Mikä sai työhaastattelussa toivomaan että et saa paikkaa?

Kaikki aivottomana kohteluun viittaava. Minulla on pitkä työkokemus ja olen akateemisesti koulutettu. Silti joskus tuntuu, että haastattelijat yrittävät kohdella ystäviä tai ihailtavia etsivänä horatsuna, jolla ei ole tarpeeksi kokemusta. En ole näyttävän näköinen ja nimenomaan olen ollut töissä, joten on vaikea ymmärtää, mistä suhteilla työllistymisellä vihjailu tai työkokemuksen sivuuttaminen kumpuaa.

Erityisen kiusallista jos yritän tuoda esiin alaan liittyvää kokemusta ja haastattelijat sen sijaan antavat ymmärtää itse olevansa muuntaustaisia tai muualta. Voivat tehdä niin haastattelussa tai kertomalla itsestään verkossa. Varmaan ollenkaan ymmärtämättä, ettei se todellakaan anna heistä eikä organisaatiosta myönteistä kuvaa.

Myöskään vihjailu, että he teettävät töitä muilla ei anna ammattimaista eikä parempaa kuvaa, päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritysten kannattaisi ihan aikuisen oikeasti miettiä sitä, että kenet he laittavat haastattelijaksi ja minkälaisen kuvan he haluavat yrityksestään antaa. Aivan liian usein haastattelijaksi laitetaan henkilöitä, jotka käyttäytyvät ylimielisesti ja haluaisivat nähdä työnhakijan anelevan ja matelevan, tai henkilöitä jotka eivät ymmärrä sitä, että se joka on tänä päivänä työnhakijana heidän edessään, voi huomenna olla heidän esimiehensä tai ylihuomenna heidän firmansa asiakas. -Asennevamma haastattelijoiden keskuudessa koskee erityisesti sellaisia yrityksiä joilla ei ole erityistä HR tai HSE -osastoa jossa henkilöstöalan ammattilaiset hoitaisivat uusien työntekijöiden rekrytoinnin.

Kyllä ne palkatut HR henkilötkin omaa asennevammoja. Yhdessä haastattelussa HR tyttö halusi käsittää kaiken sanomani väärin. Vääristeli sanojani ja esitti kysymysten sijaan sana-arvoituksia. Kaksi muuta haastattelijaa olivat ikäisiäni eli ei enää nuoria, he selkeästi ymmärsivät mitä sanoin. Voi että kun ketjuissa ymmärrettäisiin miten tärkeä rooli haastatteluilla on yrityksen maineen luomisessa. Minäkin olen kertonut tästä kokemuksesta jo kymmeniä kertoja ihan yrityksen nimellä.

Itse istuin haastattelun loppuun ihan vain kiusatakseni HR tyttöä, päätin jo alussa että hänelle en tule koskaan tekemään töitä. En ole edes asiakkaana palannut taloon.

Erikoiset äänenpainot, painokkaat katseet ja silkka vihamielisyys tai haastattelijasta kumpuava stressi voivat myös olla outoja. Mitä niin hirveää haastattelemisessa voi olla, ettei katso normaalisti kohti tai suunnilleen esittää, että on pakotettu tilaisuuteen? Tai että tietyt kysymykset voivat katkaista hakijan tien ja vastauksessa on jotain täysin epäonnistunutta.

Kerran alkoi epäilyttää kun haastattelussa kävi rivien välistä ilmi, ettei hakijoita ollut juurikaan. Ei vaikka kyseiseen työhön pystyi hakemaan ja pääsemään monenlaisella taustalla.

Hain ammattikouluun yleissivistävän aineen opettajaksi. Kun haastattelija kertoi, että opiskelijoita ei velvoiteta hankkimaan ys-aineiden oppikirjoja (ennen maksutonta toisen asteen koulutusta) ja että minun tulisi itse valmistaa ja tuottaa kaikki materiaali (ilman erillistä korvausta), toivoin ettei minua valita työhön.

Se,että menettäisin tukirahat jotka saan kelasta.

Koitan aina mahdollisissa työhaastatteluissa olla hieman nuhjuinen ja hitaan oloinen varmistaakseen etteivät vaan palkkaisi minua.

Vierailija kirjoitti:

Se, kun tytöteltiin. En saanut paikkaa. Ehkä mun kulmien kohotus huomattiin. Ja olin toki tuolloin ihan aikuinen, esimiespaikasta kyse.

Eikö vihjattu suhteisiin? Niillähän paikka voisi irrota, vaikka osaamista työhön sinulla ei tietysti ollutkaan. Ei yhtään tietoa, kuka olet ja millä taustalla, mutta yleisenä kokemuksena.

Vierailija kirjoitti:

Kerran alkoi epäilyttää kun haastattelussa kävi rivien välistä ilmi, ettei hakijoita ollut juurikaan. Ei vaikka kyseiseen työhön pystyi hakemaan ja pääsemään monenlaisella taustalla.

Noissa paikoissa on just se vaara,että joutuu valituksi.

Hain kerran puolen vuoden aineenopettajan sijaisuutta. Vasta työhaastattelussa selvisi, että ekassa jaksossa olisi 30 oppituntia viikossa. Se on ihan naurettava määrä oppitunteja opettajalle, jolla ei ole kovin pitkää kokemusta kurssien suunittelusta.

Se jos puhutaan jargonilla ja esitellään yrityksen pomokaavioita eikä kerrota selvästi työnkuvasta ja työn sisällöstä. Nykyään en enää kyllä hae edes paikkaan jos työnhakuilmoitus ei ole selkeä.

Jos tulee fiilis tympeästä autoritärisyydestä eikä synny keskustelua niin jätän väliin.

Kysymys: Miten työn tuttavuutta mitataan? Vastaus: Siihen on useampia keinoja.

Ja todellakin on, sain paikan, mutta melkoista painostusta, mikä kaikkea pitää saada aikaiseksi. 

Reipas nuori työhaastettelija kysyi, miten reagoisin jos joku työkaveri sanoisi, että mun työni jälki on ihan p*skaa. -- Jep, olin tyytyväinen että en päässyt työpaikkaan jossa on tuollainen tapa antaa palautetta. Oli siinä haastattelussa kyllä muutama muukin outo piirre.

Vierailija kirjoitti:

Se, kun haastattelussa minulta kysyttiin: Alatko helposti itkemään?

Työpaikalla on siis itketty.

Vierailija kirjoitti:

Hain ammattikouluun yleissivistävän aineen opettajaksi. Kun haastattelija kertoi, että opiskelijoita ei velvoiteta hankkimaan ys-aineiden oppikirjoja (ennen maksutonta toisen asteen koulutusta) ja että minun tulisi itse valmistaa ja tuottaa kaikki materiaali (ilman erillistä korvausta), toivoin ettei minua valita työhön.

Ehkä ei tarvitse vain toivoa. Ehkä voi sanoa jotain, joka saa haastattelijan tekemään hylkäyspäätöksen.

Vierailija kirjoitti:

Reipas nuori työhaastettelija kysyi, miten reagoisin jos joku työkaveri sanoisi, että mun työni jälki on ihan p*skaa. -- Jep, olin tyytyväinen että en päässyt työpaikkaan jossa on tuollainen tapa antaa palautetta. Oli siinä haastattelussa kyllä muutama muukin outo piirre.

Kyseinen kuvitteellinen työkaveri olisi huonon rekrytoinnin tulos. Jos ei saa järjissään olevaa työvoimaa, niin toiminta olisi parempi lopettaa.

Kun haastattelija sanoi että no ei meillä silleen dokumentoida. Kysymys tuotannon hommista. Pelkäsin että näppituntumalla kasaavat tuotteitaan.

Opiskellessa kun hain puhelinmyyjäksi niin rekrytoija puhui niin innoissaan kyseisestä työstä että tuli ihan myötähäpeä. Kuitenkin kokemusta oli 2v ajan alalta niin tiesin mitä "paskaduunia" se on ja sen ääneen sanoin..

Tökkäsi heti kun näin paikkakunnan pääjehupersun pasteeraavan työmaalla valkoinen kypärä päässä.

Palkka

Hain päällikön paikkaa, mutta haastattelussa ilmeni, että ko. tehtävä olisikin ollut toissijainen; päätyö olisi ollut aivan muu suorittava työ. "päälliköinti" toissijainen n 20 % ajasta tai omalla ajalla ylitöinä... Ei kiitos! Voisi hivenen rehellisempi olla noissa ilmoituksissa...

Tässä taannoin lupauduin puhelinhaastatteluun erääseen firmaan, joka oli laittanut head huntterin Linkedinissä etsimään ohjelmoijia. Se, että HR-konsultti lupasi positiosta palkkaa lähes tonnia enemmän kuin mitä nyt saan, sai minut kiinnostumaan hommasta. Varsinainen haastattelu firman kanssa sujui mukavasti kertoillessani työkokemuksestani ja kysellessäni tarkempia tietoja firman teknologioista jne. Eli kaikki meni ihan kaavan mukaan tunnin verran ja sitten alettiin puhumaan seuraavasta haastattelusta. Yhtä äkkiä haastattelija totesi, että koska en ollut vähään aikaan käyttänyt teknologiaa X, niin eivät he tietenkään voi maksaa minulle tuota head huntterin mainitsemaa palkkaa, vaan selkeästi vähemmän. Tuo kokemukseni teknologiasta X oli kyllä tullut puheeksi jo 45 minuuttia aikaisemmin. Kiitin firman edustajaa kauniisti ja totesin, että minulla ei taida olla heille mitään annettavaa.