Lue keskustelun säännöt.
Usa-mammat! Muutto Kaliforniaan ehkä edessä
16.03.2013 |
Meillä on sellainen elämäntilanne, että muutto Piilaaksoon miehen työn perässä on hyvin todennäköinen. Kaipailisin kovasti Yhdysvalloissa, etenkin Kaliforniassa, asuvien neuvoja ja vinkkejä. Jonkin verran olen ulkosuomalaisten blogeja lukenut, mutta muuten en ole asioihin vielä perehtynyt.
Asunnot näyttäisivät olevan Piilaakson alueella ihan järkyttävän kalliita. Vuokra-asuntoa aluksi tietenkin katselemme... Mutta voiko tuosta asuntojen ja vuokrien kalleudesta päätellä, ettei siellä ole varsinaisesti huonoja asuinalueita? Onko jotain tiettyjä koulualueita, minne ei kannattaisi muuttaa? Meillä on kaksi lasta joista vanhempi 5-vuotias eli kouluasiat tulevat melko pian ajankohtaisiksi. Sitten asumismuodosta. Onko pakko asua omakotitalossa vai onko _hyviä_ kerrostaloja tms. asumismuotoja olemassa?
Olemme viettäneet täällä Suomessa kaupunkilaista elämää. Meillä ei ole autoa ja itse kaihdan autolla ajamista kuin ruttoa. Voiko siellä pärjätä arjessa ilman autoa? Onko pakko asua esikaupunkialueella jos haluaa hyvän naapuruston ja koulun lapsille?
Sitten mietityttää myös oma työllistyminen. Olisi varmaankin järkevintä jatkaa kotiäitiyttä pari vuotta kunnes kuopuskin aloittaisi koulun. Mutta kuinka helposti suomalainen perusmaisteri työllistyy siellä?
Tällaisia asioita pyörittelen tällä hetkellä eniten mielessä. Täytyy myöntää, että ennakkoluuloni amerikkalaista elämäntapaa kohtaan ovat suuret eikä ajatus muutosta juurikaan houkuttele. Mutta miehelle tämä olisi hieno juttu uran kannalta.
Kommentit (191)
[quote author="Vierailija" time="30.03.2013 klo 16:25"]
Tulin päivittämään tänne tilanteen... eli mies otti työtarjouksen vastaan ja nyt sitten odotellaan työluvan saamista. :)
Mietitään vielä sitä, muutetaanko San Franciscoon vai jonnekin Piilaaksossa. Miehen työjärjestelyt mahdollistavat molemmat vaihtoehdot. Mitä olen asiaan perehtynyt, niin San Francisco näyttäisi olevan aika kompaktin kokoinen kaupunki jossa on toimiva julkinen liikenne. Lisäksi on pyöräteitä. Eli siellä ei varmaankaan oltaisi niin autolla kulkemisen varassa kuin Piilaaksossa, olenko oikeassa? En tiedä, onko minusta muutenkaan lähiössä asumaan. Kuulisin siis mielelläni myös San Franciscossa asuvien/asuneiden/käyneiden näkemyksiä ja vinkkejä!
Ap
[/quote] Tuo ajamattomuus kylla rajoittaa elamaa kovasti. Julkisilla ei koskaan paase joka paikkaan. Olisihan sinulla nyt aikaa ennen lahtoa opetella.
Asenteesi on muutenkin vahan negatiivinen, ei tieda hyvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän nyt on ihan siitä kiinni mitä aiot tehdä?
Mikä sinulle riittää?
http://answers.yahoo.com/question/index?qid=20110219142109AAbZJZa
http://www.lonelyplanet.com/thorntree/thread.jspa?threadID=1913752
http://ask.metafilter.com/100730/Help-me-live-in-San-Francisco-without-a-car
http://www.cntraveler.com/cities/san-francisco/ten-things-not-to-do-in-san-francisco
http://sftravel.com/blog/2012/04/27/what-you-need-to-know-before-moving-to-san-francisco.html
http://www.city-data.com/forum/san-francisco-oakland/271662-will-moving-sf-need-advice.html
Niin siis tuleehan meillä olemaan yksi auto taloudessa, jolla pääsee kulkemaan (lähinnä miehen ajamana) sitten paikkoihin joihin julkisilla tai omin jaloin ei pääse. Ja vaikka opetellaan käymään kerran viikossa automarketissa ruokaostoksilla ;)
Autolla ajamisen harjoittelu kotimaassa ei oikein tule kysymykseen sillä meillä ei ole autoa eikä pelkän harjoittelun vuoksi kuitenkaan sitä viitsitä hankkia.
Negatiivisuus tai pikemminkin varovaisuus muuttoa kohtaan johtuu siitä, että olen yrittänyt asua muutaman vuoden lähiöelämää täällä Suomessa jonka jälkeen muutettiin takaisin kaupungin keskustaan. Tämä on se meidän elämäntapa ja nautimme elämästä kaikkien palveluiden lähellä sekä kerrostaloasumisen tuomasta huolettomuudesta. USA:ssa ei kai ole kovin yleistä järjestää elämää tällä tavalla vaan suburbeissa eläminen on se yleinen juttu. Totta kai näin iso elämänmuutos mietityttää. Vaikka muuton mukana tulisi monta hyvääkin juttua.
Yritän siis hahmottaa realistisesti sitä, mitä on odotettavissa.
Ap
Kun aloitin lukemaan tätä ketjua, aloin haaveilemaan että olisi varmaan kivaa ja jännittävää asua usassa, mutta koko ketjun läpi luettuani huomaan miten PALJON helpompaa elämä on täällä kotisuomessa ja miten hyvin meillä täällä on kaikki arkielämän asiat järjestetty.
Elämän perusasiat vievät voiton 6-0 esim. jostain säästä tms. :)
Mutta mielenkiintoista luettavaa ja jos joskus iskee halu muuttaa ulkomaille,etsin tämän ketjun :) Ap:lle tsemppiä!
Aikamoista propagandaa täällä on tosiaan USAssa asumisesta esitetty. Tosiasiassa arkielämä on leppoistakin leppoisampaa ja sää on suuri plussa.
Suomessa oli huomattavasti ikävämpää asua. Olen asunut todella monessa maassa ja jokainen menee Suomen ohi.
Tottakai jos on johonkin systeemiin tottunut niin sitä pitää helppona. Tsemppiä sulle ap ja muille muuttajille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap ei kai ole linjoilla enää, joten häneltä ei lienee voi kysyä enää vaikka olisi muuttanutkin.
Kyselisin Californiassa Bay Arealla asuvilta tai asuneilta, minkä hintaisia lasten päivähoidot ovat ja minkälaisia ne ovat laadultaan suhteessa hintaan?
Tyollistyminen riippuu kylla siita millaisella viisumilla tulet maahan. Autolla ajoa kannattaa nyt ruveta harjoittelemaan muuten istut vaan kotona kaiket paivat.Tarvitsette kaksi autoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.03.2013 klo 22:55"]
Tyollistyminen riippuu kylla siita millaisella viisumilla tulet maahan. Autolla ajoa kannattaa nyt ruveta harjoittelemaan muuten istut vaan kotona kaiket paivat.Tarvitsette kaksi autoa.
[/quote]
Käsitääkseni minulle tullaan hakemaan samanlainen work permit kuin miehellenikin eli työssäkäynnin pitäisi olla mahdollista.
Mutta tuo autolla ajaminen... miten ikinä siihen totunkaan. Huoh. Yritetään katsella asunto niin että mies voi kulkea työmatkansa pyörällä (onko utopiaa?) joten pärjättäisiin yhdellä autolla. Tuo autolla ajaminen on oikeasti se pahin kynnys koko asiassa.
Onko ketään kuka asuisi San Franciscossa? Eikö siellä saattaisi pärjätä arjessa lasten kanssa ilman autoa?
Miten voi oikeasti olla noin että amerikkalainen elämä rakentuu niin vahvasti pitkien välimatkojen varaan.
Ap
San Franciscossa voi vielä ehkä selvitä ilman autoa, mutta ei kyllä missään piilaakson pikkukaupungeissa. Ne on rakennettu ihan autoilun varaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moikka!
Kirjoittelen täältä täysin päinvastaiselta puolelta USAa, joten Piilaakson asumisjuttuihin en ota kantaa.. Mutta yleisemmällä tasolla:
Me asumme "turistirysässä", ja asunnot ovat täällä huomattavasti kalliimpia kuin vaikkapa vain 10 mailia kauempana. Siltikään hintataso ei kerro välttämättä asumisen tasosta. Kaupunkimme maine on oikein hyvä (täällä ei oikein edes asu alemman sosiaaliluokan väkeä), mutta talot ovat suomalaiseen rakentamisen laatuun tottuneille hinnastaan huolimattaa lopulta aika lääviä. Ilmanvaihto, eristäminen ym. on ihan toisella tasolla. Tosin se ei varmaan haittaa yhtä paljon jos asuu lämpimämmässä ilmastossa :)
5-vuotiaanne kuuluisi täällä jo koulun piiriin: Kindergarten (eli esikoulu) aloitetaan sinä vuonna kun täytää 5 vuotta. Olen kuullut, että jossain päin USAa Kindergartenit muistuttavat enemmän suomalaista eskaria eli päivät on lyhyitä, leikkiaikaa on paljon jne., mutta täällä Kindergarten on täysin integroitu kouluun eli tilat ovat samat ja aikataulu sama: koulu alkaa klo 8:30 ja päättyy klo 3 iltapäivällä. Siinä välissä on peräti yksi välitunti lounaan yhteydessä. Eli melko rankkaa on.. Kannattaa siis harkita, haluaako lastaan paikallisessa aikataulussa kouluun työntää. Myöhemminkin ehtii!
Me olemme asuneet täällä 3 vuotta, ja olen tiukasti pitänyt kiinni suomalaisesta tavastani kävellä tai pyöräillä aina kun ei ole todellista syytä ottaa autoa alle. Pikku hiljaa tapaani aletaan tottua (vaikka kylähullun maineessa varmaan olenkin), mutta silti ihan säännöllisesti autot pysähtyvät viereeni ja kysyvät onko joku hätänä tai tarvitsenko kyytiä kun siis olen jalan liikkeellä :) Huvittavaa... ja surullista. Jalkakäytäviähän täällä ei juuri rakenneta, joten lapsia en uskalla samalla tavalla päästää liikkumaan liikenteen seassa vaikka täällä periaattessa turvallista onkin. Jalankulkijoihin ei vaan ole totuttu, eivätkä autoilijat osaa heitä varoa. Ja julkista liikennettähän täällä ei ole (no, pitkänmatkan busseja ja junia kyllä, mutta ei sellaista kaupunkiliikennettä kuten Suomessa on pienemmissä kaupungeissakin).
Omaan työllistymisesi suhteen sinun ei kannata elättää kovin ruusuisia kuvitelmia. Työviisumin voit saada, jos joku yritys sinut haluaa palkata, hoitaa ja maksaa kuukausien paperisodan ja voitte yhdessä todistaa ettei ketään amerikkalaista voi sinun sijaasi palkata, sillä kykysi ovat niin ainutlaatuiset. Toinen juttu on sitten se, jos hankkiudut ekspatiksi eli työskentelet suomalaisen työnantajan lähettämänä.
Joka tapauksessa, onnea matkaan! Kokemus tulee varmasti olemaan hieno koko perheelle :)
[quote author="Vierailija" time="16.03.2013 klo 23:03"]
San Franciscossa voi vielä ehkä selvitä ilman autoa, mutta ei kyllä missään piilaakson pikkukaupungeissa. Ne on rakennettu ihan autoilun varaan.
[/quote]
Kiitos vastauksesta. Tätä vähän pelkäsinkin.
Kiitokset myös sinulle muualla kuin Kaliforniassa asuvalle vastauksestasi :) Olen päässyt siihen käsitykseen Piilaaksonkin osalta, että esim. 3000 dollarilla/kk ei saa mitään erityisen hyvää vuokra-asuntoa.
Mitä omaan työllistymiseen tulee, niin olen ihan "tusinamaisteri" joten ehkä se työpaikan saanti ei ole kovin todennäköistä. Mieheni kun kuuluu puolestaan tuohon mainitsemaasi ryhmään...
Miehen mahdollisuudet palata takaisin Suomeen ovat todella pienet jos päätetään lähteä. Hänen osaamisalueensa työpaikat ovat täällä todella harvassa. Siksikin tuo päätöksen lopullisuus pelottaa. Toki voin itse muuttaa lasten kanssa takaisin Suomeen jos ei viihdytä mutta ajatus etäsuhteesta toiselle puolelle maapalloa ei sekään oikein houkuttele...
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joko tyopaikka on varma? voihan sita kokeilla ensin ja jos ei viihdy niin palata takaisin.
On varma, mutta nyt täytyy vaan punnita että kannattaako ottaa tarjous vastaan. Taloudellisestä näkökulmasta ja muutenkin. Kuten kirjoitin, niin Suomeen ainakaan ei välttämättä ole perheenä takaisin palaamista miehen työllistymisen vuoksi. Vaikka eihän sitä koskaan tiedä.
Koko suhteemme ajan on ollut kyllä selvää, että muutto ulkomaille tapahtuu ennemmin tai myöhemmin. Nyt asiat tuntuu tapahtuvan nopeammin kuin ajattelimme. Ja itse olen salaa toivonut mieheni löytävän seuraavaksi työpaikan Euroopasta tai Aasiasta. Ajatusta jenkkeihin muutosta täytyy hieman työstää...
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä jään seurailemaan keskustelua mielenkiinnolla, olen samassa tilanteessa mutta meillä ei ole lapsia. Onkohan siellä lapsettomalle kotirouvalle mitään? Tusinamaisteri minäkin.
Eikös se ole vähän epäisänmaallista lähteä pois Suomesta...?
Liity facebookissa piilaakson suomalaiset naiset-ryhmään. Saat varmasti vinkkejä ja vastauksia kaikkeen mieltä askarruttavaan.
Hei,
En asu piilaaksossa, mutta Kaliforniassa kuitenkin. Autolla-ajotaito on ehdoton, ei sitä ilman kyllä itse asiassa pärjää. Tiedän yhden suomalaisen, joka ei ajanut autoa, joten hänen vaimonsa piti hoitaa joka ikinen käytännön asia ja kyydittää miestä paikasta toiseen jatkuvasti. Siinä ei sitten se ajava puoliso ehdi edes töissä käydä.
5-vuotiashan on jo kouluikäinen täällä, joten suosittelisin kyllä lapsen laittamista kindergarteniin. Samanikäiset kaverit ovat jo koulussa, jolloin päivisin ei olisi kavereita saatavilla eikä tuon ikäisille ole enää kerhoja. Siellähän sen englanninkin sitten oppii ja saa ne kaverit. Itsekin pääset paikallisiin piireihin paremmin sisälle lasten ja heidän vanhempiensa kautta. Ja eikö piilaaksossa olekin todella aktiivinen suomikoulu, joten sinne kannattaa mennä ja kysellä vinkkejä.
Jos on positiivista asennetta ja joustavuutta, kyky oppia uutta ja intoa työntekoon, niin en näe mitään estettä työpaikan hankintaan. Mutta ensin pitää omaksua hieman tätä amerikkalaista elämänasennetta. Täällä on ihan oikeasti mukava asua, ihmiset ovat ystävällisiä, ilmasto ja maisemat upeita, tuoreita hedelmiä ja vihanneksia löytyy läpi vuoden ja luomuakin saa kohtuuhintaan.
Nimim. USA:ssa jo 18 vuotta asunut
[quote author="Vierailija" time="31.03.2013 klo 09:43"]
Oikeesti... Suomessa hankien keskellä valitetaan SF:n säästä... Naurettavaa! Moniko teistä on edes käyny siellä?
[/quote] Mina olen ja palelin elokuussa niin etta hampaat kalisi. Ei huvittanut kiipeilla makea ylos ja toista alas. Yolla oli pimeaa ihan kuin katuvalot olisivat olleet kortilla.Turistinahtavyytena viimeisimman maanjaristyksen tuhojen korjaaminen.
t.usalainen joka sanoi adios!
[quote author="Vierailija" time="30.03.2013 klo 21:49"]
Aikamoista propagandaa täällä on tosiaan USAssa asumisesta esitetty. Tosiasiassa arkielämä on leppoistakin leppoisampaa ja sää on suuri plussa.
Suomessa oli huomattavasti ikävämpää asua. Olen asunut todella monessa maassa ja jokainen menee Suomen ohi.
Tottakai jos on johonkin systeemiin tottunut niin sitä pitää helppona. Tsemppiä sulle ap ja muille muuttajille!
[/quote]
Minäkin mietin, että nipottavatko suomalaiset naiset aina ja kaikkialla... kun ei mitään leppoista ja mukavaa keksitä, vaan huolehtimista ja yritystä jatkaa suomalaista elämäntyyliä...
Minä vedän täällä rennosti lonkkaa
t. ulkosuomalainen
Tulin päivittämään tänne tilanteen... eli mies otti työtarjouksen vastaan ja nyt sitten odotellaan työluvan saamista. :)
Mietitään vielä sitä, muutetaanko San Franciscoon vai jonnekin Piilaaksossa. Miehen työjärjestelyt mahdollistavat molemmat vaihtoehdot. Mitä olen asiaan perehtynyt, niin San Francisco näyttäisi olevan aika kompaktin kokoinen kaupunki jossa on toimiva julkinen liikenne. Lisäksi on pyöräteitä. Eli siellä ei varmaankaan oltaisi niin autolla kulkemisen varassa kuin Piilaaksossa, olenko oikeassa? En tiedä, onko minusta muutenkaan lähiössä asumaan. Kuulisin siis mielelläni myös San Franciscossa asuvien/asuneiden/käyneiden näkemyksiä ja vinkkejä!
Ap