Avovaimo elää mielikuvitusmaailmassa, puhuu lapsen äänellä ja keksii lempinimiä

Rasittavaa ja lapsellista. Hän on keksinyt lässyttävät lempinimet minulle, itselleen ja lapsillemme. Lisäksi hän puhuu vauva-äänellä, keksii omia satuhahmoja ja tarinoita niistä. Hän puhuu myös itsestään yksikön kolmannessa persoonassa omalla lempinimellään. Esimerkkinä nyt vaikka "Kisu"
"Kisu laittaa nyt ruokaa" jne. Tuota oli jonkun verran jo seurustelusuhteen alkuaikoina ja parikymppisenä, mutta nyt kolmikymppisenä pahentunut. Pienet lapset antavat hänelle vaan lisäpotkua pysyä siellä höpöhöpö-mielikuvitusmaailmassa.

Kun kysyn häneltä että miksi hän sitten muiden ihmisten kanssa (ystävät työkaberit) puhuu normaalisti, mutta myrkyttää minua tuolla p*skalla, niin vastaus siihen on että hän tuntee olonsa turvalliseksi puhuessaan noin.
Lapsuuden traumoja hänellä on, mutta eihän tuommoinen silti voi olla normaalia? Mielestäni jotenkin ällöttävää, kuin olisi parisuhteessa lapsen kanssa. Olen myös teroittanut hänelle että minua kutsutaan oikealla nimellä ja perheessämme käytetään oikeita nimiä