on kyllä jotenkin tosi huvittavaa, ihan kuin se Prisma olisi jotenkin elämää suuresti määrittävä tekijä ja lapsettoman elämän vastakohta. :D

Se Prismaperhe-nimitys ei liity varsinaisesti siihen Prismaan mitenkään, mutta mammat toki ymmärtävät sen väärin. Prismaperhe kuvaa ns. keskivertoperhettä, sellaista, jonka elämä kulkee turvallisesti uomassaan: vie lapset hoitoon, mene töihin, hae lapset hoidosta, tee ruoka, käy kaupassa (vaikka sittarissa jos haluat), vie lapset harrastuksiin, hae ne sieltä, hoida iltatoimet, laita lapset petiin, katso tosi tv:tä, mene itse petiin.

Niin, aika monen lapsettoman elämä on kuitenkin aika samanlaista, toki ilman sitä lasten kuskaamista. Arkea vaan pääasiassa.

Pitää paikkansa. Suurin ero on siinä, että se vela voi koska vaan tehdä mitä tahansa muuta, jos niin haluaa. Perheellinen ei voi. Se samaa uomaa surruttava arki on perheelliselle lähestulkoon pakollista, velalle taas ei.

En siis itsekään vietä mitään kovin villiä elämää; käyn töissä, koulussa ja Prismassa (:D) ja vietän aikaa läheisteni kanssa. Matkustelen kun rahaa on riittävästi. Mutta tieto siitä, että voin koska tahansa lähteä vaikka viikoksi lappiin yksinäni on mahtava. Vaikka en koskaan aikoisi niin tehdäkään. Ahdistaisi siis olla sidottuna siihen prismaperhearkeen, olen ymmärtänyt että siitä tuossa nimityksessä on kyse.

Se vela

Ai, minä sitten taas en koe että lapset rajoittaisivat elämääni niin että tuollainen arki olisi pakollista. Toki vaatii enemmän järjestelyjä jos vaikka haluaa muuttaa ulkomaille tai lähteä sinne Lappiin viikoksi mutta ihan hyvin se on mahdollista.

Jotkut viihtyy omassa kodissa, töissä ja harrastuksissa. Ja kun on lapsia, sitä pidetään ihan normaalina. Ei tarvitse selitellä kenellekään, miksei halua bilettää ja matkustella outoihin paikkoihin, nukkua toisten sohvilla tai tehdä muuten vaan elämästä hankalaa säätämistä. Ja kyllä muuten aika monet perheellisetkin noita harrastaa, joten ei se mahdotonta ole jos tykkää sellaisesta.