Lue keskustelun säännöt.
Meneekö kenelläkään muulla näin huonosti? :( "Virallisesti" mä
20.03.2013 |
teen kotona gradua, kun lapset on hoidossa ja mies töissä. Nyt mennyt jo kohta kaksi kuukautta niin etten ole saanut käytännössä mitään aikaiseksi, olen alkanut juomaan sidukoita aamupäivisin ja lojun vaan netissä.. Aamun kohokohta kun lapset on viety hoitoon ja korkkaan ekan. Sietokyky noussut aivan silmissä, silti en niin paljoa uskalla juoda kun haluaisin, jotta ulkopuoliset ei huomaa mitään ja oon ihan ok neljältä kun menen hakemaan lapset hoidosta ja mies tulee viideltä töistä. Mua pelottaa suunnattomasti mihin vielä joudun, ahdistaa tämä salailu mutten "voi" kellekään kertoakaan, pelkään seurauksia. Olen luvannut itselleni miljoona kertaa lopettaa, en vain tunnu tahdonvoimalla enää pystyvän.
Onko täällä kellään mitään kokemusta vastaavasta tai muuta neuvoa kuin mene AA:han (se ei ole mulle realistinen vaihtoehto) ?
Kommentit (22)
No ongelmahan tuo on. Ja jos et itse pysty päättämään että lopetat niin silloin ei voi kukaan sinua auttaa. Vaarana tuossa on nyt se että joku pk:ssa huomaa ja tekee sinusta ls-ilmoituksen. Ulkonäössä alkaa kyllä alkoholi näkymään aika piankin.
Jos oikeasti tahdot lopettaa niin menet hakemaan sitä ulkopuolista apua vaikka sieltä AA:sta. Muuten sanon niin kuin eräs alkoholistien kanssa työtätekevä ihminen sanoi opiskellessani "Ne jotka jatkaa juomista täällä käynnistä huolimatta eivät ole juoneet tarpeeksi, toiset lopettaa silloin kun ottavat yhteyden ulkopuoliseen apuun, ja ovat juoneet tarpeeksi, toiset ei ole vielä silloinkaan".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä luulen että se avainjuttu on sulle nyt alkaa tehdä sitä gradua. Ymmärrän kyllä miksi tuossa tilanteessa helposti luisuu alkoholiin - itsellekin meinasi niin käydä. Gradun tekeminen oli ainakin mulle jotenkin tukkoista ja lievästi ahdistavaa, ja sellaisia hommiahan mukavuudenhaluinen ihminen haluaa vältellä. Ja jos on vaihtoehdot tee gradua tai löhöile, tai vielä parempaa: tee gradua tai hanki pieni päiväkänni niin helpostihan sitä luisuu siihen vähemmän ahdistavaan ja jopa miellyttävään vaihtoehtoon. Varsinkin sillä alkolla kun saa pienen syyllisyyden siitä ettei tee sitä mitä pitäisi (gradua) kivasti tukahdutettua, ainakin hetkellisesti.
Mutta mulla ainakin ratkaisu oli ihan se, että otin asiaan pitkän tähtäimen näkökulman. Mietin sitä, mitä oikeasti haluan tulevaisuudessani. Mietin jopa ihan kuolinhetken näkökulmaa, sitä että jos muistelisin vanhana kuolinvuoteellani elämäni tätä vaihetta, mitä haluaisin siitä muistaa. Mitä kuoleva minä haluaisi sanoa sille tyypille, joka lykkää ja välttelee gradun tekoa, ja sen sijaan juo kaljoja ahdistukseen siitä ettei tee mitä pitää? Siitä näkökulmasta minulle tuli selväksi, että valitsemallani tiellä on paskainen loppu - se etten valmistu koskaan ja sen seurauksena en saa uraa enkä elämää jota haluan. Kuoleva vanha minä selvästi sanoi minulle, että hoida nyt se homma vaikka se vähän ahdistaakin, tai kadut myöhemmin.
Aloin sitten tarttua ihan siihen graduun pieninä paloina. Ensin vaadin vain ihan pientä panosta päivässä, ja sallin jopa että saan pari oluttta palkkioksi kun olen kirjoittanut yhden pienen kappaleen. Pääasia, että joka päivä tein jotain gradun eteen. Siitä se gradu tuli valmiiksi ja tilanne helpotti. Minulla alkoholinkäyttökin jäi itsestään pois kun graduun liittyvä ahdistus loppui ja pääsin töihin.
Opiskelijaterveydenhuolto? Käy jutskaamasa terveydenhoitajan kanssa ja miettimässä et millä saisit tavan taltutettua.
Koita sitäkin että kun oot saanut lapset liikenteeseen niin lähde pois sieltä kotoa. Mee kirjastoon graduilemaan (tai lukemaan akuankkoja ihasama kunhan et mene baariin)
[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 10:57"]
Minä luulen että se avainjuttu on sulle nyt alkaa tehdä sitä gradua. Ymmärrän kyllä miksi tuossa tilanteessa helposti luisuu alkoholiin - itsellekin meinasi niin käydä. Gradun tekeminen oli ainakin mulle jotenkin tukkoista ja lievästi ahdistavaa, ja sellaisia hommiahan mukavuudenhaluinen ihminen haluaa vältellä. Ja jos on vaihtoehdot tee gradua tai löhöile, tai vielä parempaa: tee gradua tai hanki pieni päiväkänni niin helpostihan sitä luisuu siihen vähemmän ahdistavaan ja jopa miellyttävään vaihtoehtoon. Varsinkin sillä alkolla kun saa pienen syyllisyyden siitä ettei tee sitä mitä pitäisi (gradua) kivasti tukahdutettua, ainakin hetkellisesti.
Mutta mulla ainakin ratkaisu oli ihan se, että otin asiaan pitkän tähtäimen näkökulman. Mietin sitä, mitä oikeasti haluan tulevaisuudessani. Mietin jopa ihan kuolinhetken näkökulmaa, sitä että jos muistelisin vanhana kuolinvuoteellani elämäni tätä vaihetta, mitä haluaisin siitä muistaa. Mitä kuoleva minä haluaisi sanoa sille tyypille, joka lykkää ja välttelee gradun tekoa, ja sen sijaan juo kaljoja ahdistukseen siitä ettei tee mitä pitää? Siitä näkökulmasta minulle tuli selväksi, että valitsemallani tiellä on paskainen loppu - se etten valmistu koskaan ja sen seurauksena en saa uraa enkä elämää jota haluan. Kuoleva vanha minä selvästi sanoi minulle, että hoida nyt se homma vaikka se vähän ahdistaakin, tai kadut myöhemmin.
Aloin sitten tarttua ihan siihen graduun pieninä paloina. Ensin vaadin vain ihan pientä panosta päivässä, ja sallin jopa että saan pari oluttta palkkioksi kun olen kirjoittanut yhden pienen kappaleen. Pääasia, että joka päivä tein jotain gradun eteen. Siitä se gradu tuli valmiiksi ja tilanne helpotti. Minulla alkoholinkäyttökin jäi itsestään pois kun graduun liittyvä ahdistus loppui ja pääsin töihin.
[/quote]
Kiitos, tämä viestisi helpotti oloani hiukan. ap
Nro 4 vielä jatkaa...
Kommentoin vielä sitä, että sekin, että nyt diagnosoit itsesi alkoholiongelmaiseksi, voi sekin olla taas yksi tapa vaan lykätä itse työhösi tarttumista. Sanot että en minä voi kun minulla on tämä alkoholiongelma, että minä tarvitsisin siihen hoitoa mutta toisaalta en voi mennä AA:han enkä muuhunkaan hoitoon - joten saat suorastaan oikeuden lykätä välttämätöntä työtä loputtomiin!
Älä lähde sille linjalle. Sinä pystyt olemaan selvinpäin ja joka päivä oletkin. Et ole rappiolla oleva fyysisesti riippuvainen selvästikään. Sinä tarvitset vain tahdonvoimaa tarttua siihen työhön, vaikka se olisikin epäpalkitsevaa ja jopa epämiellyttävää. Tarvitset pidemmän tähtäimen perspektiiviä siihen mitä haluat. Nyt on hyvä aika opetella impulssikontrollia, sitä että lykkäät välittömän mielihyvän halua että saat sen mitä pitkällä tähtäimellä haluat (päiväkännit nyt vai ne maisterinpaperit).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 10:58"]
Opiskelijaterveydenhuolto? Käy jutskaamasa terveydenhoitajan kanssa ja miettimässä et millä saisit tavan taltutettua.
Koita sitäkin että kun oot saanut lapset liikenteeseen niin lähde pois sieltä kotoa. Mee kirjastoon graduilemaan (tai lukemaan akuankkoja ihasama kunhan et mene baariin)
[/quote]
Pelkään ls-ilmoituksia niin hysteerisesti etten uskalla kertoa ongelmastani missään terveydenhuollossa. Kuitenkaan meidän lapsilla ei ole mitään hätää, heidän läsnä ollessa en ole humalassa ikinä.
Ja kyllä, pelkään myös mieheni reaktiota. Se on itse niin kunnollinen ja "täydellinen".
ap
siis olet 2 kk juonut kuinka monta pulloa siideriä arkipäivisin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt teet niin että vietyäasi lapset menet KUNTOSALILLE (tai uimaan) ja sen jälkeen syöt hyvin. Saat liikunnasta endorfiineja eikä tarvetta tissuttelulle ole. Sitten tartut graduun kiinni ja olet nelältä freesinä ja aktiivisena hakemassa lapsia. Vaihtoehdothan tuossa ovat tasan ne että joko lopetat tai sitten tosiaan lähtee se ls-ilmo koska jonain päivänä et ole enää neljältä selvä...
Niin, montako siideriä (ja minkä kokoista) meni eilen? Entä toissapäivänä? Entä tänään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mä olen hakenut muutaman kerran lapset päiväkodista päivähiprakassa. ei lähtenyt mitään ilmoitusta mihinkään suuntaan.
[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 11:04"]
Pelkään ls-ilmoituksia niin hysteerisesti etten uskalla kertoa ongelmastani missään terveydenhuollossa. Kuitenkaan meidän lapsilla ei ole mitään hätää, heidän läsnä ollessa en ole humalassa ikinä.
Ja kyllä, pelkään myös mieheni reaktiota. Se on itse niin kunnollinen ja "täydellinen".
ap
[/quote]
Olen samaa mieltä sun kanssa ap, että jos suinkin pystyt hoitamaan tämän asian itse, älä turhaan sotke miestäsi saati ulkopuolisia siihen. Mutta ala hoitaa sitä asiaa samantien itse, tai voi tulla pahimmassa tapauksessa sekin päivä, jolloin sun oikeasti on pakko hakea apua muualta eikä voi välttää sitäkään että mies ja lapsetkin huomaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En juo päivittäin, sentään. Kuitenkin nyt jo ne päivät kun sinnittelen juomatta, ovat tosi vaikeita. Kauhean levoton olo ja koko ajan saa taistella kiusausta vastaan etten kipaisisi lähikauppaan. Kun aloitin tämän juomisharrastuksen, jo yksi 0,5l siideri tuntui selvästi. Nyt voin juoda tyhjään mahaan kolmekin ilman että huomaan isompaa vaikutusta. Tämä viikko on ollut tähän saakka pahin, maanantaina meni viisi, eilen viisi ja nyt tekee taas mieli, laskeskelin että ehtisin juoda ainakin pari ja sitten suihkuun ja syömään ennen kuin lapsia hakemaan :(
Viikonloput on huomattavasti helpompia, kun koko perhe on kotona ja on kaikkea muuta tekemistä. Ehkä tosiaan pitäis lähteä kotoa pois vaikka sinne kirjastoon arkisin.
En saata uskoa miten musta tuli tällainen :( ap
Et sä oikeasti ole nytkään neljältä selvä, jos puhut jotain sietokyvystä ja sen kasvamisesta. Sietokyvynb kasvaminen tarkoittaa, että sä kuvittelet olevasi normaali, koska sun normaali on jo muuttunut - mutta kaikki muut kyllä näkevät, että jotain on vialla. Kyllä se ls-ilmo sieltä on jo pian tulossa.
Suosittelen, että menet lasten hoitoon viennin jälkeen samalla matkalla kirjastoon tekemään sitä gradua. Kaksi ekaa päivää voisit siellä vaikka miettiä ja listata ihan paperille/tietokoneelle, että a) mitä haluat tehdä (tutkimuskysymys, aihe jne b) mitä olet jo sen eteen tehnyt ja mitä sulla on (materiaalia, kirjoitettua osuutta, kirjallisuutta) ja c) mitä on tekemättä. D-kohtana tulisi sitten vielä, että onko c-kohta selvää pässinlihaa, kunhan vaan ryhtyy töihin, vai onko siinä osia, joissa näet erityisiä ongelmia.
Tämän listan kanssa voisit sitten kolmantena päivänä tai viimeistään seuraavalla viikolla ottaa yhteyttä graduohjaajaasi. Esitä paperisi, suunnitelmasi ja ongelmasi ja pyydä apua. kyllä se siitä. Gradu ei ole vaikea tehdä, eikä sen pidä antaa kaataa elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
0,5 litran siidereitä viisi on yli 7 ravintola-annosta alkoholia, eli ylittää naisen riskikulutuksen rajan. Ja en voi uskoa, etteikö tuo määrä jotenkin näkyisi vielä iltapäivällä kun haet lapset, sillä sen palamiseen menee yli 14 tuntia. Ainakin lapsesi vaistoavat, ettei äidin käytös ole normaalia. Ja kyllähän alkoholi suihkusta huolimatta haisee sekä hengityksessä että ihon läpi.
Olennaista ei ole kulissien säilyttäminen vaan se, että kykenet tarjoamaan lapsillesi turvallisen lapsuuden. Mikä olisi pahinta, mitä voisi tapahtua? Sekö, että se ls-ilmo lähtisi? Mitä siitä seuraisi? Ei lapsiasi otettaisi huostaan vaan perhettäsi tuettaisiin. Sekö, että miehesi jättäisi sinut? Mitä oikeasti pelkäät ja ovatko pelkosi realistisia? Mitä arvelet lastesi pelkäävän ja miten se pelko heihin vaikuttaa? Mitä lapsesi elämältään voisivat toivoa?
Nyt alat oikeesti lähtemään "liikenteeseen" sieltä kotoota.. kirjasto on hyvä ehdotus. Aamulla lähet, vaik kävellen, oot ainakin pari tuntia, sit voit käydä jossain syömässä (2-3 sidukan hinnalla) sit takas kirjastoon/jotain muuta "aktiviteettia" sit vaik sinne kotiin suihkuun ja hakemaan muksut. Olisko sulla ketään kavera kotiäitinä? Kotiäiti seura vois kans saada piristystä arkeen eikä kerkeis ryypiskellä.
Onko sulla tuttua tai kaveria joka ois kans tekemässä gradua tai muita opiskelujuttuja? Voisitte sopia että menette yhdessä kirjastoon kirjoittamaan niitä useimpina päivinä. Kumpikin tekee omaa työtään ja välissä käytte yhdessä syömässä. Jos toinenkin on graduntekijä niin vertaistuki todennäköisesti auttaa. Kun on sopinut toisen kanssa kirjastoon menemisestä niin on suurempi kynnys perua ja jäädä kotiin kittaamaan siideriä. Koska vaihtoehtona tässä tosiaan on se ls-ilmoitus ja alkoholismi, jos et muuta tapojasi.
Luuletko oikeasti ettet haise viinalle?
Se et sun pää on "selvä" ei poista muita näkyviä merkkejä. Suihkussa käynti, hampaiden harjaus yms. ei auta kun viina puskee huokosista ja hengitylksestä ulos.
Usko pois, kaikki tietää.
ootko testannut auttaisko heroiini?
[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 10:58"]
Koita sitäkin että kun oot saanut lapset liikenteeseen niin lähde pois sieltä kotoa. Mee kirjastoon graduilemaan (tai lukemaan akuankkoja ihasama kunhan et mene baariin)
[/quote]
Mäkin suosittelen tuota että lähde pois kotoa vaikka kirjastoon sitä gradua kirjoittamaan. Kotona on liikaa muuta tekemistä.
Onko tuon juomisen jatkaminen sulle sitten realistisempi vaihtoehto? Sitäkö petaat? Katso itseäsi oikeasti peiliin ja sano itsellesi, että nyt tarvitset hoitoa. Hakeudu ensin lääkäriin. Jos olet jo "miljoona kertoaa" luvannut lopettaa etkä voi tehdä sitä yksin, hae siihen sitten apua.
Miksi edes ostat sitä siideriä kotiin? Jätä kauppaan.