Kiitos sinulle toinen nainen.
Kiitos, että olit. Kiitos, että ravistelit meitä ja herätit meidät. Kiitos, että pidit miehestäni huolta silloin kun hänellä oli vaikeaa. Kiitos, että annoit hänelle rakkautesi ja läheisyytesi silloin kun en itse siihen pystynyt. Kiitos, että autoit meitä näkemään, missä suhteemme varjot leikkasivat valon. Missä pimeys oli jyrkän väistymättömänä ja missä seinät nousivat loputtoman korkeina vastaan. Olen kiitollinen, että kuljit rinnallamme hetken. Kiitos, että mieheni sai raahautua polullasi pienen matkan. Kiitos sinulle toinen nainen, että sait meidät ymmärtämään, mikä elämässämme on tärkeintä ja minkä takia tulemme taistelemaan loppuun asti. Kiitos, että autoit miestäni näkemään minun todellisen arvoni ja minua näkemään hänen arvonsa. Olen sinulle vilpittömän kiitollinen siitä, että avasit silmämme pitkän unissakävelyn jälkeen. Toivon sinulle kaikkea hyvää ja olen pahoillani siitä, että sinä rakastuit.
Kommentit (322)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvän miehen tunnistaa siitä, että sitä muutkin naiset piirittää. Kannattaa pitää kiinni, jos vaan pystyy.
Ai niinku joku Teemu Selänne.
Voi luoja mikä näkemys...!
Ei välttämättä niinkun Selänne, vaikka kyllä Teukkaakin varmasti piiritetään. Tarkoitin vähän normaalimpaa mittakaavaa. Mutta jos miehesi ei ole ihan sitä A1-luokkaa, niin saat ihan rauhassa pitää hänet itselläsi, muut ei yritäkään kiilata väliin. Parhaista sitten jopa kilpaillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mieheni pettäisi, eroaisin. Piste.
Vastatkaahan rehellisesti: kuinka moni teistä eroaisi tai on eronnut puolison pettämisen takia?
Ja kuinka moni uskoi tai uskoisi ne puolison puheet kuinka se toinen nainen vaan pakotti hänet ties mihin mutta nyt ymmärrän mikä on minulle tärkeintä?
En eroaisi pelkän pikkujoulupanon takia mutta jos paljastuisi, että mies olisi elänyt kaksoiselämää, tai saisi lapsen toisen kanssa, niin sitten ehkä. Tai mieluummin sovittaisiin uudet ehdot liitolle siinä tilanteessa. Itselleni seksi on lähes merkityksetöntä. En tietenkään toivo miehen sekstailevan muiden kanssa - lähinnä siksi, ettei menisi rakastumaan toiseen - mutta noin muuten mua ei tavallaan kiinnosta yhtään. Mun elämässäni on suurempiakin asioita kuin seksi.
Täysin samaa mieltä. En ymmärrä tätä kiihkeätä vouhkaamista tän asian ympärillä, en sitten millään.
Toivottavasti en itse koskaan muutu tuollaiseksi. Mulle pettäminen olisi syvä loukkaus enkä kykenisi antamaan sitä anteeksi. Suhteesta ei tulisi enää mitään ja kaikki olisi pilalla. Nuorempana olisin ehkä antanut anteeksi, en edes välittänyt silloisesta miehestä niin paljon,mutta en enää näin keski-iässä.
Mulla on toisinpäin, nuorena sitä oli niin kiihkeä eikä osannut nähdä isoja kokonaisuuksia..
Vierailija kirjoitti:
Kertokaas petetyt naiset nyt ihan rehellisesti, että mikä saa teidät jäämään moiseen suhteeseen? Onko se lapsi/lapset, asuntolaina vai pelko laskevasta elintasosta? Vai joku muu asia?
Perhe ja yhteinen koti. Yksinhuoltajan arki ei houkuttele. Yksinhuoltajana en edes vaativaa työtäni nykyisillä työajoilla pystystyisi edes tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mieheni pettäisi, eroaisin. Piste.
Vastatkaahan rehellisesti: kuinka moni teistä eroaisi tai on eronnut puolison pettämisen takia?
Ja kuinka moni uskoi tai uskoisi ne puolison puheet kuinka se toinen nainen vaan pakotti hänet ties mihin mutta nyt ymmärrän mikä on minulle tärkeintä?
En eroaisi pelkän pikkujoulupanon takia mutta jos paljastuisi, että mies olisi elänyt kaksoiselämää, tai saisi lapsen toisen kanssa, niin sitten ehkä. Tai mieluummin sovittaisiin uudet ehdot liitolle siinä tilanteessa. Itselleni seksi on lähes merkityksetöntä. En tietenkään toivo miehen sekstailevan muiden kanssa - lähinnä siksi, ettei menisi rakastumaan toiseen - mutta noin muuten mua ei tavallaan kiinnosta yhtään. Mun elämässäni on suurempiakin asioita kuin seksi.
Täysin samaa mieltä. En ymmärrä tätä kiihkeätä vouhkaamista tän asian ympärillä, en sitten millään.
Toivottavasti en itse koskaan muutu tuollaiseksi. Mulle pettäminen olisi syvä loukkaus enkä kykenisi antamaan sitä anteeksi. Suhteesta ei tulisi enää mitään ja kaikki olisi pilalla. Nuorempana olisin ehkä antanut anteeksi, en edes välittänyt silloisesta miehestä niin paljon,mutta en enää näin keski-iässä.
Mulla on toisinpäin, nuorena sitä oli niin kiihkeä eikä osannut nähdä isoja kokonaisuuksia..
Niin, yleensä ihmiset vanhemmiten viisastuu ja suhteellisuudentaju paranee. Koko elämä ei enää kaadu pikkujuttuihin.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju osoittaa kuinka vaikeata meidän kulttuurissa on iloita toisen onnesta. Oma paha olo ja pettymykset ihmissuhteissa purkautuvat helposti toisten mollaamisena. On vaikea hyväksyä, että jonkun toisen haasteet kääntyvätkin onnelliseksi lopuksi.
Ihmetyttää, mistä tuollainen ilkeys ja pahan toivominen toiselle kumpuaa? Jopa tuntemattomalle kanssaihmiselle, anonyymilla keskustelupalstalla!
Minun mielestäni sellaiset tarinat, missä ihmiset ovat selvittäneet itsensä voittajiksi kriiseistä ja vastoinkäymisistä, ovat aina yläfemman paikka! Todella ihailen ap teitä miehesi kanssa, että olette olleet riittävän vahvoja käymään läpi tuon kriisin ja että olette löytäneet toisenne sen jälkeen uudella tavalla. Teidän suhdetta tuskin enää mikään kaataa tuon jälkeen. Koeteltuja, mutta silti onnellisia pitkiä parisuhteita ei ole liikaa. Sellainen on suuri aarre.
Ja te olette onnenne todella ansainnneet!
Hahahaha! Anna mun nauraa. Kaakkaa on vedetty narusta ja se on muka onnea. Että te naiset olette helposti manipuloitavissa. Ette vain kestä sitä että olette heikkoja, omistettuja ja käytettyjä. Naisillehan kidnappauskin on rakkautta ja nainen kiintyy vaikka hyväksikäyttäjäänsä.
Kukaan ei antaisi miehen alentaa itseään näin.
Joilekin naisille varatun miehen paneminen näyttää olevan joku saavutus. Tosiasiassa varatut miehet usein ottavat usein kun helpolla saa. Silti täällä katkerat naiset tulevat puolustelemaan että pelkkää panoa vaan, vaikka selvästikin menee tunteisiin. Totuus on että jakavat kaikille tavaraansa ja sillä saavat rakkauden tunnetta elämäänsä, vaikka miehet vain käyttävät heitä seksiin. Kun ikää tulee lisää alkaa itku tulla kun kukaan ei heitä oikeasti halua.
Te unohdatte nyt yhden tosiseikan. Kun vaikka se mies pettäisi/alkaisi salalsuhteen ja jäisi sitten kiinni, niin ero ei aina ole sen petetyn päätös, kun se pettänyt osapuoli voi hyvin olla se eron haluava. Kyllä meillä miehen jäätyä kiinni siitä, että hänellä oli toinen, oli eropäätös miehen. Sen jälkeen kun jäi kiinni, kykeni vasta sanomaan, että haluaa erota, ja olihan se näppärää hänen kannaltaan, kun kakkonen oli valmiina odottamassa ottamaan avosylin itselleen miehen.
Miksi te aina käännätte nämä tapahtumat naiseen, vaikka se teitä pettänyt on miehenne? :D tehän sitä miehenne nimeä kannatte vaikka ette saa edes miestä sitoutumaan teihin. Noloa roikkumista ja riippuvuutta. Pilaatte kaikkien naisten maineen tuolla naiiviudellanne ja typeryydellänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvän miehen tunnistaa siitä, että sitä muutkin naiset piirittää. Kannattaa pitää kiinni, jos vaan pystyy.
Ai niinku joku Teemu Selänne.
Voi luoja mikä näkemys...!
Ei välttämättä niinkun Selänne, vaikka kyllä Teukkaakin varmasti piiritetään. Tarkoitin vähän normaalimpaa mittakaavaa. Mutta jos miehesi ei ole ihan sitä A1-luokkaa, niin saat ihan rauhassa pitää hänet itselläsi, muut ei yritäkään kiilata väliin. Parhaista sitten jopa kilpaillaan.
Outo näkemys itselleni. Mulle rakkaus ei ole kilpailu ja jos mies haluaa kohdistaa huomionsa johonkin toiseen, luovun hänestä. Eihän mies silloin minua tahdo. En kilpaile koskaan kenestäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut toiset naisethan selvästi olettavat, että vaimot eivät sietäisi miehiltään koskaan seksiä toisen kanssa. Päätymällä panemaan varattua miestä pyrkivät saamaan miehen itselleen helposti. Nämä naiset ovat niitä, jotka arvottavat seksin korkealle, olettavathan he vaimon lähtevän moisesta syystä. Tämä on ironista. Huolimatta omista arvoistaan he haluavat itse pariutua pettäjän kanssa. Tai sitten ihmettelevät, kun ei se vaimo "tajunnutkaan" jättää miestä. Olettavatko olevansa itse niitä naisia, joita sama mies ei koskaan pettäisi? Voisiko joku toinen nainen valaista, mistä tämä käsitys johtuu? Onko se vain romanttista hömppää? Ei kai vain se mies ole näin sanonut ja te uskotte?
On monenlaisia pettäjämiehiä, niitä häntäheikkejä joita fiksut naiset karttaa ja loput yrittävät kesyttää, sitten ihan taviksia joille vain tulee tilaisuus joskus eteen, ja sellaisia, joilla on joku kriisi ja päätyvät kerran pettämään ja sen vuoksi eroamaan (eivät kestä syyllisyyttä). Noista häntäheikeistä suosittelen pysymään kaukana mutta monissa muissa tapauksissa voi olla ihan ok keskustella tapahtuneesta ja antaa anteeksi. Ainakin jos pelissä on lapsia, koti, ym. Toista ihmistä ei voi omistaakaan, joten eroaminen yhden pettämisen takia ja lasten perheen rikkominen oman loukatuksi tulemisen tunteen takia tuntuu itsestäni vähän liioitellulta, mutta kukin tavallaan.
Juuri tuosta syystä (on olemassa monenlaisia pettäjämiehiä) kaikenlainen yleistäminen, jota tässäkin ketjussa on, toisista naisista on typerää. Joku pettää koska on tyytymätön omaan liittoonsa, toinen on rakastunut kakkosnaiseen, kolmas nauttii huvikseen saadessaan vierasta pesää. Kaikki tilanteet ja suhteet ovat yksilöllisiä.
Ja kaikkien näiden yhteinen nimittäjä on totaalinen rakkaudettomuus. Voi ihmistä ja ihmisyyttä.
Näin. Jos mies rakastaa vaimoaan ja on sitoutunut perheeseensä, hän ei petä. Ei kännissä, ei pikkujouluissa, ei missään.
M54
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mieheni pettäisi, eroaisin. Piste.
Vastatkaahan rehellisesti: kuinka moni teistä eroaisi tai on eronnut puolison pettämisen takia?
Ja kuinka moni uskoi tai uskoisi ne puolison puheet kuinka se toinen nainen vaan pakotti hänet ties mihin mutta nyt ymmärrän mikä on minulle tärkeintä?
En eroaisi pelkän pikkujoulupanon takia mutta jos paljastuisi, että mies olisi elänyt kaksoiselämää, tai saisi lapsen toisen kanssa, niin sitten ehkä. Tai mieluummin sovittaisiin uudet ehdot liitolle siinä tilanteessa. Itselleni seksi on lähes merkityksetöntä. En tietenkään toivo miehen sekstailevan muiden kanssa - lähinnä siksi, ettei menisi rakastumaan toiseen - mutta noin muuten mua ei tavallaan kiinnosta yhtään. Mun elämässäni on suurempiakin asioita kuin seksi.
Täysin samaa mieltä. En ymmärrä tätä kiihkeätä vouhkaamista tän asian ympärillä, en sitten millään.
Toivottavasti en itse koskaan muutu tuollaiseksi. Mulle pettäminen olisi syvä loukkaus enkä kykenisi antamaan sitä anteeksi. Suhteesta ei tulisi enää mitään ja kaikki olisi pilalla. Nuorempana olisin ehkä antanut anteeksi, en edes välittänyt silloisesta miehestä niin paljon,mutta en enää näin keski-iässä.
Kukin tyylillään, ei siinä mitään. Sun pitää kuunnella omia tunteitasi. Mutta kannattaa kuitenkin muistaa, että tämä kysymys ei ole kaikille yhtä merkittävä. Jollekin toiselle joku ihan muu asia voi olla elämän ja kuoleman kysymys, sellainen, jonka kanssa sinä taas ehkä pystyt elämään.
Itselleni sellainen on miehen henkinen laatu, eli yleinen kiinnostavuus, älykkyys yms. Tylsän kanssa en jaksaisi elää vaikka olisi vakaa ja uskollinen kuin piimälasi.
Ja minulle uskollisuus on älykkyyttä ja henkistä kypsyyttä. Ei uskollisuus ole sama asia kuin tylsyys. Olen jo sen ikäinen, että mitään pettämispelit eivät kiinnosta. Sellaista miestä en elämääni kaipaisi.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos sinulle toinen nainen kun sain klamyn ja sen seurauksena lapsettomuuden.
Miten tämä on mahdollista,miksi et syytä sitä välikäteä miestäsi? Eikös hän sen taudin sulle antanut? Mistä tiedän kuinka monta horoa pani, vai uskotko että vaan yhtä?
Vierailija kirjoitti:
Säälittävintä on, että ne kakkosnaiset ihan todella uskovat olevansa jotain enemmän kuin ne vaimot, vaikka mies jääkin vaimon kanssa yhteen. Uskottelevat itselleen, että ne puheet kulisseista ja laiskoista tai tyhmistä vaimoista ovat sellainen totuus, joka nostaa jollain kummalla laskukaavalla toisen naisen arvoa (naisena). Ja kun vuosien kuluttua on selvää että se mies vaan edelleen on naimisissa vaimonsa kanssa, on lapsia ja kesämökit ja lomamatkat ja ihan tavallinen perhe-elämä, keksitään jotain tarinoita kuinka mies raukka joutuu onnettomana elämään, on varmaan niin hyvä mies ettei raaski jättää avutonta vaimorukkaa, niin, ja samalla mies muka haaveilee siitä kakkosnaisesta joka aina tietysti on se miehen oikea suuri elämän rakkaus.
Hei herätkää toiset naiset tuosta harhasta, ei se nosta itsetuntoanne kuin valheellisesti.
Samaa mieltä,kyllä siinä kussaan sekä vaimoa että sivusuhdetta silmään.Voi 30 v.suhteeseen mahtua montakin
sivusuhdetta.
Mä olen kiitollinen naiselle, joka tunnusti mulle suhteensa mun mieheen ja lapseni isään. Siihen loppu se avoliitto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt hyvänen aika ottako niitä muka-katuvia petturiäijiä takaisin! Ne pettää taas tilaisuuden tullen koska ei se oma vaimo kuitenkaan heitä pihalle.
Uskomattoman sinisilmäistä ja selkärangatonta toimintaa myös vaimoilta!
Arvostakaa itseänne!
Taidat olla kakkonen, joka hinkuu ykköseksi :)
Jos ne vaimot ottaa miehensä "takaisin" pikku seikkailujen jälkeen, niin kakkosen haaveet jääkin ikuisesti vaan haaveiksi. Että sikäli ymmärretävä tuo kommenttisi.
Pitäisikö sun kuitenkin aloittaa se itsearvostus omalta kohdaltasi, kyllähän se epätoivoisena kolmantena pyöränä roikkuminen kuitenkin ajan oloon syö naista! Kun ei ne miehet yleensä valitse kakkosta, ei vaikka jostain syystä eroaisivatkin.
Ikävä tuottaa sinulle pettymys mutta en ole kakkonen. Olen itse pettänyt avioliitossa josta sitten mokani takia erosin. Nyt ex-mieheni on onneksi onnellisempi kuin koskaan :)
Ei kamala näitä juttuja! Ei meidän liitto kaadu pikku juttuihin. Lapsi toiselle naiselle, pitkä sivusuhde toiseen naiseen, kuukausien ja jopa vuosien valehtelua jne.
Herää nyt kysymys rakastatteko sittenkään pettäjä miehiänne kun ette välitä vaikka ovat valehdelleet teille kuukausia??
Vierailija kirjoitti:
Hyvän miehen tunnistaa siitä, että sitä muutkin naiset piirittää. Kannattaa pitää kiinni, jos vaan pystyy.
Kannattaa pitää kiinni jos pystyy? Onpa omituinen ajatus.
Mielestäsi naisen tehtävä ilmeisesti on käsitellä miestä kuin kallisarvoista kultakimpaletta, ettei se vaan karkaa toisten naisten perään.
Liitossa ollaan molemmat tasavertaisina ja ihan vapaaehtoisesti. Jos toinen jostain syystä on onneton ja tuntee tarvetta lähteä, se hänelle suotakoon.
Vaikka aloitusviesti on mielestäni melko, noh hölmö, olen silti aika järkyttynyt näistä 'toisten naisten' vastauksista. Oikein ylpeillen kerrotte, kuinka olette nussineet varattuja miehiä jopa pariskunnan omassa kodissa. En ymmärrä miten ihmiset voivat käyttäytyä noin vastenmielisesti. Ainakin paljastatte näissä viesteissänne kakkosnaisten todellisen luonnon. Ei hyvä ihminen voi toimia tuollaisella tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mieheni pettäisi, eroaisin. Piste.
Vastatkaahan rehellisesti: kuinka moni teistä eroaisi tai on eronnut puolison pettämisen takia?
Ja kuinka moni uskoi tai uskoisi ne puolison puheet kuinka se toinen nainen vaan pakotti hänet ties mihin mutta nyt ymmärrän mikä on minulle tärkeintä?
En eroaisi pelkän pikkujoulupanon takia mutta jos paljastuisi, että mies olisi elänyt kaksoiselämää, tai saisi lapsen toisen kanssa, niin sitten ehkä. Tai mieluummin sovittaisiin uudet ehdot liitolle siinä tilanteessa. Itselleni seksi on lähes merkityksetöntä. En tietenkään toivo miehen sekstailevan muiden kanssa - lähinnä siksi, ettei menisi rakastumaan toiseen - mutta noin muuten mua ei tavallaan kiinnosta yhtään. Mun elämässäni on suurempiakin asioita kuin seksi.
Täysin samaa mieltä. En ymmärrä tätä kiihkeätä vouhkaamista tän asian ympärillä, en sitten millään.
Toivottavasti en itse koskaan muutu tuollaiseksi. Mulle pettäminen olisi syvä loukkaus enkä kykenisi antamaan sitä anteeksi. Suhteesta ei tulisi enää mitään ja kaikki olisi pilalla. Nuorempana olisin ehkä antanut anteeksi, en edes välittänyt silloisesta miehestä niin paljon,mutta en enää näin keski-iässä.
Kukin tyylillään, ei siinä mitään. Sun pitää kuunnella omia tunteitasi. Mutta kannattaa kuitenkin muistaa, että tämä kysymys ei ole kaikille yhtä merkittävä. Jollekin toiselle joku ihan muu asia voi olla elämän ja kuoleman kysymys, sellainen, jonka kanssa sinä taas ehkä pystyt elämään.
Itselleni sellainen on miehen henkinen laatu, eli yleinen kiinnostavuus, älykkyys yms. Tylsän kanssa en jaksaisi elää vaikka olisi vakaa ja uskollinen kuin piimälasi.
Ja minulle uskollisuus on älykkyyttä ja henkistä kypsyyttä. Ei uskollisuus ole sama asia kuin tylsyys. Olen jo sen ikäinen, että mitään pettämispelit eivät kiinnosta. Sellaista miestä en elämääni kaipaisi.
Monet älykkäät miehet ovat hyvin hurmaavia ja monet myös erittäin viriilejä. Tähän kuuluu loogisesti myös menestyneisyys ja hyvän aseman saavuttaminen. Jos mies noiden lisäksi on vielä huomattavan hyvän näköinen, kombo on sellainen, että vaimo joutuu joskus antamaan jotain vähän anteeksi. Ja jostain syystä suurin osa myös sen tekee, kaikessa hiljaisuudessa. Kai heillä siihen syynsä on.
Ai niinku joku Teemu Selänne.
Voi luoja mikä näkemys...!