Ero, vauva 3 vkoa
Vaimo ilmoitti haluavansa eron. Pettämisestä ei ole kyse, sillä meillä on 3 vkoa vanha vauva jota vaimo hoitaa kotona ja tiedän ettei lyhyitä vaunulenkkejä lukuunottamatta käy missään.
Eroilmoitus ärsyttää, sillä vauva oli haluttu ja pitkään yritetty. Miten tapaamiset onnistuvat noin pienen kanssa? Mitään viikko-viikko kuviota tuskin imetetyn vauvan kanssa pystyy suunnittelemaan vielä aikoihin.
Kommentit (221)
Niin se lapsi saa ihmisen silmät auki moneen asiaan.
Olen eroisä ja kun menin vauvan, 4kk, kanssa neuvolaan, kyseltiin kovasti, missä vauvan äiti on. Miksi hän ei ole mukana? Ilmeisesti isä ei riitä neuvola-asiointiin. Jos äiti olisi mennyt yksin, ei olisi niin tarkasti kyselty. Kyllä on tasa-arvossa vielä tekemistä. Me erosimme jo ennen vauvan syntymää, asumme vielä yhdessä ja hoidan vauvaa varmasti yhtä paljon kuin äitikin.
Minunkin isä oli se joka aina hoiti neuvolat/lääkäri käynnit jne. Äiti ei ollut hyvässä kunnossa.
Nyt sitten olen itse äiti, ja mies ei juuri pahemin osallistu.
Tosiaankin arvostan omaa isääni. Samalla mietin miten nykyään miehet ei osallistu, ennen kuin äiti on tosiaan loppuun palanut hermoraunio.
Vai onko tälläiset hyvät isät aina olleet harvassa ?
Taas yksi onneton mies täällä jolla isyys hukassa. Tämä tyyppi taitaa tehdä tämän vielä aika monen naisen kanssa, tulee mieleen Toni Nieminen
Vierailija kirjoitti:
Olen eroisä ja kun menin vauvan, 4kk, kanssa neuvolaan, kyseltiin kovasti, missä vauvan äiti on. Miksi hän ei ole mukana? Ilmeisesti isä ei riitä neuvola-asiointiin. Jos äiti olisi mennyt yksin, ei olisi niin tarkasti kyselty. Kyllä on tasa-arvossa vielä tekemistä. Me erosimme jo ennen vauvan syntymää, asumme vielä yhdessä ja hoidan vauvaa varmasti yhtä paljon kuin äitikin.
Tuohan kertoo vain, ettei siellä isiä yksin näy. Olettivat varmaan äidin olevan vessassa ja siksi kyselivät.
Ja kun viet lapsen yksin neuvolaan, niin eivät monta kertaa kysele, kun muistavat x-lapsen isä on se joka tuo lapsensa neuvolaan, ei äiti.
Minusta siinä ei ole mitään tasa-arvon kanssa tekemistä, vaan yleensä ihmetelään, jos sattuu poikkeava tilanne.
Miten vastasynnyttänyt jaksaa miettiä eroa, ihmettelen.
Vauva ei tarvitse kahta hoivaajaa ensimmäisten kuukausien aikana: yksi hyvä riittää. Myöhemmin merkityksesi kyllä korostuu.
En tiedä suhteestanne mitään, mutta miltä kuulostaa, että antaisit vaimolle "tilaa hengittää"? Hänelle vauva on todennäköisesti nyt kaikki kaikessa - älä siis vaadi turhaan sellaista, mihin vaimo ei nyt pysty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai vaimosi tiuskii väsymystä. Annatko vaimollesi mahdollisuuden nukkua ajoittain hoitamalla omaa vauvaasi? Imuroitko pyytämättä? Teetkö ikinä ruokaa ja huom! myös siivoat tämän jälkeen sotkut ja hoidat tiskit? Vietkö vauvaa vaunulenkille töittesi jälkeen, jotta vaimo voi levätä hetken? Vaimollesi on raskasta olla koko ajan olemassa vain vauvan tarpeita varten, siksi kiukuttelee sinulle. Toki kiukuttelu on varmasti rasittavaa mutta osallistumalla vauvasi ja vaimosi elämään vähennät vaimon kiukuttelua. Jos ei tilanne muutu niin hankkikaa apua neuvolan kautta, ero ei todellakaan ole tuossa tilanteessa hyvä ratkaisu, kerro se myös vaimollesi.
Käyn töissä, joten minulla ei ole juuri mahdollisuutta hoitaa vauvaa. Tämän lisäksi lapsi ei viihdy sylissäni/kanssani juuri ollenkaan, minkä takia hoitaminen ja jonnekin vaunulenkille lähtö ei oikein onnistu.
Jos vauva rauhoittuu vain vaimon kanssa, niin minkäs minä sille voin?No ei se vauva viihdy sun sylissä jos ei ole tottunut siellä olemaan ja pitää sinua vieraana. Lisää harjoitusta vaan. Iltaisin, joka päivä. Viikonloppuisin enemmän. Vauvoilla on hyvin lyhyt muisti. Ota vaikka vaimosi paita siihen syliin mukaan, että on tuttuja tuoksuja. Mitä enemmän olet sen vauvasi kanssa, sitä enemmän hän sinuun kiintyy. Sinun tehtäväsi on rakentaa se suhde häneen. Ei se itsestään tapahdu, vaan vaatii paljon aikaa ja hoivaamista. Ei vauvaa tarvitse heti palauttaa äidilleen kun tulee itku (jos ei ole kyse mistään nälästä). Voit kyllä yrittää löytää sinun tapasi lohduttaa.
Aivan uskomaton keskustelu. Ihan oikeasti mäkin eroaisin tollaisesta miehestä, jolta pitää kaikki apu pyytää 3vkonen vauva sylissä. Mitäs sitten kun vaimo alkaa käydä töissä, annatteko lapsen sossulaan kun ei vaimokaan voi lapsia sitten hoitaa enää kun käy työelämässä? Eikö sulle jää ollenkaan vapaita tunteja edes yhtä vuorokauteen töiden jälkeen? Eikö sulla ole vapaita ollenkaan? Tottakai vauva ei rauhoitu sun kanssa kun et ole hoitanut sitä tarpeeksi. Sulla ei kehity tätä menoa lapseen ollenkaan kiintymyssuhdetta. Vastaat itse omiin ongelmiisi muttet näe itsessäsi vikaa. Sitä paitsi vauva on alle kuukauden ikäinen, kuinka paljon olet edes ehtinyt yrittämään? :D Olet jo 3 viikon vanhemmuuden jälkeen (itseasiassa ilmeisesti jo aiemmin) lykännyt lapsen vaimosi hoidettavaksi kun "ei onnistu". Nyt alat sitten treenata!
Anteeksi mutta ärsyttää ihan hirveästi tällainen käytös kun on itse joutunut kokemaan samaa niin menee ihon alle.
Tai sitten äiti ilmoittaa, että isä tekee kaiken väärin. 3 vko ikäinen vauva ei paljoa mieti, kuka sen vaipan vaihtaa tai missä rauhoittua, mutta kun äiti tekee itsestään ykkösvanhemman ja isä kelpaa vain siivoamaan tai viemään roskat, niin aika äkkiä isä ymmärtää paikkansa. Se ei ole kotona.
Noin tyhmien ei pitäisi lisääntyä. Äiti on ykkösvanhempi ensimmäisten viikkojen ajan, iha biologian vuoksi. Isä on silti yhtä tärkeä, hän voi sylitellä, nukuttaa, kylvettää ym.vauvaa ja hoitaa kotityöt ym.ruuanlaitot kun äiti toipuu.
Ei voi, jos äiti ei anna tai tulee joka välissä väliin, kun osaa paremmin. Harvalla äidilläkään noi jutut ekalla kerralla sujuu. Mitenköhän äidit reagoisi, jos sairaalassa tultaisiin heti tönimään pois tieltä jos ei suju kuten hoitsut haluaa?
Niin synnärillä tehdäänkin... pitää imettää kun käsketään ja vaihtaa vaippaa kun käsketään jne pesut niinkuin hoitsut ohjaa.
Mutta kuka ne tekee? Töniikö hoitsut äidin pois ja tekee ite samalla äitiä sättiessä? Sittenkö äiti osaa ensi kerralla paremmin?
No kyllä osa tekee niinkin, vanhemmat naiset varsinkin. Miten tämä liittyy mihinkään...?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos ilmoitat sille vaimolle, että asia selvä, erotaan. Kysyt, miten hoidetaan asumisjärjestelyt jne. Etsit itsellesi uuden kämpän, vaimo saa jäädä entiseen ja maksaa sen kulut. Varaat ajan lastenvalvojalle ja hoidatte paperit kuntoon. Ilmoita, että elareita maksat vain oikeuden päätöksellä. Vaadir yhteishuoltajuutta ja tässä vaiheessa joka päivä 3 tuntia vauva-aikaa itsellesi.
Jostain syystä tuossa vaiheessa vaimo alkaa miettimään, että onko ne lattialle jätetyt sukat oikeasti tämän kaiken arvoisia.
*facepalm*
Pitää olla pimeä mies jos alkaa vasta synnyttäneelle naiselle noin lapsellisesti kiukuttelemaan. Möisitkö koirasikin pois, kun se ei ole oma itsensä vaan aggressiivinen sinua ja ylisuojeleva vastasyntyneitä pentujaan kohtaan?
Etkä ikimaailmassa saisi vastasyntynyttä lasta kolmeksi tunniksi pois kotoaan joka päivä. Siihen pisteeseen menisi vuosia päästä.
Melko pimeä pitää olla nainenkin jos 3 viikkoa synnytyksestä alkaa erolla uhkailemaan. Silläkö meinasi helpottaa isän ja lapsen suhteen muodostumista?
Tuskin se syy eroon on isän ja lapsen suhteen muodostuminen.
Mutta eikö se vanhempien ja lasten välisen suhteen kehittyminen pitäisi olla kaikkein tärkeintä tuolloin? Vai mikä se prioriteetti tuossa pitäisi olla, mukava sinkkuelämä?
Mistä minä tiedän miten hirveää aloittajan kanssa on asua. Voi olla niin kamalaa että mieluummin on yh.
Älkää erotko. Oma vauva 6kk. En muista tuosta alkuajasta juuri mitään paitsi että jopa toivotin miehelleni kauniin sanoin että kuole pois paska!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on eron syy?
Miksi kaikki syyttää hormoneita tai masennusta, voihan oikeasti olla oikeakin syy eroon. Ehkä pitkään kypsytelty, yritetty sinnitellä kun vauva syntyy, mutta siitä huolimatta mies vaikka tehnyt jotain taas; pettänyt, väkivaltaa, tms.
Syy oli varmaan se että mies on hommansa hoitanu ja vaimo sai vauvansa, ei tartte miestä enää :D
Tämä tuli itselläkin ensimmäisenä mieleen. Näitä naisiahan oikeasti on. Mutta kai ne yleensä potkivat miehen pihalle vasta sen vauvavuoden tai hoitovapaiden jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Olen eroisä ja kun menin vauvan, 4kk, kanssa neuvolaan, kyseltiin kovasti, missä vauvan äiti on. Miksi hän ei ole mukana? Ilmeisesti isä ei riitä neuvola-asiointiin. Jos äiti olisi mennyt yksin, ei olisi niin tarkasti kyselty. Kyllä on tasa-arvossa vielä tekemistä. Me erosimme jo ennen vauvan syntymää, asumme vielä yhdessä ja hoidan vauvaa varmasti yhtä paljon kuin äitikin.
Tuo on varmaan kyllä muuttumassa. Mun mies vei juuri meidän vauvan 2kk tarkastukseen ilman minua (vein isommat ulos, imetyksen kannalta meni sopivasti) eikä häneltä mitään kyselty minusta. Helsinki.
Onko juomavedessä jotain outoa, ja miksi se vaikuttaa vain miehiin? Provo tämä tietysti on, mutta vastaileeko ap itselleen kaikkein älyttömimmissä kommenteissa? Vai huomasiko tyhmyytensä ja häpeää?
Noista oudoista kommenteista. Ilkeyttä, pahantahtoisuutta, empatiakyvyttömyyttä, saamattomuutta, kostonhaluisuutta ja epäloogisuutta. Onko se nykyään miehekkyyttä, vai trollaako täällä joku teini?
Jos tämä on todellista (vaikea uskoa), miten kukaan nainen haluaisi suhteeseen jonkun tuollaisen kanssa, mitä iloa kukaan nainen tuollaisista saisi?
Olen entistäkin onnellisempi siitä, että mulla on normaali, miehekäs mies. Välillä ärsyttävä omine piirteineen ja tapoineen, mutta silti Mies, toisin kuin nämä omituiset tyypit, jotka eivät tunnu sen fiksummilta kuin koiran vinkulelu!
Vierailija kirjoitti:
Vaimo on ollut synnytyksen jälkeen ajoittain minua kohtaan ärtyisä, tiuskii ja syyttää tästä väsymystä. Itsehän en tiedä kuinka vauva päivällä nukkuu kun itse olen töissä, ilmeisesti aika vähän. Ymmärrän kyllä että on väsynyt eikä ehdi syödä, mutta en tiedä johtuuko ärtyisyys siitä. Olen sanonut että voin välillä hoitaa vauvaa, jos haluaa. Ei ole ilmeisesti halunnut koska ei ole pyytänyt apua.
Sanoin vaimolle etten tiedä kauanko jaksan kuunnella tiuskimista ja äyskimistä, johon vastasi että hänelle sopisi että eroamme koska on "väsynyt hoitamaan kodin yksin".
Ei kuitenkaan ole juuri apua pyydellyt, joten vaikea tässä on mitään tehdä.Väkivaltaa, päihdeongelmaa tms ei ole, ja tiedän olevani suhteellisen hyvännäköinen ja "markkina-arvoni" on kunnossa, eli kyse ei ole siitä että olisin lössähtänyt ja lihava sohvaperuna.
Miksi hänen pitäisi pyydellä apua kodin ja vauvan hoitamiseen. Itsestään selvää on, että mies osallistuu parhaansa mukaan. Ei ihme, että on väsynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos ilmoitat sille vaimolle, että asia selvä, erotaan. Kysyt, miten hoidetaan asumisjärjestelyt jne. Etsit itsellesi uuden kämpän, vaimo saa jäädä entiseen ja maksaa sen kulut. Varaat ajan lastenvalvojalle ja hoidatte paperit kuntoon. Ilmoita, että elareita maksat vain oikeuden päätöksellä. Vaadir yhteishuoltajuutta ja tässä vaiheessa joka päivä 3 tuntia vauva-aikaa itsellesi.
Jostain syystä tuossa vaiheessa vaimo alkaa miettimään, että onko ne lattialle jätetyt sukat oikeasti tämän kaiken arvoisia.
No siinäpä hieno isä, vaatii että vauva on nälässä 3h päivittäin eikä edes suostu elättämään omaa lastaan. Joo seuraava.
Voi sille vauvalle antaa pullostakin maitoa. Suomi on täynnä näitä sankareita jotka ei suostu omaa lastansa elättämään. Miten olisikaan tilanne jos isä sanoisi 3 viikon päästä synnytyksestä että haluaa eron ja vauva jää hänelle. Saattais äitikin vähän tasajalkaa polkea. :D
Ja luulet että oikeus määrää imetyksen lopetettavaksi ja 3 viikkoisen vauvan isälle? Höpöhöpö.
No jos ajateltaisiin että nainen ei imetä.
Ja uskot että se on vauvan etu jos molemmat vanhemmat ovat ”samalla viivalla” ts. Kummatkin ihan normaaleja ihmisiä? Miten tuo käytännössä onnistuisi kun äitiysloma kestää sen 4kk. Äiti olisi vaan kotona ilman vauvaa? Isä saisi myös olla kotona vai isä kävisi töissä ja vauva olisi hoidossa vaikka äiti kotonaan on äitiyslomalla? Äitiysloma on myös sitä varten että äiti toipuu synnytyksestä, eli vaikka vauva kuolisi saa äiti pitää äitiysloman.
Vauvan etu on varmasti se, että vain äiti hoitaa. Siksi äiidn pitää ymmärtää, että ei vaadi isää valvomaan öitä tai luopumaan omasta ajastaan, koska vauvan etu on se, että saa olla äidin kanssa. Isän ei pidä mennä olettamaan, että hän olisi jonkinlainen tasa-arvoinen vanhempi.
Voi että kun sinua nyt harmittaa sukupuolten biologiset erot :/ katsos kun se on aina äiti joka synnyttää ja jos joku imettää, sekin on aina äiti. Isän tehtävä on tukea äidin paranemista ja imetystä ja auttaa niiltä osin mitä hän pystyy hoitamaan. Esim imetystä hän ei voi hoitaa.
Ahaa - isällä ei siis ole mitään oikeutta vauvanhoitoon, ellei äiti erikseen anna siihen lupaa? Ja että isä on jonkinlainen kakkosvanhempi, jonka ainoa tehtävä on tukea ykkösvanhempaa?
No ei ihme, että isät ei hoida lapsiaan, kun äidit tekevät alusta alkaen selväksi, että tämä vauva ei kuulu sinulle, mutta minun sotkujeni siivoaminen kuuluu.
Ap:lle sanoisin, että lähde samantien ja anna vaimon jäädä yksinään pärjäämään. Soita viikon kuluttua ja kysy, koska voit hakea loput tavarat. Jos silloin anellaan jäämään, niin aseta selkeät ehdot eli ei yövalvomista, ei vaipanvaihtoa eikä siivoamista.
Eli isä joka ei siivoa, eikä valvo on sinusta ihan ykkösluokan vanhempi. Ja kiristää vaimoaan. Ei ole kyllä minkäänlainen vanhempi.
Oletko varma, että olet biologinen isä?
Naisesi ei kestä elää valheessa ja siksi haluaa eron. Näitä on nähty.
Sinuna vaatisin testejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun tehtäväsi on hoitaa puolisoa että puoliso jaksaa hoitaa vauvaa. Piste. Synnyttäminen ja imettäminen on rankkaa ensikertalaiselle. Tuo vesilasi kun hän imettää, laita ruoka, tuo aamukahvi. Sitä varten se isyysloma on, ei sinun vapauttasi varten.
Isyysloma on sitä varten, että isäkin voi ajan kanssa tutustua perheen uuteen tulokkaaseen ja ottaa vastuuta hänen hoitamisestaan. Ei se mikään äidin palvontaloma ole. Varsinkin jos tuore äiti haluaa heti eroa, niin isällä ei ole mitään velvollisuutta äitiä kohtaan.
Valitettavasti totuus on noin pikkuisen vauvan kohdalla että äidin jaksaminen ja hyvinvointi heijastuu suoraan vauvan hyvinvointiin. Äidin hoivaaminen lisää vauvan hyvinvointia. Pieni vauva aistii äidin hädän ja stressin ja se vaikuttaa vauvaan. Äitiä kannattaa pitää hyvänä ja hoivata.
Ja miehenkö pitäisi kestää mitä vaan? Kyllä isänkin hyvinvointi tai sen puute heijastuu perheen ilmapiiriin ja jaksamiseen.
Jos äiti kommunikoi kiukuttelemalla ja erolla uhkailemalla, niin ei ole ihme jos isän hoiva ei kohdistu äitiin.
Ei tarvitse, mutta jos ei kestä edes kuukautta toisen kiukuttelua kun panoksena on oman lapsen ehjä perhe, niin ei sekään kovin asialliselta vaikuta.
Väkivalta ja pettäminen on asia erikseen, niitä ei tarvitse missään tilanteessa sietää yhtään, mutta tässä ei ollut niistä kysymys.
Mutta jos äiti ei kolmea viikkoa kestä isän arkuutta lapsen hoidossa vaan tuomitsee avun tarjoamisenkin vittuiluksi ja toteaa että parempi erota, niin se on asiallista? Vai eikö äidillä ole panoksena oman lapsen ehjä perhe?
Ei kuulostanut siltä, että ap:n ja vaimon tilanne meni ihan noin. Ap ei kuulostanut aralta vaan epäkiinnostuneelta ja itsekkäältä.
Mutta oli miten oli, isän kuuluu kestää ekojen viikkojen aikana äidiltä enemmän kuin päinvastoin, koska äidille alkuaika on raskaampi jo ihan fyysisistä syistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos ilmoitat sille vaimolle, että asia selvä, erotaan. Kysyt, miten hoidetaan asumisjärjestelyt jne. Etsit itsellesi uuden kämpän, vaimo saa jäädä entiseen ja maksaa sen kulut. Varaat ajan lastenvalvojalle ja hoidatte paperit kuntoon. Ilmoita, että elareita maksat vain oikeuden päätöksellä. Vaadir yhteishuoltajuutta ja tässä vaiheessa joka päivä 3 tuntia vauva-aikaa itsellesi.
Jostain syystä tuossa vaiheessa vaimo alkaa miettimään, että onko ne lattialle jätetyt sukat oikeasti tämän kaiken arvoisia.
Uhkailu on mielestäsi rakentavaa parisuhteessa?
Ei uhkailu vaan realismi. Jos vaimo kertoo haluavansa eron, niin asiaan suhtaudutaan asiallisesti ja kysytään, että kuka aikoo asua missä, koska vuokrakämppä irtisanotaan, kumpi varaa ajan lastenvalvojalle jne. Ei toimeen ryhtyminen ole uhkailua, se on asian ottamista tosissaan ja eteenpäinmenoa.
Ei parisuhteessa pidä sanoa asioita, joita ei tarkoita. Ei edes sen vaimon.
Mieshän siinä erolla uhkaili. Sanoi että ei kestä kiukuttelua ja vaimo sanoi, että ihan sama, kun joutuu yksin kaiken tekemään.
Miehen ei tietysti kannata muuttaa käytöstään, vaan ottaa ero. Olette te miehet typeriä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos ilmoitat sille vaimolle, että asia selvä, erotaan. Kysyt, miten hoidetaan asumisjärjestelyt jne. Etsit itsellesi uuden kämpän, vaimo saa jäädä entiseen ja maksaa sen kulut. Varaat ajan lastenvalvojalle ja hoidatte paperit kuntoon. Ilmoita, että elareita maksat vain oikeuden päätöksellä. Vaadir yhteishuoltajuutta ja tässä vaiheessa joka päivä 3 tuntia vauva-aikaa itsellesi.
Jostain syystä tuossa vaiheessa vaimo alkaa miettimään, että onko ne lattialle jätetyt sukat oikeasti tämän kaiken arvoisia.
*facepalm*
Pitää olla pimeä mies jos alkaa vasta synnyttäneelle naiselle noin lapsellisesti kiukuttelemaan. Möisitkö koirasikin pois, kun se ei ole oma itsensä vaan aggressiivinen sinua ja ylisuojeleva vastasyntyneitä pentujaan kohtaan?
Etkä ikimaailmassa saisi vastasyntynyttä lasta kolmeksi tunniksi pois kotoaan joka päivä. Siihen pisteeseen menisi vuosia päästä.
isä voisi tietenkin vaatia myös sitä, että vauvaa ei saa viedä lainkaan pois kotoa, jos isä ei saa lasta päivittäin tavata. Äiti ei saa mennä vaunulenkille vauvan kanssa, jos isäkään ei saa niin tehdä.
Mitä ihmeen kiukuttelua on se, että ottaa vaimonsa puheet vakavasti? Vaimo haluaa eroa, joten kyllä se vaimo eron ottaa, vaikka mies ei asiaa tajuaisi. Parempi siis itse ryhtyä toimeen. Lastenvalvojalle tulisi kutsu kuitenkin, miksi ei itse ottaisi yhteyttä?
Vai mitä oletta vaimon eropuheilla yrittävän? Ei pidä puhua erosta, jos sitä ei halua!
Juu isä voi vaatia ihan mitä haluaa, mutta mitään tuollaisia ei oikeus tule määräämään eli yks hailee mitä vaatii.
Kun äiti on mielenterveydeltään sekaisin, tulee lapsen hoitovastuu määrätä ilman muuta isälle.
Nämä miesten tekstit todistaa aina hyvin sen että miehet ei koskaan kasva aikuiseksi vaan ovat aina itsekeskeisiå tyhmiä lapsia.
Kun nainen ottaa eron miehestä niin ei hän helly ottamaan miestå takaisin niillä ehdoilla jotka juuri ovat syitä mlnkä vuoksi nainen sen eron ottaa eli ettå mies ei ole tasavertainen vanhempi ja siten valvo vuorollaan yöllå, osallistu lapsen perushoitoon esim vaipat eikå tee itselleen kuuluvia kotitöitä omassa kodissaan.
Apnkin vaimo niin voittaa kun pääsee jostakin nurkissa inisevästä vätyksestä eroon.