Kuvaile 3-6kk sitten ajokortin saaneen ajotaitoa. Poikani ajaminen on tosi epävarmaa ja nykivää..

Jotkut syntyvät luontaisesti autonratin taakse, toiset kameran.

Jotkut myös hevosen selkään.

Luontaisesti.

..

Jos täytyy taito kantapään kautta oppia, se vie enemmän aikaa ja vain lukuisia harjoituskertoja.

Tuo nykiminen voi johtua siitä että liian nopeasti nostaa kytkimen ylös. Siihen hyvä neuvo on ettei ota jalkaa pois kytkimen päältä vaan jättää sen hetkeksi siihen. Sehän ei muuten haittaisi mutta kun auto nykii voi kuskille tulla apuaenosaa fiilis. Minkälainen auto käytössä? Meillä itsellä ikivanha Volvo ja uudempi Skoda. Tyttö ajaa paremmin tuolla vanhalla autolla. En tiedä mistä johtuu, mutta sanoi itsekin huomenneensa asian. Itsekin kyllä tykkään tuosta vanhuksesta enemmän vaikka molemmilla ajan sujuvasti.

Ennen opetettiin autokoulussa hahmottamaan auton linjoja niin että opettaja käveli auton ympäri ja harjanvarrella näytti missä kohti etukulmat ja takakulmat. Lisäksi näytti kuolleet kulmat seisomalla katveessa niin ettei peileistä näkynyt. Näin ainakin meillä. Opetetaankohan nykyisin? Tämä auttoi ainakin itsellä paljon aikanaan. Kokeilepa jos siitä olisi apua

Mitä nyt itse muistelen niin ajotaitoni parantui huomattavasti sen jälkeen kun sain kortin. Autokoulussa jännitti kokoajan ja tietynlainen paine onnistua, opettaja välillä jopa haukkui. Sitten kun sain kortin ja ajoi yksin niin oli huomattavasti rennompaa ja ajaminen oli mukavaa. Ensimmäisten viikkojen aikana ajaminen parantui luontevaksi, mitä nyt pikkuvirheitä joista oppi nopeasti.

Toisen vaiheen kävin puolentoistavuoden jälkeen kortin saamisesta ja ajattajana oli sama opettaja joka hieman ankarasti kritisoi oppimistani autokoulu aikana. Ajaminen sujui mukavasti, vaikka jännitys saikin selän hikoamaan. Ajon päätteeksi opettaja oli silminnähden tyytyväinen suoritukseeni ja siihen mitä olin oppinut liikenteessä ja ajamisessa. Kehui kiitettävän tasoiseksi suoritukseksi ja täysin erilaiseksi mitä autokoulussa. 

Olen itsekkin sellainen joka jännittää suuresti jos joku vähänkään tuntematon on kyydissä. tämä taas näkyy ajamisessa ja teen helpommin virheitä kuin että olisin yksin tai jonkun mukavan tutun kanssa. 

Lapsesi on vain lahjaton.

Voi tosiaan johtua paljon autostakin. Olen itse ollut aina hyvä kuski, mutta jouduin jonkin aikaa ajamaan sellaisella vanhalla, epävarmalla prutkulla, joka ihan selvästi vaikutti ajamiseeni. Luulin jo, että omat ajotaitoni olivat karisseet, kun oma olo ajaessa oli niin epävarma. Tilanne kuitenkin muuttui täysin kun sain eri auton alleni. Sekin vanha, mutta jostain syystä itselle sopivampi.

Ehkä se teidän auto on vaikka mitoiltaan sellainen, ettei poika hahmota autoa kokonaisuudessaan tms. Ehkä on ajoltaan tosi erilainen kuin autokoulun auto?

Kannattaa ainakin kokeilla ajaa muitakin malleja.

Vierailija kirjoitti:

Voi tosiaan johtua paljon autostakin. Olen itse ollut aina hyvä kuski, mutta jouduin jonkin aikaa ajamaan sellaisella vanhalla, epävarmalla prutkulla, joka ihan selvästi vaikutti ajamiseeni. Luulin jo, että omat ajotaitoni olivat karisseet, kun oma olo ajaessa oli niin epävarma. Tilanne kuitenkin muuttui täysin kun sain eri auton alleni. Sekin vanha, mutta jostain syystä itselle sopivampi.

Ehkä se teidän auto on vaikka mitoiltaan sellainen, ettei poika hahmota autoa kokonaisuudessaan tms. Ehkä on ajoltaan tosi erilainen kuin autokoulun auto?

Kannattaa ainakin kokeilla ajaa muitakin malleja.

Jos oikeasti olisit hyvä kuski niin osaisit ajaa kaikilla autoilla... Kummasti ainakin minä osaan ajaa autolla kuin autolla hyvin vaikka parhaana päivänä saatan ajaa viidellä eri autolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi tosiaan johtua paljon autostakin. Olen itse ollut aina hyvä kuski, mutta jouduin jonkin aikaa ajamaan sellaisella vanhalla, epävarmalla prutkulla, joka ihan selvästi vaikutti ajamiseeni. Luulin jo, että omat ajotaitoni olivat karisseet, kun oma olo ajaessa oli niin epävarma. Tilanne kuitenkin muuttui täysin kun sain eri auton alleni. Sekin vanha, mutta jostain syystä itselle sopivampi.

Ehkä se teidän auto on vaikka mitoiltaan sellainen, ettei poika hahmota autoa kokonaisuudessaan tms. Ehkä on ajoltaan tosi erilainen kuin autokoulun auto?

Kannattaa ainakin kokeilla ajaa muitakin malleja.

Jos oikeasti olisit hyvä kuski niin osaisit ajaa kaikilla autoilla... Kummasti ainakin minä osaan ajaa autolla kuin autolla hyvin vaikka parhaana päivänä saatan ajaa viidellä eri autolla.

Meillä oli kotona pelkkiä vanhoja romuja, kun kortin sain. Kiitos niiden. Olen aina saanut auton, ku auton liikkeelle ja ajettua. Vuotta nuorempi sisko ajoi kortin myöhemmin, kun meillä oli uudempi automaattivaihteinen auto, hänen ajo on vuosienkin jälkeen selvästi heikompaa.

Kyllä se siitä kokemuksen myötä kehittyy. Moni tuntemani on ollut vielä juuri ajokortin saatuaan epävarma ja tilan hahmottaminen voi olla hankalaa. Siihen toki kannattaa nyt panostaa, ettei törmäile muihin autoihin. Mutta ajamista ei kannata missään nimessä lopettaa. :)

Kaikenlaisten autojen ratissa minäkin olen ollut. Nyt tuorein kokemus on automaattivaihteista. Hieno kokemus! Ni ja mulla kortti v.1993. Olen rauhallinen kuski ja ennakoin tilanteita. Kyllä se varmuus pojallesikin löytyy kokemuksen myötä.

Minunkin ajoni oli erittäin epävarmaa, kun kyydissäni oli isäni. Isäni opetti minut ajamaan ja hänellä oli sanotaanko oma tapansa opettaa. Tämä jätti minuun jonkinlaisen jäänityksen, kun ajoin isäni seurassa. Sitten kun sain ajella omaan tahtiini yksin (yksin ajaminen oli aivan ihanaa ja kykenin aina rentoutumaan!) aloin saamaan itsevarmuutta myös isäni seurassa ajamiseen. Hän sitten myöhemmin kehuikin, kuinka olen kehittynyt. Jännitys voi aieuttaa kaikenlaista, koska se pystyy estämään hienosti koko ajattelkyvyn. Jos taito ei ole vielä selkärangassa, aiheuttaa se aika näkyviä seurauksia. Kaikille turvallisinta on, kun annat poikasi ajaa yksikseen puolisen vuotta.

Tuo että ei saa tuossa vaiheessa vieläkään autoa kulkemaan nykimättä on outoa. Motoriset kyvyt 3-vuotiaan tasolla? Itselleni ajaminen liikenteessä (liittyminen moottoritielle ym) oli aluksi vaikeaa, mutta itse auton käyttö ja pelkkä tekninen autolla ajaminen onnistui jo heti lähes ekasta ajotunnista lähtien sujuvasti ja sulavasti, ei nykimisiä tai auton sammumisia. 

Vierailija kirjoitti:

Lisätietona vielä, ettei poika ole ajanut aiemmin mopolla tai mopoautolla, että moottoriajoneuvoista ei ole juuri kokemusta. Fillarointi on kyllä sujunut mallikkaasti.

ap

Oliko,poika ennen autokoulua autossa se puhelimen räplääjä, joka ei seurannut liikennettä, joten liikennesilmä on jäänyt kehittymättä.

Vierailija kirjoitti:

Ennen opetettiin autokoulussa hahmottamaan auton linjoja niin että opettaja käveli auton ympäri ja harjanvarrella näytti missä kohti etukulmat ja takakulmat. Lisäksi näytti kuolleet kulmat seisomalla katveessa niin ettei peileistä näkynyt. Näin ainakin meillä. Opetetaankohan nykyisin? Tämä auttoi ainakin itsellä paljon aikanaan. Kokeilepa jos siitä olisi apua

Ei ole mitään tuollaista enää.

Mä sain tammikuussa ajokortin ja ajan loistavasti. Se kyl johtuu ainoastaan siitä että meillä on automaatti. Jos tarttis kytkimen kanssa pelleillä niin varmasti ois nykivää menoa.

Vierailija kirjoitti:

"Poika on luonteeltaan rauhallinen ja tarkka, ollut aina hyvä koulussa jne joten odotin että ajotaitokin olisi hyvä."

Nörttipoika siis, no sehän on silloin selvää ettei se auton ajaminen tule koskaan sujumaan niinkuin tosimiehillä jotka kokeilevat esimerkiksi peltoautoja ym. heti kun alkaa jalat yltämään polkimille. Sama tulee eteen monessa muussakin käytännön asiassa, kannattaa alkaa jo esimerkiksi varautua siihen että poikasi on neitsyt vielä nelikymppisenä.

Voi kuule nörtit ne vasta tosimiehiä onkin tuollasten pieni munasten ja rusina-aivosten öyhöttäjien rinnalla. Katsos monet naiset ällöää tuollaista idiotismia. Äly on seksikästä, tyhmyys ei koskaan.

Itse sain kortin viime syksynä, olen päälle 3-kymppinen nainen. Tuota äärimmäisen pientä nykimistä on vieläkin vaihteiden vaihtamisen aikana mutta muuten ei. Auton kytkimen hallitsemiseen meni aikaa n. 2-3 viikkoa ja auto sammui esim. risteyksiin vielä jopa 5kk ajokortin saamisen jälkeen. Itsellä ei ennen autokoulua ollut minkäänalaista kokemusta autolla ajosta. Pääsin kuitenkin suorittamaan teoriakokeet vielä luokassa ja ajotuntejakin sain päälle 20.

Toisaalta, kiitos Bernerin ajokorttiuudistuksen, kuskit saavat nykyään ajokoulun tunnit halvalla, mutta ajo-opetusta äärimmäisen vähän, kaikki opetus tapahtuu netissä tai simulaattoreilla. Itsekin simulaattoria ajaneena voin sanoa että kyseisessä laitteessa ei ole kytkintuntumaa ollenkaan, joten todella epärealistinen tapa ajaa autoa. Enkä automaattivaihteisiin aio koskaan vaihtaa. Otan osaa niille jotka ajokortin ajavat nyt tällä uudistetulla menetelmällä, opetuksen laatu on ala-arvoista, ainakin niille joille autolla ajaminen ensimmäistä kertaa on haastavaa.

Ei ole kahtakymmentäkään vuotta kun joka sälli osasi ajaa autoa miten perin tahansa jo paaaljon ennen autokoulua. Osaaminen oli haettu ajtoilla, mopoilla tai paljon suuremmilla laitteilla jo paljon aiemmin. Lisäksi kiinnostus ajoneuvoihin takasi sen, että oppiminen tapahtui itsestään. Autokoulussa vain opeteltiin liikenteen hahmottamista, ennakointia ja muiden huomioimista.

Ne jotka eivät mokomaa osanneet, olivat yleisen pilkan kohteena ja kiusattuina. Nykyään näitä "peruuttaa päin kaikkea" -kuljettajia on enemmän kun nuoruus on käytetty äkypuhelimen lääppimiseen yms.

Mikäli poikasi ei tuollakaan ajomäärällä osaa hallita edes perusasioita autolla ajamisesta, hän ei koskaan tule oppimaankaan. Parempi luopua ajokortista ennenkuin tappaa itsensä tai useampia ihmisiä liikenteessä kyvyttömyytensä ja tumpelointisna takia. Tämä päätös voi rajoittaa elämää mutta säästää hengen tai henkiä!

Itse en ole koskaan edes uskaltanut mennä autokouluun. Tämän vuoksi pelkään jääväni täysin ilman korttia ja tällä hetkellä ei ole suunnitelmissa sitä edes yrittää hankkia. Oma lähipiiri ei ole ollut kiinnostunut ajo-opetuksesta ja eräs ei joka olisi voinut opettaa ei itse päässyt siitä  kokeesta läpi joten ei voinut ajo-opetusta antaa. Autokouluun en tule ikinä menemään ja jos en saa opettajaa muuten niin sitten kortti jää.  Tiedän, että olen varmaan monesta surkea ihminen, mutta tiedän että jännittäisin ihan hirveästi sitä miten ajan ja pelkäisin mokaavani tai todella paljon sitä etten vaan kolhisi jonkun autoa tai aiheuttaisi mitään vaaraa ajamisellani. Uskon etten koskaan pystyisi ajamaan rennosti. Äitini on ollut aina aika huono kuski ja aikoinaan vaan pakosta  kävi ja jotenkin kortin viimein sai. Tosin hänkin on nyt myöhemmin parantanut paljon. Isäni taas ajaa todella hyvin ja on ollut nuorena vähän liiankin rohkea.

Tarvitsisin ehkä jonkun kärsivällisen ja kannustavan henkilön opettamaan minua. Olen aina muuten tottunut siihen, että minua aina arvostellaan ja mieluummin lytätään, joten ei kestä enää sellaista ja mieluummin jopa luovutan kun kuuntelen enää sitä. Joku "hyvä" ihminen varmaan auttaisi paljon ja voisi tehdä ihmeitä. Sellaisi ei tosin elämässäni paljon ole. Nuori vasta olen ja toisaalta välillä ihailen jotain autoa ja haaveilen ajamisesta, mutta siihen se sitten jää. Olisi voinut auttaa jos minäkin olisin joskus aikoinaan kiinnostunut mopoista tai saanut ajaa autoa jossain pellolla/ metsätiellä, mutta asuimme sellaisessa paikassa missä jälkimmäistä olisi ollut vaikeaa järjestää. Tässä mielessä poikasi on minua jo ihan todella paljon edellä ja hän kuitenkin ajaa, vaikka jännittäisikin. Huolehtisin tässä vaiheessa lähinnä siitä, että hän vaan uskaltaa ajaa, eikä lopeta sitä, vaikka tulisikin "takapakkia". En myöskään tuomitsisi häntä, vaikka tapahtuisi jotain "väärää" vaan mieluummin kannustaisin ja ohjaisin jos hän apua pyytää.  Hänellä ei ole mitään häpeämistä, koska kuitenkin on kortin saanut ja ei ole mikään "typerä" kaahaaja joita paljon joukossa myöskin on. Minusta on myöskin ikävää jos jotain huonoa ajotaitoa pidetään tyhmyytenä tai jotenkin ihmisen perustaitona. Itsekin olen tietysti ainoa se outo ja yleensä en voi edes asiasta puhua ilman ihmettelyä. Minulla kun ei mitään todellista "häiriötäkään" ole mikä vaikeuttaisi ajamista.

tappajat pois liikenteestä kirjoitti:

Ei ole kahtakymmentäkään vuotta kun joka sälli osasi ajaa autoa miten perin tahansa jo paaaljon ennen autokoulua. Osaaminen oli haettu ajtoilla, mopoilla tai paljon suuremmilla laitteilla jo paljon aiemmin. Lisäksi kiinnostus ajoneuvoihin takasi sen, että oppiminen tapahtui itsestään. Autokoulussa vain opeteltiin liikenteen hahmottamista, ennakointia ja muiden huomioimista.

Ne jotka eivät mokomaa osanneet, olivat yleisen pilkan kohteena ja kiusattuina. Nykyään näitä "peruuttaa päin kaikkea" -kuljettajia on enemmän kun nuoruus on käytetty äkypuhelimen lääppimiseen yms.

Mikäli poikasi ei tuollakaan ajomäärällä osaa hallita edes perusasioita autolla ajamisesta, hän ei koskaan tule oppimaankaan. Parempi luopua ajokortista ennenkuin tappaa itsensä tai useampia ihmisiä liikenteessä kyvyttömyytensä ja tumpelointisna takia. Tämä päätös voi rajoittaa elämää mutta säästää hengen tai henkiä!

Onko ne hyvin ajavat kaahaajat jotenkin sitten parempia? Omassakin lähipiirissä oli eräitä, jotka olivat ajaneet jo vuosia ennen korttia ja sitten kun viimein kortin saivat niin olivat niin hyviä kuskeja, että heidän oli oikeutettua ajaa vaikka kuinka lujaa. No, huonostihan siinä sitten kävi, kun auto lähtikin tieltä ja eräässä tapauksessa yksi myös kuoli. Hekin olivat taitavia, rohkeita kuskeja siihen saakka. Eli mieluummin vähän varovainen ja tumpelo kuin uhkarohkea typerys, joka luottaa hyviin taitoihinsa vaarantaen muiden hengen.