Oletko Anna, jolla on suhde varatuun?

Vierailija kirjoitti:

On tunnustettava, että olen ollut Anna useammankin kerran. Enkä oikeastaan haluaisi. En vaan pysty hillitsemään tunteitani, kun sen oikean taas kerran kohtaan. Nytkin olen sairaslomalla, kun edellinen suhde kariutui.

Tuskin kyseessä on ollut aidosti hyvä rakkaussuhde jos sen jälkeen saikulle joudut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en oikein taitaisi Annana kestää sitä tilannetta, jossa puolisolle selviäisi yllättäen meidän suhteemme.  Naisten kesken pitää olla solidaarisuutta. Olenko vanhanaikainen?

Ehdottomasti naisten kesken pitää olla solidaarisuutta. En voisi olla "mieheni" kanssa yhdessä, jos tämän vaimo ei hyväksyisi meidän välistä suhdetta.

Miten oikein tiedät tästä hyväksynnästä? "Miehesi" kertomanako?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On tunnustettava, että olen ollut Anna useammankin kerran. Enkä oikeastaan haluaisi. En vaan pysty hillitsemään tunteitani, kun sen oikean taas kerran kohtaan. Nytkin olen sairaslomalla, kun edellinen suhde kariutui.

Tuskin kyseessä on ollut aidosti hyvä rakkaussuhde jos sen jälkeen saikulle joudut.

Onhan tätä hoidossa käsitelty.  Ilmeisesti haen jotenkin turvaa parisuhteessa olevilta miehiltä, jotka koen luotettavimmiksi kuin muut. Sitten jossain vaiheessa, kun asiat tulevat ilmi, iskee syyllisyys. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On tunnustettava, että olen ollut Anna useammankin kerran. Enkä oikeastaan haluaisi. En vaan pysty hillitsemään tunteitani, kun sen oikean taas kerran kohtaan. Nytkin olen sairaslomalla, kun edellinen suhde kariutui.

Tuskin kyseessä on ollut aidosti hyvä rakkaussuhde jos sen jälkeen saikulle joudut.

Onhan tätä hoidossa käsitelty.  Ilmeisesti haen jotenkin turvaa parisuhteessa olevilta miehiltä, jotka koen luotettavimmiksi kuin muut. Sitten jossain vaiheessa, kun asiat tulevat ilmi, iskee syyllisyys. 

Hienoa että olet päässyt hoitoon ja tunnistat itsestäsi tuon. Olisiko hyvä solmia turvallisia kaverisuhteita näiden sinua vain lisää sattuvien säätöjen sijaan?

Näin naisena miehen tilapäisen seksisuhteen vielä joten kuten voisi ymmärtää ja jopa antaa anteeksi, mutta sitten jos suhde menisi noin läheisen romanttiseksi usean vuoden ajaksi, ei olisi enää muuta tietä kuin ero. Olisi se kova paikka jos omalle kohdalle osuisi. Onneksi nyt elän onnea ja rakkautta täynnä olevassa suhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en oikein taitaisi Annana kestää sitä tilannetta, jossa puolisolle selviäisi yllättäen meidän suhteemme.  Naisten kesken pitää olla solidaarisuutta. Olenko vanhanaikainen?

Niin taidat olla, valitettavasti, kuten minäkin. Tämän takia tasa-arvo menee nykyään taaksepäin, kun naiset eivät ole solidaarisia keskenään.

Ovatko he koskaan olleetkaan? : D Kautta aikojen piiat ovat tuolla isäntiä painaneet vaimojen tietämättä.

Olen ollut Anna jo kolmisen vuotta. Minulle tämä toimii. Olen yh ja koen, että tämä on hyvä lapsillekin. Aikaa jää heille. Se, millaisen suhteen mies on puolisonsa kanssa sopinut, ei minulle kuulu enkä ole siitä vastuussa. Lapset heillä ovat jo aikuisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en oikein taitaisi Annana kestää sitä tilannetta, jossa puolisolle selviäisi yllättäen meidän suhteemme.  Naisten kesken pitää olla solidaarisuutta. Olenko vanhanaikainen?

Ehdottomasti naisten kesken pitää olla solidaarisuutta. En voisi olla "mieheni" kanssa yhdessä, jos tämän vaimo ei hyväksyisi meidän välistä suhdetta.

Miten oikein tiedät tästä hyväksynnästä? "Miehesi" kertomanako?

Niin, onhan se ennen kuulumatonta, että parit voisivat sopia, että toisella on lupa käydä "vieraissa". Ei avoimet suhteet ole niin harvinaisia, kuin sinä luulet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en oikein taitaisi Annana kestää sitä tilannetta, jossa puolisolle selviäisi yllättäen meidän suhteemme.  Naisten kesken pitää olla solidaarisuutta. Olenko vanhanaikainen?

Ehdottomasti naisten kesken pitää olla solidaarisuutta. En voisi olla "mieheni" kanssa yhdessä, jos tämän vaimo ei hyväksyisi meidän välistä suhdetta.

Miten oikein tiedät tästä hyväksynnästä? "Miehesi" kertomanako?

Niin, onhan se ennen kuulumatonta, että parit voisivat sopia, että toisella on lupa käydä "vieraissa". Ei avoimet suhteet ole niin harvinaisia, kuin sinä luulet.

En halua olla vainoharhainen, mutta jos olet asian kuullut vain mieheltä, varovaisuus on tarpeen. On monenlaisia aika "yksipuolisesti avoimia" suhteita. En tosiaankaan tiedä, onko oikeasti niin avoimia suhteita, että niistä puhutaan molempien osapuolien kanssa suoraan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en oikein taitaisi Annana kestää sitä tilannetta, jossa puolisolle selviäisi yllättäen meidän suhteemme.  Naisten kesken pitää olla solidaarisuutta. Olenko vanhanaikainen?

Niin taidat olla, valitettavasti, kuten minäkin. Tämän takia tasa-arvo menee nykyään taaksepäin, kun naiset eivät ole solidaarisia keskenään.

Ovatko he koskaan olleetkaan? : D Kautta aikojen piiat ovat tuolla isäntiä painaneet vaimojen tietämättä.

 Aiemmin lähdettiin sivupoluille, koska avioliiton ei ollut tarkoituskaan tarjota rakkautta ja intohimoa. Eikä piioilta taidettu paljon kysyä haluuko ne.

Nyt tehdään syrjähyppyjä, koska avioliitto ei tarjoa rakkautta ja intohimoa, joita sen luvattiin tarjoavan. Solidaarisuuden tilalle on tullut itsekeskeisyys.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut Anna jo kolmisen vuotta. Minulle tämä toimii. Olen yh ja koen, että tämä on hyvä lapsillekin. Aikaa jää heille. Se, millaisen suhteen mies on puolisonsa kanssa sopinut, ei minulle kuulu enkä ole siitä vastuussa. Lapset heillä ovat jo aikuisia.

Miten niin sinulla jää enemmän aikaa lapsille? Eikö mies juuri vie sitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en oikein taitaisi Annana kestää sitä tilannetta, jossa puolisolle selviäisi yllättäen meidän suhteemme.  Naisten kesken pitää olla solidaarisuutta. Olenko vanhanaikainen?

Ehdottomasti naisten kesken pitää olla solidaarisuutta. En voisi olla "mieheni" kanssa yhdessä, jos tämän vaimo ei hyväksyisi meidän välistä suhdetta.

Miten oikein tiedät tästä hyväksynnästä? "Miehesi" kertomanako?

Niin, onhan se ennen kuulumatonta, että parit voisivat sopia, että toisella on lupa käydä "vieraissa". Ei avoimet suhteet ole niin harvinaisia, kuin sinä luulet.

En halua olla vainoharhainen, mutta jos olet asian kuullut vain mieheltä, varovaisuus on tarpeen. On monenlaisia aika "yksipuolisesti avoimia" suhteita. En tosiaankaan tiedä, onko oikeasti niin avoimia suhteita, että niistä puhutaan molempien osapuolien kanssa suoraan.

No, hui. Mitä tässä nyt pitäisi varoa? :D Miehen valheita? Yksi hyvä puoli näissä suhteissa on juuri se, että näissä suhteissa ei rakenneta mitään pilvilinnoja uskollisuudesta, rehellisyydestä, eikä suhuhde koostu kaikesta muusta sälästä kuin seksistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut Anna jo kolmisen vuotta. Minulle tämä toimii. Olen yh ja koen, että tämä on hyvä lapsillekin. Aikaa jää heille. Se, millaisen suhteen mies on puolisonsa kanssa sopinut, ei minulle kuulu enkä ole siitä vastuussa. Lapset heillä ovat jo aikuisia.

Miten niin sinulla jää enemmän aikaa lapsille? Eikö mies juuri vie sitä?

Jos niillä lapsilla on isäkin, joita lapset tapaa ja tämä antaa äidille sitä omaa aikaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut Anna jo kolmisen vuotta. Minulle tämä toimii. Olen yh ja koen, että tämä on hyvä lapsillekin. Aikaa jää heille. Se, millaisen suhteen mies on puolisonsa kanssa sopinut, ei minulle kuulu enkä ole siitä vastuussa. Lapset heillä ovat jo aikuisia.

Miten niin sinulla jää enemmän aikaa lapsille? Eikö mies juuri vie sitä?

Meillä on mahdollisuus tavata viikolla, kun lapset ovat koulussa. Aika ei siis ole heiltä pois. Kuten kertomuksen Annakin, minä olen vapaa viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Tapaamme kolmesti viikossa seksin, lounaan, urheilun yms. merkeissä. Kahdesti vuodessa olemme tehneet yhteisen ulkomaanmatkan (purjehtien), jonka aikana lapset reissaavat isovanhempiensa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en oikein taitaisi Annana kestää sitä tilannetta, jossa puolisolle selviäisi yllättäen meidän suhteemme.  Naisten kesken pitää olla solidaarisuutta. Olenko vanhanaikainen?

Ehdottomasti naisten kesken pitää olla solidaarisuutta. En voisi olla "mieheni" kanssa yhdessä, jos tämän vaimo ei hyväksyisi meidän välistä suhdetta.

Miten oikein tiedät tästä hyväksynnästä? "Miehesi" kertomanako?

Niin, onhan se ennen kuulumatonta, että parit voisivat sopia, että toisella on lupa käydä "vieraissa". Ei avoimet suhteet ole niin harvinaisia, kuin sinä luulet.

En halua olla vainoharhainen, mutta jos olet asian kuullut vain mieheltä, varovaisuus on tarpeen. On monenlaisia aika "yksipuolisesti avoimia" suhteita. En tosiaankaan tiedä, onko oikeasti niin avoimia suhteita, että niistä puhutaan molempien osapuolien kanssa suoraan.

No, hui. Mitä tässä nyt pitäisi varoa? :D Miehen valheita? Yksi hyvä puoli näissä suhteissa on juuri se, että näissä suhteissa ei rakenneta mitään pilvilinnoja uskollisuudesta, rehellisyydestä, eikä suhuhde koostu kaikesta muusta sälästä kuin seksistä.

Ja nämä miehet huolehtivat ehkäisystä ilman, että siitä pitää joka kerta huomauttaa. Eivätkä he huutele kylillä missä käyvät. Me, jotka emme sitä perhettä ja parisuhdetta halua varatut on oikein oivallinen apuväline masturbaatioon. 

Huh. Itse en ole koskaan ymmärtänyt pettureita tai toisia naisia/miehiä. Vaikka itsekin saatoin nuorena ihastua varattuun, en koskenut heihin. Heti kun sain tietää jonkun olevan varattu, jätin heidät omaan arvoonsa. Toki minuakin ovat varatut miehet yrittäneet iskeä, mutta en ole antanut heille huomiota. En koe menettäneeni mitään enkä todellakaan usko, että joku olisi minulle tarkoitettu. Jos joku olisi minulle tarkoitettu, ei mies olisi parisuhteessa tai jäisi siihen. Ketään en jää odottamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut Anna jo kolmisen vuotta. Minulle tämä toimii. Olen yh ja koen, että tämä on hyvä lapsillekin. Aikaa jää heille. Se, millaisen suhteen mies on puolisonsa kanssa sopinut, ei minulle kuulu enkä ole siitä vastuussa. Lapset heillä ovat jo aikuisia.

Miten niin sinulla jää enemmän aikaa lapsille? Eikö mies juuri vie sitä?

Meillä on mahdollisuus tavata viikolla, kun lapset ovat koulussa. Aika ei siis ole heiltä pois. Kuten kertomuksen Annakin, minä olen vapaa viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Tapaamme kolmesti viikossa seksin, lounaan, urheilun yms. merkeissä. Kahdesti vuodessa olemme tehneet yhteisen ulkomaanmatkan (purjehtien), jonka aikana lapset reissaavat isovanhempiensa kanssa.

Jaaha, eikö kumpikaan ole työssä!  Elättääkö tämä mies sinua? Eiköhän normaalimpi tilanne näissä suhteissa ole se, että aikaa nipistetään juurikin perheen yhteisestä ajasta tähän omaan suhdeaikaan. 

Onkohan tuo Annan suhde poikkeus. Eikö suurin osa tällaisista ulkopuolisista suhteista ole seksisuhteita.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan tuo Annan suhde poikkeus. Eikö suurin osa tällaisista ulkopuolisista suhteista ole seksisuhteita.

Joitakin kun on tullut seurattua niin aika kliseistä se on ollut. Miehille seksi on yleensä etusijalla ulkopuolisiin suhteisiin, kun taas naisille rakastuminen ja romantiikka. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en oikein taitaisi Annana kestää sitä tilannetta, jossa puolisolle selviäisi yllättäen meidän suhteemme.  Naisten kesken pitää olla solidaarisuutta. Olenko vanhanaikainen?

Niin taidat olla, valitettavasti, kuten minäkin. Tämän takia tasa-arvo menee nykyään taaksepäin, kun naiset eivät ole solidaarisia keskenään.

Ovatko he koskaan olleetkaan? : D Kautta aikojen piiat ovat tuolla isäntiä painaneet vaimojen tietämättä.

Onko sinulla pahojakin mielenterveysongelmia kun kirjoitat piikoihn kohdistuneesta seksuaalisesta ahdistelusta ja rai ska uksista noin?