Hirveän ikävä palvelutarpeen arviointi kirjoitettu perheeni tilanteesta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tuttavan kohdalla kävi niin että sairaala kirjoitti kotiutuspaperit vaikka kunto oli heikko. Tämän kaveri sitten sekaantui asiaan ja ilmoitti et eihän tuo pärjää kotona lasten kanssa. Tuttava ei tiennyt tästä keskustelusta mitään ennen kuin sairaalassa ilmoitettiin et on pakko tehdä lasu. Ja kiireellinen. Eli jo sinne sairaalaan tuli päivystävä sossu paikalle ja asiat kirjattiin siten että tämä tuttava halusi väkisin kotiin vastusteluista huolimatta. Eikä kykene hoitamaan lapsiaan. Asiat kyllä korjaantuivat myöhemmin.

Tässäkin ihan sama millä sanoilla asia muotoiltaisiin. Jos tilanne oli se ettei kyseinen henkilö pystynyt lapsista huolehtimaan, tilanne oli sitten se! Itse asia ei siis muutu miksikään vaikka sen millä sanoilla ilmaisisi.

Nyt et ymmärrä, vaan pelkästään intät. Jos sosiaalityöntekijä leimaa äidin persoonaa, se apu ja tuki mitä fyysisesti sairas tarvitsisi, kohdentuu aivan väärin. Kun riittäisi kotipalveluapu, aletaankin esimerkiksi tunkea kotikäynneille pelkästään syynäämään, kyttäämään ja sohvalla sossun omaa takapuolta lepuuttamaan auttamatta ihan oikeasti mitenkään.

Sitten kirjoitetaan papereihin, että oli sotkuista, ei se pärjää, ja lapset pitää huostata. Ja pistetään huostausprosessi etenemään, mikä aiheuttaa valtavan stressin äidille ja lapsille. Tai sitten aletaan keksiä kummallisia psyykkisiä tai neurologisia ongelmia äidille (avainsanoina vaikkapa juurikin muistamaton, päämäärätön, saamaton). Fyysisesti toipuva äiti, joka ei oikeasti tarvitse kuin pientä kotiapua tai lastenhoitoapua, pakotetaan "tukitoimena" vielä juoksemaan psykiatrilla tai neurologisissa testeissä, jotka voivat viedä kuukausia ja aiheuttaa hänelle ja perheelle pelkkää lisästressiä.

Sitten palaveroidaan "moniammatillisessa tukiryhmässä", jossa mukana lääkärit, sossut ja äiti, ja kaikki tämä vie valtavasti aikaa ja resursseja, ja nimenomaan kaikki äidin aika ja energia on pois omasta fyysisestä toipumisesta ja ennenkaikkea niiltä lapsilta. Sosiaalityöntekijä tienaa tällä palkkansa ja vaatii korotuksia, kun on muka niin paljon töitä. Äiti ei saa mitään korvausta tästä, vaan pelkkää stressiä. Lapset viimekädessä kärsivät. Heidän koko lapsuuttaan saattaa leimata tämä jopa vuosiakin kestävä hullunmylly.

Tämä on totta. Ja kun asiaa miettii, tämä on tämän aikakauden kirous ja sadistista toimintaa lain nimissä. Mihinkään ihmiskunta ei näytä pääsevän pahuudestaan, se vain muuttaa muotoaan aikakausien mukaan. Minua järkyttää syvästi, mutta pieni ihminen ei paljon yksin pysty vaikuttamaan, tarvitaan isompaa heräämistä ja halua saada oikeutta. Minusta tämä on ihmisoikeuskysymys.

Nimenomaan ihmisoikeuskysymys, johon toivoisin ihmisten laajemminkin havahtuvan. Joku tuolla aiemmin kirjoitti (sossu itse?), ettei sossulla ole intressiä vääristellä kirjauksia ja kasvattaa asiakasmääriä jne. Mutta kun nimenomaan on intressejä. Sossu varmistaa asiakasmääriä kasvattamalla omien töidensä riittämisen myös jatkossa ja samalla sen, että lasukoneisto kasvaa ja laajenee, kun sossuja palkataan lisää hokemalla jatkuvasti valtaisaa resurssipulaa. Kun lasukoneisto kasvaa, myös sen valta Suomessa lisääntyy. Koneiston valta lisää sitä kohtaan tunnettua arvostusta tai tässä tapauksessa pikemminkin pelkoa. Ja mitä syvemmällä tämän koneiston valtalonkerot yhteiskunnassamme ulottuvat, sitä enemmän siihen taas pumpataan rahaa. Lasua ei ole turhaan verrattu Suomessa Stasiin. 

Joku on lukenut vähän liikaa "lastensuojelun uhrit" ryhmää 😅

Sitä en tiedä mistä ryhmästä puhut ja jota ilmeisesti itse seuraat, mutta sen tiedän, ettei lastensuojelun ongelmia voi valitettavasti kuitata tuollaisilla heitoilla ja hymynaamoilla, ei sossu itse eikä kukaan muukaan.

Itselläni on yhteiskunnallisen alan korkeakoulutus, joten ajattelen tätä kyllä myös rakenteellisena ongelmana, en pelkästään yksittäisten epäpätevien ja asiakastyöhön soveltumattomien sosiaalityöntekijöiden aiheuttamana ongelmana. 

Olen täysin samaa mieltä tästä viimeisestä kommentista! Aivan mahtavaa, että myös sä päädyit osallistumaan tähän keskusteluun! Oletko töissä/olisiko sulla mahdollista hakeutua töihin sellaiseen paikkaan, missä voisi vaikuttaa töiden puolesta näihinkin asioihin?

Olen kuitenkin hieman eri mieltä, mistä nämä lastensuojelun ongelmat pohjimmiltaan johtuvat, eli miksi väärinkirjauksia ym. tehdään, ja miksi asiakasmäärät ovat kasvaneet/on resurssipulaa. Syythän ovat niin moninaiset, mutta esim. päätökset/linjaukset, arvojen yleinen koventuminen, talousasiat ym. ajavat ihmisiä ahdinkoon helpommin ja mm. niin kuin eräs aiemminkin sanoi: ongelmia tehdään sinne, missä niitä ei ole, samalla kun heitä ei auteta oikealla tavalla ja tarpeeksi, ketkä sitä apua oikeasti tarvitsisivat.

Tästäkin asiasta saisi vaikka romaanin aikaiseksi, jos niikseen tulee, eikä itse kaikkea edes tiedä. Porukallahan nämä ongelmat pitäisi korjata.

On teillä rankkaa joo mut tuohon ap:n huikeaan sairauskertomus stooriin vaan haluaisin kommentoida, että mun tietääkseni lastensuojelu ja aikuissosiaalityö ovat kaksi eri asiaa, ja ihmettelen kovasti, jos ap:n sossu on ottanut ihan asiakseen ruotia työttömyyttä tms. kun sinänsä ei ehkä lastensuojelulle kuulu miksi ei tullut maisterin papereita hankittua, tai jos vaikka lepäää ihanan mukavalla sohvalla työnteon sijaan, siis hieman kärjistetysti tuo esimerkki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tuttavan kohdalla kävi niin että sairaala kirjoitti kotiutuspaperit vaikka kunto oli heikko. Tämän kaveri sitten sekaantui asiaan ja ilmoitti et eihän tuo pärjää kotona lasten kanssa. Tuttava ei tiennyt tästä keskustelusta mitään ennen kuin sairaalassa ilmoitettiin et on pakko tehdä lasu. Ja kiireellinen. Eli jo sinne sairaalaan tuli päivystävä sossu paikalle ja asiat kirjattiin siten että tämä tuttava halusi väkisin kotiin vastusteluista huolimatta. Eikä kykene hoitamaan lapsiaan. Asiat kyllä korjaantuivat myöhemmin.

Tässäkin ihan sama millä sanoilla asia muotoiltaisiin. Jos tilanne oli se ettei kyseinen henkilö pystynyt lapsista huolehtimaan, tilanne oli sitten se! Itse asia ei siis muutu miksikään vaikka sen millä sanoilla ilmaisisi.

Nyt et ymmärrä, vaan pelkästään intät. Jos sosiaalityöntekijä leimaa äidin persoonaa, se apu ja tuki mitä fyysisesti sairas tarvitsisi, kohdentuu aivan väärin. Kun riittäisi kotipalveluapu, aletaankin esimerkiksi tunkea kotikäynneille pelkästään syynäämään, kyttäämään ja sohvalla sossun omaa takapuolta lepuuttamaan auttamatta ihan oikeasti mitenkään.

Sitten kirjoitetaan papereihin, että oli sotkuista, ei se pärjää, ja lapset pitää huostata. Ja pistetään huostausprosessi etenemään, mikä aiheuttaa valtavan stressin äidille ja lapsille. Tai sitten aletaan keksiä kummallisia psyykkisiä tai neurologisia ongelmia äidille (avainsanoina vaikkapa juurikin muistamaton, päämäärätön, saamaton). Fyysisesti toipuva äiti, joka ei oikeasti tarvitse kuin pientä kotiapua tai lastenhoitoapua, pakotetaan "tukitoimena" vielä juoksemaan psykiatrilla tai neurologisissa testeissä, jotka voivat viedä kuukausia ja aiheuttaa hänelle ja perheelle pelkkää lisästressiä.

Sitten palaveroidaan "moniammatillisessa tukiryhmässä", jossa mukana lääkärit, sossut ja äiti, ja kaikki tämä vie valtavasti aikaa ja resursseja, ja nimenomaan kaikki äidin aika ja energia on pois omasta fyysisestä toipumisesta ja ennenkaikkea niiltä lapsilta. Sosiaalityöntekijä tienaa tällä palkkansa ja vaatii korotuksia, kun on muka niin paljon töitä. Äiti ei saa mitään korvausta tästä, vaan pelkkää stressiä. Lapset viimekädessä kärsivät. Heidän koko lapsuuttaan saattaa leimata tämä jopa vuosiakin kestävä hullunmylly.

Tämä on totta. Ja kun asiaa miettii, tämä on tämän aikakauden kirous ja sadistista toimintaa lain nimissä. Mihinkään ihmiskunta ei näytä pääsevän pahuudestaan, se vain muuttaa muotoaan aikakausien mukaan. Minua järkyttää syvästi, mutta pieni ihminen ei paljon yksin pysty vaikuttamaan, tarvitaan isompaa heräämistä ja halua saada oikeutta. Minusta tämä on ihmisoikeuskysymys.

Nimenomaan ihmisoikeuskysymys, johon toivoisin ihmisten laajemminkin havahtuvan. Joku tuolla aiemmin kirjoitti (sossu itse?), ettei sossulla ole intressiä vääristellä kirjauksia ja kasvattaa asiakasmääriä jne. Mutta kun nimenomaan on intressejä. Sossu varmistaa asiakasmääriä kasvattamalla omien töidensä riittämisen myös jatkossa ja samalla sen, että lasukoneisto kasvaa ja laajenee, kun sossuja palkataan lisää hokemalla jatkuvasti valtaisaa resurssipulaa. Kun lasukoneisto kasvaa, myös sen valta Suomessa lisääntyy. Koneiston valta lisää sitä kohtaan tunnettua arvostusta tai tässä tapauksessa pikemminkin pelkoa. Ja mitä syvemmällä tämän koneiston valtalonkerot yhteiskunnassamme ulottuvat, sitä enemmän siihen taas pumpataan rahaa. Lasua ei ole turhaan verrattu Suomessa Stasiin. 

Joku on lukenut vähän liikaa "lastensuojelun uhrit" ryhmää 😅

Sitä en tiedä mistä ryhmästä puhut ja jota ilmeisesti itse seuraat, mutta sen tiedän, ettei lastensuojelun ongelmia voi valitettavasti kuitata tuollaisilla heitoilla ja hymynaamoilla, ei sossu itse eikä kukaan muukaan.

Itselläni on yhteiskunnallisen alan korkeakoulutus, joten ajattelen tätä kyllä myös rakenteellisena ongelmana, en pelkästään yksittäisten epäpätevien ja asiakastyöhön soveltumattomien sosiaalityöntekijöiden aiheuttamana ongelmana. 

Olen täysin samaa mieltä tästä viimeisestä kommentista! Aivan mahtavaa, että myös sä päädyit osallistumaan tähän keskusteluun! Oletko töissä/olisiko sulla mahdollista hakeutua töihin sellaiseen paikkaan, missä voisi vaikuttaa töiden puolesta näihinkin asioihin?

Olen kuitenkin hieman eri mieltä, mistä nämä lastensuojelun ongelmat pohjimmiltaan johtuvat, eli miksi väärinkirjauksia ym. tehdään, ja miksi asiakasmäärät ovat kasvaneet/on resurssipulaa. Syythän ovat niin moninaiset, mutta esim. päätökset/linjaukset, arvojen yleinen koventuminen, talousasiat ym. ajavat ihmisiä ahdinkoon helpommin ja mm. niin kuin eräs aiemminkin sanoi: ongelmia tehdään sinne, missä niitä ei ole, samalla kun heitä ei auteta oikealla tavalla ja tarpeeksi, ketkä sitä apua oikeasti tarvitsisivat.

Tästäkin asiasta saisi vaikka romaanin aikaiseksi, jos niikseen tulee, eikä itse kaikkea edes tiedä. Porukallahan nämä ongelmat pitäisi korjata.

Erittäin hyvin sanottu. Olen aina ihmetellyt suuresti sitä ristiriitaa mikä tässä yhteiskunnassa vallitsee. Arvot ja vaatimukset on kovat, mutta samaan aikaan elintason lasku ja suoranainen köyhyys on kasvanut. Tämä on se valtava juurionglema mitä ei haluta edes myöntää. Se ”apu” mikä tällaisissa tapauksissa tarjotaan, ei ole tänä päivänä useinkaan minkäänlaista apua, vaan ongelmoittaa entisestään perheiden vaikeaa tilannetta. Taloudellinen ahdinko on ehdottomasti kriisi. Kun se jatkuu riittävän pitkään, siitä seuraa lisää vaikeuksia. Näin yksinkertainen syy-seuraus pitäisi takoa jokaisen viranomaisen päähän niin kauan, että se sinne uppoaa. Jo se, että on jonkinlainen ymmärrys kokonaisvaltaisesti asiasta, on alku parempaan. Köyhyyttä ja sen vaikutusta voi olla vaikea käsittää ilman omakohtaista kokemusta. Meidän yhteiskunta on siinäkin mielesssä kova, että täällä ihannoidaan omillaan pärjäämistä. Yhtesöllinen tuki on melko minimaalinen kun sitä vertaa esimerkiksi parikymmentä vuotta taaksepäin. Moni syrjäytyy vasten omaa tahtoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, olet saanut todella ikäviä vastauksia. Tältä palstalta lienee turha hakea myötätuntoa tällaisessa asiassa.

Itse kuitenkin tiedän läheltä seuranneena lastensuojelun kirjauksista ja arvioista paljon sellaista, mitä suuri yleisö ei tiedä. Toki riippuu sossusta, mutta monesti se lasun mentaliteetti on juuri tuollaista, että kirjauksissa vihjailevin ja epämääräisin sanankääntein äiti puristetaan vaikka väkisin sellaiseen "roskaväki"-muottiin, jossa äidin annetaan ymmärtää olevan jollain tavalla saamaton, osaamaton, laiska, joka ei mentaalisesti muutenkaan käy ihan täysillä. Vaikka mistään tällaisesta ei oikeasti olisikaan kyse. Eli tapauksessasi on todennäköisesti jo päätetty pärstän perusteella, että sinusta tehdään asiakas, oli mikä oli. Ja siksi paperit sinusta yritetään saada näyttämään mahdollisimman rumilta kirjoittamalla tuollaisia asiattomuuksia. 

Kuinka moni mamma täällä hyväksyisi, jos vaikkapa lääkäri kirjoittaisi Kantaan tuollaisia vastaavia määrittelyjä itsestään? 

Jopa pelkästään fyysisiä sairauksia on käytetty huostaanoton perusteina. Tiedän jopa tapauksen, jossa yhden fyysisesti sairastuneen äidin lapsi huostattiin sossujen toimesta poliisisaattuessa kesken koulupäivän. Tällainen ylilyönti yksistään äidin sairastumisen lisäksi oli lapselle hyvin traumatisoiva kokemus.

Kuinka monen vanhemman mielestä, joilta on lapsi huostattu, on sitä mieltä, että se oli hyvä teko ja oikein lasta kohtaan? Voisin sanoa, että hyvin marginaalinen osa vanhemmista pystyy myöntämään, että huostaanotto oli hyvä ja perusteltu. Että minussa oli se vika, että lapset voivat huonosti. Ymmärrätkö mitä tarkoitan? Eli tietysti huostatun lapsen vanhemmat yrittävät syyllistää sossuja kuinka hirveän pahoja ihmisiä he ovat, kun vievät lapsen, vaikkei lapsella ollut ”mitään hätää”.

Itseasiassa suurin osa huostaanotoista tehdään yhteisymmärryksessä vanhempien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, olet saanut todella ikäviä vastauksia. Tältä palstalta lienee turha hakea myötätuntoa tällaisessa asiassa.

Itse kuitenkin tiedän läheltä seuranneena lastensuojelun kirjauksista ja arvioista paljon sellaista, mitä suuri yleisö ei tiedä. Toki riippuu sossusta, mutta monesti se lasun mentaliteetti on juuri tuollaista, että kirjauksissa vihjailevin ja epämääräisin sanankääntein äiti puristetaan vaikka väkisin sellaiseen "roskaväki"-muottiin, jossa äidin annetaan ymmärtää olevan jollain tavalla saamaton, osaamaton, laiska, joka ei mentaalisesti muutenkaan käy ihan täysillä. Vaikka mistään tällaisesta ei oikeasti olisikaan kyse. Eli tapauksessasi on todennäköisesti jo päätetty pärstän perusteella, että sinusta tehdään asiakas, oli mikä oli. Ja siksi paperit sinusta yritetään saada näyttämään mahdollisimman rumilta kirjoittamalla tuollaisia asiattomuuksia. 

Kuinka moni mamma täällä hyväksyisi, jos vaikkapa lääkäri kirjoittaisi Kantaan tuollaisia vastaavia määrittelyjä itsestään? 

Jopa pelkästään fyysisiä sairauksia on käytetty huostaanoton perusteina. Tiedän jopa tapauksen, jossa yhden fyysisesti sairastuneen äidin lapsi huostattiin sossujen toimesta poliisisaattuessa kesken koulupäivän. Tällainen ylilyönti yksistään äidin sairastumisen lisäksi oli lapselle hyvin traumatisoiva kokemus.

Kuinka monen vanhemman mielestä, joilta on lapsi huostattu, on sitä mieltä, että se oli hyvä teko ja oikein lasta kohtaan? Voisin sanoa, että hyvin marginaalinen osa vanhemmista pystyy myöntämään, että huostaanotto oli hyvä ja perusteltu. Että minussa oli se vika, että lapset voivat huonosti. Ymmärrätkö mitä tarkoitan? Eli tietysti huostatun lapsen vanhemmat yrittävät syyllistää sossuja kuinka hirveän pahoja ihmisiä he ovat, kun vievät lapsen, vaikkei lapsella ollut ”mitään hätää”.

Itseasiassa suurin osa huostaanotoista tehdään yhteisymmärryksessä vanhempien kanssa.

Onko heillä edes kauheasti vaihtoehtojakaan? Vastaanhangoittelustakaan kun ei yleensä mitään hyvää seuraa? Miksi yleensäkään vanhemmat ovat ajautuneet siihen pisteeseen, että huostaanotto joudutaan tekemään? Mitkä ovat juurisyyt? Tai jos pelkästään nuori on ns. haasteellinen, miksi hän käyttäytyy niin kuin käyttäytyy? Syytkin varmasti molemmissa tapauksissa ovat moninaiset, mutta eiköhän ympäröivässä yhteiskunnassakin ole syytä, miksi tällaisia tilanteita tulee. Miksi kuitenkin niin innokkaasti aina pelkästään yksilöitä tykätään syyttää?

Laitan AVIin suoraan valituksen tämän palvelutarpeen arvioinnin tekstin kanssa ja sen jälkeen lähetän hänelle korjauspyynnön. Miltä kuulostaa? Ap

x

Vierailija kirjoitti:

Ainiin, sitten siihen oli vielä kirjoitettu, että puhuttu kuntouttavan työtoiminnan tmv. aloituksesta. Oli puhuttu joo, mutta sanoin siinä suoraan, että en ole kiinnostunut kuntouttavasta työtoiminnasta. Ajatuksena siinä kai oli, että lähtisin pois kotoa enemmän. Se, miksi en sinne halua on, koska en usko että työtoiminta ja työkokeilut on kuntouttavaa asiakkaan parasta ajatellen, vaan oikeistopolitiikan metku, jolla saadaan tilastoja siistittyä, estetään työkyvyttömiä pääsemästä eläkkeelle ja orjuutetaan ilmaistyövoimaa yrityksille. Ap

Tekeehän veronmaksajatkin ilmaistöitä yrityksille. Jopa puolet kuusta palkatta, jotta elätetään kaltaisiasi luomuja. Miksi työttömällä pitäisi olla jokin erivapaus kieltäytyä palkattomasta työstä?

MIssäpäin suomea 2 yliopistollista sairaalaa 200km päässä toisistaan?

Vierailija kirjoitti:

MIssäpäin suomea 2 yliopistollista sairaalaa 200km päässä toisistaan?

HUS-TYKS-TAYS

'MIssäpäin suomea kaksi yliopistollista sairaalaa 200 km päässä toisistaan?'

Mietin samaa, mut täytyy melkein olla Tre-Hki-Turku kolmiossa.

Eli käytännössä joko Lohja/Karkkila tietämillä tai vaihtoehtoisesti Hämeenlinna/Janakkala huudeilla.

Esim. osa tiettyjen (harvinaisten) syöpien hoidoista on keskitetty Turkuun, ja sinne tullaan koko Suomesta. Parantaa hoidon laatua, kun lääkärit pystyvät keskittymään tiettyyn kapeaan erikoisalaan ja kerryttävät kokemusta nimenomaan siitä.

Minäkin olen päämäärätön ja laiska. Ns ei aktiivinen. Mikään sossu tsi muutkaan paskspäät ei voi käydä kimppuun tuollaisten syiden takia. Juuri jouduin suukopuun siitä  koiraa pitäisi lenkittää puoli tuntia per kerta, muuyen on psdkaa lattialla.  Olin eri mieltä. 

Sossuile ei kuulu ihmisten elämäntyyli eikä mielipiteet, eikä persoona. Ei vaikka olisit äiti. Ei ole tuollaisten suhteen mitään ehdottomia kriteerejä,

Yksikin yritti leimata epäsopivaksi äidiksi tekaistuilla masennus ja ahdistus jutuilla. Hehheh vain tosi ääliöt uskoivat. Valitettavasti työttömyyttä eivät voineet laittaa syyksi, koska  monet olisi nauraneet paskaset naurut. 

Vierailija kirjoitti:

'MIssäpäin suomea kaksi yliopistollista sairaalaa 200 km päässä toisistaan?'

Mietin samaa, mut täytyy melkein olla Tre-Hki-Turku kolmiossa.

Eli käytännössä joko Lohja/Karkkila tietämillä tai vaihtoehtoisesti Hämeenlinna/Janakkala huudeilla.

Esim. osa tiettyjen (harvinaisten) syöpien hoidoista on keskitetty Turkuun, ja sinne tullaan koko Suomesta. Parantaa hoidon laatua, kun lääkärit pystyvät keskittymään tiettyyn kapeaan erikoisalaan ja kerryttävät kokemusta nimenomaan siitä.

Myös Kuopion ja Tampereen väli on noin 200 km ja molemmissa yliopistollinen sairaala.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

'MIssäpäin suomea kaksi yliopistollista sairaalaa 200 km päässä toisistaan?'

Mietin samaa, mut täytyy melkein olla Tre-Hki-Turku kolmiossa.

Eli käytännössä joko Lohja/Karkkila tietämillä tai vaihtoehtoisesti Hämeenlinna/Janakkala huudeilla.

Esim. osa tiettyjen (harvinaisten) syöpien hoidoista on keskitetty Turkuun, ja sinne tullaan koko Suomesta. Parantaa hoidon laatua, kun lääkärit pystyvät keskittymään tiettyyn kapeaan erikoisalaan ja kerryttävät kokemusta nimenomaan siitä.

Myös Kuopion ja Tampereen väli on noin 200 km ja molemmissa yliopistollinen sairaala.

Eikun onkin 300 km. Mutta jos AP pyöristää matkaa alaspäin, voisi olla hyvin vailla Jyväskylän tienoilla. Ja samalla tavalla voisi olla myös Oulu-Kuopio-välillä. 

Ihmiset, jotka eivät halua tulla tunnistetuksi, eivät välttämättä anna tällaisissa ihan tarkkoja kilometrimääriä, kun se ei itse asiaan hirveästi vaikuta.

Mitenkähän ap:n tilanne on edennyt? Vuosia jo kulunut...