Hirveän ikävä palvelutarpeen arviointi kirjoitettu perheeni tilanteesta

Vierailija kirjoitti:

Vaikka vanhempi sairastaisikin, kyllä hän silti voi olla määrätietoinen ja jämpti laatenkasvatuksessa ja kodin asioissa. Ja urasuunnitelmiakin voi olla ja kaikenlaista tehdä.

Se että olla möllöttää vaan ei anna hyvää kuvaa vaan just saamattoman haahuilijan vaikutelman.

Ja ennen sairastumisiakin olis voinut tehdä jotain.

Pakko kommentoida tähän, että kun ihminen sairastuu kroonisesti ja tästä aiheutuu vaikkapa jatkuvia kipuja ja liikkumisvaikeutta, niin jonkun ajan päästä voi olla koko elämä katollaan. Vaikka homma olisi ollut kuinka hyvin hallussa ennen sairastumista, niin sairaana ei vain enää jaksa. Talous saattaa kokea kovan kolauksen ja ei jaksa keskittyä kuin itsensä ja lasten hengissä pitämiseen näin karkeasti ottaen. Itselläni oireili vanha krooninen sairaus ja kaksi uutta diganosoimatonta kroonistunutta terveysvaivaa. Työterveyslääkärin mielestä nämä kaikki oli vain keksittyä ja minä turhasta valittaja. Yritti tuputtaa mielialalääkkeitä.

Onneksi lääkäreitä on muitakin kuin tämä kyseinen rouva, niin lopulta sitten sain asiani kuntoon. Jouduin tosin käymään usealla erikoislääkärillä, usealla fysioterapeutilla sekä entisellä työterveyslääkärilläni. Tein sivussa pienen elämäntaparemontin ruoan suhteen, koska melkein vuoden sairastaminen lihotti reilusti enkä enää palautunut oikein mistään rasituksesta.

Jos minut olisi sossu tavannut huonoimmassa vaiheessa olisin saanut varmasti todella omituisen lausunnon ja lasun päälle.

Vierailija kirjoitti:

"huostata" "huostausprosessi"  jotain uusiosanoja vai?.. Kamalaa suomenkielen pahoinpitelyä.

Täällä nyt keskustellaan vähän isommista asioista, kuin jostain ns. oikeinkirjoituksesta. Saahan sitä nyt pitkiä sanoja lyhennellä muutenkin, kun vain asia tulee ymmärretyksi ja kun muutenkin on pitkä kirjoitus. Sisältö on tärkein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi hyvä, jos selittäisit tilanteesi ihan suomeksi.

Mitä sairauksia sinulla on?

Mitä "suuria vastoinkäymisiä" elämässäsi on ollut?

Oletko koskaan ollut työelämässä?

Kuinka monta lasta sinulla on ja minkä ikäisiä?

Missä lasten isä on ja mitä hän tekee?

Miksi kertoisin tunnistettavia ja kipeitä asioita itsestäni ja perheestäni tänne pelkästään haukuttavaksi? Sen voin kertoa, että olen yksinhuoltaja ja isä ei ole ollut elämässämme koskaan. Ap

Oliko kuitenkin lasten siittämisessä mukana? vai naapuriko senkin hoiti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvä se, että nuo sanavalinnat ovat asiattomia. Ja nuo pitäisi olla vähintään perusteltuja eikä vain heitellä tuollaisia. Ihmettelen tätä palstaa, että mammat alkavat heti kivittää ap:ta. Pakko olla huono äiti, kun sossu niin sanoo. Sossuhan ei mitenkään voi olla väärässä tai asiaton.

Meidän naapuri on sosiaalityöntekijä ja parhaillaan sairauslomalla burnoutin ja masennuksen takia. Burnoutin ja masennuksen syy on se, että hänet on määrätty tekemään ap:n kuvaaman laisia lausuntoja perheistä ja leimaamaan tiettyjä perheitä ongelmaperheiksi. Mikäli hän on puuttunut asiaan ja sanonut, ettei ihmisistä saisi kirjata asiattomuuksia, hän on saanut satikutia pomoltaan. Hän on ollut alalla pian 30 vuotta ja kuulemma ennen pyrittiin kuntouttamaan ihmisiä ja siten vähentämään asiakkaita. Nykyään ihmisiä leimataan ja siten lisätään asiakkaita. Se, miten sosiaalityön tuloksellisuus määritellään, on siis heittänyt häränpyllyä.

Hän sanoi, että maallikon on mahdotonta tajuta tätä, koska maallikko ajattelee, että kun Suomessa on julkiset sosiaalipalvelut, asiakkaiden suuri määrä kuormittaa julkista sektoria ja siksi sossun väliintulot säästetään vain erityisen pahoihin tapauksiin. Kuitenkin asia on niin päin, että väliintuloja tietoisesti lisätään, jotta voitaisiin raportoida, miten työteliäs kukin sossuyksikkö on.

Hän sanoi myös, että juuri tämän nykyisen meiningin takia resursseja ei enää riitä niitä, jotka oikeasti tarvitsevat apua. Hän itse on joutunut raportoimaan mm. sellaisesta, että jossain perheessä oli äidillä yöpaita päällä kotona vielä aamupalapöydässä. Tällaisen puppuraportoinnin takia ei sitten aika riitä mennä niihin oikeisiin ongelmaperheisiin.

Ap:n tapausta en tietenkään tunne, mutta tässä näkökulmaa tähän keskusteluun, ovatko sosiaalityöntekijät aina vilpittömiä vai väritetäänkö kirjauksia.

Tätä on kyllä vaikea uskoa, ellei kyseessä mahdolisesti ole joku ihan pikkukunta jonka sosiaalijohtaja despoottisesti on määritellyt "hyvän elämän raamit", joiden sisässä perheiden tulisi elää välttääkseen asiakkuuden lasussa. Ainakaan Helsingissä ei ole aikaa kenenkään aamiaispöytiä kytätä, tai paljon muutakaan, kuten surullisenkuuluisa Viljan tapaus osoitti.

Resurssipula työntekijöistä on hurja, ja 3kk arvion jälkeen ilman asiakkuutta itse lastensuojelussa jäävät kyllä kaikki tolkun ihmiset ja lapsoset. Omista caseistani noin 8% päätyi asiakkuuteen arvioinnin jälkeen, ja voin vannoa että niillä kaikilla oli kyllä todellinen tarve. Helsingissä ne perheet, joilla on tuen tarpeita, muttei lastensuojelun tarvetta (lapsen kasvu ja kehitys ei vaarannu) pääsevät asiakkuuteen perhesosiaalityöhön, jossa koordinoidaan samoja palveluja (tukiperheet, kotipalvelu, täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki lapsen erityisiin tarpeisiin yms) kuin lasussa, mutta ilman lasuasiakkuutta.

Vaikea siis uskoa tuota asiakkuuksien fabrikointia. Meillä riittää hommaa kyllä niidenkin perheiden parissa, joissa lapsilla ei ole asianmukaista ruokaa ja vaatetta tai turvaa.

Joka tapauksessa, AP:lle:

Sinulla on tosiaan oikeus pyytää oikaisua vääriin tai puutteellisiin tietoihin. Palvelutarpeen arviointiin kuuluu sosiaalityöntekijän analyysi tilanteesta ja perheen voimavaroista ja suojaavista tekijöistä, kuten myös mahdollisista kuormittavista tekijöistä.

Palvelutarpeen arvion ei tietenkään tulisi olla loukkaava. Kyseinen työntekijä ei ilmeisesti oikein hallitse tällaisen sosiaalisen tilanteen analyysin tekoa. Mutta tosiaan, tällainen "diagnosointi" (kuten joku sitä kutsui) kuuluu arvioon. Kyseessä ei kuitenkaan tule olla persoonasi diagnosointi, joka on tietysti mielenterveyspuolen ammattilaisten tehtävä, vaan johtopäätösten vetämistä sosiaalisesta tilanteestanne, jonka osatekijä luonnollisesti voi olla mielenterveys tai kykenemättömyys tehdä tarvittavia asioita, mikäli tilanne niin on.

Analyylissä työntekijä kertoo huomioistaan sen pohjalta, mitä asiakas hänelle on tuottanut.

Joka tapauksessa, moiset epämääräisyydet eivät ole kovin ammattimaisia, ja kannattaa pyytää niitä korjaamaan.

Sossu

Ahaa, oletkin itse sossu, ilmankos noin ponnekkaasti intät siellä  ja kiellät totuuden, vaikka tuossa lopussa vähän pehmennätkin kantaasi. Totuus on kuitenkin se, että kotikäynti voidaan tehdä vaikka heti klo 8.00 aamulla, ja jos silloin on äidillä yöpuku päällä aamiaispöydässä, se kyllä kirjataan sinne papereihin eikä positiivisessa mielessä. Sinä vannot, että kaikissa tapauksissa (8%), joissa asiakkuus on aloitettu, on todellinen tarve. Et sinä yksittäisenä sossuna voi sellaista mennä vannomaan. Vaikka olisitkin sossu, et sinä voi millään tietää kaikkien tapausten yksityiskohtia, ja Helsingissäkin on omat alueensa, joiden kaikista tapauksista sinä et voi mitenkään kaikkea tietää. Vai käytätkö päiväsi lukemalla ja mässäilemällä niitä koko Helsingin tapausten kirjauksia sieltä?

Siinä vaiheessa kun itsellä on tunne että lapsiaan pitää suojella lastensuojelulta, on varmaan perusteltua todeta että järjestelmässä jotain on hyvin vialla.

Miksi sossuiksi yleensäkin valikoituu niin paljon ihmisiä jotka on täysin vääriä ko alalle. Sieltä kirjasta kun ei kaikkea voi opetella. Tarvitaan viisautta ja kykyä hahmottaa asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tuttavan kohdalla kävi niin että sairaala kirjoitti kotiutuspaperit vaikka kunto oli heikko. Tämän kaveri sitten sekaantui asiaan ja ilmoitti et eihän tuo pärjää kotona lasten kanssa. Tuttava ei tiennyt tästä keskustelusta mitään ennen kuin sairaalassa ilmoitettiin et on pakko tehdä lasu. Ja kiireellinen. Eli jo sinne sairaalaan tuli päivystävä sossu paikalle ja asiat kirjattiin siten että tämä tuttava halusi väkisin kotiin vastusteluista huolimatta. Eikä kykene hoitamaan lapsiaan. Asiat kyllä korjaantuivat myöhemmin.

Tässäkin ihan sama millä sanoilla asia muotoiltaisiin. Jos tilanne oli se ettei kyseinen henkilö pystynyt lapsista huolehtimaan, tilanne oli sitten se! Itse asia ei siis muutu miksikään vaikka sen millä sanoilla ilmaisisi.

Nyt et ymmärrä, vaan pelkästään intät. Jos sosiaalityöntekijä leimaa äidin persoonaa, se apu ja tuki mitä fyysisesti sairas tarvitsisi, kohdentuu aivan väärin. Kun riittäisi kotipalveluapu, aletaankin esimerkiksi tunkea kotikäynneille pelkästään syynäämään, kyttäämään ja sohvalla sossun omaa takapuolta lepuuttamaan auttamatta ihan oikeasti mitenkään.

Sitten kirjoitetaan papereihin, että oli sotkuista, ei se pärjää, ja lapset pitää huostata. Ja pistetään huostausprosessi etenemään, mikä aiheuttaa valtavan stressin äidille ja lapsille. Tai sitten aletaan keksiä kummallisia psyykkisiä tai neurologisia ongelmia äidille (avainsanoina vaikkapa juurikin muistamaton, päämäärätön, saamaton). Fyysisesti toipuva äiti, joka ei oikeasti tarvitse kuin pientä kotiapua tai lastenhoitoapua, pakotetaan "tukitoimena" vielä juoksemaan psykiatrilla tai neurologisissa testeissä, jotka voivat viedä kuukausia ja aiheuttaa hänelle ja perheelle pelkkää lisästressiä.

Sitten palaveroidaan "moniammatillisessa tukiryhmässä", jossa mukana lääkärit, sossut ja äiti, ja kaikki tämä vie valtavasti aikaa ja resursseja, ja nimenomaan kaikki äidin aika ja energia on pois omasta fyysisestä toipumisesta ja ennenkaikkea niiltä lapsilta. Sosiaalityöntekijä tienaa tällä palkkansa ja vaatii korotuksia, kun on muka niin paljon töitä. Äiti ei saa mitään korvausta tästä, vaan pelkkää stressiä. Lapset viimekädessä kärsivät. Heidän koko lapsuuttaan saattaa leimata tämä jopa vuosiakin kestävä hullunmylly.

Tämä on totta. Ja kun asiaa miettii, tämä on tämän aikakauden kirous ja sadistista toimintaa lain nimissä. Mihinkään ihmiskunta ei näytä pääsevän pahuudestaan, se vain muuttaa muotoaan aikakausien mukaan. Minua järkyttää syvästi, mutta pieni ihminen ei paljon yksin pysty vaikuttamaan, tarvitaan isompaa heräämistä ja halua saada oikeutta. Minusta tämä on ihmisoikeuskysymys.

Nimenomaan ihmisoikeuskysymys, johon toivoisin ihmisten laajemminkin havahtuvan. Joku tuolla aiemmin kirjoitti (sossu itse?), ettei sossulla ole intressiä vääristellä kirjauksia ja kasvattaa asiakasmääriä jne. Mutta kun nimenomaan on intressejä. Sossu varmistaa asiakasmääriä kasvattamalla omien töidensä riittämisen myös jatkossa ja samalla sen, että lasukoneisto kasvaa ja laajenee, kun sossuja palkataan lisää hokemalla jatkuvasti valtaisaa resurssipulaa. Kun lasukoneisto kasvaa, myös sen valta Suomessa lisääntyy. Koneiston valta lisää sitä kohtaan tunnettua arvostusta tai tässä tapauksessa pikemminkin pelkoa. Ja mitä syvemmällä tämän koneiston valtalonkerot yhteiskunnassamme ulottuvat, sitä enemmän siihen taas pumpataan rahaa. Lasua ei ole turhaan verrattu Suomessa Stasiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvä se, että nuo sanavalinnat ovat asiattomia. Ja nuo pitäisi olla vähintään perusteltuja eikä vain heitellä tuollaisia. Ihmettelen tätä palstaa, että mammat alkavat heti kivittää ap:ta. Pakko olla huono äiti, kun sossu niin sanoo. Sossuhan ei mitenkään voi olla väärässä tai asiaton.

Meidän naapuri on sosiaalityöntekijä ja parhaillaan sairauslomalla burnoutin ja masennuksen takia. Burnoutin ja masennuksen syy on se, että hänet on määrätty tekemään ap:n kuvaaman laisia lausuntoja perheistä ja leimaamaan tiettyjä perheitä ongelmaperheiksi. Mikäli hän on puuttunut asiaan ja sanonut, ettei ihmisistä saisi kirjata asiattomuuksia, hän on saanut satikutia pomoltaan. Hän on ollut alalla pian 30 vuotta ja kuulemma ennen pyrittiin kuntouttamaan ihmisiä ja siten vähentämään asiakkaita. Nykyään ihmisiä leimataan ja siten lisätään asiakkaita. Se, miten sosiaalityön tuloksellisuus määritellään, on siis heittänyt häränpyllyä.

Hän sanoi, että maallikon on mahdotonta tajuta tätä, koska maallikko ajattelee, että kun Suomessa on julkiset sosiaalipalvelut, asiakkaiden suuri määrä kuormittaa julkista sektoria ja siksi sossun väliintulot säästetään vain erityisen pahoihin tapauksiin. Kuitenkin asia on niin päin, että väliintuloja tietoisesti lisätään, jotta voitaisiin raportoida, miten työteliäs kukin sossuyksikkö on.

Hän sanoi myös, että juuri tämän nykyisen meiningin takia resursseja ei enää riitä niitä, jotka oikeasti tarvitsevat apua. Hän itse on joutunut raportoimaan mm. sellaisesta, että jossain perheessä oli äidillä yöpaita päällä kotona vielä aamupalapöydässä. Tällaisen puppuraportoinnin takia ei sitten aika riitä mennä niihin oikeisiin ongelmaperheisiin.

Ap:n tapausta en tietenkään tunne, mutta tässä näkökulmaa tähän keskusteluun, ovatko sosiaalityöntekijät aina vilpittömiä vai väritetäänkö kirjauksia.

Tätä on kyllä vaikea uskoa, ellei kyseessä mahdolisesti ole joku ihan pikkukunta jonka sosiaalijohtaja despoottisesti on määritellyt "hyvän elämän raamit", joiden sisässä perheiden tulisi elää välttääkseen asiakkuuden lasussa. Ainakaan Helsingissä ei ole aikaa kenenkään aamiaispöytiä kytätä, tai paljon muutakaan, kuten surullisenkuuluisa Viljan tapaus osoitti.

Resurssipula työntekijöistä on hurja, ja 3kk arvion jälkeen ilman asiakkuutta itse lastensuojelussa jäävät kyllä kaikki tolkun ihmiset ja lapsoset. Omista caseistani noin 8% päätyi asiakkuuteen arvioinnin jälkeen, ja voin vannoa että niillä kaikilla oli kyllä todellinen tarve. Helsingissä ne perheet, joilla on tuen tarpeita, muttei lastensuojelun tarvetta (lapsen kasvu ja kehitys ei vaarannu) pääsevät asiakkuuteen perhesosiaalityöhön, jossa koordinoidaan samoja palveluja (tukiperheet, kotipalvelu, täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki lapsen erityisiin tarpeisiin yms) kuin lasussa, mutta ilman lasuasiakkuutta.

Vaikea siis uskoa tuota asiakkuuksien fabrikointia. Meillä riittää hommaa kyllä niidenkin perheiden parissa, joissa lapsilla ei ole asianmukaista ruokaa ja vaatetta tai turvaa.

Joka tapauksessa, AP:lle:

Sinulla on tosiaan oikeus pyytää oikaisua vääriin tai puutteellisiin tietoihin. Palvelutarpeen arviointiin kuuluu sosiaalityöntekijän analyysi tilanteesta ja perheen voimavaroista ja suojaavista tekijöistä, kuten myös mahdollisista kuormittavista tekijöistä.

Palvelutarpeen arvion ei tietenkään tulisi olla loukkaava. Kyseinen työntekijä ei ilmeisesti oikein hallitse tällaisen sosiaalisen tilanteen analyysin tekoa. Mutta tosiaan, tällainen "diagnosointi" (kuten joku sitä kutsui) kuuluu arvioon. Kyseessä ei kuitenkaan tule olla persoonasi diagnosointi, joka on tietysti mielenterveyspuolen ammattilaisten tehtävä, vaan johtopäätösten vetämistä sosiaalisesta tilanteestanne, jonka osatekijä luonnollisesti voi olla mielenterveys tai kykenemättömyys tehdä tarvittavia asioita, mikäli tilanne niin on.

Analyylissä työntekijä kertoo huomioistaan sen pohjalta, mitä asiakas hänelle on tuottanut.

Joka tapauksessa, moiset epämääräisyydet eivät ole kovin ammattimaisia, ja kannattaa pyytää niitä korjaamaan.

Sossu

Ahaa, oletkin itse sossu, ilmankos noin ponnekkaasti intät siellä  ja kiellät totuuden, vaikka tuossa lopussa vähän pehmennätkin kantaasi. Totuus on kuitenkin se, että kotikäynti voidaan tehdä vaikka heti klo 8.00 aamulla, ja jos silloin on äidillä yöpuku päällä aamiaispöydässä, se kyllä kirjataan sinne papereihin eikä positiivisessa mielessä. Sinä vannot, että kaikissa tapauksissa (8%), joissa asiakkuus on aloitettu, on todellinen tarve. Et sinä yksittäisenä sossuna voi sellaista mennä vannomaan. Vaikka olisitkin sossu, et sinä voi millään tietää kaikkien tapausten yksityiskohtia, ja Helsingissäkin on omat alueensa, joiden kaikista tapauksista sinä et voi mitenkään kaikkea tietää. Vai käytätkö päiväsi lukemalla ja mässäilemällä niitä koko Helsingin tapausten kirjauksia sieltä?

Mitä ihmettä?! Olen täysin eri henkilö kuin aiemmat kommentoijat, kirjoitin ketjuun ensimmäisen kerran. Taidat olla nyt vähän kiihtynyt jostain ja sekaisin. Kirjoitin tosiaan OMISTA CASEISTANI PÄÄTYI ASIAKKUUTEEN N. 8%. En koko Hki:n lastensuojelun. Vaikka kyllä toki sekin data löytyy päälliköiltä. Kyllä minä nyt omista caseistani voin pistää ihan pääni pantiksi siitä, oliko aihetta asiakkuuteen vai ei.

Kuulostat nyt suoraan sanottuna siltä, että olet jo päättänyt/luulet tietäväsi kuinka kamalia kaikki lasussa ovat, enkä voi sanoa mitään,mikä mieltäsi muuttaisi, sillä et joko a) usko sitä, tai b) vääntelet sanomaani, kuten teit yllä.

Lisäksi: sosiaaliviranomainen ei voi mennä kutsumatta käynnille jollei saa tietoa, että on painava syy epäillä akuuttia väkivaltaa, päihteitä tai muuta. Kukan ei aamulla kasilta kutsumatta sisään tule ilman että siitä on joku sossuille tai poliisille ilmoittanut em. epäilyinä. Enkä ole koskaan nähnyt kenenkään kollegan sopineen kotikäyntejä klo 8. Itse aloitan työtkin vasta kahdeksan jälkeen. Varmaan yhden käden sormilla voin laskea yhdeksältäkään alkaneet omat kotikäyntini. Yleensä ihmiset haluavat rauhassa olla aamun ja ehkä viedä lapsetkin hoitoon jos on päivähoitopaikka, joten klo 10 on yleensä asiakkaille mukavampi aloitusaika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvä se, että nuo sanavalinnat ovat asiattomia. Ja nuo pitäisi olla vähintään perusteltuja eikä vain heitellä tuollaisia. Ihmettelen tätä palstaa, että mammat alkavat heti kivittää ap:ta. Pakko olla huono äiti, kun sossu niin sanoo. Sossuhan ei mitenkään voi olla väärässä tai asiaton.

Meidän naapuri on sosiaalityöntekijä ja parhaillaan sairauslomalla burnoutin ja masennuksen takia. Burnoutin ja masennuksen syy on se, että hänet on määrätty tekemään ap:n kuvaaman laisia lausuntoja perheistä ja leimaamaan tiettyjä perheitä ongelmaperheiksi. Mikäli hän on puuttunut asiaan ja sanonut, ettei ihmisistä saisi kirjata asiattomuuksia, hän on saanut satikutia pomoltaan. Hän on ollut alalla pian 30 vuotta ja kuulemma ennen pyrittiin kuntouttamaan ihmisiä ja siten vähentämään asiakkaita. Nykyään ihmisiä leimataan ja siten lisätään asiakkaita. Se, miten sosiaalityön tuloksellisuus määritellään, on siis heittänyt häränpyllyä.

Hän sanoi, että maallikon on mahdotonta tajuta tätä, koska maallikko ajattelee, että kun Suomessa on julkiset sosiaalipalvelut, asiakkaiden suuri määrä kuormittaa julkista sektoria ja siksi sossun väliintulot säästetään vain erityisen pahoihin tapauksiin. Kuitenkin asia on niin päin, että väliintuloja tietoisesti lisätään, jotta voitaisiin raportoida, miten työteliäs kukin sossuyksikkö on.

Hän sanoi myös, että juuri tämän nykyisen meiningin takia resursseja ei enää riitä niitä, jotka oikeasti tarvitsevat apua. Hän itse on joutunut raportoimaan mm. sellaisesta, että jossain perheessä oli äidillä yöpaita päällä kotona vielä aamupalapöydässä. Tällaisen puppuraportoinnin takia ei sitten aika riitä mennä niihin oikeisiin ongelmaperheisiin.

Ap:n tapausta en tietenkään tunne, mutta tässä näkökulmaa tähän keskusteluun, ovatko sosiaalityöntekijät aina vilpittömiä vai väritetäänkö kirjauksia.

Tätä on kyllä vaikea uskoa, ellei kyseessä mahdolisesti ole joku ihan pikkukunta jonka sosiaalijohtaja despoottisesti on määritellyt "hyvän elämän raamit", joiden sisässä perheiden tulisi elää välttääkseen asiakkuuden lasussa. Ainakaan Helsingissä ei ole aikaa kenenkään aamiaispöytiä kytätä, tai paljon muutakaan, kuten surullisenkuuluisa Viljan tapaus osoitti.

Resurssipula työntekijöistä on hurja, ja 3kk arvion jälkeen ilman asiakkuutta itse lastensuojelussa jäävät kyllä kaikki tolkun ihmiset ja lapsoset. Omista caseistani noin 8% päätyi asiakkuuteen arvioinnin jälkeen, ja voin vannoa että niillä kaikilla oli kyllä todellinen tarve. Helsingissä ne perheet, joilla on tuen tarpeita, muttei lastensuojelun tarvetta (lapsen kasvu ja kehitys ei vaarannu) pääsevät asiakkuuteen perhesosiaalityöhön, jossa koordinoidaan samoja palveluja (tukiperheet, kotipalvelu, täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki lapsen erityisiin tarpeisiin yms) kuin lasussa, mutta ilman lasuasiakkuutta.

Vaikea siis uskoa tuota asiakkuuksien fabrikointia. Meillä riittää hommaa kyllä niidenkin perheiden parissa, joissa lapsilla ei ole asianmukaista ruokaa ja vaatetta tai turvaa.

Joka tapauksessa, AP:lle:

Sinulla on tosiaan oikeus pyytää oikaisua vääriin tai puutteellisiin tietoihin. Palvelutarpeen arviointiin kuuluu sosiaalityöntekijän analyysi tilanteesta ja perheen voimavaroista ja suojaavista tekijöistä, kuten myös mahdollisista kuormittavista tekijöistä.

Palvelutarpeen arvion ei tietenkään tulisi olla loukkaava. Kyseinen työntekijä ei ilmeisesti oikein hallitse tällaisen sosiaalisen tilanteen analyysin tekoa. Mutta tosiaan, tällainen "diagnosointi" (kuten joku sitä kutsui) kuuluu arvioon. Kyseessä ei kuitenkaan tule olla persoonasi diagnosointi, joka on tietysti mielenterveyspuolen ammattilaisten tehtävä, vaan johtopäätösten vetämistä sosiaalisesta tilanteestanne, jonka osatekijä luonnollisesti voi olla mielenterveys tai kykenemättömyys tehdä tarvittavia asioita, mikäli tilanne niin on.

Analyylissä työntekijä kertoo huomioistaan sen pohjalta, mitä asiakas hänelle on tuottanut.

Joka tapauksessa, moiset epämääräisyydet eivät ole kovin ammattimaisia, ja kannattaa pyytää niitä korjaamaan.

Sossu

Ahaa, oletkin itse sossu, ilmankos noin ponnekkaasti intät siellä  ja kiellät totuuden, vaikka tuossa lopussa vähän pehmennätkin kantaasi. Totuus on kuitenkin se, että kotikäynti voidaan tehdä vaikka heti klo 8.00 aamulla, ja jos silloin on äidillä yöpuku päällä aamiaispöydässä, se kyllä kirjataan sinne papereihin eikä positiivisessa mielessä. Sinä vannot, että kaikissa tapauksissa (8%), joissa asiakkuus on aloitettu, on todellinen tarve. Et sinä yksittäisenä sossuna voi sellaista mennä vannomaan. Vaikka olisitkin sossu, et sinä voi millään tietää kaikkien tapausten yksityiskohtia, ja Helsingissäkin on omat alueensa, joiden kaikista tapauksista sinä et voi mitenkään kaikkea tietää. Vai käytätkö päiväsi lukemalla ja mässäilemällä niitä koko Helsingin tapausten kirjauksia sieltä?

Mitä ihmettä?! Olen täysin eri henkilö kuin aiemmat kommentoijat, kirjoitin ketjuun ensimmäisen kerran. Taidat olla nyt vähän kiihtynyt jostain ja sekaisin. Kirjoitin tosiaan OMISTA CASEISTANI PÄÄTYI ASIAKKUUTEEN N. 8%. En koko Hki:n lastensuojelun. Vaikka kyllä toki sekin data löytyy päälliköiltä. Kyllä minä nyt omista caseistani voin pistää ihan pääni pantiksi siitä, oliko aihetta asiakkuuteen vai ei.

Kuulostat nyt suoraan sanottuna siltä, että olet jo päättänyt/luulet tietäväsi kuinka kamalia kaikki lasussa ovat, enkä voi sanoa mitään,mikä mieltäsi muuttaisi, sillä et joko a) usko sitä, tai b) vääntelet sanomaani, kuten teit yllä.

Lisäksi: sosiaaliviranomainen ei voi mennä kutsumatta käynnille jollei saa tietoa, että on painava syy epäillä akuuttia väkivaltaa, päihteitä tai muuta. Kukan ei aamulla kasilta kutsumatta sisään tule ilman että siitä on joku sossuille tai poliisille ilmoittanut em. epäilyinä. Enkä ole koskaan nähnyt kenenkään kollegan sopineen kotikäyntejä klo 8. Itse aloitan työtkin vasta kahdeksan jälkeen. Varmaan yhden käden sormilla voin laskea yhdeksältäkään alkaneet omat kotikäyntini. Yleensä ihmiset haluavat rauhassa olla aamun ja ehkä viedä lapsetkin hoitoon jos on päivähoitopaikka, joten klo 10 on yleensä asiakkaille mukavampi aloitusaika.

Rauhoitu, sossu. Kiivastut aivan liian helposti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tuttavan kohdalla kävi niin että sairaala kirjoitti kotiutuspaperit vaikka kunto oli heikko. Tämän kaveri sitten sekaantui asiaan ja ilmoitti et eihän tuo pärjää kotona lasten kanssa. Tuttava ei tiennyt tästä keskustelusta mitään ennen kuin sairaalassa ilmoitettiin et on pakko tehdä lasu. Ja kiireellinen. Eli jo sinne sairaalaan tuli päivystävä sossu paikalle ja asiat kirjattiin siten että tämä tuttava halusi väkisin kotiin vastusteluista huolimatta. Eikä kykene hoitamaan lapsiaan. Asiat kyllä korjaantuivat myöhemmin.

Tässäkin ihan sama millä sanoilla asia muotoiltaisiin. Jos tilanne oli se ettei kyseinen henkilö pystynyt lapsista huolehtimaan, tilanne oli sitten se! Itse asia ei siis muutu miksikään vaikka sen millä sanoilla ilmaisisi.

Nyt et ymmärrä, vaan pelkästään intät. Jos sosiaalityöntekijä leimaa äidin persoonaa, se apu ja tuki mitä fyysisesti sairas tarvitsisi, kohdentuu aivan väärin. Kun riittäisi kotipalveluapu, aletaankin esimerkiksi tunkea kotikäynneille pelkästään syynäämään, kyttäämään ja sohvalla sossun omaa takapuolta lepuuttamaan auttamatta ihan oikeasti mitenkään.

Sitten kirjoitetaan papereihin, että oli sotkuista, ei se pärjää, ja lapset pitää huostata. Ja pistetään huostausprosessi etenemään, mikä aiheuttaa valtavan stressin äidille ja lapsille. Tai sitten aletaan keksiä kummallisia psyykkisiä tai neurologisia ongelmia äidille (avainsanoina vaikkapa juurikin muistamaton, päämäärätön, saamaton). Fyysisesti toipuva äiti, joka ei oikeasti tarvitse kuin pientä kotiapua tai lastenhoitoapua, pakotetaan "tukitoimena" vielä juoksemaan psykiatrilla tai neurologisissa testeissä, jotka voivat viedä kuukausia ja aiheuttaa hänelle ja perheelle pelkkää lisästressiä.

Sitten palaveroidaan "moniammatillisessa tukiryhmässä", jossa mukana lääkärit, sossut ja äiti, ja kaikki tämä vie valtavasti aikaa ja resursseja, ja nimenomaan kaikki äidin aika ja energia on pois omasta fyysisestä toipumisesta ja ennenkaikkea niiltä lapsilta. Sosiaalityöntekijä tienaa tällä palkkansa ja vaatii korotuksia, kun on muka niin paljon töitä. Äiti ei saa mitään korvausta tästä, vaan pelkkää stressiä. Lapset viimekädessä kärsivät. Heidän koko lapsuuttaan saattaa leimata tämä jopa vuosiakin kestävä hullunmylly.

Tämä on totta. Ja kun asiaa miettii, tämä on tämän aikakauden kirous ja sadistista toimintaa lain nimissä. Mihinkään ihmiskunta ei näytä pääsevän pahuudestaan, se vain muuttaa muotoaan aikakausien mukaan. Minua järkyttää syvästi, mutta pieni ihminen ei paljon yksin pysty vaikuttamaan, tarvitaan isompaa heräämistä ja halua saada oikeutta. Minusta tämä on ihmisoikeuskysymys.

Nimenomaan ihmisoikeuskysymys, johon toivoisin ihmisten laajemminkin havahtuvan. Joku tuolla aiemmin kirjoitti (sossu itse?), ettei sossulla ole intressiä vääristellä kirjauksia ja kasvattaa asiakasmääriä jne. Mutta kun nimenomaan on intressejä. Sossu varmistaa asiakasmääriä kasvattamalla omien töidensä riittämisen myös jatkossa ja samalla sen, että lasukoneisto kasvaa ja laajenee, kun sossuja palkataan lisää hokemalla jatkuvasti valtaisaa resurssipulaa. Kun lasukoneisto kasvaa, myös sen valta Suomessa lisääntyy. Koneiston valta lisää sitä kohtaan tunnettua arvostusta tai tässä tapauksessa pikemminkin pelkoa. Ja mitä syvemmällä tämän koneiston valtalonkerot yhteiskunnassamme ulottuvat, sitä enemmän siihen taas pumpataan rahaa. Lasua ei ole turhaan verrattu Suomessa Stasiin. 

No ny on psykoosit tulilla..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tuttavan kohdalla kävi niin että sairaala kirjoitti kotiutuspaperit vaikka kunto oli heikko. Tämän kaveri sitten sekaantui asiaan ja ilmoitti et eihän tuo pärjää kotona lasten kanssa. Tuttava ei tiennyt tästä keskustelusta mitään ennen kuin sairaalassa ilmoitettiin et on pakko tehdä lasu. Ja kiireellinen. Eli jo sinne sairaalaan tuli päivystävä sossu paikalle ja asiat kirjattiin siten että tämä tuttava halusi väkisin kotiin vastusteluista huolimatta. Eikä kykene hoitamaan lapsiaan. Asiat kyllä korjaantuivat myöhemmin.

Tässäkin ihan sama millä sanoilla asia muotoiltaisiin. Jos tilanne oli se ettei kyseinen henkilö pystynyt lapsista huolehtimaan, tilanne oli sitten se! Itse asia ei siis muutu miksikään vaikka sen millä sanoilla ilmaisisi.

Nyt et ymmärrä, vaan pelkästään intät. Jos sosiaalityöntekijä leimaa äidin persoonaa, se apu ja tuki mitä fyysisesti sairas tarvitsisi, kohdentuu aivan väärin. Kun riittäisi kotipalveluapu, aletaankin esimerkiksi tunkea kotikäynneille pelkästään syynäämään, kyttäämään ja sohvalla sossun omaa takapuolta lepuuttamaan auttamatta ihan oikeasti mitenkään.

Sitten kirjoitetaan papereihin, että oli sotkuista, ei se pärjää, ja lapset pitää huostata. Ja pistetään huostausprosessi etenemään, mikä aiheuttaa valtavan stressin äidille ja lapsille. Tai sitten aletaan keksiä kummallisia psyykkisiä tai neurologisia ongelmia äidille (avainsanoina vaikkapa juurikin muistamaton, päämäärätön, saamaton). Fyysisesti toipuva äiti, joka ei oikeasti tarvitse kuin pientä kotiapua tai lastenhoitoapua, pakotetaan "tukitoimena" vielä juoksemaan psykiatrilla tai neurologisissa testeissä, jotka voivat viedä kuukausia ja aiheuttaa hänelle ja perheelle pelkkää lisästressiä.

Sitten palaveroidaan "moniammatillisessa tukiryhmässä", jossa mukana lääkärit, sossut ja äiti, ja kaikki tämä vie valtavasti aikaa ja resursseja, ja nimenomaan kaikki äidin aika ja energia on pois omasta fyysisestä toipumisesta ja ennenkaikkea niiltä lapsilta. Sosiaalityöntekijä tienaa tällä palkkansa ja vaatii korotuksia, kun on muka niin paljon töitä. Äiti ei saa mitään korvausta tästä, vaan pelkkää stressiä. Lapset viimekädessä kärsivät. Heidän koko lapsuuttaan saattaa leimata tämä jopa vuosiakin kestävä hullunmylly.

Tämä on totta. Ja kun asiaa miettii, tämä on tämän aikakauden kirous ja sadistista toimintaa lain nimissä. Mihinkään ihmiskunta ei näytä pääsevän pahuudestaan, se vain muuttaa muotoaan aikakausien mukaan. Minua järkyttää syvästi, mutta pieni ihminen ei paljon yksin pysty vaikuttamaan, tarvitaan isompaa heräämistä ja halua saada oikeutta. Minusta tämä on ihmisoikeuskysymys.

Nimenomaan ihmisoikeuskysymys, johon toivoisin ihmisten laajemminkin havahtuvan. Joku tuolla aiemmin kirjoitti (sossu itse?), ettei sossulla ole intressiä vääristellä kirjauksia ja kasvattaa asiakasmääriä jne. Mutta kun nimenomaan on intressejä. Sossu varmistaa asiakasmääriä kasvattamalla omien töidensä riittämisen myös jatkossa ja samalla sen, että lasukoneisto kasvaa ja laajenee, kun sossuja palkataan lisää hokemalla jatkuvasti valtaisaa resurssipulaa. Kun lasukoneisto kasvaa, myös sen valta Suomessa lisääntyy. Koneiston valta lisää sitä kohtaan tunnettua arvostusta tai tässä tapauksessa pikemminkin pelkoa. Ja mitä syvemmällä tämän koneiston valtalonkerot yhteiskunnassamme ulottuvat, sitä enemmän siihen taas pumpataan rahaa. Lasua ei ole turhaan verrattu Suomessa Stasiin. 

Nyt on harhaista settiä 😳

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tuttavan kohdalla kävi niin että sairaala kirjoitti kotiutuspaperit vaikka kunto oli heikko. Tämän kaveri sitten sekaantui asiaan ja ilmoitti et eihän tuo pärjää kotona lasten kanssa. Tuttava ei tiennyt tästä keskustelusta mitään ennen kuin sairaalassa ilmoitettiin et on pakko tehdä lasu. Ja kiireellinen. Eli jo sinne sairaalaan tuli päivystävä sossu paikalle ja asiat kirjattiin siten että tämä tuttava halusi väkisin kotiin vastusteluista huolimatta. Eikä kykene hoitamaan lapsiaan. Asiat kyllä korjaantuivat myöhemmin.

Tässäkin ihan sama millä sanoilla asia muotoiltaisiin. Jos tilanne oli se ettei kyseinen henkilö pystynyt lapsista huolehtimaan, tilanne oli sitten se! Itse asia ei siis muutu miksikään vaikka sen millä sanoilla ilmaisisi.

Nyt et ymmärrä, vaan pelkästään intät. Jos sosiaalityöntekijä leimaa äidin persoonaa, se apu ja tuki mitä fyysisesti sairas tarvitsisi, kohdentuu aivan väärin. Kun riittäisi kotipalveluapu, aletaankin esimerkiksi tunkea kotikäynneille pelkästään syynäämään, kyttäämään ja sohvalla sossun omaa takapuolta lepuuttamaan auttamatta ihan oikeasti mitenkään.

Sitten kirjoitetaan papereihin, että oli sotkuista, ei se pärjää, ja lapset pitää huostata. Ja pistetään huostausprosessi etenemään, mikä aiheuttaa valtavan stressin äidille ja lapsille. Tai sitten aletaan keksiä kummallisia psyykkisiä tai neurologisia ongelmia äidille (avainsanoina vaikkapa juurikin muistamaton, päämäärätön, saamaton). Fyysisesti toipuva äiti, joka ei oikeasti tarvitse kuin pientä kotiapua tai lastenhoitoapua, pakotetaan "tukitoimena" vielä juoksemaan psykiatrilla tai neurologisissa testeissä, jotka voivat viedä kuukausia ja aiheuttaa hänelle ja perheelle pelkkää lisästressiä.

Sitten palaveroidaan "moniammatillisessa tukiryhmässä", jossa mukana lääkärit, sossut ja äiti, ja kaikki tämä vie valtavasti aikaa ja resursseja, ja nimenomaan kaikki äidin aika ja energia on pois omasta fyysisestä toipumisesta ja ennenkaikkea niiltä lapsilta. Sosiaalityöntekijä tienaa tällä palkkansa ja vaatii korotuksia, kun on muka niin paljon töitä. Äiti ei saa mitään korvausta tästä, vaan pelkkää stressiä. Lapset viimekädessä kärsivät. Heidän koko lapsuuttaan saattaa leimata tämä jopa vuosiakin kestävä hullunmylly.

Tämä on totta. Ja kun asiaa miettii, tämä on tämän aikakauden kirous ja sadistista toimintaa lain nimissä. Mihinkään ihmiskunta ei näytä pääsevän pahuudestaan, se vain muuttaa muotoaan aikakausien mukaan. Minua järkyttää syvästi, mutta pieni ihminen ei paljon yksin pysty vaikuttamaan, tarvitaan isompaa heräämistä ja halua saada oikeutta. Minusta tämä on ihmisoikeuskysymys.

Nimenomaan ihmisoikeuskysymys, johon toivoisin ihmisten laajemminkin havahtuvan. Joku tuolla aiemmin kirjoitti (sossu itse?), ettei sossulla ole intressiä vääristellä kirjauksia ja kasvattaa asiakasmääriä jne. Mutta kun nimenomaan on intressejä. Sossu varmistaa asiakasmääriä kasvattamalla omien töidensä riittämisen myös jatkossa ja samalla sen, että lasukoneisto kasvaa ja laajenee, kun sossuja palkataan lisää hokemalla jatkuvasti valtaisaa resurssipulaa. Kun lasukoneisto kasvaa, myös sen valta Suomessa lisääntyy. Koneiston valta lisää sitä kohtaan tunnettua arvostusta tai tässä tapauksessa pikemminkin pelkoa. Ja mitä syvemmällä tämän koneiston valtalonkerot yhteiskunnassamme ulottuvat, sitä enemmän siihen taas pumpataan rahaa. Lasua ei ole turhaan verrattu Suomessa Stasiin. 

No ny on psykoosit tulilla..

Oletko oikeasti asiakastyössä oleva sossu ja kiivastut ja leimaat noin helposti? Ei tuollainen sovi asiakastyöhön.

Totuus on se, että monet Suomessa pelkäävät sossua ja syy ei ole se, että omassa vanhemmuudessa olisi vikaa. Sekin on totta, että toitotetaan jatkuvaa resurssipulaa. Todelliset tapaukset jätetään hoitamatta, kun keskitytään luomaan ongelmia sinne missä niitä ei alunperin ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän ap että on ollut hankalaa ja olet yksin yrittänyt kantaa vastuuta. Veikkaan myös talousvaikeuksia kohdallasi. Oletko ulosotossa? Jaksamista joka tapauksessa, äläkä uhriudu noin kovin vaikka ollut vaikeuksia.

On jonkinlaista talousvaikeutta tottakai, koska kulut ovat olleet tosi suuret monta vuotta, mutta ei pahinta mahdollista velkaantumista. Juuri se lannistaa, että kenenkään mielestä sillä ei ole mitään väliä, että monta kertaa olen tehnyt jotain myös oikein ja pelastanut tilanteet pahemmalta tuholta. Olisin kai voinut laittaa hanskat tiskiin jo pari vuotta sitten ja alkaa vaikka ryyppäämään? Olisko se kauheaa jonkun viranomaisenkin joskus sanoa, että oletpa ollut sinnikäs tosi pitkään? Silloinkin jos hakee apua, niin haukutaan. Avun tarvitseminen on väärin. Mutta myös avun hakemattomuus on väärin.

En oikein tiedä mitä se tarkoittaa, että ei saisi koskaan katkeroitua ja uhriutua. Vaihtoehto sille on siis mikä? Olen luullut että se on eteenpäin puskeminen kaikesta huolimatta, mutta ei siitäkään ole seurannut muuta kuin pettymystä ,niin alkaa väkisin usko loppua. Ap

Ei olla lastensuojelun asiakkaita, vaan pyysin itse perhetyötä avuksi. Olen saanut perhetyöstä niin paljon, etenkin kannustusta ja positiivista palautetta. Toivottavasti pääsette pian sen piiriin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvä se, että nuo sanavalinnat ovat asiattomia. Ja nuo pitäisi olla vähintään perusteltuja eikä vain heitellä tuollaisia. Ihmettelen tätä palstaa, että mammat alkavat heti kivittää ap:ta. Pakko olla huono äiti, kun sossu niin sanoo. Sossuhan ei mitenkään voi olla väärässä tai asiaton.

Ei siitä ole kysymys, mutta ap ei yhtään avaa mistä on kyse. Kertoo vain että hänellä on (ilmeisesti toimintakykyä rajoittavia?) sairauksia. Mutta ei mitään siitä mikä on lasten tilanne ja miksi lastensuojeluilmoitus on tehty. Siksi täällä arvuutellaan kaikenlaista ja yritetään tehdä tulkintoja rivien välistä kun ei tiedetä mistä on kyse, ja mihin ap tähtää aloituksellaan.

Onhan ap avannut, että syy on fyysiset sairaudet. Ilmoitus voidaan tehdä esim. sairaalasta käsin. Mutta sossu on arviossa ohittanut lyhyellä maininnalla nuo fyysiset jutut ja keskittynyt asiattomiin, huonoksi äidiksi leimaaviin heittoihin ap:n persoonasta, ilmeisen tarkoitushakuisesti.

Miksi ihmeessä tivaat mihin ap tähtää aloituksella? Sosiaalityöntekijän toimintahan ei selvästi ole asiallista.

No jos sairaalasta käsin on ilmoitus tehty siellä on mitä ilmeisimmin noussut huoli siitä miten ap pystyy fyysisen ja / tai psyykkisen vointinsa puolesta huolehtimaan lapsistaan. Ei ole mikään automaatio että jos on jokin sairaus tehdään lastensuojeluilmoitus. Jokin huoli siis on.

Kyllä minun nähdäkseni, jos on vakava sairaus, voidaan ilmoitus tehdä ihan rutiinillakin, riippuen sairaalan käytännöistä. Ei tietenkään, jos on flunssa ja menet lääkärille siitä. 

Oli miten oli, kyse tässä oli tuon sosiaalityöntekijän asiattomasta toiminnasta, että lopeta jo se "huolesi" nostatus. Mietipä pikemminkin sitä, mikä mahtaa olla oma motiivisi leimata ap:ta sosiaalityöntekijän sanoin huonoksi äidiksi?

Missä sairaalassa muka tehdään? No ei varmasti missään! Perus oletus on että perhe pystyy huolehtimaan lasten hyvinvoinnista omin keinoin. Jotta ilmoitus tehdään pitää olla epäily ettei näin ole.

Tosi ikävä tilanne ap. En lukenut koko keskustelua, joten en tiedä tuleeko toistoa, mutta mulla on ollut vähän samankaltainen tilanne. Olin nuorempana yh, kun ensimmäinen lapsi oli taapero. Jouduin leikkaukseen laajan kohtutulehduksen ja endometrioosin vuoksi yllättäen ja oli nostokielto toipuessa. Olin tosi säikähtänyt ja huolissani tilnteesta ja varmaan vähän sekavanakin itkin sairaalassa, josta tehtiin lasu. Lasta hoiti pääsääntöisesti äitini kun olin sairaalassa. Lastensuojelusta tuli työntekijät ja teki tuon arvion, mutta siinä ei kaikki esim. terveystiedot ollut oikein. Soitin perään ja sain kyllä muutaman päivän päästä uuden version.

Sain myös kotipalvelua päiväsaikaan, mutta illalla äiti joutui aika paljon auttamaan ja olemaan yötä. Sellaista palvelua ei käsittääkseni yhteiskunnalla ole, että apua saisi kokoajan kotiin pidemmän aikaa, mitä ne työntekijätkin vähän harmitteli. Tarvittaessa lapsi siis menee muualle hoitoon toipumisajaksi. Meillä kyllä juttu päättyi hyvin ja saatiin apua, mutta mitään lastensuojelun asiakkuutta ei jäänyt. Toivoteltiin hyvät jatkot kun palvelu päättyi.

Kannattaa rohkeasti siis kertoa jos joku on väärin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvä se, että nuo sanavalinnat ovat asiattomia. Ja nuo pitäisi olla vähintään perusteltuja eikä vain heitellä tuollaisia. Ihmettelen tätä palstaa, että mammat alkavat heti kivittää ap:ta. Pakko olla huono äiti, kun sossu niin sanoo. Sossuhan ei mitenkään voi olla väärässä tai asiaton.

Meidän naapuri on sosiaalityöntekijä ja parhaillaan sairauslomalla burnoutin ja masennuksen takia. Burnoutin ja masennuksen syy on se, että hänet on määrätty tekemään ap:n kuvaaman laisia lausuntoja perheistä ja leimaamaan tiettyjä perheitä ongelmaperheiksi. Mikäli hän on puuttunut asiaan ja sanonut, ettei ihmisistä saisi kirjata asiattomuuksia, hän on saanut satikutia pomoltaan. Hän on ollut alalla pian 30 vuotta ja kuulemma ennen pyrittiin kuntouttamaan ihmisiä ja siten vähentämään asiakkaita. Nykyään ihmisiä leimataan ja siten lisätään asiakkaita. Se, miten sosiaalityön tuloksellisuus määritellään, on siis heittänyt häränpyllyä.

Hän sanoi, että maallikon on mahdotonta tajuta tätä, koska maallikko ajattelee, että kun Suomessa on julkiset sosiaalipalvelut, asiakkaiden suuri määrä kuormittaa julkista sektoria ja siksi sossun väliintulot säästetään vain erityisen pahoihin tapauksiin. Kuitenkin asia on niin päin, että väliintuloja tietoisesti lisätään, jotta voitaisiin raportoida, miten työteliäs kukin sossuyksikkö on.

Hän sanoi myös, että juuri tämän nykyisen meiningin takia resursseja ei enää riitä niitä, jotka oikeasti tarvitsevat apua. Hän itse on joutunut raportoimaan mm. sellaisesta, että jossain perheessä oli äidillä yöpaita päällä kotona vielä aamupalapöydässä. Tällaisen puppuraportoinnin takia ei sitten aika riitä mennä niihin oikeisiin ongelmaperheisiin.

Ap:n tapausta en tietenkään tunne, mutta tässä näkökulmaa tähän keskusteluun, ovatko sosiaalityöntekijät aina vilpittömiä vai väritetäänkö kirjauksia.

Tätä on kyllä vaikea uskoa, ellei kyseessä mahdolisesti ole joku ihan pikkukunta jonka sosiaalijohtaja despoottisesti on määritellyt "hyvän elämän raamit", joiden sisässä perheiden tulisi elää välttääkseen asiakkuuden lasussa. Ainakaan Helsingissä ei ole aikaa kenenkään aamiaispöytiä kytätä, tai paljon muutakaan, kuten surullisenkuuluisa Viljan tapaus osoitti.

Resurssipula työntekijöistä on hurja, ja 3kk arvion jälkeen ilman asiakkuutta itse lastensuojelussa jäävät kyllä kaikki tolkun ihmiset ja lapsoset. Omista caseistani noin 8% päätyi asiakkuuteen arvioinnin jälkeen, ja voin vannoa että niillä kaikilla oli kyllä todellinen tarve. Helsingissä ne perheet, joilla on tuen tarpeita, muttei lastensuojelun tarvetta (lapsen kasvu ja kehitys ei vaarannu) pääsevät asiakkuuteen perhesosiaalityöhön, jossa koordinoidaan samoja palveluja (tukiperheet, kotipalvelu, täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki lapsen erityisiin tarpeisiin yms) kuin lasussa, mutta ilman lasuasiakkuutta.

Vaikea siis uskoa tuota asiakkuuksien fabrikointia. Meillä riittää hommaa kyllä niidenkin perheiden parissa, joissa lapsilla ei ole asianmukaista ruokaa ja vaatetta tai turvaa.

Joka tapauksessa, AP:lle:

Sinulla on tosiaan oikeus pyytää oikaisua vääriin tai puutteellisiin tietoihin. Palvelutarpeen arviointiin kuuluu sosiaalityöntekijän analyysi tilanteesta ja perheen voimavaroista ja suojaavista tekijöistä, kuten myös mahdollisista kuormittavista tekijöistä.

Palvelutarpeen arvion ei tietenkään tulisi olla loukkaava. Kyseinen työntekijä ei ilmeisesti oikein hallitse tällaisen sosiaalisen tilanteen analyysin tekoa. Mutta tosiaan, tällainen "diagnosointi" (kuten joku sitä kutsui) kuuluu arvioon. Kyseessä ei kuitenkaan tule olla persoonasi diagnosointi, joka on tietysti mielenterveyspuolen ammattilaisten tehtävä, vaan johtopäätösten vetämistä sosiaalisesta tilanteestanne, jonka osatekijä luonnollisesti voi olla mielenterveys tai kykenemättömyys tehdä tarvittavia asioita, mikäli tilanne niin on.

Analyylissä työntekijä kertoo huomioistaan sen pohjalta, mitä asiakas hänelle on tuottanut.

Joka tapauksessa, moiset epämääräisyydet eivät ole kovin ammattimaisia, ja kannattaa pyytää niitä korjaamaan.

Sossu

Ahaa, oletkin itse sossu, ilmankos noin ponnekkaasti intät siellä  ja kiellät totuuden, vaikka tuossa lopussa vähän pehmennätkin kantaasi. Totuus on kuitenkin se, että kotikäynti voidaan tehdä vaikka heti klo 8.00 aamulla, ja jos silloin on äidillä yöpuku päällä aamiaispöydässä, se kyllä kirjataan sinne papereihin eikä positiivisessa mielessä. Sinä vannot, että kaikissa tapauksissa (8%), joissa asiakkuus on aloitettu, on todellinen tarve. Et sinä yksittäisenä sossuna voi sellaista mennä vannomaan. Vaikka olisitkin sossu, et sinä voi millään tietää kaikkien tapausten yksityiskohtia, ja Helsingissäkin on omat alueensa, joiden kaikista tapauksista sinä et voi mitenkään kaikkea tietää. Vai käytätkö päiväsi lukemalla ja mässäilemällä niitä koko Helsingin tapausten kirjauksia sieltä?

Mitä ihmettä?! Olen täysin eri henkilö kuin aiemmat kommentoijat, kirjoitin ketjuun ensimmäisen kerran. Taidat olla nyt vähän kiihtynyt jostain ja sekaisin. Kirjoitin tosiaan OMISTA CASEISTANI PÄÄTYI ASIAKKUUTEEN N. 8%. En koko Hki:n lastensuojelun. Vaikka kyllä toki sekin data löytyy päälliköiltä. Kyllä minä nyt omista caseistani voin pistää ihan pääni pantiksi siitä, oliko aihetta asiakkuuteen vai ei.

Kuulostat nyt suoraan sanottuna siltä, että olet jo päättänyt/luulet tietäväsi kuinka kamalia kaikki lasussa ovat, enkä voi sanoa mitään,mikä mieltäsi muuttaisi, sillä et joko a) usko sitä, tai b) vääntelet sanomaani, kuten teit yllä.

Lisäksi: sosiaaliviranomainen ei voi mennä kutsumatta käynnille jollei saa tietoa, että on painava syy epäillä akuuttia väkivaltaa, päihteitä tai muuta. Kukan ei aamulla kasilta kutsumatta sisään tule ilman että siitä on joku sossuille tai poliisille ilmoittanut em. epäilyinä. Enkä ole koskaan nähnyt kenenkään kollegan sopineen kotikäyntejä klo 8. Itse aloitan työtkin vasta kahdeksan jälkeen. Varmaan yhden käden sormilla voin laskea yhdeksältäkään alkaneet omat kotikäyntini. Yleensä ihmiset haluavat rauhassa olla aamun ja ehkä viedä lapsetkin hoitoon jos on päivähoitopaikka, joten klo 10 on yleensä asiakkaille mukavampi aloitusaika.

Täytyy myöntää, että tuo meni itseltänikin ohi, että tosiaankin puhuit vain omista tapauksistasi. Hienoa, kun teillä on noinkin hyvin järjestetty asiat! Kaikillahan asiat eivät mene niin onnistuneesti lastensuojelunkaan kanssa. Oleellistahan olisi, että kun niitä virheitä tehdään, niin ne myönnettäisiin/tunnistettaisiin ja sen jälkeen korjattaisiin asiat. Näin ehkä lisävahingot saataisiin estettyä. Näinkin toki onneksi tapahtuu, mutta ei taida aina.

Paljon tullut ap:lle vinkkejäkin, miten saisi asioita mahdollisesti korjattua. Kun asiat etenee, tulisiko ap päivittämään tilannetta vielä myöhemminkin? Toivon kovasti voimia esim. oikaisupyyntöjen tekemiseen! Itsellä valitettavasti ei ole mitään lisättävää niihin vinkkeihin, mitä on jo annettu.

Vierailija kirjoitti:

Sairastan, mutta olen oppinut pitämään kulissit yllä, koska en halua elämääni enää mitään_uutta_ongelmaa. Olen sen verran itsestäni ja elämästä ja tästä koneistosta myös tietoinen eikä lasut eikä kukaan muukaan komenna miten meidän pitää täällä elää niin kauan kun me noudatetaan maan lakeja.

Täällä oli aloitus että hammaslääkärin kutsussa esiintyy lasulla uhkailua. Huomasinkin myös että (meidän) koulun käytäntö on se että lasua pukkaa jos poissaoloja on tietty määrä, siitä tiedotettiin kaikille. Mikä pisti erityisestl silmään niin poissaoloja saa olla lukuvuoden (eikö sen pitänyt olla lukukauden?) aikana max 15pv. Jos koko vuosi lasketaan, saattaa se meillä tullakin vielä täyteen kun oli muutama kovempi flunssa syksyllä ja talvella. Ei voi kuin ihmetellä mistä lasu repii resurssit tähän kaikkeen!

Tuo lasupelote jos on yli 15pv pois on muuten niille ”paremmille perheille” jotka venyttää kaikki lomat pariviikkoisiksi Thaimaanmatkojen ja laskettelureissujen takia....

Jaa-a. Minulla ei yli vuoden yhteensä kestäneiden syöpähoitojen aikana (lapset sairastuessa) 4kk&2v trhty muuta arviota kuin neuvolassa juteltiin, sain syöpähoidoissa käynnin ajaksi hoitajan 4h ajaksi, ja äiti oli ekalla kierroksella hoitoapuna kun miehen piti käydä töissä. Tokalla ei.

Voin sanoa että jos miestä ei olisi ollut olisi ollut, huonompi homma. Se siis taitaa tässä olla kelvoton tai puuttua. Sinua en syytä. Ota kaikki apu ja myös se kannattaa siäistää että itseä pitää auttaa parantumaan. Angiina meni jo, sitä ei kannata edes mainita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tuttavan kohdalla kävi niin että sairaala kirjoitti kotiutuspaperit vaikka kunto oli heikko. Tämän kaveri sitten sekaantui asiaan ja ilmoitti et eihän tuo pärjää kotona lasten kanssa. Tuttava ei tiennyt tästä keskustelusta mitään ennen kuin sairaalassa ilmoitettiin et on pakko tehdä lasu. Ja kiireellinen. Eli jo sinne sairaalaan tuli päivystävä sossu paikalle ja asiat kirjattiin siten että tämä tuttava halusi väkisin kotiin vastusteluista huolimatta. Eikä kykene hoitamaan lapsiaan. Asiat kyllä korjaantuivat myöhemmin.

Tässäkin ihan sama millä sanoilla asia muotoiltaisiin. Jos tilanne oli se ettei kyseinen henkilö pystynyt lapsista huolehtimaan, tilanne oli sitten se! Itse asia ei siis muutu miksikään vaikka sen millä sanoilla ilmaisisi.

Nyt et ymmärrä, vaan pelkästään intät. Jos sosiaalityöntekijä leimaa äidin persoonaa, se apu ja tuki mitä fyysisesti sairas tarvitsisi, kohdentuu aivan väärin. Kun riittäisi kotipalveluapu, aletaankin esimerkiksi tunkea kotikäynneille pelkästään syynäämään, kyttäämään ja sohvalla sossun omaa takapuolta lepuuttamaan auttamatta ihan oikeasti mitenkään.

Sitten kirjoitetaan papereihin, että oli sotkuista, ei se pärjää, ja lapset pitää huostata. Ja pistetään huostausprosessi etenemään, mikä aiheuttaa valtavan stressin äidille ja lapsille. Tai sitten aletaan keksiä kummallisia psyykkisiä tai neurologisia ongelmia äidille (avainsanoina vaikkapa juurikin muistamaton, päämäärätön, saamaton). Fyysisesti toipuva äiti, joka ei oikeasti tarvitse kuin pientä kotiapua tai lastenhoitoapua, pakotetaan "tukitoimena" vielä juoksemaan psykiatrilla tai neurologisissa testeissä, jotka voivat viedä kuukausia ja aiheuttaa hänelle ja perheelle pelkkää lisästressiä.

Sitten palaveroidaan "moniammatillisessa tukiryhmässä", jossa mukana lääkärit, sossut ja äiti, ja kaikki tämä vie valtavasti aikaa ja resursseja, ja nimenomaan kaikki äidin aika ja energia on pois omasta fyysisestä toipumisesta ja ennenkaikkea niiltä lapsilta. Sosiaalityöntekijä tienaa tällä palkkansa ja vaatii korotuksia, kun on muka niin paljon töitä. Äiti ei saa mitään korvausta tästä, vaan pelkkää stressiä. Lapset viimekädessä kärsivät. Heidän koko lapsuuttaan saattaa leimata tämä jopa vuosiakin kestävä hullunmylly.

Tämä on totta. Ja kun asiaa miettii, tämä on tämän aikakauden kirous ja sadistista toimintaa lain nimissä. Mihinkään ihmiskunta ei näytä pääsevän pahuudestaan, se vain muuttaa muotoaan aikakausien mukaan. Minua järkyttää syvästi, mutta pieni ihminen ei paljon yksin pysty vaikuttamaan, tarvitaan isompaa heräämistä ja halua saada oikeutta. Minusta tämä on ihmisoikeuskysymys.

Nimenomaan ihmisoikeuskysymys, johon toivoisin ihmisten laajemminkin havahtuvan. Joku tuolla aiemmin kirjoitti (sossu itse?), ettei sossulla ole intressiä vääristellä kirjauksia ja kasvattaa asiakasmääriä jne. Mutta kun nimenomaan on intressejä. Sossu varmistaa asiakasmääriä kasvattamalla omien töidensä riittämisen myös jatkossa ja samalla sen, että lasukoneisto kasvaa ja laajenee, kun sossuja palkataan lisää hokemalla jatkuvasti valtaisaa resurssipulaa. Kun lasukoneisto kasvaa, myös sen valta Suomessa lisääntyy. Koneiston valta lisää sitä kohtaan tunnettua arvostusta tai tässä tapauksessa pikemminkin pelkoa. Ja mitä syvemmällä tämän koneiston valtalonkerot yhteiskunnassamme ulottuvat, sitä enemmän siihen taas pumpataan rahaa. Lasua ei ole turhaan verrattu Suomessa Stasiin. 

Joku on lukenut vähän liikaa "lastensuojelun uhrit" ryhmää 😅

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tuttavan kohdalla kävi niin että sairaala kirjoitti kotiutuspaperit vaikka kunto oli heikko. Tämän kaveri sitten sekaantui asiaan ja ilmoitti et eihän tuo pärjää kotona lasten kanssa. Tuttava ei tiennyt tästä keskustelusta mitään ennen kuin sairaalassa ilmoitettiin et on pakko tehdä lasu. Ja kiireellinen. Eli jo sinne sairaalaan tuli päivystävä sossu paikalle ja asiat kirjattiin siten että tämä tuttava halusi väkisin kotiin vastusteluista huolimatta. Eikä kykene hoitamaan lapsiaan. Asiat kyllä korjaantuivat myöhemmin.

Tässäkin ihan sama millä sanoilla asia muotoiltaisiin. Jos tilanne oli se ettei kyseinen henkilö pystynyt lapsista huolehtimaan, tilanne oli sitten se! Itse asia ei siis muutu miksikään vaikka sen millä sanoilla ilmaisisi.

Nyt et ymmärrä, vaan pelkästään intät. Jos sosiaalityöntekijä leimaa äidin persoonaa, se apu ja tuki mitä fyysisesti sairas tarvitsisi, kohdentuu aivan väärin. Kun riittäisi kotipalveluapu, aletaankin esimerkiksi tunkea kotikäynneille pelkästään syynäämään, kyttäämään ja sohvalla sossun omaa takapuolta lepuuttamaan auttamatta ihan oikeasti mitenkään.

Sitten kirjoitetaan papereihin, että oli sotkuista, ei se pärjää, ja lapset pitää huostata. Ja pistetään huostausprosessi etenemään, mikä aiheuttaa valtavan stressin äidille ja lapsille. Tai sitten aletaan keksiä kummallisia psyykkisiä tai neurologisia ongelmia äidille (avainsanoina vaikkapa juurikin muistamaton, päämäärätön, saamaton). Fyysisesti toipuva äiti, joka ei oikeasti tarvitse kuin pientä kotiapua tai lastenhoitoapua, pakotetaan "tukitoimena" vielä juoksemaan psykiatrilla tai neurologisissa testeissä, jotka voivat viedä kuukausia ja aiheuttaa hänelle ja perheelle pelkkää lisästressiä.

Sitten palaveroidaan "moniammatillisessa tukiryhmässä", jossa mukana lääkärit, sossut ja äiti, ja kaikki tämä vie valtavasti aikaa ja resursseja, ja nimenomaan kaikki äidin aika ja energia on pois omasta fyysisestä toipumisesta ja ennenkaikkea niiltä lapsilta. Sosiaalityöntekijä tienaa tällä palkkansa ja vaatii korotuksia, kun on muka niin paljon töitä. Äiti ei saa mitään korvausta tästä, vaan pelkkää stressiä. Lapset viimekädessä kärsivät. Heidän koko lapsuuttaan saattaa leimata tämä jopa vuosiakin kestävä hullunmylly.

Tämä on totta. Ja kun asiaa miettii, tämä on tämän aikakauden kirous ja sadistista toimintaa lain nimissä. Mihinkään ihmiskunta ei näytä pääsevän pahuudestaan, se vain muuttaa muotoaan aikakausien mukaan. Minua järkyttää syvästi, mutta pieni ihminen ei paljon yksin pysty vaikuttamaan, tarvitaan isompaa heräämistä ja halua saada oikeutta. Minusta tämä on ihmisoikeuskysymys.

Nimenomaan ihmisoikeuskysymys, johon toivoisin ihmisten laajemminkin havahtuvan. Joku tuolla aiemmin kirjoitti (sossu itse?), ettei sossulla ole intressiä vääristellä kirjauksia ja kasvattaa asiakasmääriä jne. Mutta kun nimenomaan on intressejä. Sossu varmistaa asiakasmääriä kasvattamalla omien töidensä riittämisen myös jatkossa ja samalla sen, että lasukoneisto kasvaa ja laajenee, kun sossuja palkataan lisää hokemalla jatkuvasti valtaisaa resurssipulaa. Kun lasukoneisto kasvaa, myös sen valta Suomessa lisääntyy. Koneiston valta lisää sitä kohtaan tunnettua arvostusta tai tässä tapauksessa pikemminkin pelkoa. Ja mitä syvemmällä tämän koneiston valtalonkerot yhteiskunnassamme ulottuvat, sitä enemmän siihen taas pumpataan rahaa. Lasua ei ole turhaan verrattu Suomessa Stasiin. 

Joku on lukenut vähän liikaa "lastensuojelun uhrit" ryhmää 😅

Sitä en tiedä mistä ryhmästä puhut ja jota ilmeisesti itse seuraat, mutta sen tiedän, ettei lastensuojelun ongelmia voi valitettavasti kuitata tuollaisilla heitoilla ja hymynaamoilla, ei sossu itse eikä kukaan muukaan.

Itselläni on yhteiskunnallisen alan korkeakoulutus, joten ajattelen tätä kyllä myös rakenteellisena ongelmana, en pelkästään yksittäisten epäpätevien ja asiakastyöhön soveltumattomien sosiaalityöntekijöiden aiheuttamana ongelmana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tuttavan kohdalla kävi niin että sairaala kirjoitti kotiutuspaperit vaikka kunto oli heikko. Tämän kaveri sitten sekaantui asiaan ja ilmoitti et eihän tuo pärjää kotona lasten kanssa. Tuttava ei tiennyt tästä keskustelusta mitään ennen kuin sairaalassa ilmoitettiin et on pakko tehdä lasu. Ja kiireellinen. Eli jo sinne sairaalaan tuli päivystävä sossu paikalle ja asiat kirjattiin siten että tämä tuttava halusi väkisin kotiin vastusteluista huolimatta. Eikä kykene hoitamaan lapsiaan. Asiat kyllä korjaantuivat myöhemmin.

Tässäkin ihan sama millä sanoilla asia muotoiltaisiin. Jos tilanne oli se ettei kyseinen henkilö pystynyt lapsista huolehtimaan, tilanne oli sitten se! Itse asia ei siis muutu miksikään vaikka sen millä sanoilla ilmaisisi.

Nyt et ymmärrä, vaan pelkästään intät. Jos sosiaalityöntekijä leimaa äidin persoonaa, se apu ja tuki mitä fyysisesti sairas tarvitsisi, kohdentuu aivan väärin. Kun riittäisi kotipalveluapu, aletaankin esimerkiksi tunkea kotikäynneille pelkästään syynäämään, kyttäämään ja sohvalla sossun omaa takapuolta lepuuttamaan auttamatta ihan oikeasti mitenkään.

Sitten kirjoitetaan papereihin, että oli sotkuista, ei se pärjää, ja lapset pitää huostata. Ja pistetään huostausprosessi etenemään, mikä aiheuttaa valtavan stressin äidille ja lapsille. Tai sitten aletaan keksiä kummallisia psyykkisiä tai neurologisia ongelmia äidille (avainsanoina vaikkapa juurikin muistamaton, päämäärätön, saamaton). Fyysisesti toipuva äiti, joka ei oikeasti tarvitse kuin pientä kotiapua tai lastenhoitoapua, pakotetaan "tukitoimena" vielä juoksemaan psykiatrilla tai neurologisissa testeissä, jotka voivat viedä kuukausia ja aiheuttaa hänelle ja perheelle pelkkää lisästressiä.

Sitten palaveroidaan "moniammatillisessa tukiryhmässä", jossa mukana lääkärit, sossut ja äiti, ja kaikki tämä vie valtavasti aikaa ja resursseja, ja nimenomaan kaikki äidin aika ja energia on pois omasta fyysisestä toipumisesta ja ennenkaikkea niiltä lapsilta. Sosiaalityöntekijä tienaa tällä palkkansa ja vaatii korotuksia, kun on muka niin paljon töitä. Äiti ei saa mitään korvausta tästä, vaan pelkkää stressiä. Lapset viimekädessä kärsivät. Heidän koko lapsuuttaan saattaa leimata tämä jopa vuosiakin kestävä hullunmylly.

Tämä on totta. Ja kun asiaa miettii, tämä on tämän aikakauden kirous ja sadistista toimintaa lain nimissä. Mihinkään ihmiskunta ei näytä pääsevän pahuudestaan, se vain muuttaa muotoaan aikakausien mukaan. Minua järkyttää syvästi, mutta pieni ihminen ei paljon yksin pysty vaikuttamaan, tarvitaan isompaa heräämistä ja halua saada oikeutta. Minusta tämä on ihmisoikeuskysymys.

Nimenomaan ihmisoikeuskysymys, johon toivoisin ihmisten laajemminkin havahtuvan. Joku tuolla aiemmin kirjoitti (sossu itse?), ettei sossulla ole intressiä vääristellä kirjauksia ja kasvattaa asiakasmääriä jne. Mutta kun nimenomaan on intressejä. Sossu varmistaa asiakasmääriä kasvattamalla omien töidensä riittämisen myös jatkossa ja samalla sen, että lasukoneisto kasvaa ja laajenee, kun sossuja palkataan lisää hokemalla jatkuvasti valtaisaa resurssipulaa. Kun lasukoneisto kasvaa, myös sen valta Suomessa lisääntyy. Koneiston valta lisää sitä kohtaan tunnettua arvostusta tai tässä tapauksessa pikemminkin pelkoa. Ja mitä syvemmällä tämän koneiston valtalonkerot yhteiskunnassamme ulottuvat, sitä enemmän siihen taas pumpataan rahaa. Lasua ei ole turhaan verrattu Suomessa Stasiin. 

Joku on lukenut vähän liikaa "lastensuojelun uhrit" ryhmää 😅

Sitä en tiedä mistä ryhmästä puhut ja jota ilmeisesti itse seuraat, mutta sen tiedän, ettei lastensuojelun ongelmia voi valitettavasti kuitata tuollaisilla heitoilla ja hymynaamoilla, ei sossu itse eikä kukaan muukaan.

Itselläni on yhteiskunnallisen alan korkeakoulutus, joten ajattelen tätä kyllä myös rakenteellisena ongelmana, en pelkästään yksittäisten epäpätevien ja asiakastyöhön soveltumattomien sosiaalityöntekijöiden aiheuttamana ongelmana. 

Olen täysin samaa mieltä tästä viimeisestä kommentista! Aivan mahtavaa, että myös sä päädyit osallistumaan tähän keskusteluun! Oletko töissä/olisiko sulla mahdollista hakeutua töihin sellaiseen paikkaan, missä voisi vaikuttaa töiden puolesta näihinkin asioihin?

Olen kuitenkin hieman eri mieltä, mistä nämä lastensuojelun ongelmat pohjimmiltaan johtuvat, eli miksi väärinkirjauksia ym. tehdään, ja miksi asiakasmäärät ovat kasvaneet/on resurssipulaa. Syythän ovat niin moninaiset, mutta esim. päätökset/linjaukset, arvojen yleinen koventuminen, talousasiat ym. ajavat ihmisiä ahdinkoon helpommin ja mm. niin kuin eräs aiemminkin sanoi: ongelmia tehdään sinne, missä niitä ei ole, samalla kun heitä ei auteta oikealla tavalla ja tarpeeksi, ketkä sitä apua oikeasti tarvitsisivat.

Tästäkin asiasta saisi vaikka romaanin aikaiseksi, jos niikseen tulee, eikä itse kaikkea edes tiedä. Porukallahan nämä ongelmat pitäisi korjata.