Lue keskustelun säännöt.
"Aikooko Niisku oikeasti näyttää meille vehkeensä?" .D Rakastan vanhoissa Muumeissa eniten repliiikkejä
Kommentit (233)
Myy: ”Olenko minä sitten hermostuttanut jota kuta?”
Mymmeli: ”Joka ikistä tähän mennessä!”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä on aivan ihania! Pitääpä hamstrata vanhoja Muumeja talteen jälkikasvulle.
Niiskuneiti flirttasi yhdessä jaksossa jonkun tuntemattoman nuorukaisen kanssa. Sanasta sanaan en välttämättä muista mutta suunnilleen näin.
Niiskuneiti: "Menetkö vaikka läpi tulen minun tähteni?"
Tuntematon: "Tietysti. Jos se ei polta. Muutamme täältä kauas pois. Sitten sinä laitat minulle ruokaa ja me olemme onnellisia. Kannan sinut läpi elämän myrskyn."
Niiskuneiti: "Minä en ole niin kovin kevyt kuin miltä näytän."
Muumipappa (auringonpimennyksestä): "Alkukantaiset ihmiset luulivat jonkun suuren olennon syövän auringon pois."
Muut: "Mutta aurinkohan kasvoi aina takaisin."
Muumipappa: "He olivatkin alkukantaisia."
Legendaarinen...
Joku kehui Primadonnan kauneutta, mihin hän vastasi. "Ilo kuulla ja vastaa totuutta."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ne hyvät jaksot loppuvat alkuperäisten 78:n jälkeen. Siitä eteenpäin animaatio ja dialogi muuttuu olennaisesti ja on välillä jopa aika typerää. Alkuperäisiä voi katsoa vielä aikuisenakin.
Mamma: Syö torttu nauttien.
Nipsu: Joo minä nuolen sitä ensin.
Myy: Iljettävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mamma: Syö torttu nauttien.
Nipsu: Joo minä nuolen sitä ensin.
Myy: Iljettävää.
Eikös tämä ole Nipsu apumiehenä jaksosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mamma: Syö torttu nauttien.
Nipsu: Joo minä nuolen sitä ensin.
Myy: Iljettävää.Eikös tämä ole Nipsu apumiehenä jaksosta?
On
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin hyvin yksinäinen muumilapsi, niin kuin ainutlaatuiset lahjakkuudet usein ovat. Kukaan ei ymmärtänyt minua, kaikkein vähiten minä itse. Tietysti huomasin olevani erilainen kuin toiset muumilapset. Merkittävin ero oli se, etteivät toiset valitettavasti osanneet lainkaan ihmetellä ja hämmästyä.
- Muumipappa
Tuu-tikki hieroi nenäänsä ja mietti.
– Katsos, on niin paljon väkeä, joka ei sovi kesään eikä kevääseen eikä syksyyn, hän sanoi. – Kaikki hieman arat ja kummalliset. Muutamat yöeläimet ja oliot, joita ei huolita mihinkään ja joihin ei kukaan usko. Ne pysyvät piilossa koko vuoden. Ja sitten kun on rauhallista ja valkeaa ja yöt tulevat pitkiksi ja kaikki ovat nukahtaneet talviuneen – silloin ne tulevat esille.
Varsinkin tuo viimeinen on kuin minulle tehty. Viisaita sanoja aika synkistä aiheista.
No, mitä pikku muumipeikko haluaisi? Eukko kysyi.
– Diadeemin, vastasi Muumipeikko totisena.
– Diadeemin! Eukko sanoi ällistyneenä. – Mitä sinä sillä teet?
– Antaa tietysti Niiskuneidille, huusi Nipsu, joka istui lattialla ja imi pillillä punaista limonaatia. – Hän on tullut ihan hupsuksi sen jälkeen kun tapasi sen tytön!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äiti, sanoi Muumipeikko, – keksi meille jotakin tekemistä! Me vain riitelemme, ja on niin kuuma!
– Niin, rakas lapsi, sanoi Muumimamma. – Minä olen huomannut sen ja tuntuisi hyvältä, jos olisitte jonkin aikaa poisssa näkyvistä.
Tässä on uusi perheesi. He ovat toisinaan hieman hupsuja, mutta suurin piirtein oikein kunnon väkeä.
Vaaraa on ihan tarpeeksi, huusi äiti takaisin. – Jos emme lähde huviretkelle heti paikalla, meidän kaikkien käy hullusti!
– Me löysimme koko laatikollisen viskiä, kertoi Muumipeikko.
– Hienoa! sanoi äiti. – Silloinhan meidän pitää tehdä huviretki.
Isä nauroi ja sanoi: – Voi sinun huviretkiäsi!
Niiskuneiti yski ontosti.
– Saattaa olla, että kupillinen teetä viinimarjamehun kera voisi pelastaa minut, hän sanoi. – Mutta eihän sitä koskaan tiedä.
He sytyttivät kuistille öljylampun ja joivat toistensa maljat. Muumipeikko ja Nipsukin saivat olla mukana, vaikka oli keskiyö.
He joivat kuitenkin maitoa.
Sellainen henkilö, joka syö pannukakkua ja hilloa, ei voi olla kauhean vaarallinen. Hänen kanssaan voi puhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
– Ikinä ei tule aivan vapaaksi, jos ihailee toista liikaa, Nuuskamuikkunen sanoi äkkiä. – Sen minä tiedän.
Teatterijaksosta:
Muumipappa: - Minun pitää mennä sanomaan sille hemmetin leijonalle, että astuu näyttämölle! (Yleisö tuijottaa silmät cd-levyn kokoisena)
Huomenta! Hemuli huusi. – Minä olen nukkunut teltassa! Olen kuullut kaikki yön äänet!
– Mitkä niin äänet? Vilijonkka kysyi happamasti ja pani ikkunan hakaan.
– Yön äänet, hemuli toisti. – Tarkoitan ääniä joita kuulee yöllä…
– Vai niin, Vilijonkka sanoi.
Ei lomalla kuole, Ruttuvaari sanoi iloisesti.
Kuinka vanha te oikein olettekaan? Vilijonkka tiedustelu varovaisesti.
- Minulla ei ole pienintäkään aikomusta kuolla, Ruttuvaari selitti hilpeänä.
Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa.
(Muumipappa,
Hän ei osaa leikkiä, Muumipeikko sanoi nolona.
- Hän ei osaa suuttua, sanoi pikku Myy. Se hänessä on vikana. Kuule, Myy jatkoi ja meni aivan Ninnin eteen ja katsoi häntä uhkaavasti, sinä et saa koskaan omia kasvojasi, ellet opi tappelemaan.
(Kertomus näkymättömästä lapsesta)
Erään hemulin väitettiin syöneen epätoivoissaan oman kovakuoriaiskokoelmansa, mutta se oli kai vain huhua. Olisihan hän silloin toki syönyt mieluummin ammattiveljensä kokoelman.
(Taikatalvi)
Oletko sinä aivan viisas!?! sanoi pikku Myy.
- En, en ollenkaan usko, vastasi orava.
(Taikatalvi)
Hemuli: Pikku neiti - -. Te olette syntynyt suksille. Pian te lyötte minut laudalta!
Pikku Myy: Niin minä juuri aionkin - -.
(Taikatalvi)
Minä en osaa olla surullinen. Minä olen vain iloinen tai vihainen.
(Pikku Myy, Taikatalvi)
Usko minua; mikään ei ole niin vaarallista kuin sisässä istuminen. - - Silloin saa helposti kaikenlaisia aatteita, selitti hemuli.
(Hemuli, Taikatalvi)
Minä haluan raitista ilmaa, ja paljon raitista ilmaa.
(Hemuli, Taikatalvi)
Muumipeikko ja pyrstötähti kohdasta jossa kävellään siinä vuoren seinämällä matkalla kohti tähtitornia:
Myy: Katso vähän mihin astut senkin tohelo!
Nipsu: tällä lailla pysyn elossa, edes pyrstötähden tuloon asti
Myy: Niiin, sinähän voit kuoooolla jos katsot alas!
Nipsu: pidä huoli omista askeleistasi!
...
Nipsu: torni on liian kaukana!
Myy: Älä kitise!
..
Myy: Nipsu! Sinulla on huvittava tyhyyli!
Nipsu: minun on pakko pitää silmät kiinni!
..
Myy:Nipsu kävelee koko loppuelämänsä kuin taskurapu
Nipsu: jätä minut jo vihdoin rauhaan! Minulla on kurja olo minä annan varmaan kohta ylen.
Myy: älä vingu, riittää kun tuuli vinkuu!!