Onko totta, että leski ei peri mitään?

Vierailija kirjoitti:

Kirjoita googleen "perintökaari".

Ei voi olla liian vaikeaa, jos tännekin sait aloituksen aikaiseksi...

Av tietää kaiken. Mihin googlea tarvitaan...?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minun tuttavarouvani sai puolet miehensä rahavaroista ja talonmyyntirahoista, toinen puoli jaettiin kolmen lapsen kesken

Tuttavarouvasi oli siis itse täysin pa. Jos hänellä olisi ollut perukirjaan kirjattavaksi muutakin omaisuutta kuin "koti-irtaimisto ja pitovaatteet", niin hän olisi saanut tasinkona vähemmän kuin puolet.

Avioliitossa ja sen päättyessä kumpikin puoliso omistaa oman omaisuuden, ja "yhteisen" joko 50/50 tai jossakin muussa suhteessa. Varakkaampi luovuttaa omasta osuudestaan köyhemmälle tasinkoa. Paitsi varakkaampi leski, jonka ei tarvitse luovuttaa tasinkoa kuolinpesälle.

Perintökaari ei   kuulu peruskoulun eikä edes lukion yhteiskuntaopin oppimäärään, valitettavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski perii vain siinä tapauksessa, että vainaja on lapseton (tai jos vainaja on tehnyt testamentin ja tällöin puoliso saa max. puolet, koska toinen puoli eli lakiosa menee lapsille).

Leski ei peri edes siinä tapauksessa, että ei ole lapsia. avioleski saa mahdollista tasinkoa vainajan omaisuudesta, mutta perimyskaareen ei leski kuulu ilman testamenttia. mikäli lapsettomalla vainajalla on esimerkiksi vanhemmat elossa, menee perintö vanhemmille, ei leskelle. toisinsanoen ensin katsotaan leskelle tuleva tasinko, sen jälkeen jäävä omaisuus menee ihan muulle taholle kuin leskelle. 

Leski perii lapsettoman aviopuolisonsa.

Kun leskikin kuolee, niin ensiksi kuolleen vanhemmat/sisarukset saavat ensiksi kuolleen omaisuuden perintönä, mikäli vielä on jotain jäljellä.

Minä perin puolisoni, joka kuoli nuorena. Jäljelle jäi puolikas asunnosta. Olen sittemmin vaurastunut ja asuntoja on useampikin. Lisäksi minulla on uusi perhe, jossa lapsia. En todellakaan ole velkaa kenellekään edesmenneen sisarukselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski perii vain siinä tapauksessa, että vainaja on lapseton (tai jos vainaja on tehnyt testamentin ja tällöin puoliso saa max. puolet, koska toinen puoli eli lakiosa menee lapsille).

Leski ei peri edes siinä tapauksessa, että ei ole lapsia. avioleski saa mahdollista tasinkoa vainajan omaisuudesta, mutta perimyskaareen ei leski kuulu ilman testamenttia. mikäli lapsettomalla vainajalla on esimerkiksi vanhemmat elossa, menee perintö vanhemmille, ei leskelle. toisinsanoen ensin katsotaan leskelle tuleva tasinko, sen jälkeen jäävä omaisuus menee ihan muulle taholle kuin leskelle. 

Jos perittävä on naimisissa eikä hänellä ole rintaperillisiä eikä hän ole määrännyt omaisuudestaan testamentilla, eloonjäänyt puoliso perii kuolleen puolison omaisuuden. Eloonjäänyt puoliso on tällöin ensin kuolleen puolison ainoa perillinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minun tuttavarouvani sai puolet miehensä rahavaroista ja talonmyyntirahoista, toinen puoli jaettiin kolmen lapsen kesken

Tuttavarouvasi oli siis itse täysin pa. Jos hänellä olisi ollut perukirjaan kirjattavaksi muutakin omaisuutta kuin "koti-irtaimisto ja pitovaatteet", niin hän olisi saanut tasinkona vähemmän kuin puolet.

Avioliitossa ja sen päättyessä kumpikin puoliso omistaa oman omaisuuden, ja "yhteisen" joko 50/50 tai jossakin muussa suhteessa. Varakkaampi luovuttaa omasta osuudestaan köyhemmälle tasinkoa. Paitsi varakkaampi leski, jonka ei tarvitse luovuttaa tasinkoa kuolinpesälle.

Perintökaari ei   kuulu peruskoulun eikä edes lukion yhteiskuntaopin oppimäärään, valitettavasti.

Eihän sillä ole mitään väliä mikä on kenenkin omaisuutta vaan avioparin koko omaisuuden arvo lasketaan yhteen ja sitten jaetaan puoliksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski perii vain siinä tapauksessa, että vainaja on lapseton (tai jos vainaja on tehnyt testamentin ja tällöin puoliso saa max. puolet, koska toinen puoli eli lakiosa menee lapsille).

Leski ei peri edes siinä tapauksessa, että ei ole lapsia. avioleski saa mahdollista tasinkoa vainajan omaisuudesta, mutta perimyskaareen ei leski kuulu ilman testamenttia. mikäli lapsettomalla vainajalla on esimerkiksi vanhemmat elossa, menee perintö vanhemmille, ei leskelle. toisinsanoen ensin katsotaan leskelle tuleva tasinko, sen jälkeen jäävä omaisuus menee ihan muulle taholle kuin leskelle. 

Jos ei ole lapsia, leski on ensisijainen perijä.

Toissijaiset perilliset ovat niitä perillisiä, jotka olisivat saaneen ensiksi kuolleen puolison omaisuuden, jos leski ei olisi perinyt häntä. Toissijaisia perillisiä ovat vainajan vanhemmat. Jos vanhemmat ovat kuolleet, perillisiä ovat vainajan sisarukset. Jos sisarukset ovat kuolleet, tulee heidän sijaan heidän jälkeläisensä. Jos ensiksi kuolleen puolison toissijaisia perillisiä ei ole, omaisuus menee kokonaan lesken perillisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski perii vain siinä tapauksessa, että vainaja on lapseton (tai jos vainaja on tehnyt testamentin ja tällöin puoliso saa max. puolet, koska toinen puoli eli lakiosa menee lapsille).

Leski ei peri edes siinä tapauksessa, että ei ole lapsia. avioleski saa mahdollista tasinkoa vainajan omaisuudesta, mutta perimyskaareen ei leski kuulu ilman testamenttia. mikäli lapsettomalla vainajalla on esimerkiksi vanhemmat elossa, menee perintö vanhemmille, ei leskelle. toisinsanoen ensin katsotaan leskelle tuleva tasinko, sen jälkeen jäävä omaisuus menee ihan muulle taholle kuin leskelle. 

Leski perii lapsettoman aviopuolisonsa.

Kun leskikin kuolee, niin ensiksi kuolleen vanhemmat/sisarukset saavat ensiksi kuolleen omaisuuden perintönä, mikäli vielä on jotain jäljellä.

Minä perin puolisoni, joka kuoli nuorena. Jäljelle jäi puolikas asunnosta. Olen sittemmin vaurastunut ja asuntoja on useampikin. Lisäksi minulla on uusi perhe, jossa lapsia. En todellakaan ole velkaa kenellekään edesmenneen sisarukselle.

Et ole velkaa, mutta he perivät silti sinulta mieheltäsi jääneen osuuden. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski perii vain siinä tapauksessa, että vainaja on lapseton (tai jos vainaja on tehnyt testamentin ja tällöin puoliso saa max. puolet, koska toinen puoli eli lakiosa menee lapsille).

Leski ei peri edes siinä tapauksessa, että ei ole lapsia. avioleski saa mahdollista tasinkoa vainajan omaisuudesta, mutta perimyskaareen ei leski kuulu ilman testamenttia. mikäli lapsettomalla vainajalla on esimerkiksi vanhemmat elossa, menee perintö vanhemmille, ei leskelle. toisinsanoen ensin katsotaan leskelle tuleva tasinko, sen jälkeen jäävä omaisuus menee ihan muulle taholle kuin leskelle. 

Jos ei ole lapsia, leski on ensisijainen perijä.

Toissijaiset perilliset ovat niitä perillisiä, jotka olisivat saaneen ensiksi kuolleen puolison omaisuuden, jos leski ei olisi perinyt häntä. Toissijaisia perillisiä ovat vainajan vanhemmat. Jos vanhemmat ovat kuolleet, perillisiä ovat vainajan sisarukset. Jos sisarukset ovat kuolleet, tulee heidän sijaan heidän jälkeläisensä. Jos ensiksi kuolleen puolison toissijaisia perillisiä ei ole, omaisuus menee kokonaan lesken perillisille.

Eli meneekö näin? Matti ja Maija (nimet keksitty) on lapseton naimisissa oleva pariskunta. Matti kuolee ja Maija perii kaiken. Maijakin kuolee ja jäämistö jaetaan Matin jälkeisen perunkirjoituksen osituksen perusteella sekä Matin että Maijan sukulaisille perintökaaren muksisesti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski perii vain siinä tapauksessa, että vainaja on lapseton (tai jos vainaja on tehnyt testamentin ja tällöin puoliso saa max. puolet, koska toinen puoli eli lakiosa menee lapsille).

Leski ei peri edes siinä tapauksessa, että ei ole lapsia. avioleski saa mahdollista tasinkoa vainajan omaisuudesta, mutta perimyskaareen ei leski kuulu ilman testamenttia. mikäli lapsettomalla vainajalla on esimerkiksi vanhemmat elossa, menee perintö vanhemmille, ei leskelle. toisinsanoen ensin katsotaan leskelle tuleva tasinko, sen jälkeen jäävä omaisuus menee ihan muulle taholle kuin leskelle. 

Leski perii lapsettoman aviopuolisonsa.

Kun leskikin kuolee, niin ensiksi kuolleen vanhemmat/sisarukset saavat ensiksi kuolleen omaisuuden perintönä, mikäli vielä on jotain jäljellä.

Minä perin puolisoni, joka kuoli nuorena. Jäljelle jäi puolikas asunnosta. Olen sittemmin vaurastunut ja asuntoja on useampikin. Lisäksi minulla on uusi perhe, jossa lapsia. En todellakaan ole velkaa kenellekään edesmenneen sisarukselle.

Et ole velkaa, mutta he perivät silti sinulta mieheltäsi jääneen osuuden. 

Tuskin tulee miljonääriveli kyselemään 20 vuotta sitten jäänyttä kaksion puolikasta.

Vierailija kirjoitti:

Puolet kuuluu leskelle, mutta se ei ole perimistä. Vainajan puolikas menee lapsille. Jos lapsia ei ole, leski perii kaiken.

Mutta lapseton leski ei voi testamentata vainajalta saamaansa perintöä eteenpäin, vaan lesken kuoltua  sen perivät aiemmin kuolleen puolison sekundaariset perilliset. Tämä tällaisena sivuhuomautuksena. Omasta omaisuudestaan leski voi päättää vapaasti.

Eli jos esim. perii puolet talosta, josta omistaa puolet, ei voi testamentata koko taloa eteenpäin tai edes lahjoittaa. Mutta myydä voi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski perii vain siinä tapauksessa, että vainaja on lapseton (tai jos vainaja on tehnyt testamentin ja tällöin puoliso saa max. puolet, koska toinen puoli eli lakiosa menee lapsille).

Leski ei peri edes siinä tapauksessa, että ei ole lapsia. avioleski saa mahdollista tasinkoa vainajan omaisuudesta, mutta perimyskaareen ei leski kuulu ilman testamenttia. mikäli lapsettomalla vainajalla on esimerkiksi vanhemmat elossa, menee perintö vanhemmille, ei leskelle. toisinsanoen ensin katsotaan leskelle tuleva tasinko, sen jälkeen jäävä omaisuus menee ihan muulle taholle kuin leskelle. 

Leski perii lapsettoman aviopuolisonsa.

Kun leskikin kuolee, niin ensiksi kuolleen vanhemmat/sisarukset saavat ensiksi kuolleen omaisuuden perintönä, mikäli vielä on jotain jäljellä.

Minä perin puolisoni, joka kuoli nuorena. Jäljelle jäi puolikas asunnosta. Olen sittemmin vaurastunut ja asuntoja on useampikin. Lisäksi minulla on uusi perhe, jossa lapsia. En todellakaan ole velkaa kenellekään edesmenneen sisarukselle.

Et ole velkaa, mutta he perivät silti sinulta mieheltäsi jääneen osuuden. 

Tuskin tulee miljonääriveli kyselemään 20 vuotta sitten jäänyttä kaksion puolikasta.

Ei hänen tarvitsekaan tulla, vaan pesänjaossa häneen otetaan yhteyttä, ellei kirjallisesti luovu osuudestaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski perii vain siinä tapauksessa, että vainaja on lapseton (tai jos vainaja on tehnyt testamentin ja tällöin puoliso saa max. puolet, koska toinen puoli eli lakiosa menee lapsille).

Leski ei peri edes siinä tapauksessa, että ei ole lapsia. avioleski saa mahdollista tasinkoa vainajan omaisuudesta, mutta perimyskaareen ei leski kuulu ilman testamenttia. mikäli lapsettomalla vainajalla on esimerkiksi vanhemmat elossa, menee perintö vanhemmille, ei leskelle. toisinsanoen ensin katsotaan leskelle tuleva tasinko, sen jälkeen jäävä omaisuus menee ihan muulle taholle kuin leskelle. 

Leski perii lapsettoman aviopuolisonsa.

Kun leskikin kuolee, niin ensiksi kuolleen vanhemmat/sisarukset saavat ensiksi kuolleen omaisuuden perintönä, mikäli vielä on jotain jäljellä.

Minä perin puolisoni, joka kuoli nuorena. Jäljelle jäi puolikas asunnosta. Olen sittemmin vaurastunut ja asuntoja on useampikin. Lisäksi minulla on uusi perhe, jossa lapsia. En todellakaan ole velkaa kenellekään edesmenneen sisarukselle.

Et ole velkaa, mutta he perivät silti sinulta mieheltäsi jääneen osuuden. 

Tuskin tulee miljonääriveli kyselemään 20 vuotta sitten jäänyttä kaksion puolikasta.

Jotkut rikkaat ihmiset ovat hyvinkin tarkkoja rahasta ja siitä, mikä heille kuuluu.

Mutta varmuuden vuoksi kannattaa myydä se peritty omaisuus, niin sillä tuokin pulma ratkeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski perii vain siinä tapauksessa, että vainaja on lapseton (tai jos vainaja on tehnyt testamentin ja tällöin puoliso saa max. puolet, koska toinen puoli eli lakiosa menee lapsille).

Leski ei peri edes siinä tapauksessa, että ei ole lapsia. avioleski saa mahdollista tasinkoa vainajan omaisuudesta, mutta perimyskaareen ei leski kuulu ilman testamenttia. mikäli lapsettomalla vainajalla on esimerkiksi vanhemmat elossa, menee perintö vanhemmille, ei leskelle. toisinsanoen ensin katsotaan leskelle tuleva tasinko, sen jälkeen jäävä omaisuus menee ihan muulle taholle kuin leskelle. 

Leski perii lapsettoman aviopuolisonsa.

Kun leskikin kuolee, niin ensiksi kuolleen vanhemmat/sisarukset saavat ensiksi kuolleen omaisuuden perintönä, mikäli vielä on jotain jäljellä.

Minä perin puolisoni, joka kuoli nuorena. Jäljelle jäi puolikas asunnosta. Olen sittemmin vaurastunut ja asuntoja on useampikin. Lisäksi minulla on uusi perhe, jossa lapsia. En todellakaan ole velkaa kenellekään edesmenneen sisarukselle.

Et ole velkaa, mutta he perivät silti sinulta mieheltäsi jääneen osuuden. 

Tuskin tulee miljonääriveli kyselemään 20 vuotta sitten jäänyttä kaksion puolikasta.

Ei hänen tarvitsekaan tulla, vaan pesänjaossa häneen otetaan yhteyttä, ellei kirjallisesti luovu osuudestaan.

Kyselee häneltä kuka kyseleekin, todennäköisesti ei kukaan. Itsekin toimitin miehen perukirjat ihan itse, ei näissä pesänjakajia tai lakimiehiä tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Jos köyhempi puolisoista kuolee ensin, rikkaamman perijät saavat enemmän kuin jos rikkaampi kuolisi ensin?

Oikein. Esimerkki: A & B , joilla kummallakin 2 omaa lasta (a, aa, b, bb) ja yhteinen lapsi ab, joka siis kummankin kolmas.

Oletetaan omaisuutta olevan A : 300 €, B : 600€.

Kummallakin siis kolme perillistä

Jos köyhempi A kuolee ensin, hänet perivät a, aa ja ab. Jokainen saa 1/3:n A:n omaisuudesta eli 100€. B:n ei tarvitse antaa tasinkoa A:n kuolinpesälle. B kuolee toisena, jolloin hänen lapsensa saavat 600€/3 = 200€.

Jos  varakkaampi B kuolee ensin, A saa yhteenlasketusta omaisuudesta (= 900€ ) puolet. Hän siis  omistaa oman 300€ ja saa 150€ tasinkoa = 450€. B:n perillisille jää jaettavaksi toinen puolikas eli 450€/3 = 150€, siis vähemmän kuin mitä olisivat saaneet köyhemmän kuollessa ensin. B:n lapset saisivat myös sitten aikanaan saman verran. Kummankin yhteinen lapsi ab saisi molemmissa vaihtoehdoissa saman verran.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski perii vain siinä tapauksessa, että vainaja on lapseton (tai jos vainaja on tehnyt testamentin ja tällöin puoliso saa max. puolet, koska toinen puoli eli lakiosa menee lapsille).

Leski ei peri edes siinä tapauksessa, että ei ole lapsia. avioleski saa mahdollista tasinkoa vainajan omaisuudesta, mutta perimyskaareen ei leski kuulu ilman testamenttia. mikäli lapsettomalla vainajalla on esimerkiksi vanhemmat elossa, menee perintö vanhemmille, ei leskelle. toisinsanoen ensin katsotaan leskelle tuleva tasinko, sen jälkeen jäävä omaisuus menee ihan muulle taholle kuin leskelle. 

Leski perii lapsettoman aviopuolisonsa.

Kun leskikin kuolee, niin ensiksi kuolleen vanhemmat/sisarukset saavat ensiksi kuolleen omaisuuden perintönä, mikäli vielä on jotain jäljellä.

Minä perin puolisoni, joka kuoli nuorena. Jäljelle jäi puolikas asunnosta. Olen sittemmin vaurastunut ja asuntoja on useampikin. Lisäksi minulla on uusi perhe, jossa lapsia. En todellakaan ole velkaa kenellekään edesmenneen sisarukselle.

Et ole velkaa, mutta he perivät silti sinulta mieheltäsi jääneen osuuden. 

Tuskin tulee miljonääriveli kyselemään 20 vuotta sitten jäänyttä kaksion puolikasta.

Jotkut rikkaat ihmiset ovat hyvinkin tarkkoja rahasta ja siitä, mikä heille kuuluu.

Mutta varmuuden vuoksi kannattaa myydä se peritty omaisuus, niin sillä tuokin pulma ratkeaa.

Ei ratkea myymällä, kyllä raha kelpaa ihan samalla tavalla. 

Uusperheiden kannattaa ihan oikeasti ottaa huomioon tämä ettei leski peri omaisuutta. Voi käydä esim. niin että tienaat koko liiton ajan vaikkapa 10 000 euroa kuussa ja puoliso on työtön. Kun puoliso kuolee, puolet omaisuudesta menee hänen lapsilleen (=sinun palkkatyölläsi tienatut rahat). Kannattaa tehdä testamentti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minun tuttavarouvani sai puolet miehensä rahavaroista ja talonmyyntirahoista, toinen puoli jaettiin kolmen lapsen kesken

Ei vaan hän sai pitää (tietysti) oman osuutensa yhteisestä omaisuudesta.

Juuri näin! Avioliittoon mennessä omaisuudeta tulee yhteistä, ellei nimen omaan toisin toivota, eli tehdä avioehtoa eron/kuoleman varalle. Tuttavarouvasi mies on halunnut naimisiin hänen kanssaan mennessään, että talous on yhteinen. Tähän asiaan ei ole kenelläkään nokan koputtamista, se on ollut miehen päätös toimia haluamallaan tavalla. Kun talous, ja rahat on yhteisiä, ei leskirouva mitenkään mystisesti SAA miehensä rahavaroja, vaan ne ovat lesken rahavaroja myös. Tämän takia leski saa pitää OMAN omaisuutensa, vaikka miehensä kuolee ensin. Pöljäähän se olisi, että leskeltä otettaisiin yhtäkkiä oma omaisuus pois, ja jaettaisi se lesken omaisuus hänen kuolleen miehensä lapsille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos avioparin koko omaisuus on yhteistä, kuten oli vanhemmillani, niin isämme kuollessa me lapset perimme isämme osuuden eli puolet omaisuudesta ja toinen puoli jäi äidillemme. Kun äitimme aikanaan kuolee, me lapset tietenkin perimme hänet.

Miten se määritetään onko omaisuus yhteistä? Jos on aviossa, niin joka tapauksessa yhteenlaskettu omaisuus jaetaan puoliksi ilman avioehtoa? 

Juuri näin. Kun henkilöt menevät keskenään naimisiin ilman avioehtoa, he tekevät tekevät sopimuksen(eli se avioliitto on se sopimus itsessään) että varat ovat yhteisiä. Pitäisi yrittää muistaa, että nämä ovat avioituneen parin omia yhteisiä päätöksiä ja sopimusia jotka he ovat itse halunneet tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Jos köyhempi puolisoista kuolee ensin, rikkaamman perijät saavat enemmän kuin jos rikkaampi kuolisi ensin?

Tasingolla on tarkoitus helpottaa sen lesken elämää rikkaamman puolison kuoltua. Ei tasingossa ajatella sitä että leskikin kuolee joskus, ja pitää jäädä perintöä jollekin.

Vierailija kirjoitti:

On leski saa tasinkoa. Jos vainajan omaisuus on 500000 e ja lesken omaisuus on 100000 e, niin leski saa vainajalta 150000 tasinkoa. Lapset peri yhteensä 250000 e.

... ja mihin satatonnia menee? Verottajalle?