Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Karmeat anopit
14.03.2019 |
Kiehuttaa nyt taas niin paljon oma anoppi, että pakko purkaa tänne. Kertokaa myös omista kamalista anopeistanne, tai mistä vain sukulaisista, niin ehkä oma ärsytykseni hieman lievenee.
Anoppi kävi tänään kylässä, viimeistä kertaa. Anoppini on aina ollut hankala, rajoja polkeva ihminen. Hänelle on monta kertaa asiasta puhuttu ja nyt annettiin viimeinen mahdollisuus. Meillä on anoppiin välimatkaa useampi sata kilometriä suuntaansa, joten emme ole nähneet usein.
Meillä on 5-vuotias tyttö, joka kaihtaa kosketusta, varsinkin vierailta. Anoppi on aina yrittänyt väkisin halata tyttöä, pitää kiinni ja syliin ottanut väkisin. Hänelle on sen sata kertaa asiasta sanottu, selitetty ja sanottu, ettei voi tehdä niin. Samoin myös, ettei voi puhua miten äiti tai isi on ilkeitä, kun emme anna tehdä asiaa x, esim. kiusata kissoja, anna periksi kiukuttelulle jne. Kertoo aina tytölle, miten hän kyllä antaisi tehdä mitä vain.
No, tänään ennenkuin anoppi saapui, hänelle puhelimessa sanottiin, että tämä on hänen viimeinen tilaisuutensa alkaa käyttäytyä, tai ei enää tarvitse tavata. Heti kun tuli sisään ovesta, yritti hyökätä tytön kimppuun, joka tietysti juoksi karkuun, koska inhoaa väkisin koskemista. Tästä taas anopille sanottiin ja olikin "kunnolla" pari tuntia, kunnes tyttö hiukan alkoi jupista, kun ei saanut lähteä vaeltamaan pullan kanssa kahvipöydästä. Heti kuului "Kyllä "Maija" saa mennä, mummo antaa luvan, ei saa noin kieltää, äiti on tosi tyhmä, eikös vaan". Sanoin anopille sitten jo aika tiukasti, ettei puhu minulle noin omassa kodissani, josta anoppi alkoi kiukuttelemaan miehelleni.
Tästä meni hetki ja anoppi alkoi valittaa, miten vein häneltä lapsenlapsensa, kun muutimme tänne töideni perässä ennen raskauttani. Alkoi kertoa, mitä kaikkea kamalaa olen tehnyt hänelle ja kaikkeni teen, että hänen on huono olla jne. Tässä kohtaa vein tytön muualle ja anoppi jäi kiukuttelemaan ja huutamaan keittiöön miehelleni. Puin tytön ja menin hänen kanssaan ulos, olimme sopineet mieheni kanssa, että toimimme näin jos homma alkaa karata käsistä, ettei tytön tarvitse nähdä tuollaista.
Vein tytön läheiseen leikkipuistoon ja jatkuvasti puhelimeni soi ja sain tekstiviestejä anopilta, suurin osa viesteistä on täysin painokelvottomia, minun haukkumistani pelkästään. Kun mieheni soitti, että anoppi on lähtenyt, lähdin takaisin kotiin tytön kanssa. Kun olimme melkein kotona, anoppi kaahasi paikalle naapuritieltä ja juoksi perässämme huutamassa minulle ja haukkumassa minua, onneksi mieheni oli tullut vastaan, joten hän jäi äitinsä kanssa kun menimme tytön kanssa sisälle. Mies sanoi, että nyt sai riittää, emme ole enää tekemisissä hänen kanssaan, hän on saanut niin monta mahdollisuutta.
Kun tämä olisikin loppunut tähän, vaan ei. Iltapäivällä ovikello soi ja kun menin avaamaan, oven takana oli kaksi poliisia ja lastensuojelun työntekijät. He sanoivat, että olivat saaneet ilmoituksen, että lasta pahoinpitelevät huumepäissään olevat vanhemmat kotona ja lapsi huutaa kuin syötävä. Ilmoitus oli tehty tietysti ilman nimeä, mutta tekijän voi kyllä arvata. Tietysti poliiseille ja lastensuojeluntyöntekijöille kerrottiin anopin vierailusta ja käyttäytymisestä, mutta menemme huomenna tytön isän kanssa huumeseuloihin, vaikka toki meiltä otettiin heti pikatestit ja puhallutettiin.
Anoppi ei todellakaan enää tule näkemään lasta, emmekä aio olla missään tekemisissä hänen kanssaan. Yritti jatkuvasti soittaa ja laittoi viestejä, joten estimme hänen numeronsa. Nuo viestit myös näytettiin virkailijoille ja poliiseille ja aiomme tehdä huomenna rikosilmoituksen anopista.
Kommentit (169)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi nimenomaan miehen Äiti on aina se paha anoppi? Mitähän mieltä mies yleisesti ottaen on omasta anopistaan?
Ikävä kyllä meillä on näin, oma äitini on kuollut kun olin teini-ikäinen. Hän olisi silti varmaankin ollut karmea anoppi, ei koskaan kunnioittanut rajojani ja yksityisyyttäni.
Ap
Ap on näitä "rajoista" joka käänteessä vouhottavaa tyyppiä. Pirun rasittavaa kuunnella samaa laulua aina.
Ääliö, kaikilla on oikeus omiin rajoihin, myös lapsilla. Jos ei olisi, ei silloin puhuttaisi r ai skauksista ja muista, myös sen määrittäminen on oma henkilökohtainen raja.
Juujuu mulqqu... tarkoitin, että fammun halaaminenkin on rajojen ylittämistä. Eräänlainen sairaus tuollainen rajoista kouhkaaminen on.
Ei ole.
Kaikilla on oikeus rajoihinsa ja niistä määräämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko muilla tarinoita kamalista sukulaisistaan?
Anoppi on nyt illan aikana keksinyt soitella meille muiden sukulaisten puhelimista, kai pitää pian heidänkin numeronsa estää...
Ap
Oma anoppi on aina ollut varsin omituinen. Vähät välittänyt esimerkiksi allergioistani. Hänen mielestään ei se mitään haittaa, että kyllä voin vähän syödä pähkinää. Juu, mulla on pähkinäallergia. Miksi ei vierailla kauaa (siivoton asunto + kissa) olen astmaatikko. Tätä hän ei ymmärrä.
Ei ole koskaan ollut kiinnostunut ainoasta lapsenlapsestaan. Nyt toki soittelee ja valittelee, kun on yksin, eikä se ainoa pojanpoika välitä hänestä ja käy kylässä. Poikani asuu suunnilleen 10km päässä. Poikaani ei anoppi kiinnosta. Miksi pitäisi nyt olla auttamassa ja olla sukulainen. Poikani 19v opiskelee ja töitä. Eipä juuri aika riittäisi.
Anopilla käyn kerran kahdessa vuodessa. Ja se on aika pikainen 5 minsan visiitti. Siellä on niin likaista. Ja mitään en siellä uskalla syödä tai juoda. Ja aina ennen käyntiä saa vetää allergialääkkeitä ja myös jälkeen. Välimatkaa meillä 300km.
Hän ei ole aiemmin ollut kiinnostunut meistä tai lapsenlapsestaan, mutta nyt toki, kun itse tarvitsisi apuja ja muuta. Sanomatta selvää, että anoppini ei koskaan ole ollut lapsenvahtina.
Yökylässä anoppi on ollut meillä kerran. Ja se oli ensimmäinen ja viimeinen kerta.
Helpompaa ja terveempää pitää etäisyyttä. Mieheni soittelee äidilleen muutaman kerran vuodessa. Toivottelee äitienpäivät ja joulut. Mieheni ei muutenkaan ole mikään puhelimessa notkuja.
Äitinsä taas soittelee pojalleen, kun tarvitsee jotain eli rahaa vailla. Ei tosin sitä saa koskaan, mutta sitkeesti jaksaa yrittää.
Vähän off topic, mutta miksi tytär kaihtaa kosketusta? Tuli mieleen, että siihen on varmaan joku syy. Onko häntä joskus joku kohdellut väkivaltaisesti tai säikytellyt vai miksi ei kestä kosketusta?
Vierailija kirjoitti:
Oma anoppi on aina ollut varsin omituinen. Vähät välittänyt esimerkiksi allergioistani. Hänen mielestään ei se mitään haittaa, että kyllä voin vähän syödä pähkinää. Juu, mulla on pähkinäallergia. Miksi ei vierailla kauaa (siivoton asunto + kissa) olen astmaatikko. Tätä hän ei ymmärrä.
Ei ole koskaan ollut kiinnostunut ainoasta lapsenlapsestaan. Nyt toki soittelee ja valittelee, kun on yksin, eikä se ainoa pojanpoika välitä hänestä ja käy kylässä. Poikani asuu suunnilleen 10km päässä. Poikaani ei anoppi kiinnosta. Miksi pitäisi nyt olla auttamassa ja olla sukulainen. Poikani 19v opiskelee ja töitä. Eipä juuri aika riittäisi.
Anopilla käyn kerran kahdessa vuodessa. Ja se on aika pikainen 5 minsan visiitti. Siellä on niin likaista. Ja mitään en siellä uskalla syödä tai juoda. Ja aina ennen käyntiä saa vetää allergialääkkeitä ja myös jälkeen. Välimatkaa meillä 300km.
Hän ei ole aiemmin ollut kiinnostunut meistä tai lapsenlapsestaan, mutta nyt toki, kun itse tarvitsisi apuja ja muuta. Sanomatta selvää, että anoppini ei koskaan ole ollut lapsenvahtina.
Yökylässä anoppi on ollut meillä kerran. Ja se oli ensimmäinen ja viimeinen kerta.
Helpompaa ja terveempää pitää etäisyyttä. Mieheni soittelee äidilleen muutaman kerran vuodessa. Toivottelee äitienpäivät ja joulut. Mieheni ei muutenkaan ole mikään puhelimessa notkuja.
Äitinsä taas soittelee pojalleen, kun tarvitsee jotain eli rahaa vailla. Ei tosin sitä saa koskaan, mutta sitkeesti jaksaa yrittää.
Kauheaa, kuulostaa itsekkäältä ihmiseltä. Nyt kun sanoit, niin meilläkin anoppi ei ole välittänyt perheemme allergioista. Esim. mieheni on allerginen kalalle, on ollut lapsesta asti, mutta joka kerta kun kävimme hänen luonaan, oli tarjolla kalaa ja aina kovaan ääneen ihmetteli, että miksei syö kalaa, oma poikansa jonka allergiasta tiesi. Itselläni onneksi vain lievä omena-allergia, eikä pahaa vahinkoa käynyt, kun sitä ruoassa oli, vaikka väitti ettei ollut.
Jaksamista perheellenne, onneksi ei tuon "pahempi" ole!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vähän off topic, mutta miksi tytär kaihtaa kosketusta? Tuli mieleen, että siihen on varmaan joku syy. Onko häntä joskus joku kohdellut väkivaltaisesti tai säikytellyt vai miksi ei kestä kosketusta?
Terve lapsi ei tykkää siitä että vieraat ihmiset puristelee ja klähmää.
Vierailija kirjoitti:
Vähän off topic, mutta miksi tytär kaihtaa kosketusta? Tuli mieleen, että siihen on varmaan joku syy. Onko häntä joskus joku kohdellut väkivaltaisesti tai säikytellyt vai miksi ei kestä kosketusta?
Meidän lapsella on asitiherkkyys. Siksi ei siedä kosketusta. Tämä näkyy usesssa muussakin asiassa el eivain halaus esim. Suihkussa käyminen on ollut haaste, ei kiristäviä vaatteita.
t. aistiherkän äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aah, lempiaiheeni :) Inhoan omaa anoppiani ja kun en kehtaa miehelle haukkua hänen äitiään, puran vaikka tänne.
Meillä ei ole lapsia, mutta jos joskus on, niin etukäteen hirvittää millainen muori olisi heille. Nimittäin miehen sisarusten kanssa vaikuttaa ihan hysteeriseltä. Anoppi on kuin yksi iso lapsi itsekin ja jos asiat eivät mene hänen mielensä mukaan, saattaa uhriutua ja alkaa esittämään marttyyriä 6-vuotiaalle lapselle. Tyyliin kun lapsi on mummolla hoidossa ja ikävöi äitiään, eli anopin tytärtä, saattaa anoppi alkaa marmattamaan lapselle, että "mitä sinä nyt sitä äitiä ikävöit, eikö mummun kanssa oo hyvä, oonko noin huono mummu, miksi olet tollanen, ei mummu arvannu että oot tuollainen itkeskelijä, kyllä mummulla on nyt paha mieli". Mieheni on joutunut puuttumaan tuollaiseen tilanteeseen, kun muori naama väärinpäin märisi tuollaista lapsenlapselleen.
Minua kohtaan on ihan mukava, mutta en vain tajua hänen ajatuksenjuoksuaan. Kerran tuppautui kylään ja tuli tunnin aiemmin mitä oli ilmoittanut tulevansa. Avasin oven ja tervehdin. Mies oli kotona ja jutteli äidilleen olohuoneessa samalla kun minä menin tekemään yhden kesken jääneen hommani nopeasti loppuun, kun en oikein voinut keskenään jättää. Anoppi juoksi minun perääni toiseen huoneeseen nilkuttaen huonolla lonkallaan ja hyvä ettei itkua vääntänyt: "Mitä sinä täällä teet, mitä sinä tänne menit?" Olin aivan hämilläni tästä reaktiosta ja sanoin, että teen äkkiä yhden hommani loppuun, tulen ihan parissa minuutissa ja keitetään sitten kahvit. Ihan kuin ei olisi kuullutkaan mitä sanoin, vaan jatkoi: "Miksi sinä tänne, tuuppa nyt sieltä." Sitten kikatteli hermostuneena hetken itsekseen ja lenkkasi takaisin poikansa luo. Itse olin äimän käkenä, että mitä kummaa. Ei pitäisi kai mustisairauttakaan olla, muisti on kuulemma aina ollut yhtä huono (sekoittaa nimiä ja sanoja ihan miten sattuu keskenään, ei muista mitään ja saattaa esim. viedä puhelimensa laturiin ja vartin päästä hätäillä missä se puhelin on).
Aivan käsittämätön ihminen.
Ex-anoppini oli introvertti narsisti, joka ei kunnioita toisten rajoja. Tuli kotiimme monesti nuuskimaan ilman lupaa, penkoi paikkoja käydessään, arvostelee aina kun tilaisuuden saa, levittelee perättömiä juoruja (muistakin kun meistä), ihmiset ovat hänelle joko hyviä tai pahoja jne. Tykkää diagnosoida kovasti muita ihmisiä, harmi vaan että taito ja tieto puuttuu, dg:t ihan vääriä. Intoilee toisten kuolemista/sairastumisista.
Kylläpä helpotti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole lapsia, mutta jos joskus on, niin etukäteen hirvittää millainen muori olisi heille. Nimittäin miehen sisarusten kanssa vaikuttaa ihan hysteeriseltä.
Siis miehen sisarusten lasten, sana jäi välistä.
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkös? Todennäköisesti sinustakin tulee joskus anoppi. Varmaankin tulet sitten tänne kertomaan kamalia kokemuksia vävyistäsi ja mahdollisesti myös miniöistäsi.
Tämä kommentoija on tainnut kasvaa pumpulissa ja kovin siloista elämä on ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän off topic, mutta miksi tytär kaihtaa kosketusta? Tuli mieleen, että siihen on varmaan joku syy. Onko häntä joskus joku kohdellut väkivaltaisesti tai säikytellyt vai miksi ei kestä kosketusta?
Terve lapsi ei tykkää siitä että vieraat ihmiset puristelee ja klähmää.
No täysin ventovieraat nyt ymmärränkin, mutta ensinnäkin AP:n tapauksessa oli kyseessä lapsen mummo ja toisekseen hän ei missään kohtaa sanonut että lapsi kavahtaa vain tuntemattomien kosketusta, vaan ylipäätään.
Mun anoppi ei voi sietää voi mua. Syy on se, että vaimon kaksi siskoa on naimisissa lääkärin ja varatuomarin kanssa. Vaimoni on nuorin sisaruksista. Minä olen tavallinen mies, joka pyörittää omaa LVIS firmaa ja työllistää 32 ihmistä. ELi taloudellisesti olen aidosti rikkaampi kuin nämä kaksi sankaria, jotka on anopin kultapoikia. Heillä on velkaa minulla on kaikki velatonta. Heillä on kerrostalo kämpät meillä on oma talo velattomana.
Anoppini sanoi silloin heti vaimolleni, että älä vaan mene naimisiin tollasen kanssa. Ota kunnon mies joka on koulutettu.. En ole sen kurpan silmissä yhtään mitään. Silti kesälomalla se ruinaa meidät niiden mökille ja sekin on sen takia, koska pitäis pilkkoo puut. Ei vaan onnistu. On oma mökki mihin mennään ja minä en sen muijan puita pilko enkä mene ikinä sinne eikä se todellakaan ole tervetullut meidän mökille, ku minä olen siellä. Soittakoot lääkärille ja varatuomarille jos ongelmia puista vai eikö niiden taidot riitä. Huvittavinta sen arvostelussa on myös se, että itse on siivooja ollut eikä mitään muuta. Femman eläkkeellä kärvistelee ja vttuilee minkä kerkee. Kerran meinasin lähettää sille mun verotiedot ja tilin saldon, mutta se olis saanu sydärin siihen paikkaan, kun tyttären ns luuserimies ei olekaan köyhä poika. Onneksi mun vaimo ymmärtää minua eikä asetu sen äidin puolelle. Mun vaimo oli pitkään vttuuntunut siihen mutsiinsa just sen takia miten se arvosteli mua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän off topic, mutta miksi tytär kaihtaa kosketusta? Tuli mieleen, että siihen on varmaan joku syy. Onko häntä joskus joku kohdellut väkivaltaisesti tai säikytellyt vai miksi ei kestä kosketusta?
Terve lapsi ei tykkää siitä että vieraat ihmiset puristelee ja klähmää.
No täysin ventovieraat nyt ymmärränkin, mutta ensinnäkin AP:n tapauksessa oli kyseessä lapsen mummo ja toisekseen hän ei missään kohtaa sanonut että lapsi kavahtaa vain tuntemattomien kosketusta, vaan ylipäätään.
Ei se lapsen mummo ole omaa perhettä.
Ona esikoiseni on aistiyliherkkä atoopikko. Hän ei tykkää halailusta.
Kumma että nää hullut anopit saa niin tervehenkisiä lapsia. Ei uskois kun lähes kaikki mielen sairaudet on voimakkaasti periytyviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän off topic, mutta miksi tytär kaihtaa kosketusta? Tuli mieleen, että siihen on varmaan joku syy. Onko häntä joskus joku kohdellut väkivaltaisesti tai säikytellyt vai miksi ei kestä kosketusta?
Terve lapsi ei tykkää siitä että vieraat ihmiset puristelee ja klähmää.
No täysin ventovieraat nyt ymmärränkin, mutta ensinnäkin AP:n tapauksessa oli kyseessä lapsen mummo ja toisekseen hän ei missään kohtaa sanonut että lapsi kavahtaa vain tuntemattomien kosketusta, vaan ylipäätään.
Ei se lapsen mummo ole omaa perhettä.
Ona esikoiseni on aistiyliherkkä atoopikko. Hän ei tykkää halailusta.
No ei tietysti silloin, jos mummo ei käy kylässä kuin kerran vuodessa. Kyllä minulla oli jo lapsena niin läheiset välit isovanhempiini, että luotin heihin ja he olivat osa perhettä.
Vierailija kirjoitti:
Vähän off topic, mutta miksi tytär kaihtaa kosketusta? Tuli mieleen, että siihen on varmaan joku syy. Onko häntä joskus joku kohdellut väkivaltaisesti tai säikytellyt vai miksi ei kestä kosketusta?
Ei ainakaan minun tietääkseni ole, huomasin tuon hieman ennen 1v ikää. Normaalit vaipanvaihdot ja muut onnistuivat kyllä, mutta ei tykännyt yhtään, jos yritti ottaa syliin ilman, että itse pyysi.
Olin itse samanlainen lapsena, syytä en tiedä. Lapsi kuitenkin tulee paljon itse syliin ja tykkää silittelystä, mutta vain jos itse sitä hakee.
Päiväkodissa ei ole mitään ongelmaa, sielläkin hoitajien syliin menee ja leikit onnistuvat. Hän on hieman ujo alkuun uusien ihmisten suhteen, mutta anoppi vauvasta asti otti väkisin syliin, joten tätä on kaihtanut siitä asti kun oppi liikkumaan, eli meni häntä karkuun.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän off topic, mutta miksi tytär kaihtaa kosketusta? Tuli mieleen, että siihen on varmaan joku syy. Onko häntä joskus joku kohdellut väkivaltaisesti tai säikytellyt vai miksi ei kestä kosketusta?
Terve lapsi ei tykkää siitä että vieraat ihmiset puristelee ja klähmää.
No täysin ventovieraat nyt ymmärränkin, mutta ensinnäkin AP:n tapauksessa oli kyseessä lapsen mummo ja toisekseen hän ei missään kohtaa sanonut että lapsi kavahtaa vain tuntemattomien kosketusta, vaan ylipäätään.
Vaikka hän onkin lapseni mummo, ei hän ole perhettä, hän on aika vieras lapselle. Tilanne olisi varmaan ihan toisenlainen, jos anoppi ei olisi vauvasta asti väkisin koskenut, vaan antanut lapsen ujostella rauhassa alussa. Lapsi on ujostellut kaikkia sukulaisia alkuun, myös kummejaan, mutta kun on saanut rauhassa olla, niin on mennyt kyllä syliin. Anoppi vain ei malttanut odottaa, joten tulos on tällainen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän off topic, mutta miksi tytär kaihtaa kosketusta? Tuli mieleen, että siihen on varmaan joku syy. Onko häntä joskus joku kohdellut väkivaltaisesti tai säikytellyt vai miksi ei kestä kosketusta?
Terve lapsi ei tykkää siitä että vieraat ihmiset puristelee ja klähmää.
No täysin ventovieraat nyt ymmärränkin, mutta ensinnäkin AP:n tapauksessa oli kyseessä lapsen mummo ja toisekseen hän ei missään kohtaa sanonut että lapsi kavahtaa vain tuntemattomien kosketusta, vaan ylipäätään.
No tykkäisitkö itse, että kaikki lääppisivät sinua ilman lupaasi? Sitten jos yrität välttää, sinua syyllistetään siitä? Minäkin voin tulla jatkuvasti koskemaan sinua ja jahtaamaan, olisiko kivaa? Tuskin. Myös niillä lapsilla on oikeus omiin rajoihin.
Alue: Aihe vapaa
No todellakin on, jos lapsi ei tahdo, hänellä on oikeus olla halaamatta. Sinun tavallasi kasvatetaan juuri niitä ihmisiä, jotka eivät osaa asettaa aikuisena omia rajojaan ja joutuvat huonoihin suhteisiin ja hyväksikäytetyiksi lapsena.