Lue keskustelun säännöt.
Mitä SINÄ ajattelisit? (Ystävän käytöksestä)
12.03.2013 |
Minulla oli mielessäni kaksi nimeä, pojan ja tytön nimi, jotka aioin antaa lapsilleni (jos siis minulla niin hyvä tuuri kävisi, että saisin sekä tytön että pojan, mutta se ei liity tähän). Minulla oli ollut ne nimet mielessäni 20 vuotta, keksin ne ala-asteen alkuvaiheilla. Ne eivät ole mitään tyypillisiä nimiä, vaan ikivanhoja suomalaisia ja näin ollen nykyään aika erikoisia nimiä. Molemmat nimet löytyvät suvustani (löysin ne sukupuusta). Olin vaalinut niitä nimiä ja kirjoittanut jo ala-asteella kirjeitäkin näille lapsille heidän nimillään sekä tehnyt kaksi tyynyliinaa, joissa on nämä nimet. Onhan se ehkä hieman omituista, mutta hei, mikä on kenellekin tärkeää :)
Kerran sitten minulla tuli puheeksi ystäväni kanssa lasten nimet. Mietin pitkään, uskallanko paljastaa haaveilemiani nimiä. Kerroin ne tälle ystävälleni. Hänen reaktionsa oli hyvin laimea. Tuntui, ettei hän vain suoraan kehdannut sanoa, että nimet ovat hirveät. Ei se minua haitannut. Hän sanoi, ettei ollut edes tiennyt tuollaisten nimien olemassaolosta.
MUTTA sitten, suunnilleen kuukauden päästä tästä keskustelusta hän hankki kaksi koiraa, ranskanbulldogia, tytön ja pojan. Arvaattekin jo varmaan, että hän antoi niille nämä minun haavenimeni. Menin aivan lukkoon siitä, en voinut edes uskoa, että hän todella antoi ne minun haavenimeni näille KOIRILLEEN! Kun otin asian puheeksi hänen kanssaan, ystäväni vain kohautti olkiaan ja sanoi, ettei muista, että olisi käynyt kanssani keskustelun, jossa nimet tulivat ilmi. Ne olivatkin kuulemma HÄNEN suvustaan ja HÄN oli miettinyt niitä jo kauan. Hän ei suostunut puhumaan asiasta enempää.
Teiltä kysyn: mitä mieltä olisitte minun asemassani? Mitä ajattelisitte ystäväni teosta?
Kommentit (93)
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 15:03"]
Vähän ohis mutta tyttärellä on sama nimi kuin minun lapsuuden nukellani oli :)
Ja koska mies tykkäsi nimestä ja tyttö näytti "nimeen sopivalta" niin päätös oli helppo.
Meillä on myös suvussa 2. tai 3.nimi: Elisabet joka on siis minulla, äidilläni ja mummollani ym.
Itse en ollut varma jatkanko tätä perinnettä mutta tyttö päätti syntyä päivänä joka on tämän nimen nimipäivä eli olihan tuo suvussa kulkeva nimi pakko antaa hänelle 3.nimeksi :)
[/quote]
Mä rakastan suvussa siirtyviä nimiä! :) Meillä on pitkät perinteet niistä (joskin yhdessä vaiheessa miesten puolelta katkesi yksi nimijana. Yksi narsisti sai sen nimen, mutta hänen jälkeensä ei kukaan halunnut sitä enää lapselleen antaa. :D)
Elisabet on ihana, siinä on jotain vanhanajan ylväyttä :) ja sopii monen nimen kanssa!
Minä jos antaisin nukkeni nimen lapselle, siitä tulisi Pille. :D Nimen piti alunperin olla Pirre, mutten osannut sanoa R:ää. Niin se sitten jäi Pilleksi. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihania vastauksia taas Ap saanut...tietenkin ystäväsi on törkeä.On kateellinen sinulle siitä että edes suunnittelet vauvan saamista kun itse joutuu sinkkuna kärsimään.Välit poikki tollasen ilkimyksen kanssa,jos puukottaa selkään tälläisessä asiassa,mieti mitä tekee tulevaisuudessa!
Voih! Tuli jotenkin surullinen olo. Lapsuuden haaveesi voi mennä myös aika sirpaleiksi, kun et välttämättä ensi silmäyksellä rakastakkaan lasta noin suurella sydämellä mitä olet kirjeisiin vuodattanut.
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 15:13"]
Ihania vastauksia taas Ap saanut...tietenkin ystäväsi on törkeä.On kateellinen sinulle siitä että edes suunnittelet vauvan saamista kun itse joutuu sinkkuna kärsimään.Välit poikki tollasen ilkimyksen kanssa,jos puukottaa selkään tälläisessä asiassa,mieti mitä tekee tulevaisuudessa!
[/quote]
Kiitos kivasta viestistä. :) Olen kirjoittanut tänne ennenkin, joten osasin odottaa "tietynlaisia" vastauksia :D. Ihan ohi aiheen, mutta eniten täällä minua huvittaa se, että muutaman lauseen perusteella vedetään johtopäätökset. Olen ihan varma, että jos ystäväni olisi kirjoittanut tämän asian tänne ("Kaveri veti herneen nenään kun annoin sen vaalimat nimet mun koirille"), hänet olisi haukuttu pystyyn, ja minä olisin ollut "hyvä tyyppi". Nyt tilanne tuntuu olevan juuri toisinpäin. Mielipiteet riippuvat aina kirjoittajasta, ja yleinen asenne on se, että jokainen kirjoittaja on väärässä, aivoton kana, lapsellinen tai provo, tai kaikkia näitä.
Tuo pointti oli hyvä, että olisi kateellinen. Mitä enemmän sitä ajattelen, sitä todennäköisemmältä se tuntuu, vaikken ole koskaan tullut edes ajatelleeksi sitä. Hassua. Minä kadehdin häntä monessa asiassa. Niin nämä kai aina menevät. :)
Tämä ei tosiaan ollut ainoa asia, jossa ystäväni on "puukottanut minua selkään". Ehkä parasta todella olisi välien katkaiseminen. Alan taipua sille kannalle, koska mikä pakko minun on hyväksyä ja antaa anteeksi, kun koen, että minua kohtaan on tehty vääryyttä? Miksi en saisi vaatia parempaa kohtelua? Tottakai saan. Ehkä minunkin olisi aika opetella tietynlaista tervettä itsekkyyttä. :)
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 15:20"]
Voih! Tuli jotenkin surullinen olo. Lapsuuden haaveesi voi mennä myös aika sirpaleiksi, kun et välttämättä ensi silmäyksellä rakastakkaan lasta noin suurella sydämellä mitä olet kirjeisiin vuodattanut.
[/quote]
Anteeksi, mitä? Miksi en rakastaisi? Olipa harvinaisen omituinen viesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 15:01"]Siksi olenkin niin kiukkuinen, pelkästään tämän kaverin takia ne ihanat nimet ovat nyt pilalla.
[/quote]
Ymmärrän kyllä, että sinusta tuntuu nyt, että nimet ovat pilalla, mutta jospa ajan kanssa voisit taas nähdä ne nimet itsellesi tärkeinä, vaikket niitä lapsillesi antaisikaan.Sinulla on kuitenkin hyvät muistot niistä vuosista, jolloin pidit ko. nimistä ja vaalit niitä. Ne ovat sukulaistesi nimet ja sellaisina osa historiaasi.
Aina kun kuulet ne nimet (varsinkin jos aiot olla yhä tekemisissä tuon "ystävän" kanssa), niin ajattelet aktiivisesti, kuinka pidät niistä nimistä eikä niinpäin, että inhoat niitä. Et anna toisen päättää puolestasi millaisina nimet näet vaan pidät kiinni omasta kannastasi.
Huh vai että koirille annetaan nimet omistajan suvusta, huh huh! Ystäväsi on halunnut pilkata sinua, se tuli tästä heti mieleen. Ehkä kateellinen jostakin kun oli päästävä lyömään puukkoa vyön alle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä yksinmääräämisoikeus sinulla on omia nuo nimet automaattisesti itsellesi. Jos ne on koiran nimiä ne on koiran nimiä. Ja monissa perheissä koirat menee lasten edelle.
Ihan oikeasti, et voi lapsille antaa noin isoa roolia. Lapsuuden haaveet on lapsuuden haaveita, et voi niiden toteuttamista lasten olkapäille laskea, se on ihan liian iso taakka pienille kannettaviksi. Kai niiden lasten pitää sopia sinun romattiseen sisustukseenskin?!
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 15:23"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 15:01"]Siksi olenkin niin kiukkuinen, pelkästään tämän kaverin takia ne ihanat nimet ovat nyt pilalla.
[/quote]
Ymmärrän kyllä, että sinusta tuntuu nyt, että nimet ovat pilalla, mutta jospa ajan kanssa voisit taas nähdä ne nimet itsellesi tärkeinä, vaikket niitä lapsillesi antaisikaan.Sinulla on kuitenkin hyvät muistot niistä vuosista, jolloin pidit ko. nimistä ja vaalit niitä. Ne ovat sukulaistesi nimet ja sellaisina osa historiaasi.
Aina kun kuulet ne nimet (varsinkin jos aiot olla yhä tekemisissä tuon "ystävän" kanssa), niin ajattelet aktiivisesti, kuinka pidät niistä nimistä eikä niinpäin, että inhoat niitä. Et anna toisen päättää puolestasi millaisina nimet näet vaan pidät kiinni omasta kannastasi.
[/quote]
Taidat olla oikeassa. LUPAAN todellakin yrittää. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 15:26"]
Mikä yksinmääräämisoikeus sinulla on omia nuo nimet automaattisesti itsellesi. Jos ne on koiran nimiä ne on koiran nimiä. Ja monissa perheissä koirat menee lasten edelle.
Ihan oikeasti, et voi lapsille antaa noin isoa roolia. Lapsuuden haaveet on lapsuuden haaveita, et voi niiden toteuttamista lasten olkapäille laskea, se on ihan liian iso taakka pienille kannettaviksi. Kai niiden lasten pitää sopia sinun romattiseen sisustukseenskin?!
[/quote]
No ihan ensinnäkin, minulla ei ole romanttista sisustusta. :) Kiitos mielenkiinnosta. :)
Toiseksikin, sinulta taisi mennä pointti nyt ihan ohi. Ainakin minulta meni sinun pointtisi ohi. En ymmärrä lainkaan tuota lapsuuden haaveet / taakka lasten olkapäillä / yksinmääräämisoikeus nimiin -juttua. Luen mielelläni, jos jaksat selventää. Minä kysyin (tai ainakin YRITIN ILMAISTA ITSENI NIIN, että kysyin), että oliko ystäväni teko lukijoiden mielestä hyväksyttävä. Sinun mielestäsi ilmeisesti(?) on.
Kolmanneksi, nimet ovat koiralla hyvin erikoisia (saattavat olla jopa ainoat laatuaan), eli kyseessä eivät ole esimerkiksi Reko ja Taru.
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 15:23"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 15:20"]
Voih! Tuli jotenkin surullinen olo. Lapsuuden haaveesi voi mennä myös aika sirpaleiksi, kun et välttämättä ensi silmäyksellä rakastakkaan lasta noin suurella sydämellä mitä olet kirjeisiin vuodattanut.
[/quote]
Anteeksi, mitä? Miksi en rakastaisi? Olipa harvinaisen omituinen viesti.
[/quote]
Voih! Kun kaikki äidit eivät auttamatta rakastakkaan lastaan. n 10-15% äideistä pettyy, kun se lapsen syntymä ei olekkaan ihan niin suurta ja ihmellistä mitä on haaveissaan on koko pienen ikänsä haaveillut ja varsinkin äidit, jotka ovat pitkää yrittäneet ja odottaneet äidiksi tuloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ajattelisi yhtään mitään. Tällaiset olen pikkutytöstä asti halunnut tietynlaisen hääpuvun, sormuksen, valkoisen ratsun ja lasten nimet ym. eivät ole mun juttu. Jos tykkään jostain nimestä, annan sen lapselle vaikka sitten olisi sama nimi kuin naapurin kissalla. Elämä on aika helppoa, jos ongelmat ovat tätä tasoa.
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 15:23"]
Huh vai että koirille annetaan nimet omistajan suvusta, huh huh! Ystäväsi on halunnut pilkata sinua, se tuli tästä heti mieleen. Ehkä kateellinen jostakin kun oli päästävä lyömään puukkoa vyön alle?
[/quote]
Sitä minä kysyin häneltäkin kerran, että miksi ihmeessä antaa "sukunsa vanhan" (=minun sukuni vanhan nimen) nimen koiralleen, siis että mitä mieltä suvun edustajat siitä ovat. Jos minä antaisin nuo nimet eläimelle, saisin vähintäänkin kummastuneita katseita sukulaisilta. :D Hän vain aloitti sellaisen "mitäsenonväliä ihansama eiketäänkiinnosta eikukaanmuista"-selityksen.
Alan tosiaankin kallistua kateuden kannalle. Tai sitten kyseessä on todella niin itsekäs ihminen, ettei yksinkertaisesti VÄLITÄ siitä, miltä minusta tuntuu. Tekee niin kuin lystää. Minullekin tuli heti ensimmäisenä mieleen, että onko ystävä tosissaan, haluaako todella pilkata tätä minulle tärkeää asiaa tuolla tavalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 15:31"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 15:23"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 15:20"]
Voih! Tuli jotenkin surullinen olo. Lapsuuden haaveesi voi mennä myös aika sirpaleiksi, kun et välttämättä ensi silmäyksellä rakastakkaan lasta noin suurella sydämellä mitä olet kirjeisiin vuodattanut.
[/quote]
Anteeksi, mitä? Miksi en rakastaisi? Olipa harvinaisen omituinen viesti.
[/quote]
Voih! Kun kaikki äidit eivät auttamatta rakastakkaan lastaan. n 10-15% äideistä pettyy, kun se lapsen syntymä ei olekkaan ihan niin suurta ja ihmellistä mitä on haaveissaan on koko pienen ikänsä haaveillut ja varsinkin äidit, jotka ovat pitkää yrittäneet ja odottaneet äidiksi tuloa.
[/quote]
Okei... Selvä... :D No, se jää nähtäväksi. :)
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 15:33"]
En ajattelisi yhtään mitään. Tällaiset olen pikkutytöstä asti halunnut tietynlaisen hääpuvun, sormuksen, valkoisen ratsun ja lasten nimet ym. eivät ole mun juttu. Jos tykkään jostain nimestä, annan sen lapselle vaikka sitten olisi sama nimi kuin naapurin kissalla. Elämä on aika helppoa, jos ongelmat ovat tätä tasoa.
[/quote]
Sinultakin meni pointti totaalisesti ohi.
About 50 on sitä mieltä, että ap meuhkaa turhasta. Joten ap. luovuta ja unohda tämä ns. ystävä. Lapsillesi löytyy kyllä heidän näköinen nimi, kun katsot heitä silmiin.
Olisi varmaan pitänyt kysyä tämä asia muodossa:
Miltä sinusta tuntuisi / mitä ajattelisit, jos olisi olemassa jokin sinulle todella tärkeä asia, ja joka olisi ollut sinulle tärkeä lapsesta asti, ja hyvä ystäväsi omisi tämän asian ja tekisi siitä sinulle pilkallisen, näin ollen pilaten kyseisen asian?
Eipä sillä, vastaukset olisivat silti olleet yhtä kahtiajakautuneita. :) Toiset ymmärtävät, mitä yritän sanoa, ja toiset eivät. Sitten on vielä se ryhmä, joka kommentoi vain saadakseen minut tuntemaan oloni typeräksi. Harmi, että olen immuuni sellaiselle. :)
Tää on trolli. Mitkä vanhat suomalaiset nimet ovat sellaisia että sopivat myös koirien nimeksi?! Matti ja liisa?
Näkökulmani sinun silmin...nauraisin, ja näkökulma ystäväsi silmin edelleen nauraisin. Mitä ap sinulla muutten on ikää. Lapsellista käytöstä puolin jos toisinkin.
[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 15:00"]
She stole my baby-name.
You bitch!!
[/quote]
Tämä lienee lainaus siitä Sinkkuelämää:stä? :) Kertokaa joku, miten tämä Charlotte(?) toimi. Haluaisin mielenkiinnosta tietää. :)