Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko totta, että leski ei peri mitään?
21.03.2019 |
Vaan lapset perivät vainajan omaisuuden?
Olen aina luullut, että leski on yksi perijöistä. Eli jos lapsia on yksi, on kaksi perijää. Jos lapsia on kaksi, on kaksi perijää.
Kommentit (163)
Avioliitto ei vaikuta omistusoikeuksiin millään tavalla. Jos toisella puolisolla on liittoa solmittaessa yksi vahinkolapsi ja tuulenhuuhtoma perse, niin vahinkolapsi saa vanhempansa kuoltua perinnöksi sen tuulenhuuhtoman perseen, vaikka leski olisi kuinka rikas tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto ei vaikuta omistusoikeuksiin millään tavalla. Jos toisella puolisolla on liittoa solmittaessa yksi vahinkolapsi ja tuulenhuuhtoma perse, niin vahinkolapsi saa vanhempansa kuoltua perinnöksi sen tuulenhuuhtoman perseen, vaikka leski olisi kuinka rikas tahansa.
Niin jos kyse on omaisuudesta joka hankittu ennen avioliittoa. Avioliiton aikana hankittu on yhteistä, samoin tienatut rahat vaikka se vainja ei olisi käynyt edes töissä.
Vierailija kirjoitti:
On leski saa tasinkoa. Jos vainajan omaisuus on 500000 e ja lesken omaisuus on 100000 e, niin leski saa vainajalta 150000 tasinkoa. Lapset peri yhteensä 250000 e.
Kenelle se 100 000 annetaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski perii vain siinä tapauksessa, että vainaja on lapseton (tai jos vainaja on tehnyt testamentin ja tällöin puoliso saa max. puolet, koska toinen puoli eli lakiosa menee lapsille).
Leski ei peri edes siinä tapauksessa, että ei ole lapsia. avioleski saa mahdollista tasinkoa vainajan omaisuudesta, mutta perimyskaareen ei leski kuulu ilman testamenttia. mikäli lapsettomalla vainajalla on esimerkiksi vanhemmat elossa, menee perintö vanhemmille, ei leskelle. toisinsanoen ensin katsotaan leskelle tuleva tasinko, sen jälkeen jäävä omaisuus menee ihan muulle taholle kuin leskelle.
Leski perii lapsettoman aviopuolisonsa.
Kun leskikin kuolee, niin ensiksi kuolleen vanhemmat/sisarukset saavat ensiksi kuolleen omaisuuden perintönä, mikäli vielä on jotain jäljellä.
Minä perin puolisoni, joka kuoli nuorena. Jäljelle jäi puolikas asunnosta. Olen sittemmin vaurastunut ja asuntoja on useampikin. Lisäksi minulla on uusi perhe, jossa lapsia. En todellakaan ole velkaa kenellekään edesmenneen sisarukselle.
Et ole velkaa, mutta he perivät silti sinulta mieheltäsi jääneen osuuden.
Minua kiinnostaa tämä.
MITEN ihmeessä voidaan osoittaa mikä tämä mieheltä jäänyt osuus on, enää vaikkapa 20v jälkeen? Jos mieheltä on jäänyt talo leskelle, jonka leski on sittemmin myynyt. Miten tuota voidaan enää saada kaivettua, että onko niitä talorahoja enää jäljellä kun tämä toinenkin osapuoli kuolee kymmenien vuosien päästä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski perii vain siinä tapauksessa, että vainaja on lapseton (tai jos vainaja on tehnyt testamentin ja tällöin puoliso saa max. puolet, koska toinen puoli eli lakiosa menee lapsille).
Leski ei peri edes siinä tapauksessa, että ei ole lapsia. avioleski saa mahdollista tasinkoa vainajan omaisuudesta, mutta perimyskaareen ei leski kuulu ilman testamenttia. mikäli lapsettomalla vainajalla on esimerkiksi vanhemmat elossa, menee perintö vanhemmille, ei leskelle. toisinsanoen ensin katsotaan leskelle tuleva tasinko, sen jälkeen jäävä omaisuus menee ihan muulle taholle kuin leskelle.
Leski perii lapsettoman aviopuolisonsa.
Kun leskikin kuolee, niin ensiksi kuolleen vanhemmat/sisarukset saavat ensiksi kuolleen omaisuuden perintönä, mikäli vielä on jotain jäljellä.
Minä perin puolisoni, joka kuoli nuorena. Jäljelle jäi puolikas asunnosta. Olen sittemmin vaurastunut ja asuntoja on useampikin. Lisäksi minulla on uusi perhe, jossa lapsia. En todellakaan ole velkaa kenellekään edesmenneen sisarukselle.
Et ole velkaa, mutta he perivät silti sinulta mieheltäsi jääneen osuuden.
Minua kiinnostaa tämä.
MITEN ihmeessä voidaan osoittaa mikä tämä mieheltä jäänyt osuus on, enää vaikkapa 20v jälkeen? Jos mieheltä on jäänyt talo leskelle, jonka leski on sittemmin myynyt. Miten tuota voidaan enää saada kaivettua, että onko niitä talorahoja enää jäljellä kun tämä toinenkin osapuoli kuolee kymmenien vuosien päästä?
Ei ne talorahat ole mitään korvamerkittyjä "talorahoja", vaan sama osuus otetaan jääneestä omaisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski perii vain siinä tapauksessa, että vainaja on lapseton (tai jos vainaja on tehnyt testamentin ja tällöin puoliso saa max. puolet, koska toinen puoli eli lakiosa menee lapsille).
Leski ei peri edes siinä tapauksessa, että ei ole lapsia. avioleski saa mahdollista tasinkoa vainajan omaisuudesta, mutta perimyskaareen ei leski kuulu ilman testamenttia. mikäli lapsettomalla vainajalla on esimerkiksi vanhemmat elossa, menee perintö vanhemmille, ei leskelle. toisinsanoen ensin katsotaan leskelle tuleva tasinko, sen jälkeen jäävä omaisuus menee ihan muulle taholle kuin leskelle.
Leski perii lapsettoman aviopuolisonsa.
Kun leskikin kuolee, niin ensiksi kuolleen vanhemmat/sisarukset saavat ensiksi kuolleen omaisuuden perintönä, mikäli vielä on jotain jäljellä.
Minä perin puolisoni, joka kuoli nuorena. Jäljelle jäi puolikas asunnosta. Olen sittemmin vaurastunut ja asuntoja on useampikin. Lisäksi minulla on uusi perhe, jossa lapsia. En todellakaan ole velkaa kenellekään edesmenneen sisarukselle.
Et ole velkaa, mutta he perivät silti sinulta mieheltäsi jääneen osuuden.
Minua kiinnostaa tämä.
MITEN ihmeessä voidaan osoittaa mikä tämä mieheltä jäänyt osuus on, enää vaikkapa 20v jälkeen? Jos mieheltä on jäänyt talo leskelle, jonka leski on sittemmin myynyt. Miten tuota voidaan enää saada kaivettua, että onko niitä talorahoja enää jäljellä kun tämä toinenkin osapuoli kuolee kymmenien vuosien päästä?
Ei ne talorahat ole mitään korvamerkittyjä "talorahoja", vaan sama osuus otetaan jääneestä omaisuudesta.
Olen selvittänyt tämän jurilstilta. Olen lapseton, naimisissa ja miehelläni on lapsia. Jos kuolen ensin, mieheni perii minut. Kun mieheni kuolee, hänen lapsensa eivät peri omaisuutta jonka mies sai minulta, vaan omaisuus menee minun sukulaisilleni. Lapset perivät vain isänsä osuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto ei vaikuta omistusoikeuksiin millään tavalla. Jos toisella puolisolla on liittoa solmittaessa yksi vahinkolapsi ja tuulenhuuhtoma perse, niin vahinkolapsi saa vanhempansa kuoltua perinnöksi sen tuulenhuuhtoman perseen, vaikka leski olisi kuinka rikas tahansa.
Niin jos kyse on omaisuudesta joka hankittu ennen avioliittoa. Avioliiton aikana hankittu on yhteistä, samoin tienatut rahat vaikka se vainja ei
Lähtökohtaisesti avioliitto ei muuta puolisoiden omistussuhteita: kumpikin aviopuoliso omistaa ennen avioliittoa ja sen aikana itselleen kuuluvan omaisuuden. Omaisuuden puoliso on voinut saada esimerkiksi lahjana tai perintönä. Puolisoiden omien omaisuuksien lisäksi puolisot voivat hankkia yhdessä yhteistä omaisuutta. Yhteiseksi omaisuudeksi puolisot voivat hankkia esimerkiksi asunto-osakkeita, ja yhteinen omaisuus hankitaan maksamalla kauppahinta puoliksi.
Avioliitto ei siis luo oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ja omaisuuden erillisyys säilyy puolisoiden välillä. Puolisoilla on kuitenkin avio-oikeus erotessa tai toisen puolison kuollessa toistensa omaisuuteen, ellei sitä ei ole rajoitettu kokonaan tai osittain avioehdolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Leski saa tasinkona puolet parin yhteenlasketusta omaisuudesta. Toinen puoli menee lapsille. Jos leski on vainajaa varakkaampi, hän ei maksa tasinkoa kuolinpesälle vaan pitää oman osuutensa ja lapset perivät vainajan.
Väärin. Oikein olisi, että lesken EI OLE PAKKO maksaa tasinkoa. Toisin sanoen saa maksaa halutessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nää on kyllä niin ihme asioita joita en ole edes ajatellut ennen kuin siskoni näistä mainitsi.
Meidän vanhemmat nyt onneksi ovat vielä suht' nuoria(59- ja 63-vuotiaat) mutta eihän sitä ikinä tiedä mitä elämässä tapahtuu.
Olen luullut että automaattisesti puoliso perii toisen. Jos vaikka isäni kuolisi ensin niin olen luullut että äidilleni jää kaikki, onhan omaisuus täysin yhteistä.
En halua puolittaa heidän omaisuudestaan puolta (3 lasta heillä) sisarusten kesken.
En halua maksella perintöveroja jostain talonpuolikkaasta. En halua että toinen vanhemmista on ns sidoksissa siihen asuntoon kun tuskin kumpikaan siihen haluaisi toisen kuoleman jälkeen jäädä kovin moneksi vuodeksi ainakaan. Asunto myyntiin ja vain puolet siitä menisi leskelle. Ei välttämättä rahat riitäkään enää leskellä kivaan kaupunkiasuntoon jne.
Mainitsin tästä jo vanhemmille ja sanoin että jos jonkun testamentin tekisivät jossa lapset perii vasta molempien kuoltua (jos jotain jää) muttei sekään sitten vai takaa sitä että leski perii kaiken?
No toivottavasti näitä ei tarvitsisi miettiä vielä moneen kymmeneen vuoteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolet kuuluu leskelle, mutta se ei ole perimistä. Vainajan puolikas menee lapsille. Jos lapsia ei ole, leski perii kaiken.
Mutta lapseton leski ei voi testamentata vainajalta saamaansa perintöä eteenpäin, vaan lesken kuoltua sen perivät aiemmin kuolleen puolison sekundaariset perilliset. Tämä tällaisena sivuhuomautuksena. Omasta omaisuudestaan leski voi päättää vapaasti.
Eli jos esim. perii puolet talosta, josta omistaa puolet, ei voi testamentata koko taloa eteenpäin tai edes lahjoittaa. Mutta myydä voi.
No tuleeko joku sitten penäämään näitä talon myyntirahoja myöhemmin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski perii vain siinä tapauksessa, että vainaja on lapseton (tai jos vainaja on tehnyt testamentin ja tällöin puoliso saa max. puolet, koska toinen puoli eli lakiosa menee lapsille).
Leski ei peri edes siinä tapauksessa, että ei ole lapsia. avioleski saa mahdollista tasinkoa vainajan omaisuudesta, mutta perimyskaareen ei leski kuulu ilman testamenttia. mikäli lapsettomalla vainajalla on esimerkiksi vanhemmat elossa, menee perintö vanhemmille, ei leskelle. toisinsanoen ensin katsotaan leskelle tuleva tasinko, sen jälkeen jäävä omaisuus menee ihan muulle taholle kuin leskelle.
Leski perii lapsettoman aviopuolisonsa.
Kun leskikin kuolee, niin ensiksi kuolleen vanhemmat/sisarukset saavat ensiksi kuolleen omaisuuden perintönä, mikäli vielä on jotain jäljellä.
Minä perin puolisoni, joka kuoli nuorena. Jäljelle jäi puolikas asunnosta. Olen sittemmin vaurastunut ja asuntoja on useampikin. Lisäksi minulla on uusi perhe, jossa lapsia. En todellakaan ole velkaa kenellekään edesmenneen sisarukselle.
Et ole velkaa, mutta he perivät silti sinulta mieheltäsi jääneen osuuden.
Minua kiinnostaa tämä.
MITEN ihmeessä voidaan osoittaa mikä tämä mieheltä jäänyt osuus on, enää vaikkapa 20v jälkeen? Jos mieheltä on jäänyt talo leskelle, jonka leski on sittemmin myynyt. Miten tuota voidaan enää saada kaivettua, että onko niitä talorahoja enää jäljellä kun tämä toinenkin osapuoli kuolee kymmenien vuosien päästä?
Perusoletus on se, että lesken kuollessa puolet hänen omaisuudestaan on ensimmäiseltä puolisolta saatua. Jos leski on omilla ansioillaan kasvattanut omaisuuttaan selvästi puolison kuoleman jälkeen, on lesken omien perillisten tehtävä osoittaa, että omaisuuden kasvu on ollut lesken ansiota.
Vierailija kirjoitti:
On leski saa tasinkoa. Jos vainajan omaisuus on 500000 e ja lesken omaisuus on 100000 e, niin leski saa vainajalta 150000 tasinkoa. Lapset peri yhteensä 250000 e.
Mihin 150k+250k=400k. Mihin 100k menee? Lakimiesten palkkioon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolet kuuluu leskelle, mutta se ei ole perimistä. Vainajan puolikas menee lapsille. Jos lapsia ei ole, leski perii kaiken.
Mutta lapseton leski ei voi testamentata vainajalta saamaansa perintöä eteenpäin, vaan lesken kuoltua sen perivät aiemmin kuolleen puolison sekundaariset perilliset. Tämä tällaisena sivuhuomautuksena. Omasta omaisuudestaan leski voi päättää vapaasti.
Eli jos esim. perii puolet talosta, josta omistaa puolet, ei voi testamentata koko taloa eteenpäin tai edes lahjoittaa. Mutta myydä voi.
No tuleeko joku sitten penäämään näitä talon myyntirahoja myöhemmin?
Siinä vaiheessa kun leski kuolee, ensin kuolleen puolison perilliset saavat lesken omaisuudesta puolet ja lesken omat perilliset toisen puolen, elleivät lesken omat perilliset pysty nimenomaan osoittamaan, että leski on omilla ansioillaan kasvattanut omaisuuttaan ensin kuolleen puolison kuoleman jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolet kuuluu leskelle, mutta se ei ole perimistä. Vainajan puolikas menee lapsille. Jos lapsia ei ole, leski perii kaiken.
Mutta lapseton leski ei voi testamentata vainajalta saamaansa perintöä eteenpäin, vaan lesken kuoltua sen perivät aiemmin kuolleen puolison sekundaariset perilliset. Tämä tällaisena sivuhuomautuksena. Omasta omaisuudestaan leski voi päättää vapaasti.
Eli jos esim. perii puolet talosta, josta omistaa puolet, ei voi testamentata koko taloa eteenpäin tai edes lahjoittaa. Mutta myydä voi.
No tuleeko joku sitten penäämään näitä talon myyntirahoja myöhemmin?
Siinä vaiheessa kun leski kuolee, ensin kuolleen puolison perilliset saavat lesken omaisuudesta puolet ja lesken omat perilliset toisen puolen, elleivät lesken omat perilliset pysty nimenomaan osoittamaan, että leski on omilla ansioillaan kasvattanut omaisuuttaan ensin kuolleen puolison kuoleman jälkeen.
Välissähän voi kulua vuosikymmeniä. Jos Jaskalta jäi puolikas keŕrostalo-osake vuonna 1987 ja leski avioitunut esim varakkaan miehen kanssa sen jälkeen. Puolet lesken omaisuudests ei tod. kuulu Jaskan veljelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On leski saa tasinkoa. Jos vainajan omaisuus on 500000 e ja lesken omaisuus on 100000 e, niin leski saa vainajalta 150000 tasinkoa. Lapset peri yhteensä 250000 e.
Mihin 150k+250k=400k. Mihin 100k menee? Lakimiesten palkkioon?
Leski omistaa sen 100k jo, ei se mehe mihinkään. Saa vain tasinkona lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto ei vaikuta omistusoikeuksiin millään tavalla. Jos toisella puolisolla on liittoa solmittaessa yksi vahinkolapsi ja tuulenhuuhtoma perse, niin vahinkolapsi saa vanhempansa kuoltua perinnöksi sen tuulenhuuhtoman perseen, vaikka leski olisi kuinka rikas tahansa.
Niin jos kyse on omaisuudesta joka hankittu ennen avioliittoa. Avioliiton aikana hankittu on yhteistä, samoin tienatut rahat vaikka se vainja ei olisi käynyt edes töissä.
Olet täysin väärässä. Sillä, onko omaisuus hankittu ennen avioliittoa vai sen jälkeen, ei ole mitään merkitystä. Joka tapauksessa kumpikin puoliso omistaa oman omaisuutensa eikä avioliitto tee siitä yhteistä. Mutta avioliiton päättyessä joko avioeroon tai kuolemaan varakkaampi puoliso maksaa köyhemmälle tasinkoa. Tällöinkin otetaan huomioon kaikki omaisuus, ei vain avioliiton aikana hankittu.
Poikkeuksena on omaisuus, joka on saatu perintönä tai lahjaksi, jos testamentissa tai lahjakirjassa omaisuus on suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Minä perin puolisoni, joka kuoli nuorena. Jäljelle jäi puolikas asunnosta. Olen sittemmin vaurastunut ja asuntoja on useampikin. Lisäksi minulla on uusi perhe, jossa lapsia. En todellakaan ole velkaa kenellekään edesmenneen sisarukselle.
Lähtökohtaisesti puolet sinun kuolinpesäsi arvosta menee aiemmin kuolleen puolisosi perillisille, ja puolet sinun lapsillesi.
Koska aikaa on kulunut paljon, ja omaisuutesi arvo on suuresti kasvanut, johtuen omasta ansio- ja sijoitustoiminnastasi, asia ei ole noin yksioikoinen. Kun kuolet, tehdään perunkirjoitus jossa katsotaan omaisuutesi arvo, ja verrataan sitä perunkirjoitukseen joka tehtiin miehesi jälkeen. Miehesi sukulaiset perivät puolet siitä omaisuudesta, joka oli miehesi kuollessa.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa leski perii kaiken ja lapset saavat osansa vasta kun toinenkin vanhemmista kuolee. Kiva tilanne jos leski on tuhlaavaista sorttia...
Näin jos kyseessä yhteiset lapset. Jos ensiksi kuolleella "erillisiä" lapsia, niin ositus tehtävä ja nämä lapset saavat kyllä osansa oman vanhempansa jälkeen eli leski ei tällöin tätä osuutta saa.
F
Alue: Aihe vapaa
Avioliitto on sopimus, jonka allekirjoittaja sopii vapaasta tahdostaan omaisuuden olevan sillä tapaa yhteistä, että kun jompi kumpi kuolee, niin omaisuus tasataan köyhemmän hyväksi. Eli kyllä lain edessä se omaisuus avioliitossa, ilman poissulkevaa avioehtoa, on sopimus siitä että kuollessa rikkaamalta tasataan köyhemmälle, eli omaisuus ON yhteistä kuolemassa, vaikka eläessä sitä hallitsisikin vain toinen. se on vähän niin kuin monen halu myös, ettei puoliso jää tyhjän päälle kun perintöhaaskalinnut saapuvat nokkimaan.