Hyväksytkö että lastasi hoitaa kouluttamaton henkilö?

Ei kiinnosta tippaakaan, onko lasten hoitajilla koulutusta vaiko eikö ole. Koulutus ei tee hyvää lastenhoitajaa, eikä hyvä lastenhoitaja tarvitse koulutusta.

Lasten hoitaminen ei ole mitään ydinfysiikkaa, tärkeää työtä kyllä, mutta ei siihen koulutusta tarvita.

Meillä ylivoimaisesti paras hoitaja lapsilla on ollut pph jolla ei ollut koulutusta, aivan mielettömän hyvä työssään, eikä yksikään koulutus tuo sellaista taitoa, mikä hänellä oli.

Haluaisin palata otsikon kysymykseen uutena keskustelijana. Olen itsekin sitä mieltä pienen pojan äitinä, että ensisijaisen tärkeää on, että lapsen hoivaaja on henkilö, joka todella rakastaa lapsia, se on ihan ensisijainen juttu. Eli jos joutuisin vastakkainasettelemaan että joko 1. kouluttamaton mutta "hyvä tyyppi" tai 2. vaikkapa LTO ja totaalisen leipääntynyt työhönsä, valitsisin minäkin varmasti ykkösen. MUTTA toisaalta ollaan vähän vaarallisilla vesillä tuon vaihtoehto 1. valinnan suhteen. Jos me vanhempina ajattelemme, että tärkeintä on olla persoonalllisuudeltaan "sopiva", niin silloinhan se ei juuri aseta vaatimuksia koulutukselle, vaan ajatellaan, että jotkut sopivat alalle "luonnostaan". Mielestäni tämä on osasyy siihen, miksi naisvaltaisten alojen palkat ovat niin huonot. Jos ominaisuus on henkilöllä luonnostaan, eikä koulutuksella kovin suurta osaa tai arpaa asiassa, niin miksi maksaa kunnollista palkkaakaan (saatteko koppia?). En siis väitä että itse ajattelen näin, mutta varmasti tämä vaikuttaa ainakin välillisesti lastenhoitajien ja opettajien palkkauksessa. Ja tämä taas saa aikaan sen, että hakijoita ei ole, ja tämä sen, että kouluttamattomia otetaan taas....pyörä pyörii ja mikään ei muutu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkoti on konsepti, johon yksi tai kaksi kouluttamatontakin sujahtaa helposti mukaan eikä muuta millään lailla sitä varhaiskasvatuksen laatua. Näin tämän, kun seurasin lapseni päiväkotiaikoja. Oli siellä sitten lastentarhanopettaja tai tet:läinen niin aivan samaa hommaa hoitivat 4-vuotiaiden ryhmässä ja voin edelleen kertoa sen aivan ulkoa (ja olisin sen itsekin osannut hoitaa mutta en harkinnut alan vaihtoa).

Klo 8 aamupala, jonka jälkeen sai katsella kirjoja tai piirrellä.

Klo 8.45 aamupiiri

Klo 9.00 Pihalle (koko lauman saaminen sinne oli operaatio kahdelta ja kun kerran paikalla vain yksi, niin kesti ihan kiitettävän kauan)

Klo 11.00 sisälle (jos henkilökuntaa tarpeeksi, niin yksi pienryhmä sisälle 30 minuuttia aiemmin ja teki askarteluja mutta tätä oli tosi harvoin, pienryhmä siis tarkoitti 7 lasta, yhteensä lapsia oli virallisesti 21 mutta käytännössä usein 23)

Klo 11.15 ruoka

Klo 11.45 päiväunille (pissatus, vaatteet pois, sänkyyn), sadun lukeminen, musiikkia klo 12.30 asti ja sitten hiljaisuus

Klo 13.15 sai nukahtamattomat poistua. Piirtämistä, palapelien tekemistä, kirjojen katselua

Klo 14 loput hereille ja välipalalle

Klo 14.30 Ulos paitsi jos henkilökuntaa tarpeeksi, saattoi toisella ryhmällä olla askartelua tai koko porukalla kuntopiiri klo 15 asti mutta erittäin harvoin näin.

En sanoisi, että tähän konseptiin tarvittaisiin mitään neroa, hyvin näytti nuo yläastelaisetkin tämän osaavan ihan ensimmäisen päivän perusteella.

No huhhuh, jo on kapea käsitys työn sisällöistä :DDD Sinulla ei ole käsitystäkään siitä arjen pedagogiikasta, jota noihin rutitilanteisiin sisältyy. Ruokailu esim. ei todellakaan ole pelkkää ravinnon saantia ja lautasen tyhjentämistä

Tuo on se, missä nähdään parhaiten ero toisaalta kouluttamattomien ja toisaalta lähihoitajien ja varhaiskasvatuksen opettajien välillä. Kouluttamattomalle ruokailutilanne on pelkkää lasten ruokkimista ja lähihoitajakin näkee siinä lähinnä käytöstapojen opettamista tms.

Pitää muistaa, että mitään "päivähoitoa" ei lainsäädännönkään mukaan päiväkodeissa enää tehdä, vaan toiminta on varhaiskasvatusta, minkä ydin on pedagogiikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se aikamoinen riski, kun jotain kelaharjoittelijoita on päiväkodeissä töissä. Esim. 18-25v syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Monilla pahoja mt-ongelmia eikä taustoja (rikosrekisteri) edes tutkita. Myös ped ofiilejä pääsee työkkärin kautta harjoittelijoiksi.

Minulta ainakin vaadittiin rikosrekisteri, kun olin päiväkodissa työkokeilussa. Jouduin sen tosin itse maksamaan, joten en tiedä, olisiko ollut oikeutta vaatia...? Koska kelan kautta kuitenkin olin, eivätkä he sitä korvanneet.

Jos kokeilu alle 3 kk, ei tarvita rikosrekisteriotetta. Lisäksi riittää, että esittää sen rikosrekisteriotteen, työnantaja saa ottaa silti ottaa töihin tai kokeiluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän ne kouluttamattomat mummut ja papatkin välillä lapsia hoitavat, ei tietysti yleensä pitkiä aikoja. Ja onhan niillä kokemuksen tuoma koulutus että saavat pidettyä lapset hengissä ainakin vaikka ehkä vanhanaikaisella tyylillä.

Kuinka moni vanhemmista on saanut lastentarhanopetajan koulutuksen tai lastenhoitajan?

Pitää varmaan lasu tehdä.

HUOH

On vähän eri asia hoitaa ja kasvattaa kotona omaa lasta, kuin päiväkodissa yli kahtakymmentä lasta, joiden joukossa todennäköisesti on maahanmuuttajalapsia, sekä erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia. Saattaa olla myös lastensuojelun asiakkaana olevia lapsia.

Miten on mahdollista, että joku kotiäiti Fatima kasvattaa yleisesti esim. 5-10 kpl maahanmuuttajalapsia kotonaan ihan ilman koulutusta? "Erityisen tuen tarpeessa olevia" taas alkaa olla suurin piirtein joka toinen lapsi nykyään, ja niidenkin kotikasvatus onnistuu ilman koulutusta.

Toki ison lapsiryhmän kanssa tarvitaan ryhmänhallinnan taitoja, mutta niitä ei opi kirjoista vaan käytännön työkokemuksen kautta.

Kyllähän se Fatima voi toki lapset kotona kasvattaa, mutta se ei automaattisesti tarkoita sitä, että kyseessä olisi lasten kotoutumisen, suomen kielen oppimisen ja sosiaalisten taitojen kehittymisen kannalta paras ratkaisu.

Pääpaino isossa ryhmässä työskennellessä ei ole ryhmänhallinnan taito, vaan tietämys lapsesta ja tämän kehityksestä, kyky tukea jokaisen lapsen yksilöllistä kehitystä. Tietää oikeanlaiset tavat toimia eri tilanteissa, tunnistaa kehityksen ongelmia ja osata vastata niihin. Isossa lapsiryhmässä työskentely ei ole mitään karjalauman hallintaa.

Joka toinen lapsi ei ole erityisen tuen lapsi, faktat kuntoon.

Vierailija kirjoitti:

Tiedoksi kaikille jotka vetoaa siihen ettei lapsen saamisellekaan vaadita koulutusta, kyseessä on eri asia. Lapsiryhmien ohjaaminen ja kasvattaminen ryhmänä on aivan erilaista kuin omien tenavien kaitseminen. Totta ettei kaikki koulutetutkaan välttämättä osaa suhtautua lasten erityistarpeisiin oikein, lisää koulutusta tarvittaisiin. Lastenhoitajien lähihoitajakoulusta tulisikin parantaa huomattavasti. Amiskoulutus on kriisissä. Kuitenkin kyseessä on todella tärkeä ala, ihmiskunnan kannalta yks tärkeimmistä.

Aivan, ja juuri siksi päiväkodeissa ja kouluissa tarvitaan lapsen psyykkisestä kehityksestä jotain ymmärtäviä henkilöitä, että niin monessa kodissa sitä ei ymmärretä ollenkaan. Varhaiskasvatus tukee kodin kasvatustyötä ja monessa tapauksessa jopa pelastaa tilanteen.

Kouluttamaton ei tarkoita samaa kuin osaamaton.

Vierailija kirjoitti:

Kouluttamaton ei tarkoita samaa kuin osaamaton.

Kouluttamaton varmasti osaa perusasiat ja jos tykkää lapsista, sillä pärjää jo pitkälle. Mutta ilman opiskelua ei tiedä lapsen psyykkisestä kehityksestä niin paljon, että pystyy esimerkiksi varhaisessa vaiheessa tunnistamaan tuen tarpeen tai ohjaamaan lasta omien tunnetaitojen kehittymisessä. Kotona ei auta muu kuin tulla toimeen sillä mitä on sattunut siunaantumaan, mutta kun aletaan ohjaamaan toisten lapsia, olisi hyvä tietää mitä tekee.

Mun lapsia hoitaa heidän kouluttamaton äitinsä, mutta ei se mua haittaa. Ehtii hän kouluttautua sitten, kun lapset ovat isompia.

Kerron esimerkin perhepäivähoitopaikasta jossa lapseni oli. Hoitaja oli todella ihana meidän lapselle, vieläkin haikeudella muistelen, eikä meillä ollut tarvetta sen kummemmalle syvälle ymmärtämiselle, joten hoitopaikka sopi meille oikein mainiosti. Eräälle tässä samassa hoitopaikassa olleelle lapselle kuitenkin kävi niin että hänen äitinsä kuoli väkivallan seurauksena lapsen ollessa paikalla. Tämä lapsi alkoi oireilemaan, mikä kai on hyvin luonnollista. Takertui hoitajaan, taantui vähän pienemmäksi lapseksi kuin olikaan, halusi olla koko ajan sylissä ja sai kiukkukohtauksia kun tätä ei voinut toteuttaa. Katsoin näitä tilanteita usein vierestä. Hoitajalla ei vain ollut mitään ymmärrystä tässä tilanteessa, niin mukava kuin olikin. Hän yritti komentaa lasta olemaan kunnolla, menemään leikkimään. Puhui aika tylysti ja tiuskivasti, kun oli tietysti kiire ja ne muutkin pienemmätki lapset siinä. Pyöräytteli silmiään lapsen kiukuttelulle. Homma päättyi niin että lapsi siirtyi päiväkodin puolelle ja sen enempää en siitä tiedä. Hän joka tapauksessa tarvitsi enemmän kuin vain ruokaa nenän eteen ja perushoitoa. Meidän mukava hoitaja ihmetteli kovasti kun lapsi vaihtoi hoitopaikkaa. Itse en ihmetellyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän ne kouluttamattomat mummut ja papatkin välillä lapsia hoitavat, ei tietysti yleensä pitkiä aikoja. Ja onhan niillä kokemuksen tuoma koulutus että saavat pidettyä lapset hengissä ainakin vaikka ehkä vanhanaikaisella tyylillä.

Kuinka moni vanhemmista on saanut lastentarhanopetajan koulutuksen tai lastenhoitajan?

Pitää varmaan lasu tehdä.

HUOH

On vähän eri asia hoitaa ja kasvattaa kotona omaa lasta, kuin päiväkodissa yli kahtakymmentä lasta, joiden joukossa todennäköisesti on maahanmuuttajalapsia, sekä erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia. Saattaa olla myös lastensuojelun asiakkaana olevia lapsia.

Miten on mahdollista, että joku kotiäiti Fatima kasvattaa yleisesti esim. 5-10 kpl maahanmuuttajalapsia kotonaan ihan ilman koulutusta? "Erityisen tuen tarpeessa olevia" taas alkaa olla suurin piirtein joka toinen lapsi nykyään, ja niidenkin kotikasvatus onnistuu ilman koulutusta.

Toki ison lapsiryhmän kanssa tarvitaan ryhmänhallinnan taitoja, mutta niitä ei opi kirjoista vaan käytännön työkokemuksen kautta.

Kyllähän se Fatima voi toki lapset kotona kasvattaa, mutta se ei automaattisesti tarkoita sitä, että kyseessä olisi lasten kotoutumisen, suomen kielen oppimisen ja sosiaalisten taitojen kehittymisen kannalta paras ratkaisu.

Pääpaino isossa ryhmässä työskennellessä ei ole ryhmänhallinnan taito, vaan tietämys lapsesta ja tämän kehityksestä, kyky tukea jokaisen lapsen yksilöllistä kehitystä. Tietää oikeanlaiset tavat toimia eri tilanteissa, tunnistaa kehityksen ongelmia ja osata vastata niihin. Isossa lapsiryhmässä työskentely ei ole mitään karjalauman hallintaa.

Joka toinen lapsi ei ole erityisen tuen lapsi, faktat kuntoon.

Jaa ei ole päiväkotiryhmät karjalaumoja? :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkoti on konsepti, johon yksi tai kaksi kouluttamatontakin sujahtaa helposti mukaan eikä muuta millään lailla sitä varhaiskasvatuksen laatua. Näin tämän, kun seurasin lapseni päiväkotiaikoja. Oli siellä sitten lastentarhanopettaja tai tet:läinen niin aivan samaa hommaa hoitivat 4-vuotiaiden ryhmässä ja voin edelleen kertoa sen aivan ulkoa (ja olisin sen itsekin osannut hoitaa mutta en harkinnut alan vaihtoa).

Klo 8 aamupala, jonka jälkeen sai katsella kirjoja tai piirrellä.

Klo 8.45 aamupiiri

Klo 9.00 Pihalle (koko lauman saaminen sinne oli operaatio kahdelta ja kun kerran paikalla vain yksi, niin kesti ihan kiitettävän kauan)

Klo 11.00 sisälle (jos henkilökuntaa tarpeeksi, niin yksi pienryhmä sisälle 30 minuuttia aiemmin ja teki askarteluja mutta tätä oli tosi harvoin, pienryhmä siis tarkoitti 7 lasta, yhteensä lapsia oli virallisesti 21 mutta käytännössä usein 23)

Klo 11.15 ruoka

Klo 11.45 päiväunille (pissatus, vaatteet pois, sänkyyn), sadun lukeminen, musiikkia klo 12.30 asti ja sitten hiljaisuus

Klo 13.15 sai nukahtamattomat poistua. Piirtämistä, palapelien tekemistä, kirjojen katselua

Klo 14 loput hereille ja välipalalle

Klo 14.30 Ulos paitsi jos henkilökuntaa tarpeeksi, saattoi toisella ryhmällä olla askartelua tai koko porukalla kuntopiiri klo 15 asti mutta erittäin harvoin näin.

En sanoisi, että tähän konseptiin tarvittaisiin mitään neroa, hyvin näytti nuo yläastelaisetkin tämän osaavan ihan ensimmäisen päivän perusteella.

No huhhuh, jo on kapea käsitys työn sisällöistä :DDD Sinulla ei ole käsitystäkään siitä arjen pedagogiikasta, jota noihin rutitilanteisiin sisältyy. Ruokailu esim. ei todellakaan ole pelkkää ravinnon saantia ja lautasen tyhjentämistä

Edelleen kai siellä ryhmissä on se lto, jonka tehtäviin nämä pedagogiset mittaukset kuuluvat. Enkä ihan kauhean vaikeana pidä sitäkään, että katsotaan, että lapsi pystyy kantamaan lautasensa pöytään ja katsotaan, kummalla kädellä lappaa sitä ruokaa suuhunsa, sotkeeko paljon, harjoitellaan haarukalla ja veitsellä syömistä, tarkkaillaan keskittymistä jne. Kun kuitenkin tuosta 8h päiväkotiajasta ulkoilua itsekseen on 4h ja nukkumista 2h, niin se 2h on kai sitten sitä varhaiskasvatusta, jota varten tarvitaan sitten ryhmä täyteen koulutettua väkeä. Tai sitten voidaan tunnustaa se tosiasia, että pääasia päiväkodissa on rutiinia, jota pystyy hallitsemaan täysin kouluttamatonkin henkilö ja kun joku hoitaa rutiinin, pystyy se lto tarkkailemaan lapsia ja terapoimaan niitä, jotka sitä tarvitsevat sen 2h päivässä, mikä on muuten täyttä liioittelua, kun ryhmässä ei ole useinkaan täysmiehitystä ja lto:lla on palavereja ym.

Kolmen lapsen osalta olen varhaiskasvatussuunnitelmia laatinut yhdessä lto:n kanssa (ja joskus hoitajankin kanssa, kun lto ei ole viitsinyt/jaksanut), eivätkä ne paperit ole kovin vaikeita täyttää. Mietitään vain vessatilanteet, ruokailutilanteet, motoriset taidot, hienomotoriset taidot ja kehitellään jotain siihen kehittämisen tarpeet ruutuun, niin homma on kasassa. Lukutaitoinen pystyy tuon tekemään.

Sanoisin, että on turha mennä peppu edellä puuhun, kun lapsia on ryhmäytetty ja kasvatettu osaksi ryhmää vuosikymmenien ajan. Ihan perusasioissa voi huomata, tarvitseeko lapsi tukea, kun sitä vertaismateriaalia on ihan siinä silmien edessä. Jos 4v ei osaa pukea itse, ei pysty keskittymään, on motorisesti kömpelö eikä kykene säätelemään tunteita alkeellisellakaan tasolla, niin eiköhän kyse ole erityislapsesta. Näitä löytyy varmaan joka ryhmästä muutama kappale, ja siitä alkaa sen ammattilaisen työsarka miettiä keinoja ja tilanteita, joilla lapsi saadaan kirittyä ikätasolleen tai sitten ohjaus terapiaan. Uskon, että näitä tunnistamisia pystyy tekemään kuka tahansa lapsiryhmän kanssa tekemisissä oleva, kun vain ohjeistetaan tarkkailemaan tiettyjä asioita. Näin ollen kun ryhmässä on se yksi koulutettu henkilö, voivat muut olla keitä tahansa pystymetsästä revittyjä, kunhan osaavata noudattaa ohjeita ja sopivat hoitamaan lasten perusrutiineja.

Ei tehdä lasten syömisistä, pissalla käymisistä ja kiipeilytelineleikeistä varhaiskasvatusta. Se on mielestäni erittäin alentavaa lapsia kohtaan. Riman voi oikeasti nostaa hiukan ylemmäksi ja todeta, että normaalin elämän toiminnot ovat rutiineja, joiden avulla poikkeamat havaitaan ja tällaisia lapsia kyetään paremmin tukemaan sitten sillä kuuluisalla pedagogisella varhaiskasvatuksella.

Tekstin perusteella ap on kouluttamaton. En hyväksy.

Vain DDR:ssä koulutetut ihmiset hoitivat lapsia. Meillä länsimaisissa demokratioissa vanhemmat saavat myös osallistua hiukan lasten hoitoon ja kasvatukseen, vaikkei heillä olekaan alan koulutusta. Hiukan sen vuoksi, että yhteiskunta määrittelee jo varsin tarkasti lasten kasvatuksen kriteerit. 

Jep, kunhan oikeasti pitää lapsista ja haluaa heistä huolta vastuuntuntoisesti. Ei paljon kiinnosta että onko jotkut kehitystaulukot ja musiikkiterapiapaperit taskussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkoti on konsepti, johon yksi tai kaksi kouluttamatontakin sujahtaa helposti mukaan eikä muuta millään lailla sitä varhaiskasvatuksen laatua. Näin tämän, kun seurasin lapseni päiväkotiaikoja. Oli siellä sitten lastentarhanopettaja tai tet:läinen niin aivan samaa hommaa hoitivat 4-vuotiaiden ryhmässä ja voin edelleen kertoa sen aivan ulkoa (ja olisin sen itsekin osannut hoitaa mutta en harkinnut alan vaihtoa).

Klo 8 aamupala, jonka jälkeen sai katsella kirjoja tai piirrellä.

Klo 8.45 aamupiiri

Klo 9.00 Pihalle (koko lauman saaminen sinne oli operaatio kahdelta ja kun kerran paikalla vain yksi, niin kesti ihan kiitettävän kauan)

Klo 11.00 sisälle (jos henkilökuntaa tarpeeksi, niin yksi pienryhmä sisälle 30 minuuttia aiemmin ja teki askarteluja mutta tätä oli tosi harvoin, pienryhmä siis tarkoitti 7 lasta, yhteensä lapsia oli virallisesti 21 mutta käytännössä usein 23)

Klo 11.15 ruoka

Klo 11.45 päiväunille (pissatus, vaatteet pois, sänkyyn), sadun lukeminen, musiikkia klo 12.30 asti ja sitten hiljaisuus

Klo 13.15 sai nukahtamattomat poistua. Piirtämistä, palapelien tekemistä, kirjojen katselua

Klo 14 loput hereille ja välipalalle

Klo 14.30 Ulos paitsi jos henkilökuntaa tarpeeksi, saattoi toisella ryhmällä olla askartelua tai koko porukalla kuntopiiri klo 15 asti mutta erittäin harvoin näin.

En sanoisi, että tähän konseptiin tarvittaisiin mitään neroa, hyvin näytti nuo yläastelaisetkin tämän osaavan ihan ensimmäisen päivän perusteella.

No huhhuh, jo on kapea käsitys työn sisällöistä :DDD Sinulla ei ole käsitystäkään siitä arjen pedagogiikasta, jota noihin rutitilanteisiin sisältyy. Ruokailu esim. ei todellakaan ole pelkkää ravinnon saantia ja lautasen tyhjentämistä

Edelleen kai siellä ryhmissä on se lto, jonka tehtäviin nämä pedagogiset mittaukset kuuluvat. Enkä ihan kauhean vaikeana pidä sitäkään, että katsotaan, että lapsi pystyy kantamaan lautasensa pöytään ja katsotaan, kummalla kädellä lappaa sitä ruokaa suuhunsa, sotkeeko paljon, harjoitellaan haarukalla ja veitsellä syömistä, tarkkaillaan keskittymistä jne. Kun kuitenkin tuosta 8h päiväkotiajasta ulkoilua itsekseen on 4h ja nukkumista 2h, niin se 2h on kai sitten sitä varhaiskasvatusta, jota varten tarvitaan sitten ryhmä täyteen koulutettua väkeä. Tai sitten voidaan tunnustaa se tosiasia, että pääasia päiväkodissa on rutiinia, jota pystyy hallitsemaan täysin kouluttamatonkin henkilö ja kun joku hoitaa rutiinin, pystyy se lto tarkkailemaan lapsia ja terapoimaan niitä, jotka sitä tarvitsevat sen 2h päivässä, mikä on muuten täyttä liioittelua, kun ryhmässä ei ole useinkaan täysmiehitystä ja lto:lla on palavereja ym.

Kolmen lapsen osalta olen varhaiskasvatussuunnitelmia laatinut yhdessä lto:n kanssa (ja joskus hoitajankin kanssa, kun lto ei ole viitsinyt/jaksanut), eivätkä ne paperit ole kovin vaikeita täyttää. Mietitään vain vessatilanteet, ruokailutilanteet, motoriset taidot, hienomotoriset taidot ja kehitellään jotain siihen kehittämisen tarpeet ruutuun, niin homma on kasassa. Lukutaitoinen pystyy tuon tekemään.

Sanoisin, että on turha mennä peppu edellä puuhun, kun lapsia on ryhmäytetty ja kasvatettu osaksi ryhmää vuosikymmenien ajan. Ihan perusasioissa voi huomata, tarvitseeko lapsi tukea, kun sitä vertaismateriaalia on ihan siinä silmien edessä. Jos 4v ei osaa pukea itse, ei pysty keskittymään, on motorisesti kömpelö eikä kykene säätelemään tunteita alkeellisellakaan tasolla, niin eiköhän kyse ole erityislapsesta. Näitä löytyy varmaan joka ryhmästä muutama kappale, ja siitä alkaa sen ammattilaisen työsarka miettiä keinoja ja tilanteita, joilla lapsi saadaan kirittyä ikätasolleen tai sitten ohjaus terapiaan. Uskon, että näitä tunnistamisia pystyy tekemään kuka tahansa lapsiryhmän kanssa tekemisissä oleva, kun vain ohjeistetaan tarkkailemaan tiettyjä asioita. Näin ollen kun ryhmässä on se yksi koulutettu henkilö, voivat muut olla keitä tahansa pystymetsästä revittyjä, kunhan osaavata noudattaa ohjeita ja sopivat hoitamaan lasten perusrutiineja.

Ei tehdä lasten syömisistä, pissalla käymisistä ja kiipeilytelineleikeistä varhaiskasvatusta. Se on mielestäni erittäin alentavaa lapsia kohtaan. Riman voi oikeasti nostaa hiukan ylemmäksi ja todeta, että normaalin elämän toiminnot ovat rutiineja, joiden avulla poikkeamat havaitaan ja tällaisia lapsia kyetään paremmin tukemaan sitten sillä kuuluisalla pedagogisella varhaiskasvatuksella.

No huh mitä tekstiä jälleen kerran joltain henkilöltä, jolla ei todellisuudessa ole mitään ymmärrystä varhaiskasvatustyöstä. Vai että on lapsia alentavaa, jos päiväkodin perustoimintatilanteet nähdään pedagogisina tilanteina? Nimenomaan lapsia halveksivaa on se, jos päiväkotipäivä on pelkkää rutiinien suorittamista. Ammattitaitoinen kasvattaja sen sijaan tietää, millä tavoin arjen perustilanteista saa pedagogisia, ja osaa myös tuoda sitä pedagogiikkaa käytäntöön.

Ongelma tosin taitaa olla siinä, ettet ymmärrä pedagogiikan käsitettä. Koko päiväkotipäivä sisältää pedagogiikkaa, ihan kaikki arjen toiminnot. Pedagogiikka ei tarkoita opettajan järjestämiä yksittäisiä opetustuokioita tai "pedagogisia mittauksia" tai lasten "terapoimista". Lto ei muuten edes toimi kenenkään terapeuttina.

Kehityksen haasteiden havainnointi ei muuten ole todellakaan noin simppeliä. Ei lapsesta voida noin kapealla arviolla todeta, että "tuo on erityislapsi".

Jännä, kun näihin ketjuihin kommentoivat aina niin asiantuntevan oloisina henkilöt, jotka eivät ole päivääkään varhaiskasvatuksessa työskennelleet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyväksyn mutta toivon että niin ei olisi. Naisvaltaisia aloja ei arvosteta ja se näkyy nyt työntekijäpulana. Tokihan lapsen perushoidon osaa kuka vaan, mutta kasvatuspuoli on toinen juttu. Varhaiskasvatuksesta hyötyvät kaikki lapset, siis hyvästä ja laadukkaasta sellaisesta. Etenkin lapsen sosiaaliset ja akateemiset taidot harjaantuu siellä päiväkodissa. Mikäli lapsella on erityistä pulmaa työntekijöiden osaaminen korostuu.

Olen tehnyt lastenhoitajana keikkaa eri puolella pk seutua ja nähnyt miten esim. diagnosoimattomiin erityislapsiin on suhtauduttu tuhmina ja ilkeinä kouluttamattomien hoitajien taholta, vaikka kyse on ollut esim. siirtymistilanteiden ennakoimattomuudesta. Pitkittyessään sellainen syö lapsen itsetuntoa ja heikentää lapsen sopeutumista yhteiskuntaan entisestään.

Olen myös nähnyt miten koulutus ei todellakaan takaa erityispiirteiden tunnistamista tai varsinkaan ymmärrystä

Päiväkodeissa kiertää eltot ja keltot

Eivät ne siellä mitenkään automaattisesti kierrä, vaan heitä pitää osata tarvittaessa konsultoida. Lisäksi nykyisen resurssipulan takia veo ei tule paikalle nappia painamalla.

Meiän lasten päiväkodissa se pidetyin työntekijä oli avustaja-Matti, joka oli entinen kirvesmies. Kai jollain kuntoutuksella oli siellä töissä eläkeikää lähetyvä oli. Tuli hyvin toimeen lasten kanssa mutta kuitenkin oli jämäkkä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkoti on konsepti, johon yksi tai kaksi kouluttamatontakin sujahtaa helposti mukaan eikä muuta millään lailla sitä varhaiskasvatuksen laatua. Näin tämän, kun seurasin lapseni päiväkotiaikoja. Oli siellä sitten lastentarhanopettaja tai tet:läinen niin aivan samaa hommaa hoitivat 4-vuotiaiden ryhmässä ja voin edelleen kertoa sen aivan ulkoa (ja olisin sen itsekin osannut hoitaa mutta en harkinnut alan vaihtoa).

Klo 8 aamupala, jonka jälkeen sai katsella kirjoja tai piirrellä.

Klo 8.45 aamupiiri

Klo 9.00 Pihalle (koko lauman saaminen sinne oli operaatio kahdelta ja kun kerran paikalla vain yksi, niin kesti ihan kiitettävän kauan)

Klo 11.00 sisälle (jos henkilökuntaa tarpeeksi, niin yksi pienryhmä sisälle 30 minuuttia aiemmin ja teki askarteluja mutta tätä oli tosi harvoin, pienryhmä siis tarkoitti 7 lasta, yhteensä lapsia oli virallisesti 21 mutta käytännössä usein 23)

Klo 11.15 ruoka

Klo 11.45 päiväunille (pissatus, vaatteet pois, sänkyyn), sadun lukeminen, musiikkia klo 12.30 asti ja sitten hiljaisuus

Klo 13.15 sai nukahtamattomat poistua. Piirtämistä, palapelien tekemistä, kirjojen katselua

Klo 14 loput hereille ja välipalalle

Klo 14.30 Ulos paitsi jos henkilökuntaa tarpeeksi, saattoi toisella ryhmällä olla askartelua tai koko porukalla kuntopiiri klo 15 asti mutta erittäin harvoin näin.

En sanoisi, että tähän konseptiin tarvittaisiin mitään neroa, hyvin näytti nuo yläastelaisetkin tämän osaavan ihan ensimmäisen päivän perusteella.

No huhhuh, jo on kapea käsitys työn sisällöistä :DDD Sinulla ei ole käsitystäkään siitä arjen pedagogiikasta, jota noihin rutitilanteisiin sisältyy. Ruokailu esim. ei todellakaan ole pelkkää ravinnon saantia ja lautasen tyhjentämistä

Edelleen kai siellä ryhmissä on se lto, jonka tehtäviin nämä pedagogiset mittaukset kuuluvat. Enkä ihan kauhean vaikeana pidä sitäkään, että katsotaan, että lapsi pystyy kantamaan lautasensa pöytään ja katsotaan, kummalla kädellä lappaa sitä ruokaa suuhunsa, sotkeeko paljon, harjoitellaan haarukalla ja veitsellä syömistä, tarkkaillaan keskittymistä jne. Kun kuitenkin tuosta 8h päiväkotiajasta ulkoilua itsekseen on 4h ja nukkumista 2h, niin se 2h on kai sitten sitä varhaiskasvatusta, jota varten tarvitaan sitten ryhmä täyteen koulutettua väkeä. Tai sitten voidaan tunnustaa se tosiasia, että pääasia päiväkodissa on rutiinia, jota pystyy hallitsemaan täysin kouluttamatonkin henkilö ja kun joku hoitaa rutiinin, pystyy se lto tarkkailemaan lapsia ja terapoimaan niitä, jotka sitä tarvitsevat sen 2h päivässä, mikä on muuten täyttä liioittelua, kun ryhmässä ei ole useinkaan täysmiehitystä ja lto:lla on palavereja ym.

Kolmen lapsen osalta olen varhaiskasvatussuunnitelmia laatinut yhdessä lto:n kanssa (ja joskus hoitajankin kanssa, kun lto ei ole viitsinyt/jaksanut), eivätkä ne paperit ole kovin vaikeita täyttää. Mietitään vain vessatilanteet, ruokailutilanteet, motoriset taidot, hienomotoriset taidot ja kehitellään jotain siihen kehittämisen tarpeet ruutuun, niin homma on kasassa. Lukutaitoinen pystyy tuon tekemään.

Sanoisin, että on turha mennä peppu edellä puuhun, kun lapsia on ryhmäytetty ja kasvatettu osaksi ryhmää vuosikymmenien ajan. Ihan perusasioissa voi huomata, tarvitseeko lapsi tukea, kun sitä vertaismateriaalia on ihan siinä silmien edessä. Jos 4v ei osaa pukea itse, ei pysty keskittymään, on motorisesti kömpelö eikä kykene säätelemään tunteita alkeellisellakaan tasolla, niin eiköhän kyse ole erityislapsesta. Näitä löytyy varmaan joka ryhmästä muutama kappale, ja siitä alkaa sen ammattilaisen työsarka miettiä keinoja ja tilanteita, joilla lapsi saadaan kirittyä ikätasolleen tai sitten ohjaus terapiaan. Uskon, että näitä tunnistamisia pystyy tekemään kuka tahansa lapsiryhmän kanssa tekemisissä oleva, kun vain ohjeistetaan tarkkailemaan tiettyjä asioita. Näin ollen kun ryhmässä on se yksi koulutettu henkilö, voivat muut olla keitä tahansa pystymetsästä revittyjä, kunhan osaavata noudattaa ohjeita ja sopivat hoitamaan lasten perusrutiineja.

Ei tehdä lasten syömisistä, pissalla käymisistä ja kiipeilytelineleikeistä varhaiskasvatusta. Se on mielestäni erittäin alentavaa lapsia kohtaan. Riman voi oikeasti nostaa hiukan ylemmäksi ja todeta, että normaalin elämän toiminnot ovat rutiineja, joiden avulla poikkeamat havaitaan ja tällaisia lapsia kyetään paremmin tukemaan sitten sillä kuuluisalla pedagogisella varhaiskasvatuksella.

No huh mitä tekstiä jälleen kerran joltain henkilöltä, jolla ei todellisuudessa ole mitään ymmärrystä varhaiskasvatustyöstä. Vai että on lapsia alentavaa, jos päiväkodin perustoimintatilanteet nähdään pedagogisina tilanteina? Nimenomaan lapsia halveksivaa on se, jos päiväkotipäivä on pelkkää rutiinien suorittamista. Ammattitaitoinen kasvattaja sen sijaan tietää, millä tavoin arjen perustilanteista saa pedagogisia, ja osaa myös tuoda sitä pedagogiikkaa käytäntöön.

Ongelma tosin taitaa olla siinä, ettet ymmärrä pedagogiikan käsitettä. Koko päiväkotipäivä sisältää pedagogiikkaa, ihan kaikki arjen toiminnot. Pedagogiikka ei tarkoita opettajan järjestämiä yksittäisiä opetustuokioita tai "pedagogisia mittauksia" tai lasten "terapoimista". Lto ei muuten edes toimi kenenkään terapeuttina.

Kehityksen haasteiden havainnointi ei muuten ole todellakaan noin simppeliä. Ei lapsesta voida noin kapealla arviolla todeta, että "tuo on erityislapsi".

Jännä, kun näihin ketjuihin kommentoivat aina niin asiantuntevan oloisina henkilöt, jotka eivät ole päivääkään varhaiskasvatuksessa työskennelleet.

Kerrotko, millä tavalla se pedagogiikka ilmenee päiväkodin rutiineissa eli pukemisissa, riisumisissa, pissattamisissa ja ruokahetkissä, jos se lto ei tarkastele lapsen taitotasoa eikä mittaa mitään eikä terapoi. Ja millä tavalla se ei ilmene, kun ne samat rutiinit tekee lastenhoitaja tai äiti tai mummo tai se 15 v tet-harjoittelija. Vai onko sitten niin, kodinkin rutiinit ovat täynnä sitä pedagogiikkaa, joka ei voi millään tavalla määritellä muuten kuin mitä se ei ole (ei mittaamista eikä tarkkailua eikä terapointia)?

En nimittäin kovin suurta painoa laita päiväkodin pedagogiselle ilmapiirille, vaikka kolme lasta sen pedagogiikan on käynyt läpi. Me saimme toimintaterapeutilta ihan kirjalliset ohjeet, joiden mukaan lasta piti terapoida niin kotona kuin päiväkodissa ja kiikutin ne ohjeet kyllä päiväkotiin mutta vuoden lopussa kävi ilmi, että paperi oli kokonaan kadonnut. Ei ihme, kun nyt kuulin, että lto ei terapoi. Viestiä voisi varmaan viedä sinne toimintaterapeutillekin, että ihan turhaan tekevät sivutolkulla ohjeita, kun ei niillä tehdä päiväkodissa mitään. Onneksi ei lapsi enää ole päiväkodissa niin ei tarvitse asiaa ihmetellä!

Toisaalta taas diagnooseja päiväkodista saa hanakasti. Keskimmäinen lapsi ei kuulemma ollut koulukypsä. Olin aivan ihmeissäni, kun tämä tieto tuli yllättäen puolivälissä eskarivuotta ja palaverissa erityislastentarhanopettajakin sanoi, että lapsi ei oikein keskity, kun piirtelee kirjaimia eskarikirjan sivuille. Kuulostipa kamalalta. No, laitettiin lapsi testeihin ja kas kummaa, kirkkaasti läpi. Ei vain rimaa hipoen vaan lähes täysin pistein. Koulussa on aina ollut keskimääräistä parempi koululainen, nyt yläkoulussa keskiarvo on 9,3 ja tosiaan, vieläkin saattaa piirrellä kirjaimia vihon tai kirjan reunaan. Mitään todellista tietämystä ei ollut tällä ltolla eikä eltolla.kunhan piti varmaan saada jokin kiintiö täyteen niitä reputtaneita.

Nuorimmaiselle yritettiin samaa. Olisi pitänyt tehdä kuulemma jokin erityisen tuen päätös, kun lapsi oli levoton musiikkihetkessä ja meni kerran jopa makuuasentoon. Nyt tajusin jutun juonen ja sanoin, että katsotaan sinne eskarivuoteen, ja kas kummaa kun eivät voineet edes koulukypsyyskokeeseen laittaa, kun lapsi osasi lukea ja laskea, keskittyi loistavasti kynätehtäviin mutta joo, ei edelleenkään pidä kuorolaulusta.

Ai että ei lasta tarkkailla ja kytätä? Ehkä sitten tässäkin sama juttu kuin tuon terapoimisen suhteen, että joku on saanut väärää tietoa eikä ole ehkä ymmärtänyt tuon pedagogiikan todellista merkitystä. Sitä on kaikkialla ilman että kukaan sitä tarkkailee tai on siitä kiinnostunut. Kun lapsi jonottaa ulkovaatteet päällä ulospääsyä päiväkodin eteisessä hiki valuen, on innostavaa ajatella, että siinä nyt saa sitä loistavaa pedagogiikkaa, jota ilman ei tuon ikäinen tulisi toimeen!

Ja kun hän hiki hatussa odottaa kotona eteisessä, että lähdetäänpäs päiväkotiin, niin ei siinä ole mitään samaa, eihän...

Kouluttamaton tarkoittaa alle maisteritason koulutusta. Ei kelpaa. Koulutettu kelpaa, mutta ei nyt ihan miltä tahansa alalta - esim. lastentarhanopettajan tutkintoa ei lasketa.