Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko totta, että leski ei peri mitään?
21.03.2019 |
Vaan lapset perivät vainajan omaisuuden?
Olen aina luullut, että leski on yksi perijöistä. Eli jos lapsia on yksi, on kaksi perijää. Jos lapsia on kaksi, on kaksi perijää.
Kommentit (163)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minun tuttavarouvani sai puolet miehensä rahavaroista ja talonmyyntirahoista, toinen puoli jaettiin kolmen lapsen kesken
Ei vaan hän sai pitää (tietysti) oman osuutensa yhteisestä omaisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa leski perii kaiken ja lapset saavat osansa vasta kun toinenkin vanhemmista kuolee. Kiva tilanne jos leski on tuhlaavaista sorttia...
Vainajan lapset eivät välttämättä edes ole leskenkin lapsia. Uusperhekuviot.
No siinä tapauksessa lapset saavat omansa heti ellen ole väärössä.
Kun avioliitto on purkautunut toisen puolison kuoleman vuoksi ja kuolleelta puolisolta on jäänyt rintaperillisiä, eli lapsia tai näiden jälkeläisiä, voivat leski tai perilliset vaatia toimitettavaksi omaisuuden jakoa eli ositusta. Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan tasan, eli eloonjäänyt puoliso saa puolet ja perilliset toisen puolen. Se puoliso, jonka omaisuus on suurempi, joutuu siis maksamaan toiselle puolisolle tasinkoa lähtökohtaisesti niin paljon, että puolisoiden omaisuudet ovat yhtä suuret. Omaisuuden osituksen jälkeen kukin perillinen voi lisäksi vaatia, että perillisten kesken toimitetaan perinnönjako.
Omaisuus jaetaan osituksessa tasan kuitenkin vain silloin, kun eloonjääneellä puolisolla on vähemmän omaisuutta kuin ensiksi kuolleella puolisolla. Lesken ei nimittäin tarvitse luovuttaa omaisuuttaan tasinkona ensiksi kuolleen puolison perillisille, vaan leski saa pitää oman omaisuutensa. Leski saa itse päättää, haluaako hän luovuttaa tasinkoa vai ei. Jos taas leskellä on vähemmän omaisuutta kuin ensiksi kuolleella puolisolla, on leskellä oikeus saada osituksessa tasinkoa vainajan omaisuudesta.
Jos avioliitto purkautuu toisen puolison kuoleman johdosta, mutta kuolleelta puolisolta ei ole jäänyt rintaperillisiä, eloonjäänyt puoliso perii kuolleen puolisonsa omaisuuden, jos kuollut puoliso ei ole testamentilla toisin määrännyt. Lesken kuollessa omaisuus jaetaan hänen perillisten sekä ensiksi kuolleen puolison perillisten kesken.
Vierailija kirjoitti:
Jos avioparin koko omaisuus on yhteistä, kuten oli vanhemmillani, niin isämme kuollessa me lapset perimme isämme osuuden eli puolet omaisuudesta ja toinen puoli jäi äidillemme. Kun äitimme aikanaan kuolee, me lapset tietenkin perimme hänet.
Miten se määritetään onko omaisuus yhteistä? Jos on aviossa, niin joka tapauksessa yhteenlaskettu omaisuus jaetaan puoliksi ilman avioehtoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski perii vain siinä tapauksessa, että vainaja on lapseton (tai jos vainaja on tehnyt testamentin ja tällöin puoliso saa max. puolet, koska toinen puoli eli lakiosa menee lapsille).
Leski ei peri edes siinä tapauksessa, että ei ole lapsia. avioleski saa mahdollista tasinkoa vainajan omaisuudesta, mutta perimyskaareen ei leski kuulu ilman testamenttia. mikäli lapsettomalla vainajalla on esimerkiksi vanhemmat elossa, menee perintö vanhemmille, ei leskelle. toisinsanoen ensin katsotaan leskelle tuleva tasinko, sen jälkeen jäävä omaisuus menee ihan muulle taholle kuin leskelle.
Kyllä leski perii ellei ole lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kommentoi:
Isäni siis kuoli. Hänellä on puolet asunnosta, jonkin verran rahaa tilillä, ja jonkin verran rahaa rahastoissa.
Äitini, leski, omistaa asunnosta puolet, ja hänellä on omat tilit ja omat rahastot.
Lisäksi äidilläni ja isällänion yhteinen säästötili. En tiedä summaa.
Onko perunkirjoitus yksinkertainen?
Melko. Asunto periytyy lapsille puoliksi, mutta se jää lesken käyttöön tämän loppuelämäksi lesken niin halutessa. Muu isän omaisuus tulee lapsille. Perintövero lasketaan kaikesta tuosta, mutta leski on asunnossa rasitteena, eli verot ovat pienet.
Tietysti jos on testamentti tilanne on toinen.
Ei ole testamenttia.
Ja kun tasingosta puhutaan, niin tietääkseni leski on varakkaampi.
Pohdin vain, pitääkö palkata lakimies vai ei.... eräs suvussa on lakimies ja osaa neuvoa, mutta en ole häntä tavannut, jos perunkirjoitus on yksinkertainen, niin sitten osaamme.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos köyhempi puolisoista kuolee ensin, rikkaamman perijät saavat enemmän kuin jos rikkaampi kuolisi ensin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos avioparin koko omaisuus on yhteistä, kuten oli vanhemmillani, niin isämme kuollessa me lapset perimme isämme osuuden eli puolet omaisuudesta ja toinen puoli jäi äidillemme. Kun äitimme aikanaan kuolee, me lapset tietenkin perimme hänet.
Miten se määritetään onko omaisuus yhteistä? Jos on aviossa, niin joka tapauksessa yhteenlaskettu omaisuus jaetaan puoliksi ilman avioehtoa?
Yleensä näin, ellei esim avioehdolla tai vanhoilla testamenteilla ole määritelty asioita toisin. Tai selkeästi esim talo merkitty vain toisen omaisuudeksi. Silloin jos rikkaampi jää eloon, hän ei maksa perillisille tasinkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski perii vain siinä tapauksessa, että vainaja on lapseton (tai jos vainaja on tehnyt testamentin ja tällöin puoliso saa max. puolet, koska toinen puoli eli lakiosa menee lapsille).
Leski ei peri edes siinä tapauksessa, että ei ole lapsia. avioleski saa mahdollista tasinkoa vainajan omaisuudesta, mutta perimyskaareen ei leski kuulu ilman testamenttia. mikäli lapsettomalla vainajalla on esimerkiksi vanhemmat elossa, menee perintö vanhemmille, ei leskelle. toisinsanoen ensin katsotaan leskelle tuleva tasinko, sen jälkeen jäävä omaisuus menee ihan muulle taholle kuin leskelle.
Leski perii lapsettoman aviopuolisonsa.
Kun leskikin kuolee, niin ensiksi kuolleen vanhemmat/sisarukset saavat ensiksi kuolleen omaisuuden perintönä, mikäli vielä on jotain jäljellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minun tuttavarouvani sai puolet miehensä rahavaroista ja talonmyyntirahoista, toinen puoli jaettiin kolmen lapsen kesken
Ei vaan hän sai pitää (tietysti) oman osuutensa yhteisestä omaisuudesta.
Ei, vaan leski saa puolet yhteenlasketusta omaisuudesta. Ei yhteisestä. Jos vainaja on leskeä rikkaampi, leski saa tasinkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On leski saa tasinkoa. Jos vainajan omaisuus on 500000 e ja lesken omaisuus on 100000 e, niin leski saa vainajalta 150000 tasinkoa. Lapset peri yhteensä 250000 e.
Äh, vai menikö se niin että 100000+500000=600000/2=300000 e eli leski saa tasinkoa 200000 ja lapsille tulee 300000 e? Oikosulku...
Jälkeenjäävällä on avio-oikeus puoleen yhteenlasketusta omaisuudesta, ellei sitten ole avioehtoa, joka määrittelee erilaisen jaon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kommentoi:
Isäni siis kuoli. Hänellä on puolet asunnosta, jonkin verran rahaa tilillä, ja jonkin verran rahaa rahastoissa.
Äitini, leski, omistaa asunnosta puolet, ja hänellä on omat tilit ja omat rahastot.
Lisäksi äidilläni ja isällänion yhteinen säästötili. En tiedä summaa.
Onko perunkirjoitus yksinkertainen?
Melko. Asunto periytyy lapsille puoliksi, mutta se jää lesken käyttöön tämän loppuelämäksi lesken niin halutessa. Muu isän omaisuus tulee lapsille. Perintövero lasketaan kaikesta tuosta, mutta leski on asunnossa rasitteena, eli verot ovat pienet.
Tietysti jos on testamentti tilanne on toinen.
Ei ole testamenttia.
Ja kun tasingosta puhutaan, niin tietääkseni leski on varakkaampi.
Pohdin vain, pitääkö palkata lakimies vai ei.... eräs suvussa on lakimies ja osaa neuvoa, mutta en ole häntä tavannut, jos perunkirjoitus on yksinkertainen, niin sitten osaamme.
Ap
Vaikuttaa hyvin simppeliltä. Meillä perunkirjoituksen teki ammattilainen, mutta muuten tuossa ei varmaan lakimiehiä tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos avioparin koko omaisuus on yhteistä, kuten oli vanhemmillani, niin isämme kuollessa me lapset perimme isämme osuuden eli puolet omaisuudesta ja toinen puoli jäi äidillemme. Kun äitimme aikanaan kuolee, me lapset tietenkin perimme hänet.
Miten se määritetään onko omaisuus yhteistä? Jos on aviossa, niin joka tapauksessa yhteenlaskettu omaisuus jaetaan puoliksi ilman avioehtoa?
Niin, juuri tuota tarkoitin eli koko omaisuus laitetaan puoliksi ja lapset perivät kuolleen puolison puolikkaan ja toinen puoli on eloon jääneen omaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minun tuttavarouvani sai puolet miehensä rahavaroista ja talonmyyntirahoista, toinen puoli jaettiin kolmen lapsen kesken
Tietenkin, mutta se rouva ei perinyt niitä rahoja. Ne kuuluivat hänelle avio-oikeuden perusteella.
Kirjoita googleen "perintökaari".
Ei voi olla liian vaikeaa, jos tännekin sait aloituksen aikaiseksi...
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmat eros joskus aikoinaan, faija jätti mutsille asunnon, jossa asuivat. Kun faija sitten kupsahti, mutsi omistaa puolet asunnosta ja me veljen kanssa puolet.
Ei jättänyt. Ositus eron jälkeen jätettiin tekemättä. Siksi mutsi omisti jo eron jälkeen puolet ja faija toisen puolen. Tällä tapauksella ei ole mitään tekemistä perimisen kanssa. Jos faija olisi oikeasti luovuttanut asunnon mutsin OMISTUKSEEN, hänen ei olisi tarvinnut sitä puolikasta teille perinnöksi antaa -> lesken tasinkoprivilegi.
Käsitys "puoliso perii" voi johtua siitä varsinkin maalla yleisestä käytännöstä, että kuolinpesää ei jaeta ennen kuin toinenkin puoliso kuolee. Tähän taas voi olla syynä se, että leskellä on elinikäinen asumisoikeus yhteisessä kodissa. Jos muuta yhteistä omaisuutta ei ole, niin ei ole jakamista.
Silti perilliset omistavat perintönsä, vaikka sitä ei olisi jaettu ja maksavat siitä verot.
Alue: Aihe vapaa
Melko. Asunto periytyy lapsille puoliksi, mutta se jää lesken käyttöön tämän loppuelämäksi lesken niin halutessa. Muu isän omaisuus tulee lapsille. Perintövero lasketaan kaikesta tuosta, mutta leski on asunnossa rasitteena, eli verot ovat pienet.
Tietysti jos on testamentti tilanne on toinen.