Miksi minun hääjuhlaani vähätellään vai olenko nyt itse jotenkin ulalla?

Meille tulee molempien vanhemmat, sisarukset perheineen/kumppaneineen, miehen mummo, mun kolme lähintä ystävää perheineen ja miehen paras kaveri.

Kutsu meni tekstiviestillä kaikille sama, paitsi mummolle soitettiin. Kutsu oli tyyliin "sanomme toisillemme tahdon xxxxx maistraatissa. Olisi ilo, jos tulisitte kanssamme juhlimaan kotiimme xxxxxxx" tuo siis lyhennettynä ja vähän muokattuna. Mutta idea tuli esiin.

Toi tekstarikutsu voi olla yksi syy, "virallisempiin" juhliin laitetaan yleensä ihan paperikutsu...

No hitusen laiskaa kyllä laittaa pelkkä tekstari.

Aloittaja kirjoitti:

Meille tulee molempien vanhemmat, sisarukset perheineen/kumppaneineen, miehen mummo, mun kolme lähintä ystävää perheineen ja miehen paras kaveri.

Kutsu meni tekstiviestillä kaikille sama, paitsi mummolle soitettiin. Kutsu oli tyyliin "sanomme toisillemme tahdon xxxxx maistraatissa. Olisi ilo, jos tulisitte kanssamme juhlimaan kotiimme xxxxxxx" tuo siis lyhennettynä ja vähän muokattuna. Mutta idea tuli esiin.

Niin no tuossa se vika, ei tekstarilla kutsuta ihmisiä juhliin.

Toki tuo kutsu oli vähän arkinen.

Mä en ole missään vaiheessa mainostanut tai sanonut mistään tupareista sanakaan. En siis ymmärrä, miten joku voisi sekoittaa tupareihin.

Eikä mua haittaa sekään, vaikka joku tulee farkut jalassa viinipullon kanssa. Tärkeintä on, että tulee ja se millä asenteella. Jos asenne on se, että kiva kun kutsuitte, oli ilo tulla ja onnea hääparille. Se on oikein jees mulle.

Enemmän siis harmittaa tuo asenne ja vähättely etukäteen ja mun ilon pilaaminen. Vaikka mä järjestäisin pikkujouluja, niin kyllä tietynlaista kohteliaisuutta odottaisin. En oikein osaa selittää. Siis jos joku asia on toiselle tärkeä, niin mä myötäeläisin, vaikka ajattelisin itse mitä.

Mä en kutsu edes lasten tarhakavereita tekstareilla lasten synttäreille, vaan askarrellaan tietysti paperiset kutsut... Näitäkin näkee kyllä että tekstarit vain laitetaan. 

Nyt vaan lähetät oikeat kutsut hääjuhlaanne. Ei mitään tuparijuttuja.

Ihana pikkuveli!

Viesti 25 siis multa aloittajalta.

Tuohon rahajuttuun, niin ollaan molemmat hyvätuloisia ja hyvissä töissä. En usko, että kukaan noin tuttu ajattelisi, että kyseessä on joku taloudellinen pakko juhlia kotona.

Minun hääni olivat saman tyyliset, paikkana siis uusi kotimme. Kutsuttuina olivat vain vanhemmat, isovanhemmat ja sisarukset perheineen. Kaikilla kutsutuilla oli juhlapuvut päällä. Minulla oli uusi vaalea mekko, ei hääpuku, kävin kampaajalla ja tilasin kukka-asetelmat. Kakun ja ruuat tein itse, koska osaan ja tykkään. Kutsu oli itse askarreltu hääkutsukortti, joka lähetettiin postitse. Luulen, että tämä vaikutti kyllä. Kutsussa puhuttiin juhlista ja siinä oli vastausta pyydetään mennessä päivämäärä, kuten virallisessa kutsussa on.

Meidän suvussa yksi nuoripari piti kirkkohäät kaveripiirin kanssa erikseen ja suvulle hääjuhlat erikseen. Osa suvusta loukkaantui, kun ei saanut kutsua kirkkoon. Me mentiin ja ihan kivat häät oli. Mummo tuli kanssa, mutta koko ajan hoki, että olisivat nyt oikeat häät pitäneet. Mummo ei oikein edes tajunnut, että heidät oli jo vihitty aiemmin. Tuo järjestely oli sinänsä ymmärrettävä, koska molemmat olivat valtavan suurista suvuista ja kaveripiiri heillä oli jo muodostunut opiskelupaikkakunnalle. He olivat joutuneet kutsumaan tosi paljon vieraita, eivätkä halunneet valita, ketä sedistä ja tädeistä kutsutaan. Ihan täynnä se juhlapaikka oli silti kakkosjuhlassakin, vaikka olihan siinä sellainen toisarvoisen vieraan olo, muuten kyllä ihan kiva juhla. Me olis varmaan oltu niitä setiä ja tätejä, jotka olisi kutsuttu rajatumpaankin juhlaan, kun morsian oli meille läheisempi kuin monelle muulle sedälle ja tädille. Lähinnä isovanhempien mieliksi oli kutsuttu kaikki. 

Miten sä oot ne vieraat kutsunut? Olen itsekin ollut kotona järjestettävissä häissä, joihin morsian laittoi kutsun Facebookissa ja se itse viesti oli sellainen, että hän itsekin tuntui vähättelevän tilaisuuden tärkeyttä itselleen. Kutsu oli suunnilleen muodossa "Me mennään naimisiin aamulla päivänä x ja alkuillasta ois meillä kakkua ja kahvia. Ois kiva, jos ehtisitte pistäytyä." vastasin, että "Kiitos kutsusta. Me koetetaan jossain välissä ehtiä kyläilemään. :) " Sitten kun sinne meni vastassa oli morsian perheineen täydessä tällingissä pitkää pukua myöten, kunnon hääkakku, talo täynnä kukkia, takapihalle pystytetty paviljonki ja pitopalvelusta ihminen keittämässä kahvia ja huolehtimassa astioista. Mulla oli vaan semmoinen perus siisti kesämekko ja miehellä suorat housut ja kauluspaita, kun tosiaan oletin, että sellainen hyvin epävirallinen kahvittelu kyseessä varsinkin, kun häiden ja juhlan välilläkin oli kuutisen tuntia väliä. Totta kai oletin, että juhlivat päivällä suvun kesken ja illalla sitten kavereita kahvittelemaan vielä. Oli siellä onneksi muutama muukin jossain muussa kuin varsinaisessa juhlamekossa, niin en ollut ainoa.

Vierailija kirjoitti:

Nyt vaan lähetät oikeat kutsut hääjuhlaanne. Ei mitään tuparijuttuja.

Ihana pikkuveli!

Ei nyt hyvänen aika enää uusia kutsuja! Yhdet on jo lähetetty ja jos ei sanamuodoista ymmärrä, että on häät kyseessä, niin opetelkoon lukemaan.

En kyllä ymmärrä, miksi olet tekemisissä tuollaisten ihmisten kanssa, jos nuo kertomasi asiat ovat todella tapahtuneet. Mitä ystäviä tuollaiset ovat? Parempi on varmasti elää ilman heidän seuraansa. En minä osaa kuvitellakaan, että joku vihkiäisiini kutsutuista kyselisi tai sanoisi tuollaisia asioita.

Ehkä ihmiset ihmettelee sitä, että ette järjestä perinteisiä häitä koska ”ette halua järjestellä kuukausikaupalla” mutta kuitenkin järjestätte ihan samalla tavalla kukat ja mekot ja muut. Tyyli on vain eri ja sitä voi olla vaikea tajuta kun itsekin vähättelet juhlia.

Me menimme maistraatissa naimisiin 27 vuotta sitten ja pienen hääjuhlan pidimme kotona. Olin vielä jopa raskaana. Joten saimme seuraavia kommentteja:

-ei kait se nykyään pakko ole mennä naimisiin, kun on paksuna (ei ole, mutta kun halusimme mennä naimisiin, olin paksuna tai en)

-ettekö kehtaa mennä kirkossa naimisiin, kun olet paksuna (ei, emme menneet kirkossa naimisiin, kun en kuulunut kirkkoon)

-ootteko te muka oikeesti naimisissa nyt (juu, ollaan naimisissa, koska maistraatissa vihitään myös ihan virallisesti)

-ette kai te sormuksia osta, kun ette mee oikeesti naimisiin

Eli ihan käsittämättömiä kommentteja kuului tutuilta ja jopa ystäviltäkin :D. Onneksi olimme sen verran aikuisia, ettei noista pahoittanut mieltään. Mutta kutsuttujen listalla nämä ihmiset eivät sitten olleet. Ajattelin, että on se kuitenkin meille sen laatuinen päivä, että en halua yhtään ns. ystävää sinne mutristelemaan, että tänne joutu pakkoavioliittoa juhlimaan, kun ei ne oikeesti ees oo naimisissa, kun ei kirkossa vihitty ja juhliakaan eivät pidä, ku ei oo kuu pientä suolaista ja makeaa, ei ees viinaa.

Edelleen olemme ihan virallisesti tässä pakkoavioliitossa ja ensi kesänä vietetään 28-vuotis hääpäivää.

Joten anna mennä korvasta sisään ja toisesta ohi

Mitä te nyt takerrutte yhteen kutsuun. Ap:n kutsussa nyt luki selvästi, että kutsutaan juhlimaan avioliittoa. Kyllä mulle tulisi selväksi.

1. Häät on häät ja sulla on oikeus olla täpinässä. Mä olen saanut kutsun häihin, jotka pidettiin mökillä. Rennosti grillaten ja saunoen luki kutsussa. Häälahjan luonne ja arvo on aina sama, vaikka häät olisi missä. Enemmän vaikuttaa, miten läheinen pari mulle on. Eli ihan yhtä ison lahjan vein mökille, kuin olisin vienyt isoihin kirkkohäihin.

2. Tottakai sä haluat laittaa nätiksi itsesi ja kotisi. Vaikka ne juhlat olisi grillikemut mökillä. Tietenkin morsian haluaa myötäeläjiä elämänsä ehkä suurimpaan hetkeen. Tottakai olisi ihana tyttökavereiden kanssa täpistä ja hössöttää. Mitä sen on väliä, onko kyseessä mekon vai makkarapaketin valinta.

3. Kotihäät ovat yleistymään päin ja mun mielestä paljon miellyttävämpi vaihtoehto, kuin jotkut isot velkajuhlat.

Mä tulisin sun häihin ja auttaisin järjestelyissä. Pukisin parempaa ylle, toisin korillisen kukkia ja mukanani ruisleipää ja suolaa uuteen taloon. Musta teidän häät kuullostavat ihanilta - juhlitte itseänne varten omassa uudessa kotonanne, eli samalla juhlistatte uuden elämänvaiheen alkua. Enemmän viihdyn tällaisissa juhlissa kuin niissä miljoonaan kertaan nähdyissä pönötyspartyissa joissa puolet on appiukon liiketuttuja. So boring.

Oikein paljon onnea!

Meillä oli myös ihan samalla kaavalla häät. Perjantaina maistraatti ja hienosti syömään. Lauantaina juhlat kotona. Mulle ne oli mun häät.

Miksi häitä ei voi pitää kotona? Miksi hääkakun jne tilaaminen kotiin olisi jotenkin outoa?

Eikös nuo nuorisoseurahäät ole nykyään ihan wt-porukan juttu?

Tein saman kaverille. Keksin parempaa tekemistä. Tosi kutsu oli juhlistaa Lintsillä Ja suullisesti. Mietin kuinka heitä etsin sieltä ym ja ei huvittanut.

Itse pidin maistraattihäät kotona jatkot pienelle joukolle. Laitoin häämeikin, hiukset ja meikin. Tarjoilun ja kakun tein itse. Valokuvatkin oli sinnepäin. Mutta oli ihana päivä <3