Onko kristittyjä tai muuten henkisiä ihmisiä paikalla?
Uskotteko siihen että tässä elämässä jo saa sen mitä ansaitsee? Onko Raamatussa tästä jotain tietoa? Miten viattomia lapsia esimerkiksi syntyy nälkään, alkoholistiperheisiin tai sairaina? Hehän eivät ole vielä voineet "ansaita" edes mitään. Tai eräs tuttavani, joka on hyvin lämmin ihminen joka huolehtii monesta, kantanut aina vastuunsa ja tehnyt oikein, elämä on jo 15v ollut yhtä läheistensä menettämistä, vakavaa sairastumista, työpaikkojen altamenoja, lapsen sairastuminen yms.
Onko huono-onnisuus aina rangaistus jostain aiemmasta teosta tässä elämässä vai testi? Vai onko tämä maailma irrallinen näistä ja lopuksi pääsee kuoleman jälkeen "palkkioksi" taivaaseen. Siis jos pääsee. Kaikki tapahtuu ihan sattumalta täysin riippumatta siitä kuinka hyvä / huono ihminen olet?
En tiedä ymmärtikö kukaan mitä haen. Toivottavasti. Uskoni nimittäin horjuu, kun näen niin sisimmässään hyvien ja oikeiden ihmisten taistelun ja sitten jotkut, jotka tekevät väärin tai pahaa muille, saattavat saada tässä maailmassa etuja, jopa runsaita onnenpotkuja kuten rikkautta ja terveyttä, työpaikkoja ja opiskelupaikkoja helposti. Vähän kuin tavallaan ajelehtivat yrittämättäkään onnellisten asioiden pariin, hyviin parisuhteisiin, isäksi ja äidiksi, vaikka olisivat vaikka kamalia puolisoita tai vanhempia. Ja joku hyvä, uskovainen kiltti ihminen, ei saa lasta millään tai puolisoa laisinkaan, tai puoliso on sitten se aivan kamala.
Mitä lainaalaisuuksia uskosta löytyy tähän, mitä tässä elämässä jo ansaitsee?
Kommentit (238)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumala kykenisi auttamaan neljävuotiasta Minnaa joka on kuolemassa leukemiaan. Tätä hän ei kuitenkaan tee. Jos minä jättäisin pelastamatta lapsen varmalta kuolemalta pitäisitte kaikki minua hirviönä.
t. hieman ajattelemisen aihetta
Minna on pölyhuikkastakin pienempi tekijä maailmankaikkeudessa, joka on ääretön.
Vaikka Minnan kohtalo meitä kärsivänä yksilönä koskettaakin, miljoonat lapset ovat kuolleet ihmiskunnan olemassaolon aikana nälkään, tappamiseen, tauteihin, kidutukseen ym. ym. ym.
Jos Jumala toimisi tahtosi mukaisesti ja pelastaisi jokaisen kärsivän ihmisen kuolemalta, maapallo olisi täyttynyt jo aikaa sitten elinkelvottomaksi planeetaksi, sillä jo nykyinen, muistaakseni 8 miljardia, tulee johtamaan tuhoon ennenpitkää.
Sairaudet ja kuolema kuuluvat elämäämme, sillä sellaisiksi meidät on aikojen alussa luotu.
Jumala voisi myös poistaa nämä ongelmat halutessaan. Luoda vaikka kymmenen maapalloa lisää niin riittäisi tonttimaata jokaiselle. Poistaa sairaudet ja nälänhädän. Estää siinä sivussa ilmastonmuutoksen ja korjata muutkin ongelmat.
Kaikki voisi elää ikuisesti paratiisissa jos jumala niin haluaisi.
Jumalan pitäisi luoda ihmisille lisää maapalloja, vaikkeivät nämä osaa elää ihmisiksi edes tällä yhdellä, koska.... *jatka lause loppuun*
Koska jumalahan loi ihmiset omaksi kuvakseen. Pitäs pikkasen ottaa vastuuta omista tekemisitään.
Heh aika söpösti ajateltu:)
Hän loi ihmisen kyllä kuvakseen mutta antoi vapaan tahdon silti. Rakkaus ei pakota, se herää itsestään jos herää. Vain vapaudessa kasvaa ihminen oikein. Jumala antoi sen meille. Mutta meillä on vastuu itsellämme kasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumala kykenisi auttamaan neljävuotiasta Minnaa joka on kuolemassa leukemiaan. Tätä hän ei kuitenkaan tee. Jos minä jättäisin pelastamatta lapsen varmalta kuolemalta pitäisitte kaikki minua hirviönä.
t. hieman ajattelemisen aihetta
Minna on pölyhuikkastakin pienempi tekijä maailmankaikkeudessa, joka on ääretön.
Vaikka Minnan kohtalo meitä kärsivänä yksilönä koskettaakin, miljoonat lapset ovat kuolleet ihmiskunnan olemassaolon aikana nälkään, tappamiseen, tauteihin, kidutukseen ym. ym. ym.
Jos Jumala toimisi tahtosi mukaisesti ja pelastaisi jokaisen kärsivän ihmisen kuolemalta, maapallo olisi täyttynyt jo aikaa sitten elinkelvottomaksi planeetaksi, sillä jo nykyinen, muistaakseni 8 miljardia, tulee johtamaan tuhoon ennenpitkää.
Sairaudet ja kuolema kuuluvat elämäämme, sillä sellaisiksi meidät on aikojen alussa luotu.
Jumala voisi myös poistaa nämä ongelmat halutessaan. Luoda vaikka kymmenen maapalloa lisää niin riittäisi tonttimaata jokaiselle. Poistaa sairaudet ja nälänhädän. Estää siinä sivussa ilmastonmuutoksen ja korjata muutkin ongelmat.
Kaikki voisi elää ikuisesti paratiisissa jos jumala niin haluaisi.
Jumalan pitäisi luoda ihmisille lisää maapalloja, vaikkeivät nämä osaa elää ihmisiksi edes tällä yhdellä, koska.... *jatka lause loppuun*
Koska jumalahan loi ihmiset omaksi kuvakseen. Pitäs pikkasen ottaa vastuuta omista tekemisitään.
Heh aika söpösti ajateltu:)
Hän loi ihmisen kyllä kuvakseen mutta antoi vapaan tahdon silti. Rakkaus ei pakota, se herää itsestään jos herää. Vain vapaudessa kasvaa ihminen oikein. Jumala antoi sen meille. Mutta meillä on vastuu itsellämme kasvaa.
Me niinkuin saamme kasvaa vapaina ja rakastaa mutta meitä ei suinkaan pakoteta rakastamaan, sillä se olisi väkivaltaista Isältä.
rytytry kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tryetry kirjoitti:
Maailmassa on niin monta ihmisen keksimää selitystä ja merkitystä, mutta ne ovat kaikki mielikuvitusta. Ei meillä oikeasti ole mitään suurempaa merkitystä kuin se, minkä itse päätämme. Olemme biologisia olentoja, jotka elävät aikansa ja kuolevat pois, siinä se. Siksi ei ole myöskään mitään suurta oikeudenmukaisuutta, vaan monesti pahat ihmiset pärjäävät hyvin ja viattomat kärsivät. Tuon kuvion voi muuttaa vain ihminen itse, saa nähdä onko meistä siihen vai tuijotammeko ikuisesti vain omia napojamme.
Jeesuksen sanan erottaa muista se , että se on tervein- ja sellaista Jumalalta voi odottaakin. Jeesus ei halua että ketään uhrataan enää maapallolla- ei eläintäkään, Jumalan takia.
Jeesuksen sana on anti-narsistinen: siinä ei ylennetä itseä, ei koota rahoja, ei varasteta eikä saa riistää, auttaa saa ja pitää, ja palvella ja tyytyä kohtuuteen.
Jeesuksen sanan mukaan lapsilla on lapsuus, äideillä arvo ja mieskin saa olla mies, ja päänä.
Ottaen huomioon minkälaisen pimeyden keskelle syttyi Jeesus on se huikeaa! Lapset naiset ja eläimet saivat arvon ja rauhan ja mies arvonsa.
Ja enemmän Jeesuksen isä ei ole kostaja, eikä orjuuttaja vaan vapauden tuoja.
Vapaiksi olette luotu!
Vain vapaudessa kasvaa oikein.
Mutta Jeesus meni vielä pidemmälle hän sanoi : Jokainen joka jo ajattelee (jotain väärää) on jo syntinen. Viisaus on siinä ettemme yksikään kestä Jumalan tutkiessa sydämiämme. Emme saa ollenkaan mitata toisiamme.
Jeesus oli maapallon tervein mies.
Ja armo: missään muussa uskonnossa ei tunneta armoa. On vaan kostoa ja kierrettä ei kertakaikkista armoa. Sillä se joka saa anteeksi paljon rakastaa paljon ja on kiitollisempi!
Jokaisesta kopista huudetaan, että meillä on se muista erottuva ja tervein totuus. Menepä kysymään vaikka puolikuusymbolia palvovalta kaveriltasi.
Jos Jeesus oli tosiaan olemassa, niin olihan hänellä kieltämättä ihan hyviä ajatuksia suhteessa siihen, minkälainen maailmanmeno siellä silloin oli. Siksi hänet varmaan tapettiinkin, ettei asioiden tila pääse muuttumaan valtaapitävien alta.
Isarelilaisetkin uhrasivat epäjumalille kun kapinoivat ja joita oli liuta ja lapsia Molochille eli tulen läpi, muurasivat lapsia kulmakiviin, esikoinen ja nuorin.
Siksi Jeesuksesta sanottiinkin että hän oli kulmakiveksi tullut, esikoinen.
Jumala viisaudessaan istutti Jeesuksen tuonne ja puhui Raamatussa sitä kieltä jota kansa ymmärtäisi.
Mutta kun Hän tulee uuteen temppeliin kulmakiveksi ei muita uhrauksia enää tehdä!
Se temppeli oli Hän itse ja siksi se riittää.
Jerusalemin tuhon n v 70 Jeesus näki edeltä ja sanoi: Kunpa voisin koota teidän kuin kanaemo kokoaa poikasensa siipien suojaan! Ja itki kun käsitti miten he menevät omaa tuhoaan kohti.
Ympärillä olevan kansat olivat aiemminkin vihastuneet Israeliin koska he uhrasivat lapsia mikä inhotti ympärillä olevia kansoja suurena pimeytenä.
Siksi Jumla lähetti juuri sinne Jeesuksen pimeimmästä pimeimpään valoksi. Hän varmaan ajatteli että jos näin pimeä kansa saa valoa niin toivoa on kaikilla :)
trtert kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
itsemurha on iha hyvä ratkaisu, mutta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumala kykenisi auttamaan neljävuotiasta Minnaa joka on kuolemassa leukemiaan. Tätä hän ei kuitenkaan tee. Jos minä jättäisin pelastamatta lapsen varmalta kuolemalta pitäisitte kaikki minua hirviönä.
t. hieman ajattelemisen aihetta
Minna on pölyhuikkastakin pienempi tekijä maailmankaikkeudessa, joka on ääretön.
Vaikka Minnan kohtalo meitä kärsivänä yksilönä koskettaakin, miljoonat lapset ovat kuolleet ihmiskunnan olemassaolon aikana nälkään, tappamiseen, tauteihin, kidutukseen ym. ym. ym.
Jos Jumala toimisi tahtosi mukaisesti ja pelastaisi jokaisen kärsivän ihmisen kuolemalta, maapallo olisi täyttynyt jo aikaa sitten elinkelvottomaksi planeetaksi, sillä jo nykyinen, muistaakseni 8 miljardia, tulee johtamaan tuhoon ennenpitkää.
Sairaudet ja kuolema kuuluvat elämäämme, sillä sellaisiksi meidät on aikojen alussa luotu.
Taitaa olla, että itse tuon kuoleman valitsimme, syömällä sen ompun. Sen jälkeen tuli kuolema meille ja kaikille elollisille.
Asiasta toiseen..omat vanhemmat on aktiivisia lintulauta ihmisiä ja väittävät kiven kovaan, että pikkulintujen määrä laskee vuosi vuodelta ja kovaa vauhtia. Samoin hyönteisten määrä on katoamassa. Raamatun mukaanhan ensin kuolee eläimet ja sen jälkeen ihmiset. Aika alkaa olla käsillä
No enpä minä ollut mukana sitä omppua syömässä. Haluaisin eroon koko pskasta, mutta jos päätän päiväni, niin Jumala rankaisee minua ikuisesti.
Et sinä sokerista ole. kyllä meillä kaikilla rikkaimmillakin on taakkamme. Kestä kuin mies
Kun mua ei kiinnosta kestää. Miksi haluaisin kasvaa ihmisenä, kun voin vain päättää päiväni? En ole tehnyt mitään sopparia Jumalan kanssa siitä, että haluaisin tänne, joten miksi minua rankaistaisiin siitä, että haluan pois?
Ensiksi sun pitää tajuta kuka sä oikeen olet. Aika itsekästä ajatella että sä oot se vinkuva tyyppi, joka inisee että emmä halunu syntyä tänne yyy.
Kato ku sä oot kasvualusta kaikille sinut kokoaville soluille. Ne solut taistelee siitä että ne pysyy elossa ja taistelee epäpuhtauksia vastaan.
Tosi itsekästä ajatella noin. Ajattelisit sun punasoluja vaikka. Sä et oo pelkästään sä vaan sä oot kaikki ne solut ja ihan yhdenvertaisesti. Siksi on tosi epäkohteliasta juoda viiniä tai polttaa sätkiä.
Ja sä muuten halusit tulla tänne ja elää täällä. Siittiö halus hedelmöittää munasolun ja ne halus muodostaa alkion ja se halus kaikessa yhteydessä tulla ulos verisenä ja rääkäistä tota samaa pillitystä.
Tajuutko että sä pillität ihan samalla tavalla kuin silloin kun tulit ulos emostas?
Juuri tuo ajattelu päättyy siihen että henkilö pohdinnoissaan lopettaa elämänsä.
Tämä on se oivallus itseydestä, jossa tulee tien viitta itsemurhaan tai johonkin mielekkääseen elämän muotoon, jolla on tarkoitus.
Elämällähän ei ole tarkoitusta ja se kuka ajattelee ja lukee tämän ei ole omia solujaan tai muiden soluja korkeampi tai olevampi.
Miksi siis ei vaan sammuta solujaan ja ajatteluaan off-tilaan.
Se on ihan hyvä valinta tai sitten voi valita vähemmän itsekkään tavan ja mennä töihin aktiivimallilla muiden hyväksi, olla hyödyksi muille epäitsekkäästi ja nöyrästi kuten Jumala halusi meidän tekevän ja olevan osa kokonaiskuvaa, osa verkkoa.
Ehkäpä elämällä on tarkoitusta kun tänne ollaan jytkätty tämmöinen iso sininen pallo keskelle Universumia ja se pallo tursuaa elämää. Ja aikamoista elämää vielä!
Ei ihan turhaan ole jytkätty tämmöistä spektaakkelia uskoisin, joku on pikkusen nähnyt vaivaakin. Mikään materia ei järjesty ilman intelligentsiaa näin monimutkaisiksi hermo yms verkoiksi,puhumattakaan olioiksi jotak näkevät unia ja rakastuvat jne- eli ihmiseksi.
Ja vieläpä moraalisiki olennoiksi. Ei siihen pelkkä fysiikka riitä jos riittäisi niin kokoaisimme jo ihmisiä palasista, ja niin teemmekin mutta omaa vapaata tahtoa ja persoonaa ei koota palasista. Materia rappeutuu omin voimin ei jalostu. Se kuluu ja energia siirtää paikkaa sitten.
Koska ihminen ei ole pelkkä materiakasa tilanne yhä mutkistuu. Mitä on sielun energia? Minne se menee?
Tuota voisi verrata siihen, että pudotat leipäpalan patterin taakse ja kun siihen alkaa tulla hometta ja muuta elämää, niin aletaan pohtia että täytyyhän tällä jokin tarkoitus olla. Ei, vaan ihan samalla tavalla tuli räjähdys, joka paiskasi energiaa ja materiaa ympäriinsä sattumanvaraisesti ja ainakin yhdelle kappaleelle sitten alkoi muodostua elämää kun sattui olemaan sille aineksia. Ei sen kummempaa.
Kun biologisia eliöitä alkaa muodostua, niin tietenkin ne alkavat monimuotoistua ja luonnonvalinta huolehtii sitä että ne parhaat muutokset pääsevät jatkoon ja huonot karsiutuvat pois.
Moraali taas on aina suhteellinen kysymys. Kuinka moraalisia me loppujen lopuksi olemme, edes omien standardiemme mukaan, puhumattakaan että ymmärtäisimme jonkin ylemmän tason moraalista mitään. Moraalista on aina se, mitä mikäkin yhteiskunta milläkin hetkellä sattuu hyväksymään. Jos moraali tulisi jostain ylhäältä annettuna, niin se olisi ollut samanlaista kautta historian, vaan eipä ole ollut. Raamattu itse on esimerkki hyvinkin alkeellisesta moraalista ja jumala hahmonakin on monesti käsittämättömän moraaliton nykymittapuulla, mikä sekin kertoo että kyse on muinaisen ihmisen keksimästä hahmosta, johon on heijastettu sen ajan moraalikäsityksiä.
Sielua taas ei ole osoitettu todelliseksi tai tarpeelliseksi, joten siitä ei sen enempää.
Mikään reaktio ei ala tyhjästä :)
Mikään materia ei muutu elolliseksi kuin elollisesta.
Mikään materia ei järjesty ilman intelligenssiä monimutkaisemmaksi eikä ihmiseksi ainakaan.
Mikään materia ei näe unia eikä rakastu.
Et rakastu ns itsesi vallassa etkö voi määrätä uniasi itsesi käskyin.
Olet siis jotakin jota et tunne edes itse tarkalleen. Sinulla on siis sielu. Se samuuden tunne sinussa vaikka solut uusiutuvat ja kroppa muuttuu ja vieläpä kun kuoletkin, säilyy sielusi, jos haluat uskoa, se säilyy tuomiopäivään saakka. Olet aina sama sielu kävi sinulle miten kävi. Se tuo vastuun. Kukaan ei nollaakaan hommaa vaan olet vastuussa ihan itse, joskin armon alla jos nöyrryt ja pyydät anteeksi aina.
Raamattu kertoo tavallisista ihmisistä , joista kaikki muut paitsi Jeesus eli tavallista elämää joskin eri asemissa ollen. Ihmiset ovat raadollisia, ja sotivat.
Jumala taas kertoo Raamatussa kskynsä ja ohjeensa että ihmisparat saisivat maapallolla elää jotakuinkin elämäänsä ja kasvaa rakkaudessaan toisiaaan kohtaan.
Hän ei pakota meitä siihen vaan kutsuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jeesuksen sanoin kirjoitti:
tryetry kirjoitti:
Maailmassa on niin monta ihmisen keksimää selitystä ja merkitystä, mutta ne ovat kaikki mielikuvitusta. Ei meillä oikeasti ole mitään suurempaa merkitystä kuin se, minkä itse päätämme. Olemme biologisia olentoja, jotka elävät aikansa ja kuolevat pois, siinä se. Siksi ei ole myöskään mitään suurta oikeudenmukaisuutta, vaan monesti pahat ihmiset pärjäävät hyvin ja viattomat kärsivät. Tuon kuvion voi muuttaa vain ihminen itse, saa nähdä onko meistä siihen vai tuijotammeko ikuisesti vain omia napojamme.
Uskovaisissa on niitä jotka auttaa köyhiä ja toimii vapaaehtoisena esimerkiksi pelastusarmeijassa.
Sitten on niitä, jotka kohottaa itseään ja hakkaa muita kirjalla, johon ne uskoo ja pitää jumalanaan.
Teoissa se usko ja Jumala näkyy.
Paholainen puhuu kauniisti ja lässyttää.
Nöyrä uskovainen tekee hyvää ja puhuu vähän.
Mä ite odottaisin kristityiltä tekoja ja sitä että vähän kärsii. Lähtee tuonne pihalle auttamaan muita eikä lässytä täällä sisällä lämpöisessä joutavia.
Välillä Jumalan pitää vähän nuhdella teitä että oppisitte olemaan parempia ihmisinä ihan oikeasti.
Tuola jossain on oikeita kristittyjä jotka tekee hyviä asioita lässyttämisen sijaan :)
Mietihän miten Jeesus suhtautui Marttaan ja Mariaan? Sanoi kaikkinaisista sinä huolehdit Martta mutta Maria on valinnut hyvän osan. Ei siis se huseeraaminenkaan vaan ensin kuuntelu ja usko.
Muu tulee perästä, ei vaatien.
Raamattu on hyvin populistinen. Se antaa myös laiskoille arvon ja mahdollisuuden valehdella itselleen.
Kyllä ne teot ovat kuitenkin sitä mitä voisi nykykristityiltä enemmän odottaa. Esimerkiksi nöyrästi auttaa hädästä kärsiviä ja majoittaa heitä koteihinsa.
Hengellinen laiskuus on Jumalasta pahinta. Jos ei katso ensin itseään vaan ottaa malkaa toisen simmusta jne. Se ei anna ainakaan mahdollisuuksia valehdella itselleen vai kuinka? Eikä juuri sekään että jo ajatteleminen vaikka vihamielessä veljestään tekee sinusta Jumalan edessä jo murhaajan. Tai toisen naisen katsominen syntisen .
Me voimme odottaa vain itseltämme ja vaatia emme kuin kannustaa toisia. Itse on oltava se muutos.
Oletteko uskovat sitä mieltä, että kun ihminen kuolee niin hän menee ikäänkuin nukkumaan kunnes Jeesus hänet viimeisenä päivänä herättää.
Toisten mielestä kun kuollaan niin mennään heti joko taivaaseen tai helvettiin. Mutta sehän ei voi olla mitenkään mahdollista koska viimeistä tuomiota vielä ei ole käyty. Vasta sen jälkeenhän ihmiset tuomitaan.
Jeesuksen vertaus esim. Lasaruksesta ja rikkaasta miehestä kertoo, että heti kuoleman jälkeen joutuu ns. helvettiin tai tuonelaan. Olen ymmärtänyt, että tuonela on paikka jossa on odotustilat sekä taivaaseen- että kadotukseen menijoille. Niin, miten se nyt on, kun kuolee niin joutuuko vielä odottelemaan nukkuessa vai ollaanko jo heti taivaassa tai helvetissä?
Vierailija kirjoitti:
Tämä kommenttini ei todellakaan sovi jokatilanteeseen. Mutta itse mietin joskus että kärsimys on se joka saa ihmisen ajattelemaan ja oppimaan. Luo syvyyttä. Vastaavaa syvyyttä on hyvin vaikea saavuttaa helpolla elämällä. Eli tavallaan kärsimys voi olla siunaus, jos ihminen saa siitä syvyyttä. Helppo ja pinnallinen elämä ei opeta ellei ole ihmisenä todella pohtiva.
Tässä uskon piilevän kauniin totuuden, joka tuo lohtua kärsiville. Jos pimeyden keskellä kääntyy Jumalan puoleen, niin olet jo päässyt rikkauksien alkulähteille. Kaikki täällä maallisessa maailmassa on katoavaista, myös ruumiisi. Mutta sielu on ikuinen. Kyllä uskovaisia koetellaan, mutta lopussa kiitos seisoo. Jos kaikki on elämässä hyvin, miksi sydämesi janoaisi Herran löytämistä? Raamatussa myös sanotaan, että "helpompi kamelin on mennä neulansilmästä, kuin rikkaan päästä taivaaseen". Tätä voi myös miettiä.
Kun taivastenvaltakunta on täällä onko siellä paikka sinulle? Sitä paikkaa ei pääse raskas sydän tuhrimaan, eikä sinne osteta elämän aikana kerryttämällä maallisella mammonalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä kommenttini ei todellakaan sovi jokatilanteeseen. Mutta itse mietin joskus että kärsimys on se joka saa ihmisen ajattelemaan ja oppimaan. Luo syvyyttä. Vastaavaa syvyyttä on hyvin vaikea saavuttaa helpolla elämällä. Eli tavallaan kärsimys voi olla siunaus, jos ihminen saa siitä syvyyttä. Helppo ja pinnallinen elämä ei opeta ellei ole ihmisenä todella pohtiva.
Tässä uskon piilevän kauniin totuuden, joka tuo lohtua kärsiville. Jos pimeyden keskellä kääntyy Jumalan puoleen, niin olet jo päässyt rikkauksien alkulähteille. Kaikki täällä maallisessa maailmassa on katoavaista, myös ruumiisi. Mutta sielu on ikuinen. Kyllä uskovaisia koetellaan, mutta lopussa kiitos seisoo. Jos kaikki on elämässä hyvin, miksi sydämesi janoaisi Herran löytämistä? Raamatussa myös sanotaan, että "helpompi kamelin on mennä neulansilmästä, kuin rikkaan päästä taivaaseen". Tätä voi myös miettiä.
Kun taivastenvaltakunta on täällä onko siellä paikka sinulle? Sitä paikkaa ei pääse raskas sydän tuhrimaan, eikä sinne osteta elämän aikana kerryttämällä maallisella mammonalla.
*sinne osteta lippua
quisterna kirjoitti:
itsemurha on iha hyvä ratkaisu, mutta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumala kykenisi auttamaan neljävuotiasta Minnaa joka on kuolemassa leukemiaan. Tätä hän ei kuitenkaan tee. Jos minä jättäisin pelastamatta lapsen varmalta kuolemalta pitäisitte kaikki minua hirviönä.
t. hieman ajattelemisen aihetta
Minna on pölyhuikkastakin pienempi tekijä maailmankaikkeudessa, joka on ääretön.
Vaikka Minnan kohtalo meitä kärsivänä yksilönä koskettaakin, miljoonat lapset ovat kuolleet ihmiskunnan olemassaolon aikana nälkään, tappamiseen, tauteihin, kidutukseen ym. ym. ym.
Jos Jumala toimisi tahtosi mukaisesti ja pelastaisi jokaisen kärsivän ihmisen kuolemalta, maapallo olisi täyttynyt jo aikaa sitten elinkelvottomaksi planeetaksi, sillä jo nykyinen, muistaakseni 8 miljardia, tulee johtamaan tuhoon ennenpitkää.
Sairaudet ja kuolema kuuluvat elämäämme, sillä sellaisiksi meidät on aikojen alussa luotu.
Taitaa olla, että itse tuon kuoleman valitsimme, syömällä sen ompun. Sen jälkeen tuli kuolema meille ja kaikille elollisille.
Asiasta toiseen..omat vanhemmat on aktiivisia lintulauta ihmisiä ja väittävät kiven kovaan, että pikkulintujen määrä laskee vuosi vuodelta ja kovaa vauhtia. Samoin hyönteisten määrä on katoamassa. Raamatun mukaanhan ensin kuolee eläimet ja sen jälkeen ihmiset. Aika alkaa olla käsillä
No enpä minä ollut mukana sitä omppua syömässä. Haluaisin eroon koko pskasta, mutta jos päätän päiväni, niin Jumala rankaisee minua ikuisesti.
Et sinä sokerista ole. kyllä meillä kaikilla rikkaimmillakin on taakkamme. Kestä kuin mies
Kun mua ei kiinnosta kestää. Miksi haluaisin kasvaa ihmisenä, kun voin vain päättää päiväni? En ole tehnyt mitään sopparia Jumalan kanssa siitä, että haluaisin tänne, joten miksi minua rankaistaisiin siitä, että haluan pois?
Ensiksi sun pitää tajuta kuka sä oikeen olet. Aika itsekästä ajatella että sä oot se vinkuva tyyppi, joka inisee että emmä halunu syntyä tänne yyy.
Kato ku sä oot kasvualusta kaikille sinut kokoaville soluille. Ne solut taistelee siitä että ne pysyy elossa ja taistelee epäpuhtauksia vastaan.
Tosi itsekästä ajatella noin. Ajattelisit sun punasoluja vaikka. Sä et oo pelkästään sä vaan sä oot kaikki ne solut ja ihan yhdenvertaisesti. Siksi on tosi epäkohteliasta juoda viiniä tai polttaa sätkiä.
Ja sä muuten halusit tulla tänne ja elää täällä. Siittiö halus hedelmöittää munasolun ja ne halus muodostaa alkion ja se halus kaikessa yhteydessä tulla ulos verisenä ja rääkäistä tota samaa pillitystä.
Tajuutko että sä pillität ihan samalla tavalla kuin silloin kun tulit ulos emostas?
Juuri tuo ajattelu päättyy siihen että henkilö pohdinnoissaan lopettaa elämänsä.
Tämä on se oivallus itseydestä, jossa tulee tien viitta itsemurhaan tai johonkin mielekkääseen elämän muotoon, jolla on tarkoitus.
Elämällähän ei ole tarkoitusta ja se kuka ajattelee ja lukee tämän ei ole omia solujaan tai muiden soluja korkeampi tai olevampi.
Miksi siis ei vaan sammuta solujaan ja ajatteluaan off-tilaan.
Se on ihan hyvä valinta tai sitten voi valita vähemmän itsekkään tavan ja mennä töihin aktiivimallilla muiden hyväksi, olla hyödyksi muille epäitsekkäästi ja nöyrästi kuten Jumala halusi meidän tekevän ja olevan osa kokonaiskuvaa, osa verkkoa.
Pitääkö itsemurha ymmärtää konkreettisena lihan tappona, vai egon hautaamisena?
Olen nimittäin kyllästynyt siihen pillittävään henkilöön lihassani.
Molemmat kuitenkin toimivat, mutta jälkimmäisestä on hyötyä yhteisölle.
Itsemurhakin on ihmisen murha. Eli elämän lahjan sammuttamista. Ihminen joka tuhoaa itsensä on äärimmäisen vailla toivoa. Sielu on kadoksissa. JUmala varmaan ymmärtää miten joutuu kadotukseen mutta hän ei ikinä sitä polkua toivo. Kadotuksessa olo on oloa erossa Jumalasta, keskellä pimeyttä.
Jumala on taas valo. Sinun ei tarvitse kuin alkaa pällistelemään sinne valon suuntaan ja sielu virkistyy. Useimmiten voi valita tietoisestikin mihin suuntaan kääntyy.
Ei ei se alkuun ole helppoa ja voit tarvita kannustajaa ja kantaajaa jopa. Liity niihin jotka voisivat haluata taluttaa sinua. Ainahan voit kääntyä pois jos vaan haluat.
Meillä on vapaan tahtomme lisäksi myös tiedoton puolemme ja siitä pitäisi tulla mahdollisimma hyvin itsetutkistellen selvyyteen kuka olemme. Kokonaan emme sitä varmaan ikinä tiedä vain Jumala tietää ja tuntee syvimmät motiivimme.
Judas joka kavalsi Jeesuksen ja jonka luonteen Jumala tunsi edeltä teki itsemurhan, Hän heitti hopearahat ja meni ja hirtti itsensä. Emme tiedä miten Jumala kohteli häntä. Mutta kun Jeesus kuoli sanoi hän toiselle ryövärille jokauskoi Jeesusta siisnä ja katui että taänä päivänä sinä tulet olemaan kanssani paratiisissa.
Sitten kun hän kuoli hän astui alas Tuonelaan ja saarnasi siellä vangittuina oleville hengille. Oli siis Paratiisi mutta myös Tuonela jossa oli vangittuja sieluja ja ehkä vaan ihan nukkuviakin. Luulisin että siellä Jeesus kohtasi esim Judaksen ja auttoi häntä. Emme tiedä. Emme tiedä onko Jeesus siellä auttamassa ,
Paratiisista tai Tuonelasta meidät sitten kutsutaan Viimeiselle tuomiolle Isän eteen ja Jeesus tulee antamaan oikeudenmukaisesti kaikille mitä ansaitsee. Mitat eivät ole samat kuin meidän ihmisten silmillä, Hän näkee lävitsemme. Siellä sielumme kohtalo ratkeaa, ja monta yllätystä on luvassa, uskoisin. Ne jotka hylkäsivät Isän erotetaan pois ja ne jotka ottivat Isän lapseuden vastaan saavat asua hänen luonaan aina.
Minä menen valmistamaan teille sijaa että tekin olisitte siellä missä minä olen. Siellä on monta huonetta sanoi Jeesus!
Vierailija kirjoitti:
Oletteko uskovat sitä mieltä, että kun ihminen kuolee niin hän menee ikäänkuin nukkumaan kunnes Jeesus hänet viimeisenä päivänä herättää.
Toisten mielestä kun kuollaan niin mennään heti joko taivaaseen tai helvettiin. Mutta sehän ei voi olla mitenkään mahdollista koska viimeistä tuomiota vielä ei ole käyty. Vasta sen jälkeenhän ihmiset tuomitaan.
Jeesuksen vertaus esim. Lasaruksesta ja rikkaasta miehestä kertoo, että heti kuoleman jälkeen joutuu ns. helvettiin tai tuonelaan. Olen ymmärtänyt, että tuonela on paikka jossa on odotustilat sekä taivaaseen- että kadotukseen menijoille. Niin, miten se nyt on, kun kuolee niin joutuuko vielä odottelemaan nukkuessa vai ollaanko jo heti taivaassa tai helvetissä?
Raamttu puhuu : Jeesus sanoi ryövärille tänään tulet olemaan kanssani paratiisissa. Toisessa kohtaa kerrotaan että Jeesus astui alas Tuonelaan ( ei ollut vielä mennyt Isän luokse siis ) ja saarnasi siellä vangittuina oleville sieluille. Tuonelasssa lienee vangittuaj ja nukkuvia tai sitten ne ovat samoja.
Tosiaan sitten vasta tuomiopäivänä meidät kutsutaan Isän eteen ja Jeesu tuomitsee.
Jeesuskin sanoi vasta kuoltuaan ja ilmestyttyään henkenä ja henkiruumiinaan ihmisille: älä vielä koske minua en ole vielä mennyt Isän tykö- eli Isän tykönä saamme kai kropankin.
Kuoltuamme samme kyllä ylösnousemusruumiin , mutta Isän luona vasta kirkastetun ruumiin eli luultavasti itsemme terveinä tms.
Vain Jeesuksella oli pääsy patiisista Tuonelaan ja taivaaseen vapaasti ja jopa ilmestyä ihmisille. Ihmisille on mahdotonta kuoltua siirtyä Paratiisista Tuonelaan. Mutta kaikki sitten kyllä kutsutaan Viimeiselle tuomiolle.
Vierailija kirjoitti:
rytytry kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tryetry kirjoitti:
Maailmassa on niin monta ihmisen keksimää selitystä ja merkitystä, mutta ne ovat kaikki mielikuvitusta. Ei meillä oikeasti ole mitään suurempaa merkitystä kuin se, minkä itse päätämme. Olemme biologisia olentoja, jotka elävät aikansa ja kuolevat pois, siinä se. Siksi ei ole myöskään mitään suurta oikeudenmukaisuutta, vaan monesti pahat ihmiset pärjäävät hyvin ja viattomat kärsivät. Tuon kuvion voi muuttaa vain ihminen itse, saa nähdä onko meistä siihen vai tuijotammeko ikuisesti vain omia napojamme.
Jeesuksen sanan erottaa muista se , että se on tervein- ja sellaista Jumalalta voi odottaakin. Jeesus ei halua että ketään uhrataan enää maapallolla- ei eläintäkään, Jumalan takia.
Jeesuksen sana on anti-narsistinen: siinä ei ylennetä itseä, ei koota rahoja, ei varasteta eikä saa riistää, auttaa saa ja pitää, ja palvella ja tyytyä kohtuuteen.
Jeesuksen sanan mukaan lapsilla on lapsuus, äideillä arvo ja mieskin saa olla mies, ja päänä.
Ottaen huomioon minkälaisen pimeyden keskelle syttyi Jeesus on se huikeaa! Lapset naiset ja eläimet saivat arvon ja rauhan ja mies arvonsa.
Ja enemmän Jeesuksen isä ei ole kostaja, eikä orjuuttaja vaan vapauden tuoja.
Vapaiksi olette luotu!
Vain vapaudessa kasvaa oikein.
Mutta Jeesus meni vielä pidemmälle hän sanoi : Jokainen joka jo ajattelee (jotain väärää) on jo syntinen. Viisaus on siinä ettemme yksikään kestä Jumalan tutkiessa sydämiämme. Emme saa ollenkaan mitata toisiamme.
Jeesus oli maapallon tervein mies.
Ja armo: missään muussa uskonnossa ei tunneta armoa. On vaan kostoa ja kierrettä ei kertakaikkista armoa. Sillä se joka saa anteeksi paljon rakastaa paljon ja on kiitollisempi!
Jokaisesta kopista huudetaan, että meillä on se muista erottuva ja tervein totuus. Menepä kysymään vaikka puolikuusymbolia palvovalta kaveriltasi.
Jos Jeesus oli tosiaan olemassa, niin olihan hänellä kieltämättä ihan hyviä ajatuksia suhteessa siihen, minkälainen maailmanmeno siellä silloin oli. Siksi hänet varmaan tapettiinkin, ettei asioiden tila pääse muuttumaan valtaapitävien alta.
Totuusvoimahan se ratkaisee ei huutelijoitten määrä.
Ja Jeesuksen ansiosta maailma sai hyvät arvot, ja toivon. Aika paljon. Siellä oli niin hirveä pimeys että ne uhrasivat lapsiaan ja eläimiä... ja kauheaa muutenkin. Vasta hän toi valoa.
Alahdan tahan, koska olen pakana ja puhut uhraamisesta. Olen ylapuolella kirjoittanut egyptilaisesta uskonnosta.
Kylla. Annan lahjoja jumalalle.
Se on kuitenkin eri asia
Kuin jokin suomalaisugrilainen tai muu uhri. Kyse ei ole siita, etta lepyttaisin "jumalaa" tai "ajattelisin", etta minun puolestani elain tai ihminen annetaan jumaluudelle, tai etta olisi kyseessa uhri, siis toiselle aiheutettu kuolema ja karsimys, etta sen sijaan itse saisin elaa.
Ei.
Kyse on aivan muusta: Selvennan asiaa. Kristityilla on "sakramentti" leipa ja viini, jotka ovat Jeesuksen ruumis ja veri. En voi olla enaa kristitty koska en voi mitenkaan uskoa, etta Jeesus kaveli ulos haudasta, yms. "sakramentissa" on kuitenkin peilikuva.
Sen sijaan etta ottaisin sakramentin, lahjan itse vastaan syomalla leivan ja viinin, menettelen kaantaen.
Annan lahjan jumalalle, ja se lahja todellakin on kaikkein tyypillisimmillaan leipa ja viini, tai juoma. Annan jumalalle leivan ja viinin muodossa Hor:in (horus) silman. Se on "sakramentti" tai "rituaali". Syntinen Hor (horus) antaa menetetyt (syntiset) silmansa kuolleista ylosnousseelle ja viattomalle isalleen. Leivasta ja viinista tulee lopulta Hor: n silmat. Syntisetmenetetyt silmat, (menetetty mieli) siirtyvat viattomalle voittajalle. Han on todellinen kuolleista noussut hyvyys, totuus ja ikuinen elama ja siksi puhdistuminen tapahtuu.
Wsjir:lle, viattomalle: Ota vastaan lahjani, Hor:n (silmat) etta nakisit niilla: Ota vastaan lahjani, leipa ja viini.
Tuossa esimerkki. siihen liittyy "pyhyys" Hka, "ikuinen sielu" Se mika on hyvaa.
Mita tulee siihen, mita kukin tekee elaimille, niin Jokainen elain kasvi on sielu, joka on oikeutettu ikuisuuteen siina kuin ihminenkin. Kun annan lahjaksi jumalaluudelle jotakin, siirtyy sielu joka tapauksessa jumalan luo. Ja jos lahja olisikin vaikkapa "vain" vetta, siirtyy sekin jumalan luo.
En syo lahjaa itse.
"uhrin" kanssa ei lahjallani ole tekemista. Lahja on puhtaasta ja iloisesta sydamesta. Kyse ei ole siita, etta menettaisin jotakin hyvaa, tai joku toinen tai mikaan menettaisi hyvaa. Kyse on siita, etta hyva ja puhdistuminen toteutuu.
Oikeastaan se todella on verrannollinen kristittyjen "skramenttiin". Tama toteamuksena.
He kristityt ottavat sovituksen vastaan leivassa ja viinissa ja antavat samalla itsensa jumaluudelle.
Mina sen sijaan annan leivassa ja viinissa jotka muuttuvat hor: in silmiksi, (mieli) jumaluudelle, ja sen kautta puhdistuminen toteutuu.
Mutta minun tapani on oikea.
Kaikella ystavyydella kristittya kohtaan. En voi enaa olla kristitty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko uskovat sitä mieltä, että kun ihminen kuolee niin hän menee ikäänkuin nukkumaan kunnes Jeesus hänet viimeisenä päivänä herättää.
Toisten mielestä kun kuollaan niin mennään heti joko taivaaseen tai helvettiin. Mutta sehän ei voi olla mitenkään mahdollista koska viimeistä tuomiota vielä ei ole käyty. Vasta sen jälkeenhän ihmiset tuomitaan.
Jeesuksen vertaus esim. Lasaruksesta ja rikkaasta miehestä kertoo, että heti kuoleman jälkeen joutuu ns. helvettiin tai tuonelaan. Olen ymmärtänyt, että tuonela on paikka jossa on odotustilat sekä taivaaseen- että kadotukseen menijoille. Niin, miten se nyt on, kun kuolee niin joutuuko vielä odottelemaan nukkuessa vai ollaanko jo heti taivaassa tai helvetissä?
Raamttu puhuu : Jeesus sanoi ryövärille tänään tulet olemaan kanssani paratiisissa. Toisessa kohtaa kerrotaan että Jeesus astui alas Tuonelaan ( ei ollut vielä mennyt Isän luokse siis ) ja saarnasi siellä vangittuina oleville sieluille. Tuonelasssa lienee vangittuaj ja nukkuvia tai sitten ne ovat samoja.
Tosiaan sitten vasta tuomiopäivänä meidät kutsutaan Isän eteen ja Jeesu tuomitsee.
Jeesuskin sanoi vasta kuoltuaan ja ilmestyttyään henkenä ja henkiruumiinaan ihmisille: älä vielä koske minua en ole vielä mennyt Isän tykö- eli Isän tykönä saamme kai kropankin.
Kuoltuamme samme kyllä ylösnousemusruumiin , mutta Isän luona vasta kirkastetun ruumiin eli luultavasti itsemme terveinä tms.
Vain Jeesuksella oli pääsy patiisista Tuonelaan ja taivaaseen vapaasti ja jopa ilmestyä ihmisille. Ihmisille on mahdotonta kuoltua siirtyä Paratiisista Tuonelaan. Mutta kaikki sitten kyllä kutsutaan Viimeiselle tuomiolle.
Paratiisi on taivaan esikartanoksi sanottu.
Isän luona taivaassa on hiukan samanlaista, mutta Hänen luonaan.
Tuonelaan joutuu sielu joka nukkuu tai on pahuuden vanki.
Paratiisista ja Tuonelasta molemmista sitten kyllä kutsutaan kaikki sielut Tuomiopäivänä saamaan ikuinen tuomi ja ne joitten nimet ovat Elämänkirjaan kirjoitettu saavat armon ja muut sielut jotka valitsivat kadotuksen tien joutuvat eroon pimeyden voimien luokse. En tiedä enkä haluakaan tietää miten hirveää se mahtaakaan olla.
Jumala armahda minua syntistä siltä, ja meitä kaikkia!
Miksi ihminen vielä pitää tuomita tekojensa mukaan, jos kerran Jeesus on jo kaikki synnit sovittanut ristillä. Eikö se riitä, että uskoo siihen. Ja kun tulee uskoon saa synnit anteeksi. Mutta sitten vielä sen viimeinen tuomio jossa Jumala kuiteskin muka muistelee ihmisen pahoja tekoja, ja tuomitsee tekojensa mukaan vaikka ne piti olla jo anteeksi annetut - pitääkö vielä sielläkin tehdä tiliä, vaikka Jeesus on jo antanut kaiken anteeksi? Tätä en ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
itsemurha on iha hyvä ratkaisu, mutta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumala kykenisi auttamaan neljävuotiasta Minnaa joka on kuolemassa leukemiaan. Tätä hän ei kuitenkaan tee. Jos minä jättäisin pelastamatta lapsen varmalta kuolemalta pitäisitte kaikki minua hirviönä.
t. hieman ajattelemisen aihetta
Minna on pölyhuikkastakin pienempi tekijä maailmankaikkeudessa, joka on ääretön.
Vaikka Minnan kohtalo meitä kärsivänä yksilönä koskettaakin, miljoonat lapset ovat kuolleet ihmiskunnan olemassaolon aikana nälkään, tappamiseen, tauteihin, kidutukseen ym. ym. ym.
Jos Jumala toimisi tahtosi mukaisesti ja pelastaisi jokaisen kärsivän ihmisen kuolemalta, maapallo olisi täyttynyt jo aikaa sitten elinkelvottomaksi planeetaksi, sillä jo nykyinen, muistaakseni 8 miljardia, tulee johtamaan tuhoon ennenpitkää.
Sairaudet ja kuolema kuuluvat elämäämme, sillä sellaisiksi meidät on aikojen alussa luotu.
Taitaa olla, että itse tuon kuoleman valitsimme, syömällä sen ompun. Sen jälkeen tuli kuolema meille ja kaikille elollisille.
Asiasta toiseen..omat vanhemmat on aktiivisia lintulauta ihmisiä ja väittävät kiven kovaan, että pikkulintujen määrä laskee vuosi vuodelta ja kovaa vauhtia. Samoin hyönteisten määrä on katoamassa. Raamatun mukaanhan ensin kuolee eläimet ja sen jälkeen ihmiset. Aika alkaa olla käsillä
No enpä minä ollut mukana sitä omppua syömässä. Haluaisin eroon koko pskasta, mutta jos päätän päiväni, niin Jumala rankaisee minua ikuisesti.
Et sinä sokerista ole. kyllä meillä kaikilla rikkaimmillakin on taakkamme. Kestä kuin mies
Kun mua ei kiinnosta kestää. Miksi haluaisin kasvaa ihmisenä, kun voin vain päättää päiväni? En ole tehnyt mitään sopparia Jumalan kanssa siitä, että haluaisin tänne, joten miksi minua rankaistaisiin siitä, että haluan pois?
Ensiksi sun pitää tajuta kuka sä oikeen olet. Aika itsekästä ajatella että sä oot se vinkuva tyyppi, joka inisee että emmä halunu syntyä tänne yyy.
Kato ku sä oot kasvualusta kaikille sinut kokoaville soluille. Ne solut taistelee siitä että ne pysyy elossa ja taistelee epäpuhtauksia vastaan.
Tosi itsekästä ajatella noin. Ajattelisit sun punasoluja vaikka. Sä et oo pelkästään sä vaan sä oot kaikki ne solut ja ihan yhdenvertaisesti. Siksi on tosi epäkohteliasta juoda viiniä tai polttaa sätkiä.
Ja sä muuten halusit tulla tänne ja elää täällä. Siittiö halus hedelmöittää munasolun ja ne halus muodostaa alkion ja se halus kaikessa yhteydessä tulla ulos verisenä ja rääkäistä tota samaa pillitystä.
Tajuutko että sä pillität ihan samalla tavalla kuin silloin kun tulit ulos emostas?
Juuri tuo ajattelu päättyy siihen että henkilö pohdinnoissaan lopettaa elämänsä.
Tämä on se oivallus itseydestä, jossa tulee tien viitta itsemurhaan tai johonkin mielekkääseen elämän muotoon, jolla on tarkoitus.
Elämällähän ei ole tarkoitusta ja se kuka ajattelee ja lukee tämän ei ole omia solujaan tai muiden soluja korkeampi tai olevampi.
Miksi siis ei vaan sammuta solujaan ja ajatteluaan off-tilaan.
Se on ihan hyvä valinta tai sitten voi valita vähemmän itsekkään tavan ja mennä töihin aktiivimallilla muiden hyväksi, olla hyödyksi muille epäitsekkäästi ja nöyrästi kuten Jumala halusi meidän tekevän ja olevan osa kokonaiskuvaa, osa verkkoa.
Ehkäpä elämällä on tarkoitusta kun tänne ollaan jytkätty tämmöinen iso sininen pallo keskelle Universumia ja se pallo tursuaa elämää. Ja aikamoista elämää vielä!
Ei ihan turhaan ole jytkätty tämmöistä spektaakkelia uskoisin, joku on pikkusen nähnyt vaivaakin. Mikään materia ei järjesty ilman intelligentsiaa näin monimutkaisiksi hermo yms verkoiksi,puhumattakaan olioiksi jotak näkevät unia ja rakastuvat jne- eli ihmiseksi.
Ja vieläpä moraalisiki olennoiksi. Ei siihen pelkkä fysiikka riitä jos riittäisi niin kokoaisimme jo ihmisiä palasista, ja niin teemmekin mutta omaa vapaata tahtoa ja persoonaa ei koota palasista. Materia rappeutuu omin voimin ei jalostu. Se kuluu ja energia siirtää paikkaa sitten.
Koska ihminen ei ole pelkkä materiakasa tilanne yhä mutkistuu. Mitä on sielun energia? Minne se menee?
Upeaa käsienheiluttelua ilman minkäänlaista tieteellistä tukea.
Aloittaisitko todistamalla että ihminen on muutakin kuin materiakasa? Miten mitataan sielun energia? Miksi kukaan tiedemies ei ole vielä pystynyt mittaamaan sitä?
Kun sinä muk materiakasa näet jossain tytössä tai pojassa jotain erityistä niin saatat yllättyä siitä että sen toisen materiakasan takia tai siitäkin huolimatta rakastua tärähdät.
Kemiaa joo mutta jokin teissä kohtaa uulla kun materiatasolla jos rakastut.
Et myöskään päätä kehen rakastut eikä pelitä vehjekään päätökselläsi pelkästään.
No niin sitten menette nukkumaan, ja kas näette eri unia. Olette eri persoonia mutta unet osoittavat ettette ole tietoisia pelkästään. Eli sinulla on sielunelämää jonka varassa näet unia ja enemmänkin näet sen salatun sielusi varassa unia.
Joskus jos kroppasi kokee kovia niin moni on kertonut irtoavansa siitä, näin voi tapahtua että se varsinainen sinä sielu on hetken tuntemuksessaan jopa erillään. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, se kertoo vaan että olet muuta kuin kroppasi pelkästään. Se sinä säilyt sisällä saman vaikka kroppa muuttuu ja vanhenee ja jopa kuolee. Jos sielusi on elossa ja Jumalan kanssa yhteydessä sielusi saa kuoltuaan lisävirkistyksekseen Paratiisipaikan , Jos olet kuollut sieluna menet Tuonelaan nukkumaan edelleen tai huuailemaan.
Sieltä sitten meidät herätetään ja nostetaan viimeiselle tuomiolle.
Näin Raamattu opettaa osapuilleen. Se sama sielu joka kutsuttiin syntymässä tänne on se sama myös ikuisesti ellei joudu eroon elämästä sieluna tuollakin puolen.
Jeesus tuli näyttämään että kuolemalla ei ensimmäisellä eikä toisellakaan Tuonelan nukkumisineen ole oikeutta sieluumme jos vaan uskomme ja tarraudumme elämän avaimeen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihminen vielä pitää tuomita tekojensa mukaan, jos kerran Jeesus on jo kaikki synnit sovittanut ristillä. Eikö se riitä, että uskoo siihen. Ja kun tulee uskoon saa synnit anteeksi. Mutta sitten vielä sen viimeinen tuomio jossa Jumala kuiteskin muka muistelee ihmisen pahoja tekoja, ja tuomitsee tekojensa mukaan vaikka ne piti olla jo anteeksi annetut - pitääkö vielä sielläkin tehdä tiliä, vaikka Jeesus on jo antanut kaiken anteeksi? Tätä en ymmärrä.
Ei siellä Jumala tuomitsekaan vaan Jeesus joka istuu Isän oikealla puolella on tuleva tuomitsemaan niin Paratiisista kuin Tuonelasta tulleita eli eläviä ja kuolleita.
Se koskee se Viimeinen tuomio sitä että kaikki kootaan vielä kerran ja uskovat saavat Isän luona kodin. Ei heidän asemansa horju koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä kommenttini ei todellakaan sovi jokatilanteeseen. Mutta itse mietin joskus että kärsimys on se joka saa ihmisen ajattelemaan ja oppimaan. Luo syvyyttä. Vastaavaa syvyyttä on hyvin vaikea saavuttaa helpolla elämällä. Eli tavallaan kärsimys voi olla siunaus, jos ihminen saa siitä syvyyttä. Helppo ja pinnallinen elämä ei opeta ellei ole ihmisenä todella pohtiva.
Tässä uskon piilevän kauniin totuuden, joka tuo lohtua kärsiville. Jos pimeyden keskellä kääntyy Jumalan puoleen, niin olet jo päässyt rikkauksien alkulähteille. Kaikki täällä maallisessa maailmassa on katoavaista, myös ruumiisi. Mutta sielu on ikuinen. Kyllä uskovaisia koetellaan, mutta lopussa kiitos seisoo. Jos kaikki on elämässä hyvin, miksi sydämesi janoaisi Herran löytämistä? Raamatussa myös sanotaan, että "helpompi kamelin on mennä neulansilmästä, kuin rikkaan päästä taivaaseen". Tätä voi myös miettiä.
Kun taivastenvaltakunta on täällä onko siellä paikka sinulle? Sitä paikkaa ei pääse raskas sydän tuhrimaan, eikä sinne osteta elämän aikana kerryttämällä maallisella mammonalla.
Olipa hyvin sanottu! Amen ja kiitoksia.
Kertaan vielä miten Raamatussa siis opetetaan kuolemasta ja sielusta.
Kuollaan. Saadaan ylösnousemusruumis.
Sielu nousee ylös, toiset Paratiisiin, (taivaaan esikartano)
toiset Tuonelaan (nukkumaan tai tiedottomuuteen tai vangittuja tms) -lienee ns välitila kansankielellä.
Voi olla että Jeesus on vastassa meitä heti näissä paikoissa.
Viimeiselle tuomiolle sitten kutsutaan kaikki. Jeesus istuu Isän oikealla puolella ja erottaa Omansa eli lampaat jotka kuulivat hänen äänensä Taivaaseen Isän huoneisiin. He saavat kirkastetun uuden ruumiin joka kuitenkin yhä oma, ja sielu ja persoona sama. Taivaassa on sielut vailla vaivoja ja sairauksia ja ylistetään ja palvellaan suurta Jumalaa ikuisesti.
ja ne erilleen jotka eivät halunneet mukaan. Tämä on nimenomaan halusta kiinni. Jeesus ei tuomitse sellaisia jotka olivat opettamattomia tai eivät saaneet mahdollisuuksia.
Jeesuksen kieltävät joutuvat siis tänne ns Helvettiin, eli kadotukseen eli hukkuvat sieluna pimeyden voimien armoille. Valittuaan sen.
Sielu on aina sama, ja vastuussa aina. Vastuussa Jumalalle ja Jeesukselle.
Onko tämä oikein hiffattu?
Raamatussa puhutaan myös viimeisien aikojen niin suurista kärsimyksistä maapallolla että jotkut temmattaiisin pois niitä edes kokemasta. Tämän voi käsittää vaikka niin että joitain temmataan kaiken aikaa kokemasta liikaa tai sitten niin että on olemassa erityisen rakas joukko joskus joka otetaan armosta Jeesuksen huomaan ennen jo viimeistä tuomiotakin.
Toivoisi ettei tästä aleta riitelemään sillä tempaamisen ajankohdasta ja tavasta on erimielisyyttä, Emme tiedä.
Ja muutenkaan Raamattu ei sano että päivämääriä pitää alkaa tietämään kun hän toimii. Annettiin vain joitain ajanmerkkejä kun Tuomiopäivä lähestyisi.
Sillä siitä hetkestä ei tiedä enkelitkään ei edes Poika (Jeesus ) vaan yksin Isä!
Onkohan niin tosiaan että Jeesus on kaikkia heti vastassa kun kuollaan ja käy Paratiisissssa ja Tuonelassa saarnaamassa vielä:)? Ennen tuomiopäivää jonka tietää vain Isä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihminen vielä pitää tuomita tekojensa mukaan, jos kerran Jeesus on jo kaikki synnit sovittanut ristillä. Eikö se riitä, että uskoo siihen. Ja kun tulee uskoon saa synnit anteeksi. Mutta sitten vielä sen viimeinen tuomio jossa Jumala kuiteskin muka muistelee ihmisen pahoja tekoja, ja tuomitsee tekojensa mukaan vaikka ne piti olla jo anteeksi annetut - pitääkö vielä sielläkin tehdä tiliä, vaikka Jeesus on jo antanut kaiken anteeksi? Tätä en ymmärrä.
Sanon sivusta:
Hyva ei voi hyvaksya pahaa. Mutta mina sanon viela eri tavalla kuin kristitty: Sanon Pahalla ei ole lupaa OLEMASSAOLOON. Siksi ikuinen kadotus ei ole mahdollinen.
Mutta lopullinen kuolema on.
Sen sijaan siis toinen kuolema, ja lopullinen, on ainoa hyva totuus pahaa kohtaan. Se on mm. sen osa joka ei hyvaksy, etta hanen tahtensa on viaton Sjir ("osiris") noussut kuolleista.
Ja sen osa joka ei iloitse kun viattoman tappanut Setsh ("seth") antaa itsensa auringolle, tullakseen viattomaksi itsekkin. Ja viattomien ihailijaksi. Kannattajaksi.
Ellei han hyvaksy tallaista suuruutta ja ilonaihetta, on hanen osansa olla selin kuopassa kun se taytetaan totuudella joka havittaa kaiken valeen olemattomuuteen.
Jos han on valeen itseensa ottanut ja on siis itse valetta, niin tietenkin han tuhoutuu.
Se kuoppa ja nelikulmainen allas on se "egyptilainen" kadotus.
Miten asian itse aidosti naen, niin se on myos se suuren pyramidin alla oleva kammio. Siella on kaivettuna kuoppa, ja seinasta lahtee hyvin kapea ja matala tunneli, joka etenee suoraan, kunnes paattyy.
Tunnelilla on loppu. Se paattyy. Kun tulee loppu, niin sitten ei ole jaljella mitaan.
He rakensivat sen, ja koska pystyn sen nakemaan silmillani, niin se varmasti myos toteutuu. Se toteutuu, koska sydameni sanoo, etta se on totta ja hyva.
Paha on se valtava mutta hampaaton kaarme. Nimeltaan "suuri vale", mutta vale tullaan tuhoamaan, niin ettei siita jaa mitaan jaljelle. Kyseessa on HENKILOKOHTAINEN SUHDE niin valeeseen kuin jumaluuteenkin.
Mutta: Ala ratsasta valeella, sen loppu on lopullinen loppu ja tuho.
Pyramidin alla on kuoppa valeelle, ja tunneli sille joka vaara, Kuopassa vale katoaa olemattumuuteen totuuden polttamana, ja tunneli joka on kaarmeen mentava tulee lopuksi vaaryydelle. Vale ja kaarme tuhotaan.
Muut ovat Sycramorepuun alla ja sielta tulee vesi, elama ja kaikki mika on onni, ilo rakkaus, hyvyys. Ikuisesti.
Kiitos. NTR
Kauneimpia lauseita Raamatussa onkin:
Minun lampaani kuulevat minun ääneni :)!
Mutta hän antaa kaikille mahdollisuuden ja voiman tulla Jumalan lapsiksi. Hän niinkuin kutsuu kuin lammasta, ja jättää vaikka koko lauman ja yrittää noutaa sen kaikkein kadonneimmakin. Olemme niin rakkaita Hänelle.
Minusta on aika jännä kun Jeesu puhuu lampaista ja kanoista. Huomaa että hän lapsesta asti oli niitten kaveri ja rakasti niitäkin.
Eikä enää yhtään lammasta uhrata. Emme saa edes syödä uhrattua lihaa, se on epäjumalanpalvelusta. Muuten saamme syödä ja juoda kaikkea. Ei ihmistä saastuta se mikä menee alas vaan mikä tulee suusta ulos.
Sori oli pakko sanoa vielä nää.
Abrahamhan lähti Caldean Urin alueelta joka on nykyista Irakia. Babylonin vankeuden aikana juutalaiset joutuivat uudelleen nyk. Irakin alueelle. Persian kuningas Kyyros Suuri vapautti heidät ja oli heille messias. Siksi Iranin vanhoilla kuningaslinjoilla ja Israelilla on erityinen side. Kyyrokset auttoivat temppelien rakentamisessakin.
Kun Ayatollah tuli meni koko dynamiikka Lähi_idässä uusiksi ja Israel kyttäämään tilaisuutta saada oikeat suvut Lähi-Itään valtaan. He menettivät tärkeän liittolaisensa. Siski koko sotaprojektit.
Koko operaatioilla ei ole Jumalan kanssa mitään tekemistä. Jeesus ei ole maallinen kuningas eikä messias.
NYt Israel aikoo saada oikean messiaan ja rakentaa Salomonin tempelin kuten kirjoissaan luvataan Perisan kuningas aloitta sen muka ihmisvoimin.
Meidän Raamattu kertoo Jeesuksen hengessä voittavan ihmisten suunnitelman.