Lue keskustelun säännöt.
Usa-mammat! Muutto Kaliforniaan ehkä edessä
16.03.2013 |
Meillä on sellainen elämäntilanne, että muutto Piilaaksoon miehen työn perässä on hyvin todennäköinen. Kaipailisin kovasti Yhdysvalloissa, etenkin Kaliforniassa, asuvien neuvoja ja vinkkejä. Jonkin verran olen ulkosuomalaisten blogeja lukenut, mutta muuten en ole asioihin vielä perehtynyt.
Asunnot näyttäisivät olevan Piilaakson alueella ihan järkyttävän kalliita. Vuokra-asuntoa aluksi tietenkin katselemme... Mutta voiko tuosta asuntojen ja vuokrien kalleudesta päätellä, ettei siellä ole varsinaisesti huonoja asuinalueita? Onko jotain tiettyjä koulualueita, minne ei kannattaisi muuttaa? Meillä on kaksi lasta joista vanhempi 5-vuotias eli kouluasiat tulevat melko pian ajankohtaisiksi. Sitten asumismuodosta. Onko pakko asua omakotitalossa vai onko _hyviä_ kerrostaloja tms. asumismuotoja olemassa?
Olemme viettäneet täällä Suomessa kaupunkilaista elämää. Meillä ei ole autoa ja itse kaihdan autolla ajamista kuin ruttoa. Voiko siellä pärjätä arjessa ilman autoa? Onko pakko asua esikaupunkialueella jos haluaa hyvän naapuruston ja koulun lapsille?
Sitten mietityttää myös oma työllistyminen. Olisi varmaankin järkevintä jatkaa kotiäitiyttä pari vuotta kunnes kuopuskin aloittaisi koulun. Mutta kuinka helposti suomalainen perusmaisteri työllistyy siellä?
Tällaisia asioita pyörittelen tällä hetkellä eniten mielessä. Täytyy myöntää, että ennakkoluuloni amerikkalaista elämäntapaa kohtaan ovat suuret eikä ajatus muutosta juurikaan houkuttele. Mutta miehelle tämä olisi hieno juttu uran kannalta.
Kommentit (191)
[quote author="Vierailija" time="30.03.2013 klo 22:24"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2013 klo 21:49"]
A[/quote]
en ole koskaan ymmärtänyt tuota säävouhotusta ulkomailla asumisessa :)
eiköhän se elämän onni tule muista asioista kuten esim. perheestä,lapsista jne. eli jos kaikki asiat ovat hyvin, on joku muu esim. sää ihan toisarvoinen juttu :)
[/quote]
kaikilla ei ole.. ja minulla erilainen ilmasto ja valon määrä on helpottanut masennusoireita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestani SF:n ilmastossa ei ole kehumista jos kaupungilla haluaa asua. Useimmiten sumuista, tuulista ja kylmaa.
Eikos Mark Twain sanonut jotenkin nain: Kamalin talvi jonka olen kokenut oli kesa San Franciscossa.
Sää ei todellakaan ole toisarvoinen juttu. Eikä Suomen ulkopuolella asuminen tarkoita elinolosuhteiden huononemista tai että perheen tilanne olisi jotenkin huono. Tottakai perhe on tärkeä, tein varmasti elämäni fiksuimman teon tuomalla lapseni että puolisoni maahan jossa aurinko paistaa ja valoa riittää. Tämä palsta on oiva osoitus siitä miten valottomuus vaikuttaa ihmismieleen. Suomessa asuvien mielestä varmasti ihan ookoo mutta mua pelottaa monetkin suomalaiset blogit ja tämä foorumi myös, vire on lähes itsemurhaavan melankolinen ja toivoton. Suomalaisittain ihan normaali.
[quote author="Vierailija" time="30.03.2013 klo 22:38"]
Mielestani SF:n ilmastossa ei ole kehumista jos kaupungilla haluaa asua. Useimmiten sumuista, tuulista ja kylmaa.
Eikos Mark Twain sanonut jotenkin nain: Kamalin talvi jonka olen kokenut oli kesa San Franciscossa.
[/quote]
Törmäsin tuohon Twain-sitaattiin juuri tänään kun luin San Franciscosta kertovaa matkaopasta :) Mutta toisaalta kaupunki itsessään vaikuttaa aika hurmaavalta lukemani perusteella, ehkä se kompensoi ilmastoa. Nyt kun olen perehtynyt hieman enemmän San Franciscoon ajatus sinne muutosta ei kuulosta lainkaan hullummalta. Mutta senhän näkee lopullisesti vasta paikan päällä.
Minulla ei ole pyrkimyksiä jatkaa vieraassa maassa elämääni suomalaiseen elämäntapaan tms. mutta jokaisella ihmisellä on varmasti tietyt reunaehdot elämässään, joista ei haluaisi tinkiä. Olen asunut ennenkin ulkomailla mutta aina tiheästi asutuissa kaupungeissa.
Ap
Minä olen kanssa 18 v täällä asunut, enkä voisi kuvitellakkaan eläväni niin pienissä ympyröissä, ettei olisi autoa!! Meillä niitä perheessä on itseasiassa 4, sillä lapsilla on omansa, se nyt vaan on ihan pakko.
Täällä matkat mitataan lähinnä siten, kuinka kauan sinne menee ajaessa, ei montako mailia sinne on.
Hammaslääkäriin minulla menee 25 min. ja se on tosi lyhyt matka, gynelle 35 ja sekin on edelleen ihan tuossa nurkan takana, kirjastoon vain 10min, on ihan likellä, postiin 15 min, lastenlääkäriin aikoinaan 30 min, rullaluistelupaikkaan 30 min, elokuviin 25 min, mallille ja ravintoloihin 20 min, Suomikouluun 35 min, isompaan lähikaupunkiin jossa ooppera, teatterit, museot n. 40min ... jne, jne, jne. Miten sinä ajattelit noihin paikkoihin mennä?
Ruokakauppaan tottakai mennään autolla, miten muuten tuot pari gallonaa maitoa ja muut ruoat tullessasi??!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En asu USA:ssa, mutta muualla ulkomailla.
Maksaako koulu USA:ssa? Anteeksi tyhmyyteni, mutta en tiedä :) Tämä on varmaan asia, joka ap:n kannattaa ottaa huomioon. Tai ainakin miehensä palkkaneuvotteluissa.Täällä (kansainväliset) koulut maksavat maltaita ja siihen lisäksi tulee vielä koulukuljetus ja koulupuvut.
Myös koulun etäisyys asuinpaikasta kannattaa miettiä. Kuten joku kirjoitti ylempänä, ilmeisesti mysö USA:ssa nuo koulupäivät ovat pitkiä jo ihan pienilläkin ja koulubussissa istumisen aika kannattaa minimoida jos vain mahdollista.
Ulkomailla asuvana komppaan myös täysillä sitä, että 5 v on hyvä olla koulussa/kindergartenissa. Keskimmäisemme meni tänne muuttaessamme 1. luokalle ja oli käynyt tavallisen suomalaisen esikoulun, mutta ei osannut lukea. Oli ainoa luokastaan joka ei osannut 6-vuotiaana lukea, mikä oli uuden kielen lisäksi aika kuormittava juttu alussa. Onneksi oppi aika nopeasti sitten lukemaan ja kielikin tarttui muutamassa kuukaudessa.
Tsemppiä ap, hyvin se menee. Huolehdi omista verkostoistasi sekä kotimaassa että siellä ulkomailla!
[quote author="Vierailija" time="16.03.2013 klo 23:01"]
[quote author="Vierailija" time="16.03.2013 klo 22:55"]
Tyollistyminen riippuu kylla siita millaisella viisumilla tulet maahan. Autolla ajoa kannattaa nyt ruveta harjoittelemaan muuten istut vaan kotona kaiket paivat.Tarvitsette kaksi autoa.
[/quote]
Käsitääkseni minulle tullaan hakemaan samanlainen work permit kuin miehellenikin eli työssäkäynnin pitäisi olla mahdollista.
Mutta tuo autolla ajaminen... miten ikinä siihen totunkaan. Huoh. Yritetään katsella asunto niin että mies voi kulkea työmatkansa pyörällä (onko utopiaa?) joten pärjättäisiin yhdellä autolla. Tuo autolla ajaminen on oikeasti se pahin kynnys koko asiassa.
Onko ketään kuka asuisi San Franciscossa? Eikö siellä saattaisi pärjätä arjessa lasten kanssa ilman autoa?
Miten voi oikeasti olla noin että amerikkalainen elämä rakentuu niin vahvasti pitkien välimatkojen varaan.
Ap
[/quote] Oletko vieraillut SF:ssa? Monet kadut ovat melkein 45asteen yla/alamakea. Ei siella kauan jaksa ostoksia kannella. Rannoilla on elokuussakin kylma ja sumu vyoryy merelta peittaen Golden Gaten. Mantereen puolella tosin lampimampaa.
Tuo miehen pyoraily on kylla sellaista utopiaa etta en pysty edes kuvittelemaan.
Maa on iso ja valimatkat pitkia, siita ei paase mihinkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Julkiset koulut eivät maksa USAssa eli 13 vuotta saa koulunpenkkiä kuluttaa yhteiskunnan piikkiin. Yksityiset voivat sitten maksaa todella paljonkin. Eikä voi suoralta kädeltä sanoa että vain yksityiset koulut olisivat hyviä. Olen tuo aiemmin tähän ketjuun kirjoittanut (itäisen kolkan turistirysästä :)), eikä meidän pikkukaupungissa edes ole kuin julkinen koulu. Suomen koulujen tasoa se ei ole, mutta ihan ok. Paikallisen koulun lisäksi lapsemme suorittavat mm. äidinkielen ja historian opintoja Kulkuri-verkkokoulussa (ei ole siis mitään Suomi-kouluakaan täällä tarjolla) ja uskoisin, että tällä kombinaatiolla he tulevat pärjäämään elämässään oikein hyvin.
Vaikka opetus on ilmaista, rahaa koulunkäyntiin palaa silti. Vihkot, kynät jne. pitää ostaa itse, lounas pitää maksaa itse (tai tuoda kotoa jos hotdogit ja pizzat eivät nappaa). Koko ajan on myös meneillään jotain varainkeruuhässääkkää, johon "kaikkien" oletetaan osallistuvat joko aikaa tai rahaa (tai kumpaakin) käyttäen.
Jos ap autolla ajo on suurin kynnyksesi muuttaa, se on lopulta aika pieni :) Minäkin inhosin ennen ajamista, en esimerkiksi olisi suin surminkaan suostunut ajamaan esim. Helsingin keskustassa. Mutta täällä sitä on oppinut ajelemaan paljon suuremmissakin paikoissa :) Ensinnäkin autot ovat lähes poikkeuksetta automaattivaihteisia, mikä tekee itse ajamisesta teknisesti hyvin helppoa. Liikennekulttuuri on myöskin samanlaista kuin kulttuuri muutenkin: Suomeen verrattuna kohteliasta, muut huomioivaa ja "easy going". Koska autoilu on itsestään selvyys, siitä on myös tehty helppoa ja mukavaa.
Äläkä ajattele vielä tässä vaiheessa että tämä nyt olisi teille joku elämänmittainen päätös. Kyllähän te nyt ihan OIKEASTI voitte palata koko perheenäkin Suomeen (tai muualle Eurooppaan) jos on pakko - miehesi vaihtakoon vaikka sitten alaa jos juuri omia hommia ei sieltä löydy. Minäkin ajattelin alkuun asioita vain vuoden kerrallaan; olin kohtalaisen varma että meille riittäisi vuosi tai pari USAssa. Nyt en enää haluaisi pois.
Huomaa kyllä, että tänne on kirjoitellut parikymmentä vuotta USAssa asuneet "suomalaiset". On amerikanasenteet juurtuneet surullisen syvään jos miehen työmatkapyöräilyt ovat suorastaan utopiaa :O
Jos ap:n perhe onnistuu löytämään asunnon pyöräilymatkan päässä työpaikasta, miksi hemmetissä se pyöräily ei onnistuisi? Vaarallista se ehkä on, ja suorinta reittiä ei välttämättä pääse kun tiet on suunniteltu autoille. Ja ihan varmasti mies on työpaikan ellei koko kaupungin ainoa työmatkapyöräilijä :) Mutta en tajua miksei se muka voisi mitenkään onnistua?
Minä olen kotiäiti jolla on pelkästään koulua käyviä lapsia, ja siksi runsaasti vapaa-aikaa. Käyn kaupassa pyörällä aina kun ei ole liikaa lunta (ja teiden reilun suolauksen takia sitä on harvoin liikaa): autolla matka olisi 15 minuuttia, pyörällä menee 30-40 minuuttia suuntaansa. Gallonan maitokanisterit painavat tietty rinkassa aika paljon eikä sinne paljon muuta mahdu, mutta koska sitä aikaa on, pyöräilen kauppaan lähes päivittäin. Eikä tarvi erikseen urheilla ja huomio on taattu: jotkut ihastelee, toiset pitää pähkähulluna :)
Halusin siis vain sanoa, että kyllä täällä voi saada onnistumaan kaiken minkä Suomessakin. Meilläkin on esim. puulla lämpiävä sauna järven rannalla ja tuoretta, juuresta leivottua ruisleipää pöydässä joka viikko :) Ja lisäksi paljon muuta mikä on mahdollista vain Amerikan Yhdysvalloissa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap täällä taas. :) Kiitos vastauksistanne. En ole koskaan itse Usassa käynyt joten siksi minun on todella vaikeaa kuvitella kuinka arki siellä muodostuisi.
Tuosta autoilusta vielä... kuinka kallista auton ylläpito on? Sen tiedän, että bensa taitaa olla suht edullista siellä mutta mitenkäs vakuutukset ja huoltaminen?
Miten ihmiset sitten pitävät yllä kuntoaan jos päivät istutaan toimistolla ja loppuaika autossa? Miten ihmisillä riittää aika huoltaa kuntoaan?
Tuo Kindergarten, kuuluuko se koulutusjärjestelmään ja on ilmainen vai onko maksullinen? Meillä esikoinen täytti tämän vuoden puolella 5v joten sinne hän sitten pääsee. Hän osaa jo lukea yksinkertaisia sanoja ja kirjoittaa jonkin verran, ehkä tästä on hyötyä uuden kielen opettelemisessakin.
Entäpä sitten lasten harrastukset, onko niitä hyvin saatavilla ja mitä maksavat? Meillä molemmat lapset harrastavat balettia ja esikoinen myös voimistelua. Niitä varmasti jatkaisivat mieluusti uudessa kotipaikassakin.
Huolettaa paljon se, että vaikka miehen palkka tulisi olemaan korkea, niin kuinka mahdamme yhden tulonsaajan perhemallilla pärjätä kun asuminen on niin kallista. Plus sitten ne autot.
Miehelle tuo muutto olisi tosiaan todella hyvä juttu. Hänen työtahtinsa vastaa jenkkiläistä jo tälläkin hetkellä joten suurta kulttuurishokkia sen suhteen ei tulisi. Pitkää päivää ja tuskin koskaan kunnon lomaa. ;) Muutaman vuoden seikkailuna haluaisinkin tämän mahdollisen muuton nähdä. Vuosi kerrallaan. Hyvä juttu tässä on se, että olen mielelläni kotiäitinä lasten ollessa pieniä. En sen puolesta koe joutuvani luopumaan mistään vaikka muutettaisiinkin.
Miten muuten verotus, vaikuttaako vaimon kotona oleminen tai lasten määrä verotukseen? Verotus kun vaikuttaisi olevan miehen tuloilla samaa luokkaa kuin Suomessakin eli aika korkea.
Kiitoksia vielä vinkistä koskien tuota FB-ryhmää! Siitä tulee varmasti olemaan hyötyä jos/kun päädymme muuttoon!
Mites ap. koska teette päätöksiä?
Paljonko miehelle on luvattu palkkaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika hintavaa mutta eiköhän pärjätä:)
Googlaa vaikka zillow ja cupertino (siellä asuu suomalaisia), Palo Alto (EI east palo alto joka huono alue) tai Los Gatos. Saat vähän käsitystä alueen hintatasosta. Huom, hinnat voi olla todella erilaiset esim. yhden tien eri puolilla. Siinä voi mennä esim. koulupiirin raja ja hyvästä koulupiiristä ollaan valmiit maksamaan.
Asuinalueeseen vaikuttaa se missä tarkalleen on työpaikka, toiset tiet tosi ruuhkaisia. Palo altossa kiva pieni keskusta, jos et halua autoilla, en tosin tiedä asuntotarjonnasta ihan keskustan tuntumassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 19:10"]
[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 16:56"]
Tuota vähän arvelinkin. Ajattelin etta asutaan pari vuotta low profile ja vuokralla ja kerätään sitä creditiä :) Ei ole meille mikään ongelma.
140 000 näyttää olevan ylärajaa ja sillä rahalla eleleekin muualla mukavasti. Silicon valley sattuu vaan olemaan tosi kallis paikka.
AP, maksaako firma teidän muuton tai jotenkin muuten auttaa?
[/quote]
Ja vielä lisään. Luottokortteja pitää tosiaan olla useampi. Sekin katsotaan miinukseksi jos niitä ei ole. Tai jos on, mutta ei käytä.
Aina korttia hakiessa luottotiedot tarkistetaan ja jos tarkistuksia on paljon sekin katsotaan miinukseksi. Eli ensin kannattaa hankkia takuuvarmoja kortteja, Amex on hyvä. Ja ensiksi sitten corporate card jos sellainen on tarjolla.
Vuokralla asumisesta saa tottakai luottotietoja, kun maksaa sähköt, kaasut, vuokrat ym. Autovakuutukset jne. kerryttävät luottotietoja.
[/quote] Meita neuvottiin hankkimaan muutaman tavaratalon kortti ja kayttamaan niita useasti. Suurin moka minka teimme oli ostaa ensimmainen auto kateisella, siita ei tullut mitaan plussaa luottotietoihin. Paljon hyodyllisempaa on ostaa autolainalla vaikka kateista olisikin.
Suurten ostosten tekoa kateisella katsotaan muutenkin vahan vinoon ( huumediileri, working girl tai joku muu harmaan talouden homma).
Kiitos noista vinkeistä asuinalueiden suhteen! Nuo kuulostavat kannaltamme ihan järkeviltä. Entäpä Sunnyvale?
Hyödyllinen neuvo tuo luottokorttien käyttäminenkin. Itse kun on tottunut Suomessa siihen että silloin menee hyvin kun ei Visaa tarvitse vingutella... :D tuo on oikeasti aika iso ero maiden välillä.
Ap
Niitä ensimmäisiä luottokortteja ei saa kuin rahalla, eli laitat vaikka 1000 dollaria makaamaan jollekin tilille niin saat luottokortin jossa on 1000 dollarin luottoraja. Työnantajalata saatava kortti ei välttämättä kerrytä omaa luottohistoriaa.
Viisumin saattaa saada nopeastikin, meillä siinä kesti noin 2 viikkoa. Ja jos viisumin päähakija on menossa johtotason tehtäviin niin muut perheenjäsenet saavat automaattisesti työluvat.
Itse muuttaminen kestää ihan älyttömän kauan. Meillä kontti matkasi 6 viikkoa.
Kannattaa pyytää työnantajaa kustantamaan vuokra-auto vähintään 4kk ajaksi. Koska: voidakseen ostaa auton pitää olla paikallinen ajokortti, saadakseen paikallisen ajokortin pitää olla social security number ja täkäläisellä byrokratialla noissa kestää todella kauan.
Terveisin: 6kk sitten Georgiaan muuttanut
[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 23:32"]
Niitä ensimmäisiä luottokortteja ei saa kuin rahalla, eli laitat vaikka 1000 dollaria makaamaan jollekin tilille niin saat luottokortin jossa on 1000 dollarin luottoraja. Työnantajalata saatava kortti ei välttämättä kerrytä omaa luottohistoriaa.
Viisumin saattaa saada nopeastikin, meillä siinä kesti noin 2 viikkoa. Ja jos viisumin päähakija on menossa johtotason tehtäviin niin muut perheenjäsenet saavat automaattisesti työluvat.
Itse muuttaminen kestää ihan älyttömän kauan. Meillä kontti matkasi 6 viikkoa.
Kannattaa pyytää työnantajaa kustantamaan vuokra-auto vähintään 4kk ajaksi. Koska: voidakseen ostaa auton pitää olla paikallinen ajokortti, saadakseen paikallisen ajokortin pitää olla social security number ja täkäläisellä byrokratialla noissa kestää todella kauan.
Terveisin: 6kk sitten Georgiaan muuttanut
[/quote]
No meillä tuli mies johtotehtäviin ja mun työluvan kanssa kesti yli vuoden. Ei sekään ihan automaatti ole. Tosin muutettiin Kaliforniaan.
[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 23:41"]
[quote author="Vierailija" time="20.03.2013 klo 23:32"]
Niitä ensimmäisiä luottokortteja ei saa kuin rahalla, eli laitat vaikka 1000 dollaria makaamaan jollekin tilille niin saat luottokortin jossa on 1000 dollarin luottoraja. Työnantajalata saatava kortti ei välttämättä kerrytä omaa luottohistoriaa.
Viisumin saattaa saada nopeastikin, meillä siinä kesti noin 2 viikkoa. Ja jos viisumin päähakija on menossa johtotason tehtäviin niin muut perheenjäsenet saavat automaattisesti työluvat.
Itse muuttaminen kestää ihan älyttömän kauan. Meillä kontti matkasi 6 viikkoa.
Kannattaa pyytää työnantajaa kustantamaan vuokra-auto vähintään 4kk ajaksi. Koska: voidakseen ostaa auton pitää olla paikallinen ajokortti, saadakseen paikallisen ajokortin pitää olla social security number ja täkäläisellä byrokratialla noissa kestää todella kauan.
Terveisin: 6kk sitten Georgiaan muuttanut
[/quote]
No meillä tuli mies johtotehtäviin ja mun työluvan kanssa kesti yli vuoden. Ei sekään ihan automaatti ole. Tosin muutettiin Kaliforniaan.
[/quote]
Kauanko siitä on aikaa? Tää on kuulemma muuttunut hiljattain. Yks ystäväperhe muutti n. 5v sitten ja heillä oli puolisolle joku hakemus mikä piti täyttää työluvan saadakseen, mutta ei kuulemma tarvitse enää. Meillä siis miehellä L1 viisumi, mulla ja lapsilla on L2 viisumit, paikalliset sano että L2 on suoraan työluvallinen.
Mun ruotsalainen ystäväni muutti vuosi sitten Kaliforniaan. Hänen miehensä meni johonkin firmaan osastopäälliköksi. Ystäväni puhui koko ajan saavansa työluvan (menivät naimisinkin tän takia) mutta en sitten ihan varmasti osaa sanoa, saiko. Käsittääkseni hän ei (maisterina ja monen vuoden työkokemuksella) ole kuitenkaan Kaliforniassa työllistynyt.
[quote author="Vierailija" time="30.03.2013 klo 21:49"]
Aikamoista propagandaa täällä on tosiaan USAssa asumisesta esitetty. Tosiasiassa arkielämä on leppoistakin leppoisampaa ja sää on suuri plussa.
Suomessa oli huomattavasti ikävämpää asua. Olen asunut todella monessa maassa ja jokainen menee Suomen ohi.
Tottakai jos on johonkin systeemiin tottunut niin sitä pitää helppona. Tsemppiä sulle ap ja muille muuttajille!
[/quote]
en ole koskaan ymmärtänyt tuota säävouhotusta ulkomailla asumisessa :)
eiköhän se elämän onni tule muista asioista kuten esim. perheestä,lapsista jne. eli jos kaikki asiat ovat hyvin, on joku muu esim. sää ihan toisarvoinen juttu :)