Lue keskustelun säännöt.
Onko kristittyjä tai muuten henkisiä ihmisiä paikalla?
14.03.2019 |
Uskotteko siihen että tässä elämässä jo saa sen mitä ansaitsee? Onko Raamatussa tästä jotain tietoa? Miten viattomia lapsia esimerkiksi syntyy nälkään, alkoholistiperheisiin tai sairaina? Hehän eivät ole vielä voineet "ansaita" edes mitään. Tai eräs tuttavani, joka on hyvin lämmin ihminen joka huolehtii monesta, kantanut aina vastuunsa ja tehnyt oikein, elämä on jo 15v ollut yhtä läheistensä menettämistä, vakavaa sairastumista, työpaikkojen altamenoja, lapsen sairastuminen yms.
Onko huono-onnisuus aina rangaistus jostain aiemmasta teosta tässä elämässä vai testi? Vai onko tämä maailma irrallinen näistä ja lopuksi pääsee kuoleman jälkeen "palkkioksi" taivaaseen. Siis jos pääsee. Kaikki tapahtuu ihan sattumalta täysin riippumatta siitä kuinka hyvä / huono ihminen olet?
En tiedä ymmärtikö kukaan mitä haen. Toivottavasti. Uskoni nimittäin horjuu, kun näen niin sisimmässään hyvien ja oikeiden ihmisten taistelun ja sitten jotkut, jotka tekevät väärin tai pahaa muille, saattavat saada tässä maailmassa etuja, jopa runsaita onnenpotkuja kuten rikkautta ja terveyttä, työpaikkoja ja opiskelupaikkoja helposti. Vähän kuin tavallaan ajelehtivat yrittämättäkään onnellisten asioiden pariin, hyviin parisuhteisiin, isäksi ja äidiksi, vaikka olisivat vaikka kamalia puolisoita tai vanhempia. Ja joku hyvä, uskovainen kiltti ihminen, ei saa lasta millään tai puolisoa laisinkaan, tai puoliso on sitten se aivan kamala.
Mitä lainaalaisuuksia uskosta löytyy tähän, mitä tässä elämässä jo ansaitsee?
Kommentit (238)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maallisesti katsottuna hyvä tai huono elämä ei ole seurausta ihmisen hyvyydestä tai pahuudesta.
Kalvinistit uskoivat, että on.Eikä kenellekään Jumala anna suurempaa ristiä kuin jaksaa kantaa.
Raamatussakin on voivotuksia siitä, miten pahantekijät menestyvät ja rikastuvat.
Itse koin aiemmin paljon vastoinkäymisiä ja olin aivan tuskissani ja helvetillisessä masennuksessa. Kaduin kaikki syntini ja sitä, että olin harrastanut wiccalaisuutta. En osaa sanoa, oliko näillä mitään tekemistä minkään kanssa. Mutta lopulta asiat helpottivat ihmeen omaisesti ja asiat rupesivat paranemaan.
Mutta selviytymiseni teki sen, että olen hyvin uskovainen ja koen, että Jumalan hylkääminen johtaisi taas epäonneen.Raamatussa on myös jotenkin näin, että anna toimeentuloa niin, etten joutuisi varastamaan, mutta älä rikkautta niin paljon, että unohtaisin Herran.
Ihminen suuriluuloisuudessaan kyllä ottaa itse suuremman ristin kuin jaksaa kantaakaan ja syyttää asiasta Jumalaa. Jumalan vapaan tahto sallii tehdä omat valinnat kyllä mutta seuraukset on kannettava myös itse. Siksi sieluillemme ollaan annettu ajo-ohjeet 10 käskyä ja rakkauden sanoma, että välttyisimme pahalta niin pitkälle kuin suinkin vaan voimme. Jumala antaa joskus tielle tulla kaikkea ja oikein hyväkin voi olla sellainen paikka meille. esim lottovoitto, mutta noilla ohjeilla me selviämme kaikesta. Voin kuvitella sitten että taivaassa hymyillään leveästi.
Tätä olen saanut pohtia paljon. Voiko aviottoman lapsen saaminen kääntää elämän kiroukseen? Tämä on itselleni äärimmäisen arka ja vaikea asia käsiteltäväksi. Olen puhunut papin kanssa kun lapsi oli vauva ja sain häneltä vastauksen että lapsi on aina Jumalan lahja. Olen kasvanut vl yhteisössä ja nuorena ollut siitä ulkona, en ole vl enää nykyäänkään, enemmänkin tuon uskonyhteisön traumatisoima. Sain siis lapsen yksin, ja elämä on ollut vaikeaa. Lapsi niin rakas kuin hän onkin, on myös haastava, todella kovaluonteinen. Tuntuu vähän siltä, että itse hankin tällaisen ristin kannettavaksi joka on itselleni liian suuri ja painava. Mistäpä sen tietää olisiko minua edes tarkoitettu äidiksi kun sitä puolisoa ei siunaantunut mistään.
Muista, että kaiken saa anteeksi vain rukoilemalla, lukuunottamatta pyhän hengen pilkkaa.
Pyhä henki on pelkkä mulkun lutkuttaja.
Jos korkeampia voimia on olemassa, niin iskeköön minut NYT kuolleena maahan!
.
.
.
.
Eipä tapahdu mitään.
In time, in time
Minä rukoilen ettet kaatuisi kuolleena maahan vaan saisit uskon ja armon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanokaa tästä, annan arvioitavaksi toimintani kerran.
Oli Irakin sodan suunnitteluvaihe menossa ja olin kansainvälisellä keskustelupalstalla kuulemassa chatissä ihmisten kommentteja siitä. Yleisö oli globaali , meitä oli vähän joka maasta chätissä. Joku linkkasi lehteen joka kertoi miten Bush on huomenna lentämässä Britteihin koneellaan neuvottelemaan asiaa.
Minulta pääsi chätissä "rukous": Hyvä Jumala anna salaman iskeä tuohon koneeseen merkiksi jos Bushin toimet ovat Sinusta rikolliset! Niin että kaikki saavat sitten tietää ettei Irakin sota ole Sinun suunnitelmasi!
Olin päivän poissa chätistä ja kun palasin ja tervehdin tuttuja siellä oli ihan hiljaista. ihmettelin whats up here?
Niin joku muistutti minun eilen rukoilleen täällä rukouksen
Niin? vastasin.
- No kun se salama ISKI BUSHIN KONEESEEN JA SIITÄ ON NYT LEHDESSÄ!
Voi hyvänen aika henkäisin! Menein katsomaan uutisia, näin oli! Salama oli todella iskenut Bushin koneeseen joka matkalle neuvottelemaan Britteihin Irakin sodasta.
Porukat olivat ihan että mitä ihmettä?
No sanoin että karmeeta on mutta näyttäisikö sitten vaikka siltä ettei Jumalan mukaista ole hyökätä Irakiin?
Oli kyllä sekavat tunteet tuon jälkeen?
Ajattelin ettenhän olisi saanut edes tuollaista rukoilla, ja sitten se toteutuikin vielä!
Mitä ajattelette. Tämä on siis totta kaikki. Iskikö Jumala koneeseen todella?
Mitä kuvittelet todistavasi?
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/onko-salamanisku-lentokoneeseen-vaa…
Salamanisku lnetokoneeseen ei ole kovinkaan harvinaista.
Etsippä vastaava tilasto Air Force Oneen osuneista iskuista ? No niin.
Löytyisi nyt edes se uutinen salamaniskusta AF1een ensin.
Kovin tyhjää tuntuu google antavan.
Minä etsin älä hätäile. Tuo tapahtuma herätti minut kertärysäyksellä. miten iso Jumalan voima voikaan olla jos kuuli minua ikkuista hituista, vaikka. En tiedä kuunteliko mutta...on Hänellä hurjat voimat kyllä!
Vierailija kirjoitti:
Eri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos raamatun erottaa uskonnosta erikseen niin se voisi olla hyvä asia.
Raamatussa on niitä hyviäkin asioita, mutta enimmäkseen se on ihmisen käsialaa ja täynnä pahuutta.
Suosittelisin etsimään Jumalaa ihan todellisuudesta enkä kirjasta.
Tuo kirja on hyvä esimerkki siitä miten Jumalaan ei pidä uskoa ja kertoo useimmissa tapauksissa sen mitä Jumala ei ole. Kun asiaa purkaa siten että tietää mitä Jumala ei ole, niin jää jäljelle se mitä Jumala on ja valaistut.
Siksi Jumala ei esimerkiksi ole kirja, vaikka useat uskovaiset niin kuvittelevat Hänen olevan.
Näytä se uskonto jossa uskotaan että Jumala on kirja.
Kristinusko, Jeesus Kristus on Sana.
Joh 1 luku
Jumalan tykönä oleva Sana tulee ihmiseksi ja on täynnä armoa ja totuutta 1 – 18.
1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
2 Hän oli alussa Jumalan tykönä.
3 Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.
4 Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus.
5 Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt.
6 Oli mies, Jumalan lähettämä; hänen nimensä oli Johannes.
7 Hän tuli todistamaan, todistaaksensa valkeudesta, että kaikki uskoisivat hänen kauttansa.
8 Ei hän ollut se valkeus, mutta hän tuli valkeudesta todistamaan.
9 Totinen valkeus, joka valistaa jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan.
10 Maailmassa hän oli, ja maailma on hänen kauttaan saanut syntynsä, ja maailma ei häntä tuntenut.
11 Hän tuli omiensa tykö, ja hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan.
12 Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,
13 jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta.
14 Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.No ei hyvää päivää ei tuossa mikään sano että Jumala on kirja. Siltä hyllyssä olevalta kokoelmalta ohuita selluloosalevyjä ja mustettako sinä pelastusta rukoilet?
Tuli mieleen se Lentävä kirjakäärö- onko se internetti? Se asettuu joka kotiin ja tuhoaa sen sisältäpäin sen kodin...
Minun on myös todella vaikeaa uskoa sen takia, kun olen omasta mielestäni joutunut kokemaan niin paljon pahaa ilman, että olisin ansainnut sitä. Olen kuitenkin ollut ihan "hyvä" ihminen muille ja kohdellut hyvin, mutta saanut yleensä vain sen pahan palkaksi. Koskaan en ole muita pilkannut tai ollut ilkeä. Näiden seikkojen takia koko ajatus uskosta tuntuu jotenkin väärältä ja hyödyttömältä, koska en koe, että mikään menisi oikeudenmukaisesti. Paha ei saa palkkaansa ja monet hyvät ihmiset puolestaan kärsivät. Monet saavat ihan rauhassa aiheuttaa paljon pahaa muille. Ikinä en silti muuttaisi itseäni "pahaksi", mutta silti välillä tuntuu, että mitä pahempi olet niin paremmin pärjäät. Jotenkin maailma on muutenkin enemmän menossa siihen suuntaa ja se liika hyväsydämisyys on jo heikkoutta. En haluaisi tukea niitä arvoja ja auttaisin mieluummin muita. Oikeastaan aiemmin on tapahtunut minullekin pari asiaa joiden jälkeen en ole kunnolla "pystynyt enää uskomaan". Joskus se kokema vääryys on jo niin liikaa, että tuntuu kuin olisin ollut joku rikollinen entisessä elämässä, että ansaitsisin ne kokemukset. Nämä vaan omia ajatuksia ja en ehtinyt lukea ketjua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maallisesti katsottuna hyvä tai huono elämä ei ole seurausta ihmisen hyvyydestä tai pahuudesta.
Kalvinistit uskoivat, että on.Eikä kenellekään Jumala anna suurempaa ristiä kuin jaksaa kantaa.
Raamatussakin on voivotuksia siitä, miten pahantekijät menestyvät ja rikastuvat.
Itse koin aiemmin paljon vastoinkäymisiä ja olin aivan tuskissani ja helvetillisessä masennuksessa. Kaduin kaikki syntini ja sitä, että olin harrastanut wiccalaisuutta. En osaa sanoa, oliko näillä mitään tekemistä minkään kanssa. Mutta lopulta asiat helpottivat ihmeen omaisesti ja asiat rupesivat paranemaan.
Mutta selviytymiseni teki sen, että olen hyvin uskovainen ja koen, että Jumalan hylkääminen johtaisi taas epäonneen.Raamatussa on myös jotenkin näin, että anna toimeentuloa niin, etten joutuisi varastamaan, mutta älä rikkautta niin paljon, että unohtaisin Herran.
Ihminen suuriluuloisuudessaan kyllä ottaa itse suuremman ristin kuin jaksaa kantaakaan ja syyttää asiasta Jumalaa. Jumalan vapaan tahto sallii tehdä omat valinnat kyllä mutta seuraukset on kannettava myös itse. Siksi sieluillemme ollaan annettu ajo-ohjeet 10 käskyä ja rakkauden sanoma, että välttyisimme pahalta niin pitkälle kuin suinkin vaan voimme. Jumala antaa joskus tielle tulla kaikkea ja oikein hyväkin voi olla sellainen paikka meille. esim lottovoitto, mutta noilla ohjeilla me selviämme kaikesta. Voin kuvitella sitten että taivaassa hymyillään leveästi.
Tätä olen saanut pohtia paljon. Voiko aviottoman lapsen saaminen kääntää elämän kiroukseen? Tämä on itselleni äärimmäisen arka ja vaikea asia käsiteltäväksi. Olen puhunut papin kanssa kun lapsi oli vauva ja sain häneltä vastauksen että lapsi on aina Jumalan lahja. Olen kasvanut vl yhteisössä ja nuorena ollut siitä ulkona, en ole vl enää nykyäänkään, enemmänkin tuon uskonyhteisön traumatisoima. Sain siis lapsen yksin, ja elämä on ollut vaikeaa. Lapsi niin rakas kuin hän onkin, on myös haastava, todella kovaluonteinen. Tuntuu vähän siltä, että itse hankin tällaisen ristin kannettavaksi joka on itselleni liian suuri ja painava. Mistäpä sen tietää olisiko minua edes tarkoitettu äidiksi kun sitä puolisoa ei siunaantunut mistään.
Sanoisin, että ole vapaa tässä asiassa. Omatuntosi kertoo synnintunnostasi. Saat anteeksi kaikki menneisyyden syntisi, kun niitä anteeksi pyydät. Niitä ei tarvitse enää muistella sen jälkeen.
Sinä ja lapsesi olette Jumalalle rakkaita. Lapsesi on Jumala itse luonut ja tarkoittanut syntymään tähän maailmaan. Ei missään Raamatun kohdassa sanota, että lapsi voisi olla kirous.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maallisesti katsottuna hyvä tai huono elämä ei ole seurausta ihmisen hyvyydestä tai pahuudesta.
Kalvinistit uskoivat, että on.Eikä kenellekään Jumala anna suurempaa ristiä kuin jaksaa kantaa.
Raamatussakin on voivotuksia siitä, miten pahantekijät menestyvät ja rikastuvat.
Itse koin aiemmin paljon vastoinkäymisiä ja olin aivan tuskissani ja helvetillisessä masennuksessa. Kaduin kaikki syntini ja sitä, että olin harrastanut wiccalaisuutta. En osaa sanoa, oliko näillä mitään tekemistä minkään kanssa. Mutta lopulta asiat helpottivat ihmeen omaisesti ja asiat rupesivat paranemaan.
Mutta selviytymiseni teki sen, että olen hyvin uskovainen ja koen, että Jumalan hylkääminen johtaisi taas epäonneen.Raamatussa on myös jotenkin näin, että anna toimeentuloa niin, etten joutuisi varastamaan, mutta älä rikkautta niin paljon, että unohtaisin Herran.
Ihminen suuriluuloisuudessaan kyllä ottaa itse suuremman ristin kuin jaksaa kantaakaan ja syyttää asiasta Jumalaa. Jumalan vapaan tahto sallii tehdä omat valinnat kyllä mutta seuraukset on kannettava myös itse. Siksi sieluillemme ollaan annettu ajo-ohjeet 10 käskyä ja rakkauden sanoma, että välttyisimme pahalta niin pitkälle kuin suinkin vaan voimme. Jumala antaa joskus tielle tulla kaikkea ja oikein hyväkin voi olla sellainen paikka meille. esim lottovoitto, mutta noilla ohjeilla me selviämme kaikesta. Voin kuvitella sitten että taivaassa hymyillään leveästi.
Tätä olen saanut pohtia paljon. Voiko aviottoman lapsen saaminen kääntää elämän kiroukseen? Tämä on itselleni äärimmäisen arka ja vaikea asia käsiteltäväksi. Olen puhunut papin kanssa kun lapsi oli vauva ja sain häneltä vastauksen että lapsi on aina Jumalan lahja. Olen kasvanut vl yhteisössä ja nuorena ollut siitä ulkona, en ole vl enää nykyäänkään, enemmänkin tuon uskonyhteisön traumatisoima. Sain siis lapsen yksin, ja elämä on ollut vaikeaa. Lapsi niin rakas kuin hän onkin, on myös haastava, todella kovaluonteinen. Tuntuu vähän siltä, että itse hankin tällaisen ristin kannettavaksi joka on itselleni liian suuri ja painava. Mistäpä sen tietää olisiko minua edes tarkoitettu äidiksi kun sitä puolisoa ei siunaantunut mistään.
Muista, että kaiken saa anteeksi vain rukoilemalla, lukuunottamatta pyhän hengen pilkkaa.
Pyhä henki on pelkkä mulkun lutkuttaja.
Jos korkeampia voimia on olemassa, niin iskeköön minut NYT kuolleena maahan!
.
.
.
.
Eipä tapahdu mitään.
Täällä sitä vaan ollaan edelleen. Mitään ikävää ei ole tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maallisesti katsottuna hyvä tai huono elämä ei ole seurausta ihmisen hyvyydestä tai pahuudesta.
Kalvinistit uskoivat, että on.Eikä kenellekään Jumala anna suurempaa ristiä kuin jaksaa kantaa.
Raamatussakin on voivotuksia siitä, miten pahantekijät menestyvät ja rikastuvat.
Itse koin aiemmin paljon vastoinkäymisiä ja olin aivan tuskissani ja helvetillisessä masennuksessa. Kaduin kaikki syntini ja sitä, että olin harrastanut wiccalaisuutta. En osaa sanoa, oliko näillä mitään tekemistä minkään kanssa. Mutta lopulta asiat helpottivat ihmeen omaisesti ja asiat rupesivat paranemaan.
Mutta selviytymiseni teki sen, että olen hyvin uskovainen ja koen, että Jumalan hylkääminen johtaisi taas epäonneen.Raamatussa on myös jotenkin näin, että anna toimeentuloa niin, etten joutuisi varastamaan, mutta älä rikkautta niin paljon, että unohtaisin Herran.
Ihminen suuriluuloisuudessaan kyllä ottaa itse suuremman ristin kuin jaksaa kantaakaan ja syyttää asiasta Jumalaa. Jumalan vapaan tahto sallii tehdä omat valinnat kyllä mutta seuraukset on kannettava myös itse. Siksi sieluillemme ollaan annettu ajo-ohjeet 10 käskyä ja rakkauden sanoma, että välttyisimme pahalta niin pitkälle kuin suinkin vaan voimme. Jumala antaa joskus tielle tulla kaikkea ja oikein hyväkin voi olla sellainen paikka meille. esim lottovoitto, mutta noilla ohjeilla me selviämme kaikesta. Voin kuvitella sitten että taivaassa hymyillään leveästi.
Tätä olen saanut pohtia paljon. Voiko aviottoman lapsen saaminen kääntää elämän kiroukseen? Tämä on itselleni äärimmäisen arka ja vaikea asia käsiteltäväksi. Olen puhunut papin kanssa kun lapsi oli vauva ja sain häneltä vastauksen että lapsi on aina Jumalan lahja. Olen kasvanut vl yhteisössä ja nuorena ollut siitä ulkona, en ole vl enää nykyäänkään, enemmänkin tuon uskonyhteisön traumatisoima. Sain siis lapsen yksin, ja elämä on ollut vaikeaa. Lapsi niin rakas kuin hän onkin, on myös haastava, todella kovaluonteinen. Tuntuu vähän siltä, että itse hankin tällaisen ristin kannettavaksi joka on itselleni liian suuri ja painava. Mistäpä sen tietää olisiko minua edes tarkoitettu äidiksi kun sitä puolisoa ei siunaantunut mistään.
Sanoisin, että ole vapaa tässä asiassa. Omatuntosi kertoo synnintunnostasi. Saat anteeksi kaikki menneisyyden syntisi, kun niitä anteeksi pyydät. Niitä ei tarvitse enää muistella sen jälkeen.
Sinä ja lapsesi olette Jumalalle rakkaita. Lapsesi on Jumala itse luonut ja tarkoittanut syntymään tähän maailmaan. Ei missään Raamatun kohdassa sanota, että lapsi voisi olla kirous.
Vastasin tähän mutta se katosi.
Kirouksia ei ole , on seurauksia kyllä. Ei kirouksia, ei sellaisia joita ei voisi Jumalan rakkaus murtaa. Vauvoja on monenmoisia, ei se ulkounen tai muukaan ratkaise ettei lapsi voi olla siunattu ja paljonkin tai sinä.
On totta että jotkut toiset ihmiset joutuvat kärsimään toisten teoista mutta lapsen syntyminen on aina mahdollisuus rakkauteen, olipa hän seurausta mistä tahansa. Jumala ei ole koston vaan armon ja rakkauden asioilla. Saat olla ihan varmasti rauhassa tästä sisälläsi olevasta taakasta vapaa. Sataprosenttisesti ja aina kun vaan uskot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maallisesti katsottuna hyvä tai huono elämä ei ole seurausta ihmisen hyvyydestä tai pahuudesta.
Kalvinistit uskoivat, että on.Eikä kenellekään Jumala anna suurempaa ristiä kuin jaksaa kantaa.
Raamatussakin on voivotuksia siitä, miten pahantekijät menestyvät ja rikastuvat.
Itse koin aiemmin paljon vastoinkäymisiä ja olin aivan tuskissani ja helvetillisessä masennuksessa. Kaduin kaikki syntini ja sitä, että olin harrastanut wiccalaisuutta. En osaa sanoa, oliko näillä mitään tekemistä minkään kanssa. Mutta lopulta asiat helpottivat ihmeen omaisesti ja asiat rupesivat paranemaan.
Mutta selviytymiseni teki sen, että olen hyvin uskovainen ja koen, että Jumalan hylkääminen johtaisi taas epäonneen.Raamatussa on myös jotenkin näin, että anna toimeentuloa niin, etten joutuisi varastamaan, mutta älä rikkautta niin paljon, että unohtaisin Herran.
Ihminen suuriluuloisuudessaan kyllä ottaa itse suuremman ristin kuin jaksaa kantaakaan ja syyttää asiasta Jumalaa. Jumalan vapaan tahto sallii tehdä omat valinnat kyllä mutta seuraukset on kannettava myös itse. Siksi sieluillemme ollaan annettu ajo-ohjeet 10 käskyä ja rakkauden sanoma, että välttyisimme pahalta niin pitkälle kuin suinkin vaan voimme. Jumala antaa joskus tielle tulla kaikkea ja oikein hyväkin voi olla sellainen paikka meille. esim lottovoitto, mutta noilla ohjeilla me selviämme kaikesta. Voin kuvitella sitten että taivaassa hymyillään leveästi.
Tätä olen saanut pohtia paljon. Voiko aviottoman lapsen saaminen kääntää elämän kiroukseen? Tämä on itselleni äärimmäisen arka ja vaikea asia käsiteltäväksi. Olen puhunut papin kanssa kun lapsi oli vauva ja sain häneltä vastauksen että lapsi on aina Jumalan lahja. Olen kasvanut vl yhteisössä ja nuorena ollut siitä ulkona, en ole vl enää nykyäänkään, enemmänkin tuon uskonyhteisön traumatisoima. Sain siis lapsen yksin, ja elämä on ollut vaikeaa. Lapsi niin rakas kuin hän onkin, on myös haastava, todella kovaluonteinen. Tuntuu vähän siltä, että itse hankin tällaisen ristin kannettavaksi joka on itselleni liian suuri ja painava. Mistäpä sen tietää olisiko minua edes tarkoitettu äidiksi kun sitä puolisoa ei siunaantunut mistään.
Muista, että kaiken saa anteeksi vain rukoilemalla, lukuunottamatta pyhän hengen pilkkaa.
Pyhä henki on pelkkä mulkun lutkuttaja.
Jos korkeampia voimia on olemassa, niin iskeköön minut NYT kuolleena maahan!
.
.
.
.
Eipä tapahdu mitään.
Täällä sitä vaan ollaan edelleen. Mitään ikävää ei ole tapahtunut.
Minä rukoilin että tulet elävänä takaisin:) Luojalle kiitos sinusta!
Vierailija kirjoitti:
En ole varsinaisesti henkinen ihminen mutta olen henkiolento. Onko kysyttävää?
No terve, terve. Mikälajin henkiolento olet? Onkos sielua tallella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumala kykenisi auttamaan neljävuotiasta Minnaa joka on kuolemassa leukemiaan. Tätä hän ei kuitenkaan tee. Jos minä jättäisin pelastamatta lapsen varmalta kuolemalta pitäisitte kaikki minua hirviönä.
t. hieman ajattelemisen aihetta
Minna on pölyhuikkastakin pienempi tekijä maailmankaikkeudessa, joka on ääretön.
Vaikka Minnan kohtalo meitä kärsivänä yksilönä koskettaakin, miljoonat lapset ovat kuolleet ihmiskunnan olemassaolon aikana nälkään, tappamiseen, tauteihin, kidutukseen ym. ym. ym.
Jos Jumala toimisi tahtosi mukaisesti ja pelastaisi jokaisen kärsivän ihmisen kuolemalta, maapallo olisi täyttynyt jo aikaa sitten elinkelvottomaksi planeetaksi, sillä jo nykyinen, muistaakseni 8 miljardia, tulee johtamaan tuhoon ennenpitkää.
Sairaudet ja kuolema kuuluvat elämäämme, sillä sellaisiksi meidät on aikojen alussa luotu.
Taitaa olla, että itse tuon kuoleman valitsimme, syömällä sen ompun. Sen jälkeen tuli kuolema meille ja kaikille elollisille.
Asiasta toiseen..omat vanhemmat on aktiivisia lintulauta ihmisiä ja väittävät kiven kovaan, että pikkulintujen määrä laskee vuosi vuodelta ja kovaa vauhtia. Samoin hyönteisten määrä on katoamassa. Raamatun mukaanhan ensin kuolee eläimet ja sen jälkeen ihmiset. Aika alkaa olla käsillä
No enpä minä ollut mukana sitä omppua syömässä. Haluaisin eroon koko pskasta, mutta jos päätän päiväni, niin Jumala rankaisee minua ikuisesti.
Et sinä sokerista ole. kyllä meillä kaikilla rikkaimmillakin on taakkamme. Kestä kuin mies
Kun mua ei kiinnosta kestää. Miksi haluaisin kasvaa ihmisenä, kun voin vain päättää päiväni? En ole tehnyt mitään sopparia Jumalan kanssa siitä, että haluaisin tänne, joten miksi minua rankaistaisiin siitä, että haluan pois?
Ensiksi sun pitää tajuta kuka sä oikeen olet. Aika itsekästä ajatella että sä oot se vinkuva tyyppi, joka inisee että emmä halunu syntyä tänne yyy.
Kato ku sä oot kasvualusta kaikille sinut kokoaville soluille. Ne solut taistelee siitä että ne pysyy elossa ja taistelee epäpuhtauksia vastaan.
Tosi itsekästä ajatella noin. Ajattelisit sun punasoluja vaikka. Sä et oo pelkästään sä vaan sä oot kaikki ne solut ja ihan yhdenvertaisesti. Siksi on tosi epäkohteliasta juoda viiniä tai polttaa sätkiä.
Ja sä muuten halusit tulla tänne ja elää täällä. Siittiö halus hedelmöittää munasolun ja ne halus muodostaa alkion ja se halus kaikessa yhteydessä tulla ulos verisenä ja rääkäistä tota samaa pillitystä.
Tajuutko että sä pillität ihan samalla tavalla kuin silloin kun tulit ulos emostas?
Onpa hyvä, pääasiassa asiallinen ja mielenkiintoinen keskustelu pitkästä aikaa. Oikein uskonvahvistusta minulle. Kiitos! Pysykää uskollisina loppuun saakka niin saatte elämän kruunun! <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos raamatun erottaa uskonnosta erikseen niin se voisi olla hyvä asia.
Raamatussa on niitä hyviäkin asioita, mutta enimmäkseen se on ihmisen käsialaa ja täynnä pahuutta.
Suosittelisin etsimään Jumalaa ihan todellisuudesta enkä kirjasta.
Tuo kirja on hyvä esimerkki siitä miten Jumalaan ei pidä uskoa ja kertoo useimmissa tapauksissa sen mitä Jumala ei ole. Kun asiaa purkaa siten että tietää mitä Jumala ei ole, niin jää jäljelle se mitä Jumala on ja valaistut.
Siksi Jumala ei esimerkiksi ole kirja, vaikka useat uskovaiset niin kuvittelevat Hänen olevan.
No valaise meitä, oi suuri tietäjä!
Ei minun tehtävä ole valaista ketään. Kyllä se lamppu syttyy sinne pääkoppaan ihan itsestään, kun asioita pohtii. Olen kuitenkin pohtinut näitä asioita yli 6-vuotta ja kaksi viikkoa. Olen viisas nainen. Paljon viisaampi kuin moni muu keskiverrosti.
Jos olisin ylpeä asiasta niin en edes yrittäisi näpäyttää ketään. Sen verran pitää olla nöyryyttä että tulee alas muiden tasolle keskustelemaan näistä asioista. Mikään ei ole surullisempaa kuin että joku tuhlaa aikaansa Raamattuun koko ikänsä ja kuolee huijattuna pois.
Elämä on ainutlaatuinen asia. Kun Platon eräänä yönä tuli uniini tai sallin hänen tulla uniini, niin annoin hänelle kunnon läksytyksen ja keskustelu kävi kuumana.
Totean vain tähän päätteeksi että Platon ei ole älykäs. Hänet on ymmärretty väärin.
Kaikesta huolimatta olemme silti ihan hyvissä väleissä, mutta emme ystäviä. Hän ei voi sietää että neuvoin häntä ja nuhtelin häntä hengen asioissa. Yllättävän moni uskovainenkaan ei voi sietää että kosketan heitä heidän Jumalansa rakkaudella.
tryetry kirjoitti:
Maailmassa on niin monta ihmisen keksimää selitystä ja merkitystä, mutta ne ovat kaikki mielikuvitusta. Ei meillä oikeasti ole mitään suurempaa merkitystä kuin se, minkä itse päätämme. Olemme biologisia olentoja, jotka elävät aikansa ja kuolevat pois, siinä se. Siksi ei ole myöskään mitään suurta oikeudenmukaisuutta, vaan monesti pahat ihmiset pärjäävät hyvin ja viattomat kärsivät. Tuon kuvion voi muuttaa vain ihminen itse, saa nähdä onko meistä siihen vai tuijotammeko ikuisesti vain omia napojamme.
Uskovaisissa on niitä jotka auttaa köyhiä ja toimii vapaaehtoisena esimerkiksi pelastusarmeijassa.
Sitten on niitä, jotka kohottaa itseään ja hakkaa muita kirjalla, johon ne uskoo ja pitää jumalanaan.
Teoissa se usko ja Jumala näkyy.
Paholainen puhuu kauniisti ja lässyttää.
Nöyrä uskovainen tekee hyvää ja puhuu vähän.
Mä ite odottaisin kristityiltä tekoja ja sitä että vähän kärsii. Lähtee tuonne pihalle auttamaan muita eikä lässytä täällä sisällä lämpöisessä joutavia.
Välillä Jumalan pitää vähän nuhdella teitä että oppisitte olemaan parempia ihmisinä ihan oikeasti.
Tuola jossain on oikeita kristittyjä jotka tekee hyviä asioita lässyttämisen sijaan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tryetry kirjoitti:
Maailmassa on niin monta ihmisen keksimää selitystä ja merkitystä, mutta ne ovat kaikki mielikuvitusta. Ei meillä oikeasti ole mitään suurempaa merkitystä kuin se, minkä itse päätämme. Olemme biologisia olentoja, jotka elävät aikansa ja kuolevat pois, siinä se. Siksi ei ole myöskään mitään suurta oikeudenmukaisuutta, vaan monesti pahat ihmiset pärjäävät hyvin ja viattomat kärsivät. Tuon kuvion voi muuttaa vain ihminen itse, saa nähdä onko meistä siihen vai tuijotammeko ikuisesti vain omia napojamme.
Jeesuksen sanan erottaa muista se , että se on tervein- ja sellaista Jumalalta voi odottaakin. Jeesus ei halua että ketään uhrataan enää maapallolla- ei eläintäkään, Jumalan takia.
Jeesuksen sana on anti-narsistinen: siinä ei ylennetä itseä, ei koota rahoja, ei varasteta eikä saa riistää, auttaa saa ja pitää, ja palvella ja tyytyä kohtuuteen.
Jeesuksen sanan mukaan lapsilla on lapsuus, äideillä arvo ja mieskin saa olla mies, ja päänä.
Ottaen huomioon minkälaisen pimeyden keskelle syttyi Jeesus on se huikeaa! Lapset naiset ja eläimet saivat arvon ja rauhan ja mies arvonsa.
Ja enemmän Jeesuksen isä ei ole kostaja, eikä orjuuttaja vaan vapauden tuoja.
Vapaiksi olette luotu!
Vain vapaudessa kasvaa oikein.
Mutta Jeesus meni vielä pidemmälle hän sanoi : Jokainen joka jo ajattelee (jotain väärää) on jo syntinen. Viisaus on siinä ettemme yksikään kestä Jumalan tutkiessa sydämiämme. Emme saa ollenkaan mitata toisiamme.
Jeesus oli maapallon tervein mies.
Ja armo: missään muussa uskonnossa ei tunneta armoa. On vaan kostoa ja kierrettä ei kertakaikkista armoa. Sillä se joka saa anteeksi paljon rakastaa paljon ja on kiitollisempi!
Jeesuksen sanoin kirjoitti:
tryetry kirjoitti:
Maailmassa on niin monta ihmisen keksimää selitystä ja merkitystä, mutta ne ovat kaikki mielikuvitusta. Ei meillä oikeasti ole mitään suurempaa merkitystä kuin se, minkä itse päätämme. Olemme biologisia olentoja, jotka elävät aikansa ja kuolevat pois, siinä se. Siksi ei ole myöskään mitään suurta oikeudenmukaisuutta, vaan monesti pahat ihmiset pärjäävät hyvin ja viattomat kärsivät. Tuon kuvion voi muuttaa vain ihminen itse, saa nähdä onko meistä siihen vai tuijotammeko ikuisesti vain omia napojamme.
Uskovaisissa on niitä jotka auttaa köyhiä ja toimii vapaaehtoisena esimerkiksi pelastusarmeijassa.
Sitten on niitä, jotka kohottaa itseään ja hakkaa muita kirjalla, johon ne uskoo ja pitää jumalanaan.
Teoissa se usko ja Jumala näkyy.
Paholainen puhuu kauniisti ja lässyttää.
Nöyrä uskovainen tekee hyvää ja puhuu vähän.
Mä ite odottaisin kristityiltä tekoja ja sitä että vähän kärsii. Lähtee tuonne pihalle auttamaan muita eikä lässytä täällä sisällä lämpöisessä joutavia.
Välillä Jumalan pitää vähän nuhdella teitä että oppisitte olemaan parempia ihmisinä ihan oikeasti.
Tuola jossain on oikeita kristittyjä jotka tekee hyviä asioita lässyttämisen sijaan :)
Mietihän miten Jeesus suhtautui Marttaan ja Mariaan? Sanoi kaikkinaisista sinä huolehdit Martta mutta Maria on valinnut hyvän osan. Ei siis se huseeraaminenkaan vaan ensin kuuntelu ja usko.
Muu tulee perästä, ei vaatien.
Vierailija kirjoitti:
Jeesuksen sanoin kirjoitti:
tryetry kirjoitti:
Maailmassa on niin monta ihmisen keksimää selitystä ja merkitystä, mutta ne ovat kaikki mielikuvitusta. Ei meillä oikeasti ole mitään suurempaa merkitystä kuin se, minkä itse päätämme. Olemme biologisia olentoja, jotka elävät aikansa ja kuolevat pois, siinä se. Siksi ei ole myöskään mitään suurta oikeudenmukaisuutta, vaan monesti pahat ihmiset pärjäävät hyvin ja viattomat kärsivät. Tuon kuvion voi muuttaa vain ihminen itse, saa nähdä onko meistä siihen vai tuijotammeko ikuisesti vain omia napojamme.
Uskovaisissa on niitä jotka auttaa köyhiä ja toimii vapaaehtoisena esimerkiksi pelastusarmeijassa.
Sitten on niitä, jotka kohottaa itseään ja hakkaa muita kirjalla, johon ne uskoo ja pitää jumalanaan.
Teoissa se usko ja Jumala näkyy.
Paholainen puhuu kauniisti ja lässyttää.
Nöyrä uskovainen tekee hyvää ja puhuu vähän.
Mä ite odottaisin kristityiltä tekoja ja sitä että vähän kärsii. Lähtee tuonne pihalle auttamaan muita eikä lässytä täällä sisällä lämpöisessä joutavia.
Välillä Jumalan pitää vähän nuhdella teitä että oppisitte olemaan parempia ihmisinä ihan oikeasti.
Tuola jossain on oikeita kristittyjä jotka tekee hyviä asioita lässyttämisen sijaan :)
Mietihän miten Jeesus suhtautui Marttaan ja Mariaan? Sanoi kaikkinaisista sinä huolehdit Martta mutta Maria on valinnut hyvän osan. Ei siis se huseeraaminenkaan vaan ensin kuuntelu ja usko.
Muu tulee perästä, ei vaatien.
Teoilla emme voi mitata vain usko pelastaa. Teot vaan seuraavat uskoa. Ja ovat siten hyä juttu. Mutta niillä emme voi mitata ihmisiä, sinällään. Mutta niin on pienenkin roposen antaja vähästään salassa arvokas.
Vierailija kirjoitti:
tryetry kirjoitti:
Maailmassa on niin monta ihmisen keksimää selitystä ja merkitystä, mutta ne ovat kaikki mielikuvitusta. Ei meillä oikeasti ole mitään suurempaa merkitystä kuin se, minkä itse päätämme. Olemme biologisia olentoja, jotka elävät aikansa ja kuolevat pois, siinä se. Siksi ei ole myöskään mitään suurta oikeudenmukaisuutta, vaan monesti pahat ihmiset pärjäävät hyvin ja viattomat kärsivät. Tuon kuvion voi muuttaa vain ihminen itse, saa nähdä onko meistä siihen vai tuijotammeko ikuisesti vain omia napojamme.
Jeesuksen sanan erottaa muista se , että se on tervein- ja sellaista Jumalalta voi odottaakin. Jeesus ei halua että ketään uhrataan enää maapallolla- ei eläintäkään, Jumalan takia.
Jeesuksen sana on anti-narsistinen: siinä ei ylennetä itseä, ei koota rahoja, ei varasteta eikä saa riistää, auttaa saa ja pitää, ja palvella ja tyytyä kohtuuteen.
Jeesuksen sanan mukaan lapsilla on lapsuus, äideillä arvo ja mieskin saa olla mies, ja päänä.
Ottaen huomioon minkälaisen pimeyden keskelle syttyi Jeesus on se huikeaa! Lapset naiset ja eläimet saivat arvon ja rauhan ja mies arvonsa.
Ja enemmän Jeesuksen isä ei ole kostaja, eikä orjuuttaja vaan vapauden tuoja.
Vapaiksi olette luotu!
Vain vapaudessa kasvaa oikein.
Mutta Jeesus meni vielä pidemmälle hän sanoi : Jokainen joka jo ajattelee (jotain väärää) on jo syntinen. Viisaus on siinä ettemme yksikään kestä Jumalan tutkiessa sydämiämme. Emme saa ollenkaan mitata toisiamme.
Jeesus oli maapallon tervein mies.
Ja armo: missään muussa uskonnossa ei tunneta armoa. On vaan kostoa ja kierrettä ei kertakaikkista armoa. Sillä se joka saa anteeksi paljon rakastaa paljon ja on kiitollisempi!
Buddhalaisessa meditaatiossa tunnetaan kyllä armo.
Se on hyvin aktiivista armahtamista joka henkäyksellä.
Vierailija kirjoitti:
Jeesuksen sanoin kirjoitti:
tryetry kirjoitti:
Maailmassa on niin monta ihmisen keksimää selitystä ja merkitystä, mutta ne ovat kaikki mielikuvitusta. Ei meillä oikeasti ole mitään suurempaa merkitystä kuin se, minkä itse päätämme. Olemme biologisia olentoja, jotka elävät aikansa ja kuolevat pois, siinä se. Siksi ei ole myöskään mitään suurta oikeudenmukaisuutta, vaan monesti pahat ihmiset pärjäävät hyvin ja viattomat kärsivät. Tuon kuvion voi muuttaa vain ihminen itse, saa nähdä onko meistä siihen vai tuijotammeko ikuisesti vain omia napojamme.
Uskovaisissa on niitä jotka auttaa köyhiä ja toimii vapaaehtoisena esimerkiksi pelastusarmeijassa.
Sitten on niitä, jotka kohottaa itseään ja hakkaa muita kirjalla, johon ne uskoo ja pitää jumalanaan.
Teoissa se usko ja Jumala näkyy.
Paholainen puhuu kauniisti ja lässyttää.
Nöyrä uskovainen tekee hyvää ja puhuu vähän.
Mä ite odottaisin kristityiltä tekoja ja sitä että vähän kärsii. Lähtee tuonne pihalle auttamaan muita eikä lässytä täällä sisällä lämpöisessä joutavia.
Välillä Jumalan pitää vähän nuhdella teitä että oppisitte olemaan parempia ihmisinä ihan oikeasti.
Tuola jossain on oikeita kristittyjä jotka tekee hyviä asioita lässyttämisen sijaan :)
Mietihän miten Jeesus suhtautui Marttaan ja Mariaan? Sanoi kaikkinaisista sinä huolehdit Martta mutta Maria on valinnut hyvän osan. Ei siis se huseeraaminenkaan vaan ensin kuuntelu ja usko.
Muu tulee perästä, ei vaatien.
Raamattu on hyvin populistinen. Se antaa myös laiskoille arvon ja mahdollisuuden valehdella itselleen.
Kyllä ne teot ovat kuitenkin sitä mitä voisi nykykristityiltä enemmän odottaa. Esimerkiksi nöyrästi auttaa hädästä kärsiviä ja majoittaa heitä koteihinsa.
Vierailija kirjoitti:
Uskovaisten elämä on tyhjän päällä, elämän arvot eivät perustu todellisuuteen.
Jumala loi maapallon tyhjyyden päälle sanotaan Raamatussa. Tyhjän päällä me olevinaan ollaan koko porukka.
Muttei sittenkään....
Oikeastaan Raamattu ei ole lakikirja vaan sanoma ihmiselle miten olemme täällä miksi ja miten meille tulee käymään. Raamattu on rakkauden kertomus: Sillä niin Jumala rakasti...
Armon osoitus ihmisille ja kutsu ikuiseen elämään.