Lue keskustelun säännöt.
Hirveän ikävä palvelutarpeen arviointi kirjoitettu perheeni tilanteesta
22.03.2019 |
Fyysisiä vaikeuksiani - kipuja, leikkauksista toipumista, ei ole kommentoitu. Vain lyhyesti yhtä terveyteen liittyvää seikkaa sivuttiin. Olen yhdessä yliopistollisessa sairaalassa seurannassa 100km päässä ja toisessa hoidossa 100 km päässä. Tuon päälle perheessä on ollut nielutulehdudkierrettä, mihin on ollut tähän mennessä antibioottihoitoa omalla terveysasemalla. Selitin sosiaalityöntekijälle tilanteen, miksi en ollut päässyt aloittamaan opiskelua syksyllä,ja tässä oli tosiaan monta tekijää, mitkä eivät itsestäni riippuneet mitenkään ja mitä en voinut etukäteen tietää. Palvelutarpeen arvioinnissa oli arvosteltu, että vaikutan päämäärättömältä, saamattomalta ja muistamattomaltakin. En tiedä mihin tuo muistamattomuus viittaa.
Pitäisikö jonkun hälytyskellojen soida jo tässä vaiheessa, että sossu haluaa antaa minusta äitinä mahdollisimman kykenemättönän kuvan?
Kommentit (154)
Ainiin, sitten siihen oli vielä kirjoitettu, että puhuttu kuntouttavan työtoiminnan tmv. aloituksesta. Oli puhuttu joo, mutta sanoin siinä suoraan, että en ole kiinnostunut kuntouttavasta työtoiminnasta. Ajatuksena siinä kai oli, että lähtisin pois kotoa enemmän. Se, miksi en sinne halua on, koska en usko että työtoiminta ja työkokeilut on kuntouttavaa asiakkaan parasta ajatellen, vaan oikeistopolitiikan metku, jolla saadaan tilastoja siistittyä, estetään työkyvyttömiä pääsemästä eläkkeelle ja orjuutetaan ilmaistyövoimaa yrityksille. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MInusta ei sossu ole koskaan kirjoittanut mitään palvelutarvearviota, vaikka olen ollut isossa leikkauksessa ja lapsilla ollut korvatulehdus. Olisikohan tuon tekstin syynä se, että sinulle pitää löytää sopivat palvelut eikä niitä saa, jos kaikki kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
MInusta ei sossu ole koskaan kirjoittanut mitään palvelutarvearviota, vaikka olen ollut isossa leikkauksessa ja lapsilla ollut korvatulehdus. Olisikohan tuon tekstin syynä se, että sinulle pitää löytää sopivat palvelut eikä niitä saa, jos kaikki kunnossa.
Ap:n lapsisra tehty lasu. Siksi tehdään arviointi.
Vierailija kirjoitti:
Ainiin, sitten siihen oli vielä kirjoitettu, että puhuttu kuntouttavan työtoiminnan tmv. aloituksesta. Oli puhuttu joo, mutta sanoin siinä suoraan, että en ole kiinnostunut kuntouttavasta työtoiminnasta. Ajatuksena siinä kai oli, että lähtisin pois kotoa enemmän. Se, miksi en sinne halua on, koska en usko että työtoiminta ja työkokeilut on kuntouttavaa asiakkaan parasta ajatellen, vaan oikeistopolitiikan metku, jolla saadaan tilastoja siistittyä, estetään työkyvyttömiä pääsemästä eläkkeelle ja orjuutetaan ilmaistyövoimaa yrityksille. Ap
Ai ai.. et ole yhteistyöhaluinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Auttaisi, jos kertoisit mistä tilanteessasi on varsinaisesti kyse. Eli mikä on elämäntilanteesi ja miksi joudut tekemään sosiaalityöntekijöille tiliä asioistasi?
Vierailija kirjoitti:
No mitä olet tähän mennessä saanut aikaan? Onko koulutus? Työpaikka? Siisti koti? Lastenkasvatus hallussa?
No tänä vuonna olen ollut jo kahdessa leikkauksessa ja yhden kerran sairastanut angiinan. Lukio on aikanaan käyty ja yksi ammattitutkinto, mutta ei mua tällaisena oikein palkata. Lastenkasvatus on vähän haastavaa huonolla liikuntakyvyllä ja varoilla, jotenkin se sujuu samoin kuin kotityöt. Että enpä ole kummempia saanut aikaan, mutta onko se koska olen saamaton?Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä olet tähän mennessä saanut aikaan? Onko koulutus? Työpaikka? Siisti koti? Lastenkasvatus hallussa?
No tänä vuonna olen ollut jo kahdessa leikkauksessa ja yhden kerran sairastanut angiinan. Lukio on aikanaan käyty ja yksi ammattitutkinto, mutta ei mua tällaisena oikein palkata. Lastenkasvatus on vähän haastavaa huonolla liikuntakyvyllä ja varoilla, jotenkin se sujuu samoin kuin kotityöt. Että enpä ole kummempia saanut aikaan, mutta onko se koska olen saamaton?Ap
Kyllä.
Jos järjestelmän kanssa joutuu tekemisiin, niin no typerää laverrella omia asioitaan sattumanvaraisesti. Siitä tulee ikäviä seurauksia. Viranomaisille sanotaan sellaisia asioita, joista seuraa omalta kannalta optimaalinen lopputulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on reppana, jota aikuissosiaalityö yrittää jeesiä. Tuet kelpaa, mutta mitään ei halua tehdä, että tilanne parantuisi.
Nippa nappa lapsi hengissä ja koti asuttava, ei töitä eikä halujakaan. Paljon söpötystä, selitystä js mielipiteitä.
Ihme homma kyllä, tommonen arvio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on kyllä oikeasti tosi kurjaa, että jos tarvitsee yhteiskunnan tukiverkkojen apua, niin samalla joutuu todella v*ttumaiseen arvosteluun ja syyniin, jossa usein leimataan tavalla tai toisella kelvottomaksi vanhemmaksi.
Esim. jos yh tarvitsee tilapäisesti apua fyysisen sairastelun takia, niin samalla joutuu ammattitaidottomien ihmisten (ei nämä psykologeja tai psykiatreja ole jotka näitä arvioita kirjoittelee tässä yhteydessä) mielivaltaisten, koko elämää ja jopa ulkoista olemusta koskevien arviointien kohteeksi. Ja nämä tiedot jäävät sinne "kirjoihin ja kansiin" ikuisesti.
Itselläni ollut myös tällainen tilanne, kun jouduin onnettomuuteen josta pitkä sairaalahoito. Miksi sitä ei vaan voinut eleettömästi järkätä sitä lasten hoitoa kun äiti makaa luut poikki ja leikattuna sairaalassa, miksi täytyy samalla etsiä väkisin että mitä muuta vikaa tuossa ihmisessä on kuin tämä itseaiheuttamaton fyysinen ongelma?
Missäs lasten isä on?
Kuntoututtavaan työtoimintaan ja työkokeiluun kannattaa aina olla suhtautuvinaan myönteisesti. "Se olisi varmasti todella hyödyllistä, kun terveydentilani ensin kohenisi". Et halua pelata itsellesi karenssia tyhmyyttäsi.
Sitäpaitsi onhan sellainen vähimmilläänkin ilmaista viihdettä, josta vielä maksetaan 9 e päivä. Näkee uusia ihmisiä ja silleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Auttaisi, jos kertoisit mistä tilanteessasi on varsinaisesti kyse. Eli mikä on elämäntilanteesi ja miksi joudut tekemään sosiaalityöntekijöille tiliä asioistasi?
Mitenhän selittäisin lyhyesti. Terveyteni on huono ollut jo monta vuotta ja sinä aikana elämässä on tapahtunut muitakin suuria vastoinkäymisiä. Yritin viime syksynä päästä elämässä eteenpäin, mutta en onnistunut koska tuli jälleen takapakkia terveys- sekä käytännön järjestelysyistä. Realistisesti en voi odottaa parantumista/kunnollista kuntoutumista terveeksi enää ja vetää mielialaa alas kamppailu systeemissä sekä lukuisat yritykset parempaan. Ja eniten se, että en saa koskaan enää normaalia, hyvää elämää. Olen kumminkin yrittänyt vieläkin mutta tuntuu, että kaikkialta lyödään alas. Kun joku asia menee huonosti, syy löytyy aina jostain mitä olen tehnyt tai jättänyt tekemättä, eli parhaansa tekeminen. ei ole auttanut yhtään. Ap
Pyydä saada tukiperhe, jonne lapset voisivat mennä vaikka joka toinen viikonloppu tai joinain iltana hoitoon ja sano, että se olisi varmasti riittävä tukitoimi. Nää tukiperheet ovat toimineet, eikä ole tarvinnut ottaa lapsia huostaan vanhemman sairrastumisen vuoksi. Joskus tukiperhe voi hoitaa lapsia muutaman viikonkin, jos olet itse sairaalassa. Tukiperhe saa vain pienen korvauksen, joten ei muodostu bisneksekikään.
Vierailija kirjoitti:
Missäs lasten isä on?
Kuntoututtavaan työtoimintaan ja työkokeiluun kannattaa aina olla suhtautuvinaan myönteisesti. "Se olisi varmasti todella hyödyllistä, kun terveydentilani ensin kohenisi". Et halua pelata itsellesi karenssia tyhmyyttäsi.
Sitäpaitsi onhan sellainen vähimmilläänkin ilmaista viihdettä, josta vielä maksetaan 9 e päivä. Näkee uusia ihmisiä ja silleen.
Haha, no ehkä sanon ensi kerralla tuolla tavalla. Tiedän, ettei terveyteni kohene, joten sopivaa hetkeä ei varmaan tule joka tapauksessa. Oletan pääseväni kahteen uuteen leikkausjonoon tämän kevään aikana. Ap
Olisi hyvä, jos selittäisit tilanteesi ihan suomeksi.
Mitä sairauksia sinulla on?
Mitä "suuria vastoinkäymisiä" elämässäsi on ollut?
Oletko koskaan ollut työelämässä?
Kuinka monta lasta sinulla on ja minkä ikäisiä?
Missä lasten isä on ja mitä hän tekee?
Vaikka vanhempi sairastaisikin, kyllä hän silti voi olla määrätietoinen ja jämpti laatenkasvatuksessa ja kodin asioissa. Ja urasuunnitelmiakin voi olla ja kaikenlaista tehdä.
Se että olla möllöttää vaan ei anna hyvää kuvaa vaan just saamattoman haahuilijan vaikutelman.
Ja ennen sairastumisiakin olis voinut tehdä jotain.
Byrokratian ammattilainen kirjoitti:
Jos järjestelmän kanssa joutuu tekemisiin, niin no typerää laverrella omia asioitaan sattumanvaraisesti. Siitä tulee ikäviä seurauksia. Viranomaisille sanotaan sellaisia asioita, joista seuraa omalta kannalta optimaalinen lopputulos.
Minä kerroin laveasti terveysongelmistani, olin ainoastaan sen verran häveliäs, että en kuvannut graafisesti ällöttävimpiä osuuksia niistä. Pyrin tällä siihen, että saisimme apua nimenomaan asioissa joita terveyteni puute haittaa, mutta niitä ei ollut kirjattu vaan lähinnä painotettu persoonaani tulkittuja puutteita. Itse en sanonut, että en oikein saa aikaan, en muista... Vaan että en pysty kävelemään paljon, liikkuminen on fyysisesti hyvin epämukavaa,kipuja on
. En tiedä, mitä olisin voinut toisin tehdä. Ap
No mitä olet tähän mennessä saanut aikaan? Onko koulutus? Työpaikka? Siisti koti? Lastenkasvatus hallussa?