Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Karmeat anopit
14.03.2019 |
Kiehuttaa nyt taas niin paljon oma anoppi, että pakko purkaa tänne. Kertokaa myös omista kamalista anopeistanne, tai mistä vain sukulaisista, niin ehkä oma ärsytykseni hieman lievenee.
Anoppi kävi tänään kylässä, viimeistä kertaa. Anoppini on aina ollut hankala, rajoja polkeva ihminen. Hänelle on monta kertaa asiasta puhuttu ja nyt annettiin viimeinen mahdollisuus. Meillä on anoppiin välimatkaa useampi sata kilometriä suuntaansa, joten emme ole nähneet usein.
Meillä on 5-vuotias tyttö, joka kaihtaa kosketusta, varsinkin vierailta. Anoppi on aina yrittänyt väkisin halata tyttöä, pitää kiinni ja syliin ottanut väkisin. Hänelle on sen sata kertaa asiasta sanottu, selitetty ja sanottu, ettei voi tehdä niin. Samoin myös, ettei voi puhua miten äiti tai isi on ilkeitä, kun emme anna tehdä asiaa x, esim. kiusata kissoja, anna periksi kiukuttelulle jne. Kertoo aina tytölle, miten hän kyllä antaisi tehdä mitä vain.
No, tänään ennenkuin anoppi saapui, hänelle puhelimessa sanottiin, että tämä on hänen viimeinen tilaisuutensa alkaa käyttäytyä, tai ei enää tarvitse tavata. Heti kun tuli sisään ovesta, yritti hyökätä tytön kimppuun, joka tietysti juoksi karkuun, koska inhoaa väkisin koskemista. Tästä taas anopille sanottiin ja olikin "kunnolla" pari tuntia, kunnes tyttö hiukan alkoi jupista, kun ei saanut lähteä vaeltamaan pullan kanssa kahvipöydästä. Heti kuului "Kyllä "Maija" saa mennä, mummo antaa luvan, ei saa noin kieltää, äiti on tosi tyhmä, eikös vaan". Sanoin anopille sitten jo aika tiukasti, ettei puhu minulle noin omassa kodissani, josta anoppi alkoi kiukuttelemaan miehelleni.
Tästä meni hetki ja anoppi alkoi valittaa, miten vein häneltä lapsenlapsensa, kun muutimme tänne töideni perässä ennen raskauttani. Alkoi kertoa, mitä kaikkea kamalaa olen tehnyt hänelle ja kaikkeni teen, että hänen on huono olla jne. Tässä kohtaa vein tytön muualle ja anoppi jäi kiukuttelemaan ja huutamaan keittiöön miehelleni. Puin tytön ja menin hänen kanssaan ulos, olimme sopineet mieheni kanssa, että toimimme näin jos homma alkaa karata käsistä, ettei tytön tarvitse nähdä tuollaista.
Vein tytön läheiseen leikkipuistoon ja jatkuvasti puhelimeni soi ja sain tekstiviestejä anopilta, suurin osa viesteistä on täysin painokelvottomia, minun haukkumistani pelkästään. Kun mieheni soitti, että anoppi on lähtenyt, lähdin takaisin kotiin tytön kanssa. Kun olimme melkein kotona, anoppi kaahasi paikalle naapuritieltä ja juoksi perässämme huutamassa minulle ja haukkumassa minua, onneksi mieheni oli tullut vastaan, joten hän jäi äitinsä kanssa kun menimme tytön kanssa sisälle. Mies sanoi, että nyt sai riittää, emme ole enää tekemisissä hänen kanssaan, hän on saanut niin monta mahdollisuutta.
Kun tämä olisikin loppunut tähän, vaan ei. Iltapäivällä ovikello soi ja kun menin avaamaan, oven takana oli kaksi poliisia ja lastensuojelun työntekijät. He sanoivat, että olivat saaneet ilmoituksen, että lasta pahoinpitelevät huumepäissään olevat vanhemmat kotona ja lapsi huutaa kuin syötävä. Ilmoitus oli tehty tietysti ilman nimeä, mutta tekijän voi kyllä arvata. Tietysti poliiseille ja lastensuojeluntyöntekijöille kerrottiin anopin vierailusta ja käyttäytymisestä, mutta menemme huomenna tytön isän kanssa huumeseuloihin, vaikka toki meiltä otettiin heti pikatestit ja puhallutettiin.
Anoppi ei todellakaan enää tule näkemään lasta, emmekä aio olla missään tekemisissä hänen kanssaan. Yritti jatkuvasti soittaa ja laittoi viestejä, joten estimme hänen numeronsa. Nuo viestit myös näytettiin virkailijoille ja poliiseille ja aiomme tehdä huomenna rikosilmoituksen anopista.
Kommentit (169)
Vierailija kirjoitti:
https://www.vauva.fi/keskustelu/3410558/anoppi-saanut-lapsen-pelkaamaan…
Ihan sama tyyli kirjoittaa kuin tämän ketjun ap:lla. Mikähän saa tyypin kirjoittamaan/keksimään näitä aloituksia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.vauva.fi/keskustelu/3410558/anoppi-saanut-lapsen-pelkaamaan…
Ihan sama tyyli kirjoittaa kuin tämän ketjun ap:lla. Mikähän saa tyypin kirjoittamaan/keksimään näitä aloituksia?
Te oikeasti ajattelette, että useampi ihminen ei voi kirjoittaa samalla tavalla? Tai että useammalla ihmisellä ei voi olla samoja ongelmia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.vauva.fi/keskustelu/3410558/anoppi-saanut-lapsen-pelkaamaan…
Ihan sama tyyli kirjoittaa kuin tämän ketjun ap:lla. Mikähän saa tyypin kirjoittamaan/keksimään näitä aloituksia?
Te oikeasti ajattelette, että useampi ihminen ei voi kirjoittaa samalla tavalla? Tai että useammalla ihmisellä ei voi olla samoja ongelmia?
Oikeasti, kyllä. Sama tarina, sama tyyli niin tosiaan, oikeasti ajatellaan niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.vauva.fi/keskustelu/3410558/anoppi-saanut-lapsen-pelkaamaan…
Ihan sama tyyli kirjoittaa kuin tämän ketjun ap:lla. Mikähän saa tyypin kirjoittamaan/keksimään näitä aloituksia?
Te oikeasti ajattelette, että useampi ihminen ei voi kirjoittaa samalla tavalla? Tai että useammalla ihmisellä ei voi olla samoja ongelmia?
Näissä molemmissa jutuissa on liian paljon samanlaisia lauseita, ja muutenkin sama tyyli, ettei mene läpi samankaltaisina kokemuksina ja ongelmina.
Vierailija kirjoitti:
Kammottavia sukulaisia, nuo jotka poliisille ilmoittivat isäsi kuolemasta! Onneksi tutkinta osoitti väitteet turhaksi, voimia silti tuollaisten ihmisten kanssa!
Emme yleensä sammutakaan, vaan laitamme aina äänettömälle. Nyt kuitenkin jatkuvasti tulee viestiä ja puhelua, joten valo syttyy vähän väliä. Eikä tarvitse sitten koko ajan miettiä, että kuka nyt soittaa jne. Ehkä hiukan rauhoittuu tuo pommittaminen, jos sammutamme puhelimet.
Ap
Hyvä,säästä viestit ja näytä poliisille. Ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö täällä joku päivä sitten ollut vauva/taapero joka oli kosketusherkkä ja pelkäsi isoäitiään, joka aina heti hyökkäsi lapsen kimppuun kun tuli käymään? Miehen äiti, syytti vaimoa miehensä kaappaamisesta, olivat muuttaneet parin sadan km päähän vaimon työn takia, lapsi pakeni isoäitiään.
Voisin vaikka vannoa että jotkut jutut on sanasta sanaan kerroittuina tässä jutussa.
Joopa, suomi on niiin pieni maa että maksimissaan yks tapaus mahdollinen?? Haloo,onko ketään kotona?
Vierailija kirjoitti:
Haista sinä ap v ittu.
Kurppakorppuanoppiko siellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun ex-anoppi oli myös hullu, jos ap:tä yhtään lohduttaa:
Hän kertoi lapsille (4-6 v), että hänelle täytyy heti soittaa, jos äiti hakkaa tai riehuu. Ja kyseli "pahoinpiteleekö äiti teitä? Lyökö äiti? Voitte kertoa jos äiti lyö! Lyökö äiti isiä?"
En ymmärrä, mistä hänellä oli tuo lyömisjuttu tullut. En ole väkivaltainen todellakaan.
Tytär kertoi kerran anopin lähdettyä, että "mummi sanoi että pitää ottaa videota heti jos äiti alkaa riehumaan ja riitelemään". Ja että "mummi ymmärtää, että äiti valehtelee tappelusta ja hakkaamisesta, mummi kyllä tietää että äiti hakkaa teitä".
Tämä kaikki riehuminen, riiteleminen, hakkaamien ja lyöminen oli anopin oman mielikuvituksen tuotetta. En tähän päivään mennessä tajua, mistä se tulee. Mutta niin makaa kuin petaa, meille tuli miehen kanssa ero myöhemmin ja anopin ei tarvi pahemmin lapsia enää nähdä. Lapset ovat jo sen verran isojakin, että mummin manipulaatio ei enää toimisikaan.
ps. olen vähän kade veljeni vaimolle. Hänellä on niin ihana anoppi. Oikeasti, äitini on tosi kiva anoppina.
Huh mikä anoppi. Minun anoppini on ihan siedettävä, mutta en luota esim. lastenhoitajana. Syynä on mm. tuo jatkuva hipelöinti ja halailu, vaikka lapset juoksisivat karkuun. Ei osaa yhtään lukea lapsista milloin haluavat läheisyyttä ja milloin eivät. Olen sanonut, että kysyy ennen kuin halaa että halataanko ja että kyllä lapset itse tulevat myös halaamaan jos haluavat. Ei mene perille, ei ole mennyt perille koko esikoisen (6v) elinaikana.
Toinen on lapsille tekoitkeminen ja syyllistäminen. Mummi saattaa tekoitkeä, kun lapsi ei tule syliin, kun lapsi huutaa äitiä apuun mummin sijaan (eikö mummi kelpaa yhyy), kun on heippojen aika (mummolla tulee niin ikävä yhyy yhyy), kun lapsella on uhmakohtaus niin itketään meidän vanhempien puolesta (äidillä/isillä tulee paha mieli yhyy). Siis en tiedä miten hän itse kokee nuo asiat, mutta minä koen sen niin, että hän jatkuvasti yrittää syyllistää, eli manipuloida lasteni tunteita. Tämä itkeminen alkoi esikoisen taaperoaikana ja olen jokaikinen kerta puuttunut näihin tilanteisiin. Olen jopa ihan suoraan nimennyt nämä tilanteet oikeilla nimillä, eli sanonut että miksi syyllistät ja teeskentelet itkeväsi. Kun meno on tällaista meidänkin kanssa ihan joka tapaamisella, niin en kyllä uskalla jättää lapsia hoitoon. Minä en vain halua että lapsille opetetaan, että tunteita voi teeskennellä ja niillä sitten syyllistää toisia toimimaan kuten haluaa.
Olen aina vauvapalstalla hämmästynyt, kuinka paljon muillakin on vastaavia ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole kirjoittanut tuota ketjua, jonka joku linkkasi tähän. Kuten sanoin, en ennen ole anopistani tänne kirjoittanut, pitkiä ketjuja olen lukenut kauheista anopeista ja niissä oli paljon samanlaisia tarinoita kuin minulla. Sitä paitsi meillä on enemmän välimatkaa anoppiin kuin 250km, sekä lapseni on vanhempi kuin tuon kejtun. Ja me muutimme jo ennenkuin edes yritimme lasta.
Yö oli rauhallinen ja aamulla laitettiin puhelimet päälle. Puheluiden määrää ei tietysti näe, mutta viestejä on toistakymmentä molemmilla. Nyt ei ole vielä kertaakaan tullut puheluita tai viestejä. Pian lähdemme sinne seuloihin.
Ap
Ihan vain vähän ketjua tasapainottaakseni, jottei ihmisille tule sitä harhakuvitelmaa, että anoppi=hirviö, minulla on oikein hyvä ja mukava anoppi, jonka kanssa meillä on oikein läheiset välit. Auttaa mielellään tarvittaessa lasten hoidossa, tuo ruokaa kaupasta, jos olemme sairaana, auttaa pyydättäessä siivouksessa, jos on lastenvahtina, ja toisinaan pyytämättäkin viikkaa puhtaat pyykit kaappeihin (kysyy tarvittaessa lapsilta oikeat paikat) ja tyhjentää astianpesukoneesta puhtaat astiat ja saattaapa imuroida ja pyyhkiä pölytkin. On tullut appiukon kanssa auttamaan isoissakin remonteissa ja korjauksissa, vaikka ovat jo vanhoja, eivätkä enää fyysisesti täysin terveitäkään. Parhaimmillaan yötä myöten ovat olleet lattiaa tekemässä, että saadaan jouluksi valmiiksi. Ei, ei se anoppi täydellinen ole. Silläkin on ne omat, ärsyttävät piirteensä. Mutta niin on minullakin, ja miehelläni, ja omalla äidilläni, ja ihan jokaisella meistä. Mutta kun kaikki onneksi meidän laajennetussa perheessä muistavat, että kukaan meistä ei ole täydellinen, olemme oikein hyvin ne toistenkin viat oppineet sietämään. Pitääpäs taas soitellakin anopille ja kysäistä, voisimmeko pienempien lasten kanssa tulla kahville mummolaan tänään, kun on tällainen harmaa sadepäivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan vain vähän ketjua tasapainottaakseni, jottei ihmisille tule sitä harhakuvitelmaa, että anoppi=hirviö, minulla on oikein hyvä ja mukava anoppi, jonka kanssa meillä on oikein läheiset välit. Auttaa mielellään tarvittaessa lasten hoidossa, tuo ruokaa kaupasta, jos olemme sairaana, auttaa pyydättäessä siivouksessa, jos on lastenvahtina, ja toisinaan pyytämättäkin viikkaa puhtaat pyykit kaappeihin (kysyy tarvittaessa lapsilta oikeat paikat) ja tyhjentää astianpesukoneesta puhtaat astiat ja saattaapa imuroida ja pyyhkiä pölytkin. On tullut appiukon kanssa auttamaan isoissakin remonteissa ja korjauksissa, vaikka ovat jo vanhoja, eivätkä enää fyysisesti täysin terveitäkään. Parhaimmillaan yötä myöten ovat olleet lattiaa tekemässä, että saadaan jouluksi valmiiksi. Ei, ei se anoppi täydellinen ole. Silläkin on ne omat, ärsyttävät piirteensä. Mutta niin on minullakin, ja miehelläni, ja omalla äidilläni, ja ihan jokaisella meistä. Mutta kun kaikki onneksi meidän laajennetussa perheessä muistavat, että kukaan meistä ei ole täydellinen, olemme oikein hyvin ne toistenkin viat oppineet sietämään. Pitääpäs taas soitellakin anopille ja kysäistä, voisimmeko pienempien lasten kanssa tulla kahville mummolaan tänään, kun on tällainen harmaa sadepäivä.
Ja tää liittyy mihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan vain vähän ketjua tasapainottaakseni, jottei ihmisille tule sitä harhakuvitelmaa, että anoppi=hirviö, minulla on oikein hyvä ja mukava anoppi, jonka kanssa meillä on oikein läheiset välit. Auttaa mielellään tarvittaessa lasten hoidossa, tuo ruokaa kaupasta, jos olemme sairaana, auttaa pyydättäessä siivouksessa, jos on lastenvahtina, ja toisinaan pyytämättäkin viikkaa puhtaat pyykit kaappeihin (kysyy tarvittaessa lapsilta oikeat paikat) ja tyhjentää astianpesukoneesta puhtaat astiat ja saattaapa imuroida ja pyyhkiä pölytkin. On tullut appiukon kanssa auttamaan isoissakin remonteissa ja korjauksissa, vaikka ovat jo vanhoja, eivätkä enää fyysisesti täysin terveitäkään. Parhaimmillaan yötä myöten ovat olleet lattiaa tekemässä, että saadaan jouluksi valmiiksi. Ei, ei se anoppi täydellinen ole. Silläkin on ne omat, ärsyttävät piirteensä. Mutta niin on minullakin, ja miehelläni, ja omalla äidilläni, ja ihan jokaisella meistä. Mutta kun kaikki onneksi meidän laajennetussa perheessä muistavat, että kukaan meistä ei ole täydellinen, olemme oikein hyvin ne toistenkin viat oppineet sietämään. Pitääpäs taas soitellakin anopille ja kysäistä, voisimmeko pienempien lasten kanssa tulla kahville mummolaan tänään, kun on tällainen harmaa sadepäivä.
Ja tää liittyy mihin?
Et ymmärrä lausetta "ihan vain vähän ketjua tasapainottaakseni"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan vain vähän ketjua tasapainottaakseni, jottei ihmisille tule sitä harhakuvitelmaa, että anoppi=hirviö, minulla on oikein hyvä ja mukava anoppi, jonka kanssa meillä on oikein läheiset välit. Auttaa mielellään tarvittaessa lasten hoidossa, tuo ruokaa kaupasta, jos olemme sairaana, auttaa pyydättäessä siivouksessa, jos on lastenvahtina, ja toisinaan pyytämättäkin viikkaa puhtaat pyykit kaappeihin (kysyy tarvittaessa lapsilta oikeat paikat) ja tyhjentää astianpesukoneesta puhtaat astiat ja saattaapa imuroida ja pyyhkiä pölytkin. On tullut appiukon kanssa auttamaan isoissakin remonteissa ja korjauksissa, vaikka ovat jo vanhoja, eivätkä enää fyysisesti täysin terveitäkään. Parhaimmillaan yötä myöten ovat olleet lattiaa tekemässä, että saadaan jouluksi valmiiksi. Ei, ei se anoppi täydellinen ole. Silläkin on ne omat, ärsyttävät piirteensä. Mutta niin on minullakin, ja miehelläni, ja omalla äidilläni, ja ihan jokaisella meistä. Mutta kun kaikki onneksi meidän laajennetussa perheessä muistavat, että kukaan meistä ei ole täydellinen, olemme oikein hyvin ne toistenkin viat oppineet sietämään. Pitääpäs taas soitellakin anopille ja kysäistä, voisimmeko pienempien lasten kanssa tulla kahville mummolaan tänään, kun on tällainen harmaa sadepäivä.
Ja tää liittyy mihin?
Et ymmärrä lausetta "ihan vain vähän ketjua tasapainottaakseni"?
Mihin tää liittyy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan vain vähän ketjua tasapainottaakseni, jottei ihmisille tule sitä harhakuvitelmaa, että anoppi=hirviö, minulla on oikein hyvä ja mukava anoppi, jonka kanssa meillä on oikein läheiset välit. Auttaa mielellään tarvittaessa lasten hoidossa, tuo ruokaa kaupasta, jos olemme sairaana, auttaa pyydättäessä siivouksessa, jos on lastenvahtina, ja toisinaan pyytämättäkin viikkaa puhtaat pyykit kaappeihin (kysyy tarvittaessa lapsilta oikeat paikat) ja tyhjentää astianpesukoneesta puhtaat astiat ja saattaapa imuroida ja pyyhkiä pölytkin. On tullut appiukon kanssa auttamaan isoissakin remonteissa ja korjauksissa, vaikka ovat jo vanhoja, eivätkä enää fyysisesti täysin terveitäkään. Parhaimmillaan yötä myöten ovat olleet lattiaa tekemässä, että saadaan jouluksi valmiiksi. Ei, ei se anoppi täydellinen ole. Silläkin on ne omat, ärsyttävät piirteensä. Mutta niin on minullakin, ja miehelläni, ja omalla äidilläni, ja ihan jokaisella meistä. Mutta kun kaikki onneksi meidän laajennetussa perheessä muistavat, että kukaan meistä ei ole täydellinen, olemme oikein hyvin ne toistenkin viat oppineet sietämään. Pitääpäs taas soitellakin anopille ja kysäistä, voisimmeko pienempien lasten kanssa tulla kahville mummolaan tänään, kun on tällainen harmaa sadepäivä.
Ja tää liittyy mihin?
Et ymmärrä lausetta "ihan vain vähän ketjua tasapainottaakseni"?
Jos otsikko on Karmeat anopit, miten tää jorinasi liittyy ketjun aiheeseen?
Vierailija kirjoitti:
Anoppi on kuin yksi iso lapsi itsekin ja jos asiat eivät mene hänen mielensä mukaan, saattaa uhriutua ja alkaa esittämään marttyyriä 6-vuotiaalle lapselle. Tyyliin kun lapsi on mummolla hoidossa ja ikävöi äitiään, eli anopin tytärtä, saattaa anoppi alkaa marmattamaan lapselle, että "mitä sinä nyt sitä äitiä ikävöit, eikö mummun kanssa oo hyvä, oonko noin huono mummu, miksi olet tollanen, ei mummu arvannu että oot tuollainen itkeskelijä, kyllä mummulla on nyt paha mieli". Mieheni on joutunut puuttumaan tuollaiseen tilanteeseen, kun muori naama väärinpäin märisi tuollaista lapsenlapselleen.
Olettehan kertoneet tuon lapsen vanhemmille tuosta mitä tapahtuu lapsen ollessa hoidossa? Itse ainakin haluaisin tietää jos äitini tai anoppini puhuisi lapselleni noin kun en ole paikalla. On nimittäin todella haitallista käytöstä mummolta.
Vierailija kirjoitti:
Ex-anoppini oli introvertti narsisti, joka ei kunnioita toisten rajoja. Tuli kotiimme monesti nuuskimaan ilman lupaa, penkoi paikkoja käydessään, arvostelee aina kun tilaisuuden saa, levittelee perättömiä juoruja (muistakin kun meistä), ihmiset ovat hänelle joko hyviä tai pahoja jne. Tykkää diagnosoida kovasti muita ihmisiä, harmi vaan että taito ja tieto puuttuu, dg:t ihan vääriä. Intoilee toisten kuolemista/sairastumisista.
Kylläpä helpotti.
Ja sinä olet anoppisi hoitava lääkäri? Vai muuten vain dagnosoit ihmisiä?
Tykkäätkö yleensäkin diagnosoida ihmisiä?
Muistuta anoppiasi. Onko anoppi peilisi? Anoppia katsoessa katsot niitä puolia itsestäsi, joista et pidä?
Ex-anoppi oli sen verran mielenkiintoinen tapaus etten toista ole tavannut.
Epäilen, että hänellä oli jonkinlainen mt-ongelma vaikka joka ikinen kerta kun siellä kävimme, niin mainosti miten lääkäriä myöten kaikki ovat sanoneet ja ihmetelleet, miten hän jaksaa eikä ole psykoosissa. Ex-appiukko oli siis vaikeasti sairas ja laitoksessa. Tuo mainostaminen nimenomaan paistoi läpi, ettei varmana kaikki ollut täysin kunnossa yläkerrassa. Lisäksi otti kuppia reippaasti joka viikonloppu, monena päivänä putkeen ja saattoi soitella keskellä yötä sekä päivällä kännipuheluita ja aina samat jorinat tuli kuunneltua monta tuntia, ennen kuin opin pistämään puhelimen kiinni viikonlopun yli.
Haukkui kaikki ex-miniät minulle ja olen melko varma, että puhui potaskaa minustakin minun ja eksän suhteen aikana. Hänen olemus oli jotenkin sellainen, että mielisteli yms minua mutta silti oli toisinaan naama nurinpäin. Eikä täysin hyväksynyt sitä, että mulla oli ollut ennen hänen poikaansa muita suhteita! Sairasta oli kuitenkin se, että hän tiesi ja hyväksyi poikansa vieraissa käynnit sekä saattoi piilotella näitä naisia kotonaan tai jossain muualla.
Luojan kiitos että juttumme meni poikki eikä tullut lapsia, koska en todellakaan halua tietää millainen hän olisi ollut mummuna. Todella epävakaa ihminen.
Onneksi sentään nykyinen anoppini on ihana persoona enkä keksi hänestä yhtään negatiivista sanottavaa. Heti alusta asti minut otettiin lämpimästi vastaan, ja edelleen saan lämpimän vastaanoton mieheni kanssa kun käymme kylässä ja mielellään otamme hänet meillekin kylään.
Tämä aloitus oli täällä muutama viikko sitten. Katsoin päivämäärän ekasta viestistä ja ajattelin "joko taas". Kuka jaksaa näitä samoja tarinoita .. huokaus 🤔 Keksikää parempia!
Alue: Aihe vapaa
https://www.vauva.fi/keskustelu/3410558/anoppi-saanut-lapsen-pelkaamaan…