Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Eikö kukaan lääkäri usko, että lääkkeet muuttaa ihmistä?/Eikä sovi kaikille?
14.03.2019 |
Mulla oli masennuslääkitys, josta sain kaikki sivuoireet ja jouduin osastolle. Siellä ne vaihteli lääkkeitä ja kaikista sain vain sivuoireet. Näin harhoja, en ollut oma itseni, olin itsetuhoinen ja kuulin juttuja..
Mutta lääkärit silloin keksi mulle liutan erilaisia diagnooseja.
Kun pääsin osastolta lopetin lääkkeet, enkä ole katunut. Kaikki nuo "oireet" lähti pois. Ei ole sitä masennustakaan.
Nyt olen käynyt psykiatrin luona ja koittanut selittää, että mulla ei ole noita diagnooseja, koska kaikki johtui niistä lääkkeistä.
Mutta ei usko.
Se vähän häiritsee normi elämää tommoiset diagnoosit, koska jos esim menet päivystykseen, koska sattuu, sanotaan että kuuluu sun sairauksiin, kuvittelet vain..
Tai et pääse töihin, kun on tommoset diagnoosit.
En halua loisia.
Kommentit (30)
Jep, etenkin e-pillereitä lääkärit puolustaa kuin isänmaata.
Sivuoireita vähätellään ja määrätään toista lääkettä lievittämään niitä pahimpia oireita.
Muutenkin tuntuu että on olemassa vain kahdenlaisia lääkäreitä, niitä joista kaikki on sairaita, ja niitä, joista kukaan ei ole sairas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Psykiatrit ovat omaa luokkaansa, näin sivusta seuranneena lähiomaisen taistelua vaikean masennuksen ja paniikkihäiriön parissa. Psykiatrinen hoito on ainakin omassa kunnassa täysin retuperällä.
Av-mammat marmattaa lääkäreistä, osa 546.
Vierailija kirjoitti:
Av-mammat marmattaa lääkäreistä, osa 546.
Jep. Milloin tuputetaan lääkkeitä, milloin ei saa niitä lääkkeitä, joita av-mamman oman kehon vankalla asiantuntemuksella mennään tilaamaan... hohhoijaa.
Antti Heikkilän lääkkeetön elämä.
Siinä myös lääkäri kuka haluaa oikeasti hoitaa potilaat kuntoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omalle kohdalle on sattunut kaksi hyvää psykiatria. Tai itseasiassa uskon että enemmän vaikutusta on sillä, että olen erittäin hoitomyönteinen, vaativa oman hoitoni suhteen ja opiskelen tilastotiedettä, mikä auttaa tutkimaan eri lääkkeistä tehtyjä tutkimuksia. Näiden pohjalta osaan vaatia mielestäni oikeaa lääkitystä ja perustella hyvin miksi en suostu tiettyihin ratkaisuihin. Silti välillä joudun kokeilemaan psykiatrin mielestä "ainoaa oikeaa" vaihtoehtoa. Välillä en ymmärrä näitä... Käsittämättömin tähän mennessä:
Dg 2-suuntainen
> viimein löydetty toimiva lääkitys: Voxra 300, Lamictal 200 mg, Atarax ja tarvittaessa (hyvin harvoin, 30 napin purkki kestää lähes puoli vuotta, mutta kun tarvitsen, niin TODELLA tarvitsen, muuten lähes poikkeuksetta seuraa täysi hajoaminen ja osastojakso)
> psykiatrin mielestä Opamox lopetettava, sillä rauhoittava
> tilalle aloitettava Ketipinor, joka kolmesti todettu täysin epäsopivasti erittäin rajujen sivuoireiden takia
> sivuoireiden kestämiseen Opamox PÄIVITTÄIN
Siis, lopetetaan Opamox tarvittaessa, tilalle epäsopiva lääke ja lisätään Opamoxia??
> Päivystysreissun jälkeen Ketipinor pois, mutta Opamoxia pakko jatkaa pahentuneiden oireiden takia.
Nyt tilanne tasaantunut ja sama toimiva lääkitys käytössä. Ymmärrän kyllä psykoosin estolääkityksen puuttuvan mikä on hieman riskipeliä, mutta koen voivani katkaista alkavan hypomanian Opamox + lisätty unilääke kuurilla.
Suosittelen googlaamaan lääkkeet kunnolla, psykiatrit eivät voi tietää kaikkia oireita, joita lääke aiheuttaa, mutta pakkausselosteessa ei ole lueteltuna. Kirjatkaa oireenne ylös, valmistautukaa käynteihin perusteellisesti, jos vain mitenkään jaksatte!
Itsemurhayritys cipralexin johdosta. On ihan tutkittua tietoa, että kyseisen lääkkeen sivuvaikutukset hurjia, jopa kasvanut alttius itsemurhaan. Kyllä näistä jo tiedetään, mutta ehkä masennuspotilaista halutaan eroon. Tulevat kalliiksi valtiolle jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä samaa?
Tai sitten monelle on sattunut samaa?
Onhan täällämontaki samanlaista ketjua?
Onko lääkärit Jumalia joiden tekemisiä ei saa kritisoida?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenkiintoinen aloitus. Tässähän on perää ja lastillinen paskaa. On vain vaikeaa korjata lastillista paskaa kuin íđíòotti paska yrittää ihan paskan stabiilin íđíótismin tasolla "korjata" paskaa.
Eli ihminen on paska jos lääkkeiden jotka on luokiteltu vaikuttavan aivotoimintaan, toimivat kuten pitää. Eli huumaavat aivot ja näet harhoja yms.
Ihminen on paska kun lopettaa lääkkeet, eikä näe enää harhoja?
Ihminen on paska kun koittaa oikaista lääkityksen aikana luetut diagnoosit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli ihminen on paska jos lääkkeiden jotka on luokiteltu vaikuttavan aivotoimintaan, toimivat kuten pitää. Eli huumaavat aivot ja näet harhoja yms.
Ihminen on paska kun lopettaa lääkkeet, eikä näe enää harhoja?
Ihminen on paska kun koittaa oikaista lääkityksen aikana luetut diagnoosit?
Ei kuin íđíóotti paska. Tämä ei ole minun mielipiteeni.
Luulisin, että uskovat, mutta lääkefirmathan niitä lääkkeitä käskevät tuputtamaan.
En edes muista milloin viimeksi olisin käynyt lääkärillä niin, että lääkäri ei olisi tuputtanut jotain lääkettä. Tähän se medikalisaatio on johtanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ihminen on paska jos lääkkeiden jotka on luokiteltu vaikuttavan aivotoimintaan, toimivat kuten pitää. Eli huumaavat aivot ja näet harhoja yms.
Ihminen on paska kun lopettaa lääkkeet, eikä näe enää harhoja?
Ihminen on paska kun koittaa oikaista lääkityksen aikana luetut diagnoosit?
Ei kuin íđíóotti paska. Tämä ei ole minun mielipiteeni.
En ole lääkäri mutta kai ihmisellä voi olla näkökulmia?
Vierailija kirjoitti:
Av-mammat marmattaa lääkäreistä, osa 546.
Niin siis kuka sinut pakottaa lukemaan? Olet vapaa klikkaamaan itsesi ketjusta pois.
Psykiatrit näkee kaikissa jotakin. Pitäisi katsoa pidemmältä ajalta oireita.
Eikä voi diagnoosia antaa vain oman kokemuksen mukaan, pitäisi olla perheenkin mielipide.
Vierailija kirjoitti:
Omalle kohdalle on sattunut kaksi hyvää psykiatria. Tai itseasiassa uskon että enemmän vaikutusta on sillä, että olen erittäin hoitomyönteinen, vaativa oman hoitoni suhteen ja opiskelen tilastotiedettä, mikä auttaa tutkimaan eri lääkkeistä tehtyjä tutkimuksia. Näiden pohjalta osaan vaatia mielestäni oikeaa lääkitystä ja perustella hyvin miksi en suostu tiettyihin ratkaisuihin. Silti välillä joudun kokeilemaan psykiatrin mielestä "ainoaa oikeaa" vaihtoehtoa. Välillä en ymmärrä näitä... Käsittämättömin tähän mennessä:
Dg 2-suuntainen
> viimein löydetty toimiva lääkitys: Voxra 300, Lamictal 200 mg, Atarax ja tarvittaessa (hyvin harvoin, 30 napin purkki kestää lähes puoli vuotta, mutta kun tarvitsen, niin TODELLA tarvitsen, muuten lähes poikkeuksetta seuraa täysi hajoaminen ja osastojakso)
> psykiatrin mielestä Opamox lopetettava, sillä rauhoittava
> tilalle aloitettava Ketipinor, joka kolmesti todettu täysin epäsopivasti erittäin rajujen sivuoireiden takia
> sivuoireiden kestämiseen Opamox PÄIVITTÄIN
Siis, lopetetaan Opamox tarvittaessa, tilalle epäsopiva lääke ja lisätään Opamoxia??
> Päivystysreissun jälkeen Ketipinor pois, mutta Opamoxia pakko jatkaa pahentuneiden oireiden takia.
Nyt tilanne tasaantunut ja sama toimiva lääkitys käytössä. Ymmärrän kyllä psykoosin estolääkityksen puuttuvan mikä on hieman riskipeliä, mutta koen voivani katkaista alkavan hypomanian Opamox + lisätty unilääke kuurilla.
Suosittelen googlaamaan lääkkeet kunnolla, psykiatrit eivät voi tietää kaikkia oireita, joita lääke aiheuttaa, mutta pakkausselosteessa ei ole lueteltuna. Kirjatkaa oireenne ylös, valmistautukaa käynteihin perusteellisesti, jos vain mitenkään jaksatte!
No ei valmistautuminen auta, jos lääkäri ei usko niitä oireita. Valitettavasti saan myös sellaisia oireita, joita ei aina niistä lippulappusista löydy ja tätähän ei ole uskottu kuin yhden kerran, kun osastolla näkivät miten meinasi uudesta lääkkeestä henki lähteä. Kaikki muut sivuoireet ovat kuulemma kuvittelua ja on myös kielletty lukemasta lääkeselosteita, kun mukamas sieltä niitä hysteerisenä luulen saaneeni. (vaikka en olisi koko lappua lukenut) Olen ollut hoitomyönteinen ja syönyt niitä lääkkeitä niin paljon, ettei siitä ole kiinni. Nyt vaan on uskottava, ettei tähän ole lääkettä ja yli kymmenen vuoden taistelun jälkeen jopa lääkärit alkavat kallistua sille kannalle.
Ystäväni meni oman käden kautta aloitettuaan masennuslääkkeet.
Viimeisin mitä hänestä kuulin oli että lääkkeet on aloittanut ja saa apua, toivoi että olo kohenee ja tavattaisiin pian taas uudestaan. Oli hyvillä mielin ja suunnitteli tulevaisuutta: mihin opiskelemaan ja olisiko muutto tarpeen jne.
Parin viikon päästä tuli uutinen että menehtynyt.
Ketuttaa ja suruttaa vieläkin hillittömästi.
Lääkkeet vaan ei sovi kaikille. Jotkut on yliherkkiä kaikille lääkkeille, eikä sitä oteta tosissaan. (Minä esim en kestä edes buranaa)
Kuulostaa ettei lääkkeet sovi ap:lle josta johtui nuo oireet.
Sitä en ymmärrä miksei lääkärit sitä ymmärrä, että jos lääkkeillä on sekopää, mutta ilman lääkkeitä normaali??
Ehkä eivät usko sinua,ota ensi kerralla joku lähiomainen mukaan?
Alue: Aihe vapaa
Et halua suolinkaisia?
Miten se tähän liittyy.. ehkä on ihan oikeet diagnoosit!